Elintarvikealan automiehet

ELINTARVIKEALAN AUTOMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Elintarviketeollisuusliittoon kuuluvien leipomoiden, meijereiden, teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden automiesten työ- ja palkkaehdoissa.

2 § Ns. yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevia ETL:n ja SEL:n välillä solmittuja yleisiä sopimuksia.

Jos edellä tarkoitettuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.

3 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai ei.
   
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
   
   Pöytäkirjamerkintä:
   
   Yhdistymisvapauden loukkaukseksi ei katsota työnantajan vaatimusta, ettei tämän edustajana toimiva henkilö saa kuulua sellaiseen paikalliseen yhdistykseen, jonka tehtäviin kuuluu hänen johdettaviensa ja valvottaviensa työntekijäin edun valvominen työnantajaa kohtaan. Työnantajan edustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu tai ainoastaan tilapäisesti osallistuu hänen johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijäin työhön.
   
3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4 § Työhön ottaminen

1. Tehdessään työsopimuksen työnantaja tai hänen edustajansa on velvollinen noudattamaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä ja pyritään työsopimus tekemään kirjallisesti.
   
2. Jos työ on tilapäistä tai määräaikaista, on työnantaja työsopimusta tehtäessä velvollinen ilmoittamaan siitä työntekijälle.
   
3. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tilapäisesti tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä, ellei hänelle varsinaisesti kuuluvaa työtä ole taikka muut erityiset syyt sitä vaativat

5 § Irtisanominen

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
1. enintään vuoden	14 päivää
2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
5. yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
1. enintään 5 vuotta	14 päivää
2. yli 5 vuotta	1 kuukausi

Määräaikaista työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta.

Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

6 § Aikapalkka

1. Täysin työkykyisille 18 vuotta täyttäneille automiehille maksetaan jäljempänä seuraavien määräysten mukainen palkka.

Tuntipalkat on laskettu silmällä pitäen lihateollisuutta.


Laskettaessa ylityöstä ja sunnuntaityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 160 ja kaksiviikkoispalkka luvulla 73,85.

2. Kuorma-, paketti- ja henkilöautonkuljettajien alalla palveluaika tarkoittaa aikaa, minkä kuljettaja todistettavasti on ajanut ammattimaisesti autoa. Alan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan alalla palveluaikaan 1 vuosi. Logistiikan perustutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusaikaan 2 vuotta.
   
3. Niille autonkuljettajille, jotka suorittavat maidonkeräilyä säiliöautolla maksetaan erityislisää. Lisä sisältää näytteen ottamisen.
   
   – Pakaste- ja karja- autonkuljettajille maksetaan erikoislisää. Kuljetettaessa pakasteita osana muuta kuormaa maksetaan pakastekuljetuslisästä suhteellinen osuus, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.
   
   – Ruhojen kuljettamisesta pääasiallisena kuormana, jos lastaus ja purkaus tapahtuu käsin, maksetaan samansuuruinen lisä. Mikäli kyse on vähäisemmästä ruhokuormasta, maksetaan suhteellinen osa lisästä, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.
   
   Lisien määrät ks. s. 36 taulukko.
   
4. Kuorma-autonkuljettajalle, joka työskennellen ilman apumiestä joutuu pääasiallisesti itse suorittamaan auton kuormauksen ja purkamisen, maksetaan erikoislisää. Lisän määrä ks. s. 36 taulukko.
   
   Edellä mainittua lisää ei kuitenkaan makseta, jos kuormaus ja purkaus suoritetaan koneellisesti. Perälautanosturilla suoritettua purkausta ei katsota koneelliseksi purkaukseksi.
   
5. HCT-ajoneuvoyhdistelmä
   
   HCT-ajoneuvoyhdistelmän kuljettajille maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta (pituus yli 25,25 m).
   
