Työehtosopimusta sovelletaan kuljetusliikkeiden omien huoltokorjaamoiden työsuhteissa. Työehtosopimus on yleissitova. Se tarkoittaa, että tessiä on noudatettava kaikilla alan työpaikoilla Suomessa. Ilman AKT:ta ei olisi näitä tessejä!
Palkkoja korotetaan 1.6.2026 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,9 prosenttia.
Palkkoja korotetaan 1.3.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 prosenttia.
Palkkataulukot 01.10.2024
Palkkataulukot 01.02.2024
Palkkataulukot 01.10.2023
Palkkataulukot 03.03.2023
Palkkataulukot 01.10.2022
Palkkataulukot 01.02.2022
Palkkataulukot 01.10.2021
Palkkataulukot 01.02.2021
Palkkataulukot 01.10.2020
Palkkataulukot 01.02.2020
Päivärahaa maksetaan kultakin matkan alkamisesta laskettavalta vuorokaudelta, jonka työntekijä on ollut matkalla tai komennuspaikkakunnalla. Päiväraha on suuruudeltaan sama kuin valtion virkaehtosopimuksen mukainen kulloinkin voimassaoleva kotimaan päiväraha.
Kahden edellisen kauden työehtosopimukset.
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten huoltokorjaamoiden työntekijäin työsuhteissa.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, etteivät niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät riko sen määräyksiä.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia.
-Yleissopimus 12.2.1995-Lomapalkkasopimus 9.3.2006-Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2017-Luottamusmiessopimus 1.2.2017-Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995-Koulutustoimintaa koskeva sopimus 1.2.2020-Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.2.2017-Sopimus työaikapankin käyttämisestä 1.2.2018
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Mom. 1 Kts. Yleissopimus (YS) 3. kohta
Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.
Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen.
Työsopimuslain tarkoittama varoitus, irtisanominen tai työsuhteen purku ilmoitetaan työntekijän niin vaatiessa hänelle kirjallisesti viivytyksettä, jolloin työntekijällä on halutessaan mahdollisuus saattaa asia luottamusmiehen tietoon.
Mom. 2. Jokainen uusi työntekijä saa työhön ja yhtiön toimintatapoihin perehdytyksen.
Vähimmäistuntipalkat
Mom. 1. 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat 1.3.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t):
1.6.2026 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)
1.6.2027 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t):
Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:
Palkkaryhmä 1.
Aputyöt, yksinkertaiset vaihetyöt ja näihin verrattavat muut autokorjaamotyöt, joiden suorituksen oppiminen vaatii lyhyehkön käytännön kokemuksen.
Palkkaryhmät 2 – 3.
Raskaat aputyöt sekä vaativat vaihetyöt ja näihin verrattavat muut autokorjaamotyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen taikka jotka suoritetaan vaikeissa työolosuhteissa. Näihin ryhmiin kuuluvat myös varsinaisten ammattityöntekijäin apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät työntekijät.
Soveltamisohje:
Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin 2 ja 3 sen mukaan ovatko useimmat seuraavista työn vaatimustekijöistä huomattavassa tai erittäin suuressa määrin tunnusomaisia töille, joita he pääasiassa suorittavat: työn edellyttämä kokemus, tarkkuus ja vastuu sekä työn raskaus ja työolosuhteiden rasittavuus.
Palkkaryhmä 4.
Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli 3 vuoden työskentelyä ammatissa, jolloin oppilas, tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi, siten kuin jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi.
Edellisen lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään ne työt, jotka kysyvät tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta tai kokemusta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvat työt, työn kuitenkaan olematta edellisessä kappaleessa mainittua ammattityötä, tämän silti oikeuttamatta määräajan jälkeen palkkaryhmään 5.
Palkkaryhmä 5.
Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ao. ammatin ammattimiestehtävissä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.
Palkkaryhmä 6.
Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista erikoisammattiosaamista ja itsenäistä vaativien työkokonaisuuksien hallintaa.
Palkkaryhmää 6 koskee lisäksi erillinen työehtosopimuksen liite.
Palkkaryhmiin 4, 5 ja 6 sijoittamista koskevat täydentävät määräykset:
A. Pääsy palkkaryhmään 4.
Kaikissa jäljempänä mainituissa tapauksissa on edellytyksenä 4. palkkaryhmään siirtämiselle, että asianomainen työskentelee ammattitehtävässä ja että hän on kehittynyt siten, että hän pystyy tätä hoitamaan itsenäisesti.
Tapaus 1 (ei ammattikoulutusta):
Pääsy edellyttää 3 vuoden työskentelyä kyseessä olevaan ammattiin jatkuvasti ja monipuolisesti kehittävissä töissä. Lähiammatissa työskentely otetaan huomioon siltä osin kuin se ko. tapauksessa on kehittävää tarkoitettuun ammattiin oppimisessa.
Tapaus 2 (lyhyen kurssin suorittanut):
Samoin kuin tapauksessa 1 sillä poikkeuksella, että kurssi lyhentää vaadittavaa kokemusaikaa siltä osin kuin se laatunsa, pituutensa ym. seikat huomioonottaen on ko. tapauksessa tarkoitettuun ammattiin kehittävää.
Tapaus 3 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu):
Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuunsuoritetusta koulusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.
Tapaus 4 (ammattikoulutuksena 4-vuotinen teollisuuden ammattikoulu):
Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuunsuoritettu koulu lasketaan työssäoloajaksi.
Tapaus 5 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu + 2-vuotinen teollisuuden ammattikoulu):
Kouluaika otetaan huomioon ammatissaoloaikaa laskettaessa siten kuin tapauksien 3 ja 4 kohdalla on sanottu.
Tapaus 6 (ammattikoulutuksena oppisopimus työpaikalla; 3 tai 4 vuotinen):
Suunnitelman mukaisesti ja hyväksytysti suoritettu oppisopimusaika lasketaan työssäoloajaksi. 4.palkkaryhmään siirto edellyttää kypsyyskokeen hyväksyttyä suoritusta.
