Genevekoulu – maailman vanhin ay-kurssi

Geneve-koulu Uteliaisuus oli ratkaiseva tekijä, mikä houkutteli David Herokin Geneve-kouluun eli kenties maailman vanhimmalle ay-kurssille.

Kuvassa viisi henkilöä poseeravat iloisin ilmein lippujen edessä. — Vasemmalta oikealle: Johan Karlsson, Pappers (Ruotsi), David Herok, AKT, Sari Perkiö, Teollisuusliitto, José Enrique Oñate Vera, valiokunnan varapuheenjohtaja ja työntekijöiden puhemies valiokunnassa, ASPA, Meksiko sekä Axel Lausch, Unionen (Ruotsi)

Teksti Hannele Hanhikorpi

Kuvat Geneve-koulu

08.09.2026

Pohjoismainen Geneve-koulu on tarkoitettu ammattiyhdistystoiminnassa aktiivisesti toimiville. Koulun päätösjakso pidetään Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työkokouksen yhteydessä Genevessä. Yksi koulun opiskelijoista oli tänä vuonna terminaalityöntekijä David Herok Turusta.

Geneve-koulu on kenties maailman vanhin ay-kurssi. Ensimmäiset oppilaat ovat sen käyneet jo vuonna 1931. Vuosittain sen käy noin kaksi –kolmekymmentä opiskelijaa. Tänä vuonna heitä oli kaikkiaan 28 eri Pohjoismaista ja näistä seitsemän Suomesta. David Herok oli mukana AKT:n edustajana.

Koulu aloitetaan valmistavalla tapaamisella Ruotsissa, missä tiiviin neljän päivän aikana valitaan, mitä ILO:n työkonferenssin teemaa osallistuja haluaa seurata.Teemat vaihtelevat vuosittain. David Herok valitsi sosiaalidialogin ja kolmikannan. Muita teemoja olisivat olleet alustatalouden toimintaketju sekä seksuaalinen ja sukupuolten välinen tasavertaisuus.

– Kiinnosti kovasti se, mikä ILO on ja mitä siellä tehdään. Mitä tarkoittaa kolmikanta ja miten siellä saadaan asioita aikaiseksi. Uteliaisuus oli loppujen lopuksi se ratkaiseva tekijä, joka kurssille sai hakeutumaan, kertoo David Herok.

Kiinnostukseen vaikutti myös oma saksalainen tausta sekä kesälukioajat Suomessa. Jo tuolloin Herok innostui kansainvälisestä ilmapiiristä. Kielitaito, englanti ja ruotsi, riittivät myös kurssin suorittamiseen.

Kurssin viimeinen, rankin mutta mielenkiintoisin osuus oli matka Geneveen, missä ryhmä seurasi parin viikon ajan ILO:n konferenssia. Konferenssiin osallistuvat työnantajien, työntekijöiden ja maiden hallitusten edustajat. Nämä pyrkivät muodostamaan yhteisen kannan, tänä vuonna esimerkiksi alustatalouden säätelystä.

Työntekijät kokoontuvat omana ryhmänä ja muodostavat oman kantansa, samoin työnantajat. Maiden hallitukset puhuvat vapaammin ja erilaisten ryhmien näkemykset voivat poiketa toisistaan. Esimerkiksi EU:n kanta ei aina ole välttämättä sama kuin Pohjoismaiden kanta.

Kieli oli nykyiseen poliittiseen ympäristöön tai erityisesti someen verrattuna erilaista, rakentavaa ja vaikuttavaakin.

David Herok

– On vähän kuin vetäisi 16 päivää tes-neuvotteluja putkeen, välissä vain yksi päivä vapaata. Oli todella tiivis ohjelma. Muutenkin neuvottelut muistuttivat tes-neuvotteluita. Otettiin pieniä asioita, vastapuolen hyviä ideoita huomioon. Kielenkäyttö oli kyllä rakentavaa. Ymmärrystä haettiin vahvemmin kuin mitä muualla olen nähnyt. Kieli oli nykyiseen poliittiseen ympäristöön tai erityisesti someen verrattuna erilaista, rakentavaa ja vaikuttavaakin, summaa Herok.

Yhteisymmärrystä ja ryhmäytymistä

Konferenssissa neuvoteltiin alustataloutta koskevasta säätelystä. Tavoitteena oli saada sovittua kansainvälinen sopimus alustatyöntekijöiden asemasta ja oikeuksista.

– Oli juhlava hetki, kun asia saatiin päätökseen ja asia uutisoitiin, kun oli itse ollut paikan päällä seuraamassa, mitä taustalla tapahtui. Siinä ymmärsi, miten iso työ sen eteen on nähty ja miten tulos on saatu aikaan. Yhteisymmärrystä haettiin ihan viimeiseen asti. Haluttiin saavuttaa tulos, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä, kuvailee Herok prosessia.

Opiskelukokemus oli kokonaisvaltainen ja Herokin on vaikea määritellä, mikä olisi se ykkösasia, joka päällimmäisenä jäi mieleen. Koko ryhmä oli mahtava. Ryhmäytymistä edisti se, että huonekaveri ei saanut olla samasta maasta eikä samasta työryhmästä. Näin edistettiin yhteistoimintaa ryhmien ja maiden edustajien välillä. Lisäksi hänen työryhmänsä kokoontui YK:n Kansojen palatsissa, joten myös puitteet olivat huikean hienot.

– Sopimustoimitsijoille olisi iso juttu, jos pääsisi vaihtamaan ajatuksia muiden maiden liittojen edustajien kanssa. Konferenssissa pääsee seuraamaan sitä, miten retoriikkaa isossa kuvassa käytetään. Aivan kuten tes-neuvotteluissa, on neuvottelutaktiikka -ja strategiaa. TES-neuvottelukokemusta olisi hyvä olla. Koulussa saa myös isomman näköalan siitä, mitä maailmassa ja pohjoismaissa tapahtuu. Löytyy uusia tuttavuuksia ja yhteyksiä myös suomalaisiin liittoihin. Nyt meitä oli Teollisuusliitosta, PAMista ja JHL:stä, kertoo Herok.

Suomalaisten porukka piti yhteyttä jo ennen kurssia ja tarkoitus jatkossa on liittyä Geneve-koulun alumniksi.

Mikä Geneve-koulu?

Geneve-koulun tavoitteina on lisätä tietämystä työelämän kansainvälistymisestä, ILO:sta ja muista työelämää lähellä olevista kansainvälisistä järjestöistä, antaa tietoa eurooppalaisten työelämän järjestöjen tehtävistä ja globalisaatiokehityksen linjauksista, innostaa ay-toimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä edistää pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tuntemusta. Ennakkotapaamisten ja –tehtävien lisäksi opiskelijat seuraavat Genevessä, Sveitsissä, kahden viikon ajan YK:n Työjärjestön ILO:n vuosittain kokoontuvaa työkonferenssia kesäkuussa. Työkonferenssin päätyttyä siirrytään neljäksi päiväksi rauhalliseen kyläympäristöön viimeistelemään ja arvioimaan projektityöt sekä kurssin kokonaisuus. Ennen Geneve-jaksoa opiskelijat kokoontuvat esikurssille Ruotsiin, Runön kurssikeskukseen lähellä Tukholmaa. (TSL) Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset vaikuttavat työelämään kaikkialla maailmassa.