Vuosiloma on palkallista lomaa, joka kertyy työsuhteessa olevalle työntekijälle. Vuosiloma jaetaan yleensä kesä- ja talvilomaan, ja lomasta maksetaan palkkaa sekä lomaraha. Työajanlyhennysvapaat, eli niin sanotut pekkaspäivät, ovat palkallisia vapaapäiviä. AKT:n työehtosopimuksista suurimmassa osassa työntekijöille kertyy pekkaspäiviä, ja ne ovat alan työntekijöille työehtosopimuksilla neuvoteltu etu.
Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Tämä 14 päivän sääntö on ensisijainen. Sitä sovelletaan yleensä kokoaikatyötä tekeviin työntekijöihin.
Jos työntekijä on työsopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei 14 työssäolopäivän sääntö täyty tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, käytetään tuntipohjaista sääntöä. Silloin lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai vuosilomalain seitsemännessä pykälässä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntöä sovelletaan yleensä osa-aikatyöntekijöihin.
Näiden sääntöjen perusteella työntekijän täysi vuosiloma on normaalitapauksessa 30 lomapäivää lomanmääräytymisvuodelta.
Vuosiloman antamisesta säädetään vuosilomalaissa. Lähtökohta on, että työnantajan on annettava kertyneestä vuosilomasta 24 päivää lomakaudella 2.5.–30.9. eli kesälomana. Mikäli lomaa on kertynyt alle 24 päivää, myös se loma on annettava tuolla kaudella.
24 päivää ylittävä osa kertyneestä lomasta tulee antaa ennen seuraavan lomakauden alkua eli lomakausien välissä. Tätä osaa vuosilomasta kutsutaan talvilomaksi, ja se on yleensä kuuden lomapäivän mittainen.
Vuosiloman pilkkomisesta eli antamisesta pienemmissä jaksoissa voidaan varsin vapaasti sopia työntekijän ja työnantajan kesken. 12 lomapäivää on kuitenkin aina annettava yhtäjaksoisena.
Työajanlyhennysvapailla eli pekkaspäivillä lyhennetään vuotuista työaikaa, ja ne ovat osa työehtosopimusta aloilla, joilla tyypillinen viikkotyöaika on 40 tuntia tai kahden viikon jaksoissa yhteensä 80 tuntia.
Työajanlyhennysvapaat eli pekkaset ovat palkallisia vapaapäiviä. Ne käytetään kokonaisina vapaapäivinä. Pääosalla sopimusaloja ne on annettava kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Useilla AKT:n sopimusaloilla työajanlyhennysvapaita kertyy 18 tai 19 päivää vuodessa, ja tällöin ei ole erillisiä arkipyhäkorvauksia.
Työntekijällä on oikeus perhevapaaseen, kun perheeseen syntyy tai adoptoidaan lapsi. Nämä vapaat on neuvoteltu työehtosopimuksiin.
Jäsenenä saat enemmän. Jäsenenä sinulla on mahdollisuus toimia liitossa, saat jäsenetuja ja sinulla on mahdollisuus liiton oikeusapuun. Liity jäseneksi ja tutustu etuihisi.
Tiesitkö, että pekkaspäivien nimi juontaa juurensa vuoteen 1984 ja silloiseen valtakunnansovittelija Matti Pekkaseen? Pekkanen sovitteli työmarkkinakiistaa, jossa työntekijät vaativat työajan lyhentämistä. Ratkaisuna syntyi järjestelmä, jossa työaikaa lyhennettiin antamalla vapaapäiviä sen sijaan, että päivittäistä työaikaa olisi lyhennetty muutamilla minuuteilla. Siksi työajanlyhennysvapaista puhutaan edelleen pekkasina.
08.09.2026