Huom. Tapausten 2‑6 kohdalla mainituista kouluajoista ei kuitenkaan lasketa ammatissaoloajaksi yhteensä enempää kuin 4 vuotta. Ammatissaoloajaksi ei myöskään lasketa keskeneräiseksi jääneen koulun tai oppisopimuksen aikaa.
B. Pääsy palkkaryhmään 5.
Kaikissa tapauksissa on 5. palkkaryhmään siirtämiselle edelly-tyksenä, että asianomainen työskentelee 5. palkkaryhmän mukaisessa vaativassa ammattityössä ja pystyy tätä hoitamaan itsenäisesti.
Eri tapauksissa edellytetään seuraavaa:
Tapauksissa 1-2 (ei ammattikoulun suoritusta tai pelkkä kurssi):
Vaativat ammattityöt edellyttävät kahden vuoden työskentelyä ao. ammattiin kuuluvassa tehtävässä 4. palkkaryhmään pääsyn jälkeen.
Tapauksissa 3-6 (ammattikoulun suoritus tai täydellinen oppisopimuskoulutuksen suoritus):
Vaativat ammattityöt edellyttävät työskentelyä ao. ammattiin kuuluvassa tehtävässä ajan, joka yhdessä hyväksytysti suorite-tun 2 tai 3 vuotisen yleisen ammattikoulun tai oppisopimuskoulutuksen virallisesti hyväksyttyjen kestoaikojen kanssa on 5 vuotta. Kuitenkin 4. palkkaryhmässä työskentelyä tulee olla vähintään 1 vuosi.
C. Pääsy palkkaryhmään 6.
Edellytyksenä 6. palkkaryhmään siirtämiselle on, että asianomaisen työntekijän tekemiin säännönmukaisiin töihin kuuluvat monipuolisesti 6. palkkaryhmän mukaiset vaativat erikoisammattityöt.
Nuoret työntekijät
Mom. 3. Alle 18-vuotiaiden nuorten työntekijöiden tuntipalkat ovat 1.3.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t):
1.6.2027 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)
Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi‑ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän työtaidon ja ‑kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.
Alle 18‑vuotiaiden osalta on ohjetuntipalkkojen sovellutus määritelty siten, että alempaa ohjetuntipalkkaa sovelletaan tällaisiin nuoriin työntekijöihin heidän ensimmäisen työvuotensa aikana ja ylempää seuraavina vuosina. Työntekijä, joka aloittaa työskentelynsä esimerkiksi 15‑vuotiaana, pääsee jo yhden vuoden työskentelyn jälkeen ylempään palkkaryhmään. Henkilö, joka vasta 17‑vuotiaana tulee autokorjaamoalan töihin, siirtyy 18 vuotta täytettyään suoraan nuorten alemmasta palkkaryhmästä 18 vuotta täyttäneiden vähimmäistuntipalkkojen piiriin. Edellä mainittua yhden vuoden työskentelyaikaa laskettaessa otetaan huomioon työskentely auto‑ ja konekorjaamoalalla sekä korjauspajatyöskentely kaikilla teollisuusaloilla.
Milloin työntekijä iän perusteella siirtyy alemmasta palkkaryhmästä ylempään ja hänen palkkansa tämän johdosta nousee, maksetaan korotettua palkkaa seuraavan tilikauden alusta.
Asianomaisen työntekijän ja luottamusmiesten on syytä myös itse valvoa tämän momentin tarkoittamia palkkaryhmäsiirtoja.
Oppilaiden tuntipalkat
Mom. 4. Oppisopimusten alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden tuntipalkat ovat 1.3.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t):
Suorituspalkkaus
Mikäli alle 18‑vuotiaat työntekijät tai oppisopimusoppilaat suorittavat suorituspalkkatyötä, noudatetaan heidän palkkauksessaan käytössä olevia yksikköhintoja.
Oppilaita koskevat, taulukoissa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalkkoja, joita sovelletaan sellaisenaan ilman mitään lisiä.
Oppilaspaikkoja sovelletaan konepajakoulujen oppilaisiin silloinkin, kun heidän kanssaan ei ole laadittu oppisopimuslain edellyttämää oppisopimusta.
Harjoittelijoiden palkkaus
Mom. 5. Momentissa 1 mainituista palkoista voidaan poiketa harjoittelijoina työskenteleviin opiskelijoihin nähden, joilla ei ole asianomaisen työn edellyttämää kokemusta sekä sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky ko. työssä sairauden tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.
Mikäli harjoittelijat suorittavat suorituspalkkatyötä, noudatetaan heidän palkkauksessaan käytössä olevia yksikköhintoja, mikäli toisin ei sovita.
Yleisiä määräyksiä
Maastossa suoritettavat työt
Mom. 6. Ennen maastossa suoritettavien korjaustöiden aloittamista on suojavaatetukseen liittyvistä erikoiskysymyksistä sovittava paikallisesti.
Viikko- ja kuukausipalkat
Mom. 7. Viikko- tai kuukausipalkasta sovittaessa noudatetaan 6 §:n edelyttämiä vähimmäistuntipalkkoja palkan perustana.
Muutettaessa aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi kerrotaan voimassa olevaa tuntipalkka kuukauteen sisältyvällä keskimääräisellä työehtosopimuksen mukaisella säännöllisen työajan tuntimäärällä 170.
Mom. 1. Työntekijän ansiotason kohottamiseksi pyritään suorituspalkkatyön osuutta lisäämään.
Mom. 2. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.
Liitot suosittelevat suorituspalkkatöiden perusteena käytettäväksi merkkikohtaisia ohjeaikoja.
Mikäli ohjeajoissa todetaan keskimääräisiä epäsuhteita, tarkistuksen suorittaa korjaamokohtaisesti asetettu työnantajien ja työntekijöiden edustajista koottu toimikunta.
Suorituspalkkatapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalkkaus.
Mom. 3. Urakkatyöhinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän urakka‑ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi.