   Liittojen yhteinen soveltamisohje
   
   – koskee vain valtioneuvoston ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (4.12.1992/1257) 51 b § 3. mom. mukaisesti merkittyjä HCT-ajoneuvoyhdistelmiä.
   
   – maksetaan tuntikohtaisesti työehtosopimuksen 7 § 3. kohdan mukaisesti.
   
   – Lastaus- ja purkutilanteissa perävaunun irrottaminen ei katkaise lisän maksua.
   
   – HCT-ajoneuvon pelkkä siirtely pihassa tms. toiminta ei johda lisän maksuun.
   
6. Jos työnantajan palveluksessa oleva autonkuljettaja siirretään tilapäisesti apumieheksi, maksetaan hänelle kuljettajan palkka.
   
7. Jos työnantajan palveluksessa oleva autonapumies, jolla on ammattimainen ajokortti, väliaikaisesti siirretään kuljettajaksi, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän on ollut tässä tehtävässä, täysiltä työpäiviltä kuljettajan palkka.
   
8. Pääasiassa keräily- tai jakelukuljetuksissa käytettävän traktorin kuljettajalle maksetaan palkka kuorma auton kuljettajan palkkausta koskevien määräysten mukaan.
   
9. Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän ammattitaidon ja pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
   
10. ADR-lisä 5 % taulukkopalkasta maksetaan käsittely- ja kuljetusajalta siltä osin, kuin vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (ADR) vapaarajat ylittyvät.

7 § Työaika, yli- ja sunnuntaityökorvaus

1. Työaika sekä yli- ja sunnuntaityökorvaukset määräytyvät työaikalain mukaan.
   
2. Työaika pyritään järjestämään siten, että automies saa lain edellyttämän vapaapäivän lisäksi tasoittumisjakson puitteissa keskimäärin toisen ylimääräisen vapaapäivän jokaista sellaista viikkoa kohden, johon sisältyy kuusi työpäivää. Jos tämä ei ole noudatetun lainmukaisen tasoittumisjakson kuluessa mahdollista, voidaan paikallisesti sopia pidemmästäkin tasoittumisjaksosta.
   
3. Autonkuljettajan työajan katsotaan alkavan siitä hetkestä, jolloin hän ryhtyy autoa kunnostamaan, sekä jatkuvan siihen saakka, kun hän jättää auton halliin tai muuhun säilytyspaikkaan taikka toisen haltuun.
   
4. Ruokailuaikaa ei lueta työaikaan, ellei toisin ole sovittu.
   
5. Säännöllisen työajan ja työhöntulojärjestyksen määrää työpaikan johto lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
   
6. Pääsiäislauantain, toisen pääsiäispäivän, helatorstain, juhannus- ja jouluaaton sekä muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, loppiaisen, vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän ja tapaninpäivän johdosta lyhennetään joko sen tai sitä lähinnä seuraavan taikka edeltävän työaikajakson työaikaa kahdeksalla tunnilla antamalla ylimääräinen vapaapäivä elleivät työnantaja ja työntekijä sovi muusta lyhentämisajankohdasta. Jos työpaikalla on luottamusmies, on asiasta sovittava hänen kanssaan.
   
   Lyhennetyllä työaikajaksolla kolmiviikkoisjaksoa sovellettaessa 112 tunnin ja kaksiviikkoisjaksoa sovellettaessa 72 tunnin jälkeen tehdystä työstä maksetaan ylityökorvauksen suuruinen korvaus. Mikäli työaikajaksoon sijoitetaan useita edellisessä kappaleessa tarkoitettuja lyhennyksiä, alennetaan näitä tuntimääriä vastaavasti.
   
   Tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan säännölliseltä (72 tai 64 tunnin) työajalta muodostuneen palkan lisäksi kahdeksan (8) tai kuudentoista (16) tunnin palkka keskituntiansion mukaan.
   
7. Vuotuisen työajan yleisestä lyhentämisestä on sovittu liitteestä ilmenevällä tavalla. Lisätyöstä, joka tehdään lyhennetyn työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana tai työajan lyhentämiseksi annettuna vapaapäivänä, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava aikahyvitys.
   
8. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

8 § Ilta- ja yötyölisät

Muusta kuin ylityöstä, jota suoritetaan kello 18.00 – 22.00 välisenä aikana maksetaan 15 prosentin suuruista ohjepalkasta laskettua erikoislisää.

Muusta kuin ylityöstä, jota suoritetaan kello 22.00 – 06.00 välisenä aikana maksetaan 25 prosentin suuruista ohjepalkasta laskettua erikoislisää.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että molemmat em. lisät maksetaan saman suuruisina. Jommankumman osapuolen sitä vaatiessa siirrytään työehtosopimuksen mukaiseen menettelyyn 2 viikon kuluttua vaatimuksen esittämisestä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jaksotyöaikamuotoa sovellettaessa ilta- ja yötyölisä maksetaan myös ylityön ajalta.

9 § Hälytysraha

Kutsuttaessa työntekijä työaikansa ulkopuolella hälytystyöhön hänelle maksetaan hälytysraha. Hälytysraha on kahden tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi, ellei luottamusmiehen kanssa tai, jos luottamusmiestä ei ole, työntekijöiden kanssa yhdessä toisin sovita.

10 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksu suoritetaan vähintään kaksi kertaa kuukaudessa välittömästi työajan jälkeen. Jos palkanmaksupäivä on sunnuntai tai juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä. Muistutukset tilinmaksun perustetta vastaan on tehtävä ennen seuraavaa tilinmaksua.
   
   Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka voidaan paikallisesti sopien maksaa kuitenkin kerran kuukaudessa, mikäli yrityksen muulle henkilöstölle maksetaan palkka vain kerran kuukaudessa.
   
2. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle palkan hänen haluamaansa pankkiin, on palkan oltava nostettavissa palkanmaksupäivänä pankin aukioloaikana. Jos pankki on palkanmaksupäivänä suljettu, on palkan oltava nostettavissa lähinnä edellisenä pankin aukiolopäivänä.
   
3. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken palkanmaksukauden tai työnteon keskeytyessä sellaisesta syystä, ettei työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa, saadaan työntekijän työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työaikajärjestelmän mukaisten työpäivien lukumäärällä.
   
4. Työsuhteen päättyessä ilman irtisanomisaikaa tai mikäli palkkausjärjestelmästä johtuen ei palkkaa voida laskea työsuhteen päättyessä, voidaan palkka maksaa työsopimuslain 2 luvun 14 §:n määräyksistä poiketen viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

11 § Päiväraha

Kotimaassa

1. Jos työntekijä on työnsä vuoksi estynyt peräkkäin 10 tuntia aterioimasta kotipaikkakunnallaan, eikä työnantaja järjestä hänelle vapaata ateriaa, hänelle suoritetaan 21,90 euroa (vuonna 2025) osapäivärahaa.
   
   Osapäiväraha maksetaan jokaiselta täydeltä 10 tunnin jaksolta.
   
   Kymmenen tunnin jaksoon luetaan myös kotipaikkakunnalla tapahtuva lastaus- ja purkausaika, ellei tilaisuutta ruokailuun järjesty.
   
2. Jos työntekijä joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, eikä työnantaja ole järjestänyt hänelle maksutonta asuntoa, hänelle maksetaan 49,30 euron (vuonna 2025) suuruinen yöpymiskorvaus.

Ulkomailla

3. Milloin työntekijä joutuu oleskelemaan ulkomailla, maksetaan hänelle päivä- ja ruokarahaa yhteensä 71,80 euron (vuonna 2025) vuorokautta kohti laskettuna siitä hetkestä, jolloin työntekijä siirtyy 7. kohdan mukaisesti ulkomaan päivä ja ruokarahasäädösten piiriin.
   