Mom. 4. Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (menetelmä, välineet, olosuhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet pidetään ennallaan. Toisaalta jos suorituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaavasti. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden tulee pääsääntöisesti perustua 6 §:n 1 momentin vähimmäistuntipalkkoihin ja vastata työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
Mom. 5. Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka taattu. Tämä todetaan tilikausittain.
Vuorotyö, ilta- ja yötyö
Mom. 1. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta‑ ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää seuraavasti:
-iltavuoro (esim. klo 14 22) 15 %-yövuoro (esim. klo 22 06) 20 %
Palkkaryhmän 4 taulukosta laskettuna.
Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä.
Mom. 2. Työstä, joka ei ole vuoro‑, yli‑ eikä hätätyötä, mutta jota tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta‑ ja yötyö), maksetaan korotusta seuraavasti:
Klo 16‑23 välisenä aikana suoritetusta työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus ja klo 23‑06 välisenä aikana suoritetusta työstä yövuoron lisää vastaava korvaus.
Ulkotyölisä
Mom. 3. Sellaisille huoltokorjaamotyöntekijöille, jotka tilapäisesti joutuvat työskentelemään ulkona tai siihen verrattavissa olosuhteissa 30.9. – 1.5. välisenä aikana, maksetaan tehdyiltä työtunneilta lisä, jonka suuruus on 53 senttiä tunnilta.
Kokemusvuosilisä
Mom. 4. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä suoritetaan työntekijälle kokemusvuosilisaa sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Jossa: Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä.
KTA on työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio, III neljännes.
Perusteen toteaminen
1. Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajanjaksoon asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
Työsuhteen kestoa laskettaessa otetaan huomioon koko voimassa olevan työsuhteen kestoaika riippumatta siitä, missä tehtävissä työntekijä on toiminut tai mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan on noudatettu. Muissa yrityksissä työskentelyajasta otetaan työtodistusten mukaan huomioon se aika, jona työntekijä on työskennellyt raskaankaluston asentajana.
Työsuhteen päättyminen
2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi kokemusvuosilisänä suoritettiin.
Käsittely palkkahallinnossa
3. Kokemusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen 9 §:n mukaista eikä lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.
Mom. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö‑ ja sunnuntaityölisiä jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Laskenta
Milloin työntekijä 4 momentin nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa. Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännesten osalle jakautuneesta urakasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa suoritettujen työtuntien osoittamassa suhteessa ko. vuosineljänneksien kesken, mikäli urakkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.
Mom. 3. Milloin keskituntiansio on vähimmäistuntipalkkaa pienempi tai sitä ei 2 momentin mukaan lasketa, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus kuitenkin vähimmäistuntipalkan mukaan.
Tämän pykälän 1 momentti ei koske kuukausipalkalla olevia työntekijöitä.
Keskituntiansiota säännöllisenä työaikana käytettäessä maksetaan sen lisäksi erilliset lisät työehtosopimuksen sitä edellyttäessä.
Keskituntiansion käyttöajanjakso
Mom. 4. Edellisen momentin mukaan laskettua eri vuosineljänneksien keskituntiansiota käytetään seuraavasti:
-helmi , maalis ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota
-touko , kesä ja heinäkuun aikana vuoden 1 vuosineljänneksen keskituntiansiota
-elo , syys ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä
-marras , joulu ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Työviikko
Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on 10 tuntia työpäivässä ja 40 tuntia työviikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli käytetään 10 tunnin vuorokautista säännöllistä työaikaa, työviikon on oltava 4-päiväinen ja, ellei toisin sovita, työpäivistä vähintään kaksi on oltava peräkkäin.
Keskimääräinen työaika
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään, ja että säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia työpäivässä eikä 50 tuntia viikossa.
Vuorokautisen työajan tilapäinen pidentäminen
Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.
Työajan enimmäismäärä
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Työajaksi luettava aika määräytyy työaikalain mukaan. Työajan keskimääräisen enimmäismäärän 12 kuukauden tarkasteluajanjaksona käytetään kalenterivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan paikallisesti sopia jokin muu 12 kuukauden ajanjakso.
Virvokkeiden nauttiminen
Työntekijällä on oikeus nauttia virvokkeita työn ääressä työn kannalta sopivana ajankohtana kerran aamupäivällä ja kerran iltapäivällä.
Työajan sijoitus
Työvuoroluettelo
Mom. 2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
Milloin se työn laatuun nähden on mahdollista, on työpaikalla laadittava työvuoroluettelo, josta edellä mainitut seikat käyvät ilmi.
Työaika sijoitetaan työpäiville ensisijaisesti työn teettämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan ajankohtaan.
Työajan sijoittelussa liitot pitävät suotavana, että päivätyössä työaika määritetään klo 7.00‑18.00 välille.
Tilapäiset muutokset
Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.
Kaksivuorotyön lepoaika
Kaksivuorotyössä pidetään puolen tunnin pituinen lepoaika, ellei ole sovittu siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn aikana.
Ruokailu kolmivuorotyössä
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa työnjohdon määräämänä aikana ja sen osoittamassa paikassa.
Tarkkailu
Mom. 3. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä työajanseurantajärjestelmää. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
Lepoajan lyhentäminen
Mom. 4. Paikallisesti sopien voidaan noudattaa tuntia lyhyempää lepoaikaa, ei kuitenkaan lyhyempää kuin puoli tuntia. Tänä aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.
Vapaapäivät
Mom. 5 . Työvuoroluetteloa laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä, tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta.
Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.
Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto eivät ole palkallisia vapaapäiviä.
Yötyö
Mom. 6. Työntekijällä voidaan teettää työaikalain 8 §:n mukaista yötyötä.
Vuorojen vaihtuminen ja muuttaminen
Mom. 7. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.
Työaikalain noudattaminen
Mom. 8. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.
1. Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.
Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
2. Vapaan kertyminen
Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:
A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina
B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina
Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valtuuston ja hallituksen kokouksiin ja edustajakokoukseen sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.
3. Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.
Jos työntekijän säännöllinen työaika on 10 tuntia päivässä, yksi vapaapäivä vastaa 10 tunnin lyhennystä siten, että lyhennyksen yhteistuntimäärä on kohdan 2 kertymän mukainen ja täysien vapaapäivien lisäksi jäävä osuus annetaan tunteina/minuutteina, ellei jäljellä oleva kertymä riitä täysien vapaapäivien antamiseen.
Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.
Yksi neljän tai viiden päivän jakso
Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi neljän 10 tunnin pituisen päivän tai yksi viiden 8 tunnin pituisen päivän yhdenjaksoinen vapaa. Kyseinen 4 tai 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen neljän tai viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään neljän tai viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä neljän tai viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden neljän tai viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa.
Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma sitten jatkuu, siirretään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.
Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhennyksen tuntimäärällä.
4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen
Ilmoitus neljän tai viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.
Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työvuoroluettelossa tai mikäli työvuoroluetteloa ei laadita, vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.
5. Ansionmenetyksen korvaaminen
Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen kertymätaulukon mukaisten vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.
6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi
Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.
7. Itsenäisyyspäivä
Mikäli vuosityöajan lyhennysvapaapäivä on annettu itsenäisyyspäivänä, katsotaan lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tällöin maksetuksi.
Ylityö
Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin ja maksetaan siitä työpalkka ja ylityökorvaus siten kuin tässä pykälässä on määrätty. Ylityökorotusten suhteen noudatetaan alempana mainittuja laskentasääntöjä, ellei paikallisesti ole sovittu muusta tämän pykälän ehdot täyttävästä laskentatavasta. Ylityökorotusta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi.
Vuorokautinen ylityö
Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 10 §:n 1 momentissa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin, 10 tunnin tai enintään 9 tuntiin tilapäisesti pidennetyn työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on työehtosopimuksen 10 §:n 1 momentin nojalla järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työvuoroluettelossa asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Lauantaipäivänä sekä pyhä‑ ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Viikottainen ylityö
Mom. 3. Viikottaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ottamatta huomioon saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä ylittää työehtosopimuksen 10 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän säännöllisen viikottaisen eli 40 tunnin työajan.
Mikäli viikottainen säännöllinen työaika työehtosopimuksen 10 §:n 1 momentin nojalla on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikottaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työvuoroluettelon mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, keskeytymättömän vuorotyön osalta kuitenkin vain edellyttäen, ettei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa‑ajalla.
Viikottaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Mom. 4. Keskituntiansion laskemisesta ovat määräykset tämän työehtosopimuksen 9 §:ssä.
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan
Mom.5. Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia että se vastaisi hänen säännöllistä viikottaista työaikaansa ja hän tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten kuin viikottaisesta ylityöstä on sovittu.
Edellä olevassa momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa.
Työ eräinä vapaapäivinä
Mom. 6. Muusta kuin säännöllisesti tehdystä lauantaityöstä korvaus suoritetaan samoin perustein kuin viikottaisesta ylityöstä. Mikäli työntekijälle maksetaan samasta työstä seuraavan kappaleen korvausta, tätä lauantaityölisää ei makseta.
Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan työpalkan sekä mahdollisen ylityölisän lisäksi korvaus, jonka suuruus on 100 % taulukkopalkasta.
Vuorotyölisän ylityökorotus
Mom. 7. Vuorotyölisän ylityökorotus sisältyy tämän työehtosopimuksen 9 §:n 2 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella laskettavaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen ylityöajalta vuorotyölisä yksinkertaisena.
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.
Sunnuntaityö
Mom. 8. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä suoritetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Viikkolepo ja viikkolepokorvaus
Mom. 9. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikkolepo ensisijaisesti saman viikon lauantaina.
Työntekijälle, joka tilapäisesti tarvitaan viikkolevon aikana työhön liikkeessä, laitoksessa tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi, korvataan menetetty viikkolepo lyhentämällä säännöllistä työaikaa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana viikkolevon aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö‑ ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuoron aikana, jona viikkolepo olisi viimeistään ollut annettava.
Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkolepopäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkolepo antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.
Mom. 1. Milloin työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikalta hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21.00, 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ja
b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana, 4 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %. Milloin työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.
Mom. 2. n työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Tämän momentin tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
14 § Työskentely korjaamoalueen ulkopuolella
Mom. 1. Matkustamisvelvollisuus
Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enempää kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.
Matkan alkaminen ja päättyminen
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Matkaan katsotaan kuuluvan matkan kestäessä mahdollisesti aiheutuva välttämätön odotus, joka johtuu julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista.
Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhteydessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa.
Oman auton käyttö
Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus matkakustannusten korvaamista koskevassa kulloinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa olevien määrien mukaisesti.
Työ suoritetaan paikkakunnalla, jolta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa
Mom. 2. Työntekijälle suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja korvausta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta matkustamisesta syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista seuraavasti:
a) Matkakustannukset
Kaikki matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan matkaliput, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana, makuupaikkalippujen hinnat.
b) Matkustusajan palkka
Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.
Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastavalta määrältä matkatunteja suoritetaan keskituntiansion mukainen korvaus.
Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, suoritetaan korvaus, jonka suuruus on 85 % keskituntiansiosta.
Makuupaikka
Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 21.00‑07.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.
c) Päiväraha- ja yöpymiskustannukset
Päivärahaa maksetaan kultakin matkan alkamisesta laskettavalta matkavuorokaudelta.
Edellä tarkoitetun päivärahan määrä on työehtosopimuksen voimaan tullessa 53,00 euroa.
Milloin työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, maksetaan työntekijälle 1/3 päivärahasta.
Vajaavuorokausi
Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään kolme ja enintään kuusi tuntia, maksetaan työehtosopimuksen voimaan tullessa 24,00 euroa.
Majoittumiskustannukset
Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko majoittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti:
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti tämän kohdan 2. kappaleessa tarkoitetun päivärahan enintään puolitoistakertaiseen määrään saakka.