   Euroopan ulkopuolella on ruoka- ja päiväraha yhteensä 76,80 (vuonna 2025) euroa.
   
4. Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, maksetaan vain ruokaraha 40,90 euroa (vuonna 2025) vuorokautta kohti.
   
5. Milloin oleskelu ulkomailla täysien vuorokausien lisäksi tai kokonaisuudessaan kestää 10 tuntia, maksetaan työntekijälle puolet ulkomaan ruokarahasta eli 20,45 euroa (vuonna 2025).
   
6. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu tämän pykälän mukaisesti päivä- ja ruokarahaan, on hänellä sama oikeus kuljetuslautallaoloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle järjestetty vapaa ruoka ja asunto.
   
   Kuljetuslautalla matkustaminen luetaan kuuluvaksi kotimaan ajanjaksoon, mikäli lautan lähtösatama on Suomen satama tai lauttamatka kestää 24 tuntia, muutoin ulkomaan ajanjaksoon.
   
7. Kotimaan ruokaraha ja ulkomaan päivä- ja ruokaraha määräytyvät sen mukaan, kummanko päivärahan tai ruokarahan piirissä työntekijä on kussakin jaksossa pääosin oleskellut.
   
8. Milloin työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei ruokarahaa tällöin makseta.

12 § Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 60 §:n perusteella määräämän karanteenin vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkaa sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
   
   Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden ajanjakson alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta	4 viikkoa
3 vuotta mutta alle 5 vuotta	5 viikkoa
5 vuotta mutta alle 10 vuotta	6 viikkoa
10 vuotta tai kauemmin	8 viikkoa

Palkallisen ajanjakson pituus on enintään 13 viikkoa työsuhteen kestosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai väkivallan uhkatilanteen vuoksi.

2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
   
3. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:
   
   a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
   
   b) Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.
   
4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 11 luvun 1-4 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
   
5. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia, samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
   
6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
   
7. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.
   
8. Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan päiväpalkka saadaan, sovellettaessa pysyvästi viisipäiväistä työviikkoa jakamalla hänen kuukausipalkkansa luvulla 21. Palkkaa tai sen osaa maksetaan ainoastaan niiltä päiviltä, jotka työvuorolistan mukaan olisivat olleet työntekijän työpäiviä.

13§ Lapsen sairaus

1. Jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan huoltajalle, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu samassa taloudessa tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksaminen edellyttää, että toisella huoltajalla ei ole ansiotyön, työajan tai välimatkan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai ei itse hoitaa lasta. Esteestä on annettava selvitys
   
   Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huoltajalle. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen huoltajista on käyttänyt poissaolo-oikeutta hyväkseen.
   
   
2. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok. n:o 1315/89 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta) 1 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
   
   Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2 tai 3 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolopäivät lapsen sairastumisen johdosta rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
   
2. Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
   
3. Mikäli työntekijä, joka on alaikäisen lapsensa huoltaja, on lapsensa sairastumisen vuoksi pakotettu jäämään hoitamaan sairastunutta lastaan, on tällainen katsottava hyväksyttäväksi poissaolon syyksi edellyttäen, että siitä välittömästi ilmoitetaan työnantajalle.

14 § Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
   
   Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (859/2018) sekä tartuntatautilaissa (1227/2016) tarkoitetuista tutkimuksista.
   
   Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
   
   Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
   
2. Muut lääkärintarkastukset
   
   Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:
   
   Perusedellytykset (koskevat kaikkia a-e kohtia)
   
   Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka aikoineen kesti.
   
   Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
   
   Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
   
   Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
   
   Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta.
   
   Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.
   
   Erityisedellytykset
   
   Ansionmenetys korvataan:
   
   a) Uusi tai uusiutuva sairaus
   
   Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
   
   Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.
   
   Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
   
   b) Aikaisemmin todettu sairaus
   
   Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
   
   Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
   
   Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi.
   
   Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
   
   Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
   
   c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset
   
   Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.
   
   d) Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
   
   Sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
   
   e) Äkillinen hammassairaus
   
   Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
   
3. Laskenta
   
   Edellä kohdissa 1 – 2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta tämän työehtosopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

15 § Lapsen syntymä

1. Erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
   
2. Synnyttävälle vanhemmalle maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaan pitämisen yhteydessä:
   
   a. 3 kuukauden palkan sekä raskaus- ja vanhempainrahan erotus raskausvapaan alkamisesta lukien tai 
   b. palkka 3 kuukauden ajalta raskausvapaan alkamisesta lukien, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain raskaus- ja vanhempainrahan 
   
   Maksamisen edellytyksenä ovat:
   a. Työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
   b. työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
   
   Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä raskaus- ja vanhempainrahan suuruudesta.
   
   Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä eikä raskaus- tai vanhempainrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
   
   Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta raskaus- tai vanhempainvapaalta, jos työntekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.
   
   Soveltamisohje: Tämä ei koske tilanteita, joissa työntekijä siirtyy välittömästi perhevapaalta uudelle raskausvapaalle (TT 2014:115–117)
   
   Muulle kuin synnyttävälle työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen vanhempainvapaaseen ja jolla on oikeus vanhempainrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/22) perusteella, maksetaan 6 ensimmäiseltä vanhempainvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain vanhempainrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain vanhempainrahan.
   Muuten noudatetaan edellä esitettyä.
   
   Voimaantulo:
   Perhevapaita koskevia määräyksiä noudatetaan sopimuksen voimaantullessa niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 24.3.2023 tai sen jälkeen.
   
   Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä tai oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen on alkanut ennen 24.3.2023, noudatetaan työsuhteessa 4.3.2020 sovitun työehtosopimuksen perhevapaita koskevia sopimusmääräyksiä.
   
3. Muut perhevapaat ovat palkattomia

16 § Erinäiset korvaukset

1. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivinään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
   
2. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä olisi hänen työpäivänsä.
   
3. Työnantaja maksaa
   
   a) kunnallisvaltuuston tai hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä
   
   b) valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle
   
   valtuuston tai hallituksen kokouksesta (a) kohta) tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta (b) kohta) aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.
   
   Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
   
4. Työntekijällä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omaisensa hautausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä.
   Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei työntekijän voida kohtuudella edellyttää yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voivan matkustaa hautajaisiin tai sieltä takaisin kotipaikkakunnalleen hautauspäivänä, annetaan hänelle, mikäli matkustaminen tapahtuu hänen työpäivänään matkustamista varten yksi palkallinen vapaapäivä.
   
   Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- tai avopuolisoa, lapsia, lastenlapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.
   
5. Työntekijällä on oikeus saada reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
   
6. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista.
   
   Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

17 § Ajokortti, pätevyystodistus, pätevyyskortti, kuljettajakortti

1. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uusimisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia työsuhteessaan.
   
   Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä kustannukset ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee sanottua ammattipätevyyttä työsuhteessaan.
   
   
2. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee työsuhteessaan kuljettajakorttia.
   
   
   
3. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut 1. ja 2. kohtien korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle puolet korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata saatavan työntekijän lopputilistä

18 § Ammattipätevyysdirektiivin mukainen jatkokoulutus

Työnantaja antaa tai kustantaa ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaista jatkokoulutusta sellaiselle toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle, joka tarvitsee voimassa olevaa ammattipätevyyttä työsuhteessaan ja jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta. Koulutus annetaan työaikana, ellei paikallisesti sovita toisin.

Jos ammattipätevyyskoulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan koulutusajalta yksinkertainen peruspalkka koulutusaikaa työaikaan lukematta. Koulutusajalta ei makseta sunnuntaityökorvausta.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle koulutusajalta maksetun palkan ja koulutuksesta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästäjohtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 6 kuukautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle puolet koulutusajan palkasta ja koulutuksesta syntyneistä kustannuksista. Työnantaja saa kuitata nämä saatavat työntekijän lopputilistä.