Yömatkaraha
Yömatkaraha 16,00 euroa suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kuitenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden
Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei merkitystä ole sillä seikalla, ovatko nämä työnantajan tai jonkun muun, esim. tilaajan järjestämiä.
d) Erikoismääräyksiä
Sairaalapäiväraha
Jos työntekijä joutuu matkan aikana sairaalahoitoon, maksaa työnantaja hänelle päivärahan asemasta sairaalapäivärahana 2,52 euroa vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa tämän työkyvyttömyyden johdosta lakkaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hän on oikeutettu saamaan sairaalan perimän hoitopäivämaksun korvatuksi työnantajan kustantaman vakuutuksen nojalla.
Työ suoritetaan korjaamoalueen ulkopuolella paikassa, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa
Mom. 3. Ateriakorvaus
Jos työntekijä on poikkeavasta työntekopaikasta johtuen estynyt ruokailutauon aikana käymästä ruokailemassa kotonaan tai korjaamolla, suoritetaan hänelle, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruokaa, ateriakorvauksena 12,00 euroa.
Jos työntekijän työ on matkoineen kestänyt vähintään 12 tuntia, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella, ellei toisin sovita. Mainittuun 12 tuntiin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.
Tätä kappaletta ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpaikoilla silloin, kun nämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuudet ja ‑olosuhteet ovat näillä työpaikoilla vastaavia.
Jos matka ei edellytä tosiasiallista yöpymistä, mutta työntekijä on kuitenkin matkalla tai komennuspaikkakunnalla klo 21.00 ja klo 6.00 välillä vähintään 6 tuntia, on hän oikeutettu 2 momentin c)‑kohdan mukaan määräytyvään päivärahaan, mutta ei sen sijaan yömatkarahaan. Sanottua ei kuitenkaan sovelleta vuorotyöhön.
Työ ulkomailla
Mom. 4. Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksutavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnantajan ja työntekijän ennen matkan alkamista sovittava.
Liitot suosittelevat, että ulkomaan komennuksen työehdoista sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireellinen.
Päivärahat
Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Matkustussääntö
Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi matkustussääntö, jossa työntekijän ulkomaan komennuksen matkakustannusten korvaamisesta määrätään toisinkin. Edellytyksenä on, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena samantasoiset kuin tämän momentin mukaiset edut.
Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.
Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osalta tämän työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa.
Kunnallisvaltuusto tai ‑hallitus sekä valtiolliset tai kunnalliset vaalit
Mom. 1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.
Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
Merkkipäivät
Mom. 2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa samassa työsuhteessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50‑ ja 60‑vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.
Kutsunta
Mom. 3. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.
Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.
Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.
Reservin harjoitukset
Mom. 4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä.
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojalain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
Hautaus- ja hääpäivä
Mom. 5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.
Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä avio- ja avopuolison vanhempia.
Mom. 6. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työehtosopimuksen 9 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.
Lapsen sairaus
Mom. 7. Alle 10‑vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.
Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus äidille, isälle tai muulle lapsen huoltajalle, mikäli toisella huoltajista ei sairaalassaolon taikka toisella paikkakunnalla tapahtuvan työskentelyn, opiskelun tai koulutukseen osallistumisen aiheuttaman tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon, eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Työntekijän tulee toimittaa työnantajalle selvitys toisen huoltajan tilapäisestä esteestä osallistua hoitoon.
Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.
Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.
Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolot lapsen sairastumisen johdosta rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Mom. 8. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Mom. 9. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton edustajakokouksen kokousedustajalla on oikeus osallistua edustajakokoukseen olemalla poissa työstä kyseessä olevan kokouksen ajankohtana.
Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä ajalta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle kokouksen ajankohdasta niin pian kuin mahdollista.
Ajokortti ja pätevyystodistukset
Mom. 10. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.
Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.
Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.
Suojavaatetus
Mom. 1. Työnantaja hankkii ja pesettää työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaatetuksen työssä käytettäväksi, jota työntekijä on velvollinen työssään käyttämään.
Suojajalkineet
Mom. 2. Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa tai yli vuoden määräaikaisessa työsuhteessa olevalle huoltokorjaamon asennustyöntekijän käyttöön kustannuksellaan tarkoituksenmukaiset suojajalkineet yleisenä hankinta-ajankohtana työsuhteen jatkuttua neljä kuukautta.
Suojajalkineet hankitaan kertahankintana yleisenä hankinta-ajankohtana, joka on kaksi kertaa vuodessa, noin puolen vuoden välein.
Asennustyöntekijä on oikeutettu saamaan käyttöönsä uudet jalkineet vuoden kuluttua aiemmasta hankinnasta.
Irtisanotulle tai irtisanoutuneelle työntekijälle ei hankita jalkineita.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin 2 kk on kulunut jalkineiden hankkimisesta, on työntekijä oikeutettu ja velvollinen lunastamaan jalkineet jäännösarvosta, joka on 50 % hankintahinnasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.
Työntekijä on velvollinen käyttämään hankittuja suojajalkineita työssään.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lausua mielipiteensä hankittavien suojajalkineiden hankinta-ajankohdasta ja mallista.
Suojalasit
Mom. 3. Jos työntekijä joutuu työssään työturvallisuussyistä käyttämään sekä silmälaseja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuoden välein työntekijän näkökyvyn mukaan hiotut suojalasit.
Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut työntekijän hiottujen suojalasien hankkimisesta, työntekijä on velvollinen lunastamaan suojalasit niiden hankintahinnalla. Jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen, kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut suojalasien hankinnasta, työntekijä on velvollinen lunastamaan suojalasit 50 %:lla niiden hankintahinnasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.
Ulkoasennustyöt
Mom. 4. Liitot toteavat, että työntekijää ei tarpeettomasti tule määrätä ulkoasennustöihin kohtuuttoman pakkasen vallitessa ellei työskentelyä varten ole järjestää työolosuhteita helpottavia varusteita.
Korvausjakso
Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.
Työnantaja maksaa palkan myös odotuspäivältä, mikäli työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta.
Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi, hänelle maksetaan hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkärintodistuksella.
1. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.
2. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtuvat kustannukset.
3. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.
4. Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensi-sijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken.
5. Momentin 4. kappaleessa oleva säännös työnantajan velvollisuudesta korvata ansionmenetys silloin, kun työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, tarkoittaa sitä, että jos sairaus edelleen jatkuu, on vasta seuraavaa työpäivää pidettävä karenssipäivänä.
6. Milloin työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, tulisi ensisijaisena menettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivä , raskaus- tai vanhempainrahan tai siihen verrattavan korvauksen saamista.
Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alkanut koko työvuoro.
Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Sairausajan palkan epääminen
Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Raskaus- ja vanhempainvapaan palkka
Mom. 2. Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen raskausvapaansa ajalta palkkaa 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n nojalla tulevan raskausvapaan alkamishetkestä lukien.
Milloin naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 42 päivän pituinen raskausvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa raskausvapaan palkan maksamista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.
Ei-synnyttävälle vanhemmalle, joka on lapsen huoltaja tai joka on tunnustanut vanhemmuuden isyyslain (11/2015) mukaisesti, ja jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen vanhempainvapaansa ajalta vapaan alusta lukien palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.
Oikeutta palkalliseen vanhempainvapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luovutettu vanhempainrahapäiviä.
Vähennykset
Mom. 3. Sairausajan, raskaus- tai vanhempainvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden, synnytyksen tai lapsen syntymän takia samalta ajanjaksolta päivä-, raskaus- tai vanhempainrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajan, raskaus- tai vanhempainvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan, raskaus- tai vanhempainvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.
Jos raskaus- tai vanhempainrahaa ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää raskaus- tai vanhempainvapaan palkasta se raskaus- tai vanhempainraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
Ilmoitusvelvollisuus
Mom. 4. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
Sairauskassa
Mom. 5. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, on työnantaja velvollinen maksamaan 1 momentin mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1 momentin mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1 momentin nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vastaa sairauskassa sääntöjen mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittamisesta.
Työpaikkakassa
Mom. 6. Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja toteuttaa momenttiin 1 perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1 momentin edellyttämän sairausajan palkan ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksua, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Korvausperuste
Mom. 7. Sairausajan, raskaus- ja vanhempainvapaan palkka lasketaan työehtosopimuksen 9 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella.
Korvaava työ
Mom. 8. Ttyöntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.
Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
Sairauspoissaolojen ennalta ehkäiseminen
Mom. 9. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolojen ennalta ehkäisevään toimintaan.
Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hänen terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä, nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (859/2018) tarkoitetuissa työsuhteen aikana suoritetuissa tutkimuksissa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samaa sääntöä noudatetaan myös niissä terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka tapahtuvat ja johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.
Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Ansionmenetyksen korvaamisen lisäksi ei työnantaja ole velvollinen maksamaan 1 momentin toisessa kappaleessa tarkoitetuilta matkapäiviltä korvausta säännöllisen työajan ylittäviltä matkatunneilta.
Pykälän 1 momentin 1. kappaleessa tarkoitetut lakisääteiset lääkärintarkastukset on pyrittävä järjestämään niin, ettei tarkastus estä työntekijää pitämästä työaikalain tarkoittamaa viikkolepoa.
Matkakorvaus ja päiväraha
Matkakorvausten ja päivärahojen maksamisvelvollisuus koskee vain pykälän 1 momentin 1. kappaleessa tarkoitettuja lakisääteisiä terveystarkastuksia. Tällaisten terveystarkastusten osalta työnantaja korvaa matkakustannukset myös silloin, kun tarkastus tapahtuu toisella paikkakunnalla. Mikäli tarkastus tapahtuu toisella paikkakunnalla, suorittaa työnantaja matkakustannusten korvauksen lisäksi myös päivärahan. Pykälän 2 momentissa mainittujen lääkärintarkastusten osalta työnantaja on velvollinen korvaamaan vain ansionmenetyksen, vaikka tarkastus tapahtuisikin toisella paikkakunnalla.
Sairauden toteamiseksi välttämättömät lääkärintarkastukset
Mom. 2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio‑, röntgen‑ tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Jo aiemmin todetun sairauden edellyttämät toistuvat tarkastukset kuuluvat myös määräyksen piiriin. Lääkärintarkastusta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi, pidetään hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimuksena, joten tällaisen tarkastuksen ajalta maksetaan korvaus ansionmenetyksenä.
Raskauden aikaiset tarkastukset
Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin‑ tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
Työntekijän on aina pyrittävä järjestämään 2 momentissa mainittu lääkärintarkastus työajan ulkopuolella. Työnantajalla on velvollisuus maksaa korvaus ansionmenetyksestä vain, jos työntekijä ei ole voinut saada vastaanottoa muuna kuin työaikana. Lisäksi on edellytettävä, että kysymyksessä on tapaus, jossa on ollut välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.
Muissa kuin välitöntä lääkärinhoitoa vaativissa hätätapauksissa on vaadittava, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Kohtuullisena vähimmäisodotusaikana voitaneen normaalitapauksissa pitää yhtä viikkoa, ellei sairauden laatu muuta edellytä.
Mom. 3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
Työhöntulo
Mom. 4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä laboratorio‑ tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.
Kun lääkärintarkastus tapahtuu työnantajaa tai työntekijää koskevaan lakiin perustuvan velvoitteen nojalla, korvaus suoritetaan ao. säännökseen mahdollisesti sisältyvien määräysten mukaisesti.
Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tarkastuksesta aiheutuneet kustannukset korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa ko. henkilön työsuhteeseen.
Mom. 5. Edellä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä maksetaan tämän työehtosopimuksen 9 §:n sekä matkakustannukset ja päiväraha 14 §:n mukaisesti.
Ansionmenetyksen korvaamisen rajoituksista
Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ei korvausta suoriteta (esimerkkeinä lääkärintarkastukset, joiden päätarkoituksena on ollut todistuksen saaminen paikanhakua, oppilaitokseen pyrkimistä, ajokorttia, eläkettä, verohuojennusta, invalidihuollon hakemista tms. syytä varten). Terveydenhoidon piiriin kuuluvat myös terveydenhuoltolain nojalla järjestettävät yleistarkastukset (esim. seulonnat). Tarkastuksissa on pyrittävä käymään työajan ulkopuolella.