19 § Vuosiloma

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
   
2. Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä on työnantajan neuvoteltava asiasta asianomaisen työntekijän kanssa.
   
   Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, ellei sitä anneta puolitoistakertaisena, maksetaan sen lisäksi, mitä lomaltapaluurahasta muutoin on sovittu, lomaltapaluuraha, jonka suuruus on 50 %.
   
   Edellä sanotun mukaista järjestelyä ei kuitenkaan voida soveltaa työntekijään, joka ao. lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 10 vuotta. Tämä määräys ei kuitenkaan koske meijerialan automiehiä.
   
3. Lomapalkka voidaan maksaa yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.

20 § Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomaraha 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Lomarahan maksamistavasta voidaan sopia toisinkin.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan pitämisestä palkallisena vapaa-aikana.

Soveltamisohjeet:

1. Määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan ”Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön”.
   
   – Määräys on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä.
   
2. 3. kappaleen mukaan ”Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä”. Määräystä on tulkittava seuraavasti:
   
   Lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta – ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
   
   – 4. kappaleen mukaiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
   
   – Jos työnantaja lomakautena päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.

21 § Pukeutuminen ja peseytyminen

Työnantaja huolehtii työntekijäin pukeutumis- ja peseytymismahdollisuuksista työpaikalla voimassa olevien määräysten mukaan.

22 § Rahalähetykset

Mikäli autonkuljettaja velvoitetaan säännöllisesti kuljettamaan rahalähetyksiä omalla vastuullaan, pyritään autoon järjestämään lukollinen rahankuljetuslaatikko.

23 § Suojavaatetus

Työnantaja kustantaa automiehille tarvittavat suojapuvut työssä käytettäväksi ja mikäli työn laatu sitä edellyttää työkäsineet. Tämän edun puuttuminen voidaan korvata automiehelle maksamalla kuukaudessa työehtosopimuksen taulukon (ks. s. 36 taulukko) suuruinen työpukukorvaus.


Pöytäkirjamerkintä:


Liitot suosittelevat, että työnantaja kustantaa karja-auton kuljettajalle kumisaappaat.

24 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on erikseen sovittu.

25 § Ammattiyhdistysjäsenmaksut

Mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiyhdistysten jäsenmaksut peritään työntekijän palkasta ja työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

26 § Työntekijäin luottamusmies

1. Tähän työehtosopimukseen sidotuilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa automiehiä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa heidän puolestaan sen noudattamista. Luottamusmiehen tulee olla Suomen kansalainen, asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Luottamusmiehen vaalista on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.
   
2. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muuten tämän toimeksiannosta.
   
3. Työajan ulkopuolella suoritetuista luottamusmiestehtävien hoitamisesta suoritettava korvaus maksetaan kuukausittain. Ks. lisän määrä s. 36 taulukko

27 § Kokoontuminen työpaikalla

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
   
2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
   
3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
   
4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen
   edustajia.

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijäin luottamusmiehen kesken, ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

29 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

30 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä työehtosopimus on voimassa 25.4.2025-31.1.2028. Osapuolet tarkastelevat vuoden 2026 lokakuun aikana työehtosopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä sopimusalalla. Arvioinnin perusteella kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2027. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 30.11.2026 toiselle sopijaosapuolelle. Mikäli työehtosopimusta ei ole em. tavoin irtisanottu, jatkuu se sopimuskauden päättymisen jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.


Helsingissä 25. päivänä huhtikuuta 2025


ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY


AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Liitteet

MEIJEREIDEN AUTOMIESTEN TYÖAIKAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Löytyy Työehtosopimuksen sivulta 21

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS 7.6.1991

Löytyy Työehtosopimuksen sivulta 24

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ELINTARVIKEALAN AUTOMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

Löytyy Työehtosopimuksen sivulta 27

LISÄT

Löytyy Työehtosopimuksen sivulta 30