Epäselvyyksien välttämiseksi on yleensä edellytettävä, että työntekijä korvauksen saadakseen ilmoittaa etukäteen työnantajalle menostaan tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen sekä antaa luotettavan selvityksen siitä, että hän ei ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella edellä esitetyn kohtuullisen ajan kuluessa. Työntekijän on ilmoitettava lääkärintarkastuksesta siitä tiedon saatuaan ja vähintään viikkoa ennen tarkastusta, kun kyseessä ei ole välitöntä lääkärinhoitoa vaativa hätätapaus. Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä on myös, että työntekijä esittää lääkärintarkastuksesta luotettavan selvityksen, esim. lääkärintodistuksen tai lääkärinpalkkiokuitin.
Työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan ansionmenetystä, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen
Työntekijän on ensisijaisesti käytettävä oman paikkakuntansa lääkärinpalveluja oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Mikäli erikoislääkäripalveluja on saatavilla vain toiselta paikkakunnalta, ei erikoislääkärin tarkastukseen tule suoraan hakeutua tarpeettomasti.
Laboratorio‑ ja röntgentutkimukset
Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä laboratorio‑ ja röntgentutkimuksen ajalta on, että nämä tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja että ne liittyvät tarkastukseen sen osana. Milloin mainitut laboratorio‑ tai röntgentutkimukset eivät tapahdu välittömästi lääkärintarkastuksen yhteydessä, tulee ansionmenetyksen korvaaminen niiden ajalta kysymykseen vain poikkeustapauksissa, koska näitä palveluksia on yleensä saatavissa työajan ulkopuolella.
Työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapaukset, joissa työntekijä on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi sekä varsinaiset hoitotoimenpiteet, kuten esim. lääkärin määräaikaishoidot ja tavanomainen hammashoito.
Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide korvataan siten kuin lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta on sovittu.
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
Vuosiloma ja lomapalkka
Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen liittojen välistä lomapalkkasopimusta.
Vuosilomapalkka maksetaan työntekijälle ennen loman alkamista. Vuosilomapalkka voidaan maksaa työntekijälle myös normaaleina palkanmaksupäivinä vuosiloman aikana.
Mom. 2. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen matkustamisen takia.
Työssäolon veroiseksi luetaan myös aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä AKT:n edustajakokoukseen tai valtuuston taikka hallituksen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Lomaltapaluuraha
Mom. 3. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.
Lomaltapaluurahasta puolet suoritetaan ennakkona vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske jäljempänä olevat lomaltapaluurahan saamista koskevat edellytykset.
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.
Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.
Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
Jos em. este vallitsee vuosiloman jälkeisen lomaltapaluurahan saamisen edellytyspäivän ajan, suoritetaan lomaltapaluuraha riippumatta siitä, palaako työntekijä tämän esteen poistuttua työhön vai ei.
Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
Jos laiminlyönti työvuoroluettelon noudattamisessa ilmenee ainoastaan jommallakummalla puolella vuosilomaa, koskee lomaltapaluurahan menetys vain puolta loman jälkeen maksettavasta lomaltapaluurahasta.
Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä 1‑4. kappaleissa on määrätty. Edellä 2. kappaleessa mainittu ennakko maksetaan kuitenkin vain pisimmän lomanosan jälkeen.
Lomaltapaluurahan maksuajankohdista voidaan sopia paikallisesti toisin.
Vanhuus‑ tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesti vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.
Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.
Työntekijän oikeutta lomaltapaluurahaan ei saa loukata käyttämällä irtisanomista lomakautena tavalla, jonka ilmeisenä tarkoituksena on välttyä lomaltapaluurahan maksamisesta.
Lisävapaapäivien korvaus
Mom. 4. Vuosilomalain (162/2005) 7a §:n mukaisilta lisävapaapäiviltä maksetaan palkkaa vastaava korvaus keskituntiansion mukaan.
Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian palkanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seuraavaa palkanmaksua.
Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvan aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välistä koulutussopimusta.
Niissä tapauksissa, joissa työnantaja mainituin sopimuksen mukaan tulee korvata ansionmenetys, maksetaan korvaus työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettua keskituntiansiota laskuperusteena käyttäen.
Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmiessopimusta.
Mom. 2. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle luottamusmiessopimuksen 8 §:n edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:
Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdeksan tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilmenevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.
Soveltamisohje
1. Yllä oleva pääluottamusmiehen työstä vapauttamisen määrää osoittava taulukko perustuu normaalipituiseen viikkotyöaikaan. Mikäli työpaikalla on käytössä lyhennetty työviikko, säännöllisen vapautuksen määrä muuttuu samassa suhteessa.
Mikäli työpaikalla on ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa pääluottamusmiehelle myönnetty työstä vapauttamismäärien suhteen pidemmälle meneviä etuja, ei niitä sopimuskauden aikana muuteta.
Liitot toteavat, että pääluottamusmiehen, hoitaessaan luottamusmiestehtäviään säännöllisen työstä vapauttamisen puitteissa, on ensisijaisesti oltava työpaikan työntekijöiden tavattavissa työpaikalla.
Mikäli työpaikan työntekijöiden työsuhteisiin välittömästi liittyvät kiireelliset asiat, joita muutoin ei voida hoitaa, vaativat pääluottamusmiehen tilapäistä poistumista työpaikan ulkopuolelle vapautusaikana, tulee hänen ennen lähtöään ilmoittaa lähimmälle esimiehelleen poissaolostaan, sen tarkoituksesta ja kestoajasta.
Paikallista neuvottelumenettelyä edellyttävien työsuhdekysymysten nopean ja joustavan ratkaisun helpottamiseksi pääluottamusmiehen toimintaedellytyksiä tulisi kehittää antamalla hänelle olosuhteisiin soveltuvin tavoin luottamusmiestehtävien hoitoa varten puhelimen käyttömahdollisuus.
Mikäli yritykseen on liittojen välisen luottamusmiessopimuksen 3 §:n 3 momentin mukaisesti sovittu valittavaksi kuljettajille ja asentajille yhteinen pääluottamusmies ja korjaamolle osaston luottamusmies, sovelletaan osaston luottamusmieheen tämän pykälän määräyksiä.
Mom. 3. Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa‑ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
Tietojen luottamuksellisuus
Mom. 4. Pääluottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
Koulutus
Mom. 5. Luottamusmiehelle korvataan se ansionmenetys, mikä aiheutuu hänen osallistumisestaan työnantajan tai työnantajan ja työntekijän yhteisesti järjestämään koulutukseen.
Vuosiloman pituutta määrättäessä lasketaan kaikki sellainen koulutukseen käytetty aika työssäolon veroiseksi, joka kerrallaan on kestänyt enintään kuukauden.
Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen välistä sopimusta ulkopuolisen työvoima käytöstä.
Neuvotteluvelvollisuus
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:
-työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eritasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamus-miehille ja työnjohtajille, kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään
-välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut
-työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin
-uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.
Työtuomioistuin
Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopijapuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2028 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2027, jolloin osapuolten kesken vuodelle 2027 sovitut palkankorotukset ja päivärahojen tarkistukset raukeavat. Irtisanomista koskeva ilmoitus on tällöin toimitettava kirjallisesti toiselle sopijaosapuolelle viimeistään 31.12.2026.
AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY
AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY
Aika: 10.3.2025
Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki
Läsnä:
Ismo Kokko, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ryNiko Blom, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ryHarri Pasanen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Mari Vasarainen, Autoliikenteen Työnantajaliitto ryPetri Verronen, Autoliikenteen Työnantajaliitto ryMarkus Alopaeus, Autoliikenteen Työnantajaliitto rySanna Penttilä, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Todettiin liittojen välillä 23.3.2023 allekirjoitettu huoltokorjaamoiden työehtosopimus päättyneeksi 31.1.2025. Päätettiin uudistaa edellä mainittu työehtosopimus ajalle 26.2.2025 – 31.1.2028.
2.1 Yleiskorotukset
2.1.1 Vuonna 2025
2.1.2 Vuonna 2026
2.1.3 Vuonna 2027
Palkkoja korotetaan 1.6.2027 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,4 prosenttia.
2.2 Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset
2.2.1 Vuonna 2025
Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.
2.2.2. Vuonna 2026
2.2.3 Vuonna 2027
Työehtosopimuksen päivärahat ovat 1.3.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:
-Kokopäiväraha 53,00 €-Osapäiväraha 24,00 €-Yömatkaraha 16,00 €
Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan vuosina 2026 ja 2027 yleiskorotuksen ajankohdasta lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.
Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun huoltokorjaamoiden työehtosopimukseen.
Uudistetussa huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa on toteutettu liittojen yhdessä sopimat tekniset päivitykset 23.3.2023 allekirjoitetun työehtosopimuksen sisältöä muuttamatta. Mikäli teknisen päivityksen kohteena olleen työehtosopimuskohdan osalta syntyy erimielisyyttä, sisällön osalta ratkaisevana on 23.3.2023 allekirjoitettu huoltokorjaamoiden työehtosopimus.
1. Liitot perustavat sopimuskauden ajaksi työryhmän, joka tarkastelee 6 § Palkkaperusteet -kirjausten ja siihen liittyvän ”Menettely- ja soveltamissääntö koskien palkkaryhmää 6” -liitteen kirjausten ajantasaisuutta ja tekee mahdollisia ehdotuksia niiden päivittämiseksi. Työryhmä vierailee eri kuljetustoimialojen huoltokorjaamoissa nykyisten työtehtävien ja osaamisvaatimusten selvittämiseksi.
Osapuolet nimeävät työryhmään tarvittavan määrän edustajia.
2. Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on muuttaa 30.9.2025 mennessä työehtosopimuksen osana olevaa ns. Lonka-sopimusta niin, että TE-toimistoille aiemmin kuuluneet tiedonvälitys- ja tarkistustehtävät korvataan tiedonvaihtovelvoitteilla, jotka kattavat kilpailutuksessa hävinneet yritykset, Lonka-irtisanotut työntekijät ja voittaneet yritykset. Lisäksi päivitetään Lonka-sopimuksen 1 §:n liikennealueet sellaisilla voimaantuloajoilla, että uudet alueet voidaan ottaa huomioon kilpailuttamisasiakirjojen julkaisuhetkellä.
Huoltokorjaamoiden työehtosopimus on voimassa 31.1.2028 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.
1. Palkkaliitteen soveltamisala
Tätä palkkaliitettä noudatetaan Helsingin seudun liikenne (HSL) -kuntayhtymään kuuluvien jäsenkuntien alueella liikennöivien ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena HSL-sopimusliikenteenä harjoittavien linja-autoyritysten huoltokorjaamoiden työntekijöihin.
Soveltamisalamuutosta sovelletaan 1.2.2020 tai sen jälkeen toimeenpantaviin uusiin HSL-kilpailutuskierroksiin ja tällaisten kilpailutusten perusteella HSL:n solmiviin uusiin liikennöintisopimuksiin. Soveltamisalamuutos ei aiheuta muutoksia sen voimaan tullessa 1.2.2020 noudatettaviin palkkoihin.
2. Vähimmäistuntipalkat
18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat liitteen lopussa.
Mikäli linja-autoyritys harjoittaa edellä tarkoitetun liikenteen ohella muuta liikennettä vähintään 20 %:n määrän, muodostetaan yrityskohtainen palkkataulukko yrityksen harjoittaman liikenteen osuuksien suhteessa. Mikäli kunnallisen sopimusliikenteen osuus on alle 20 %:n määrän, noudatetaan työehtosopimuksen 6 §:n palkkamääräyksiä.
3. Palkankorotusten toteuttaminen
Todettiin, että vähimmäispalkoissa suoritettua yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.
Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika‑ eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät tämän palkkaliitteen määräykset.
4. Muut työ- ja palkkaehdot
Mikäli tässä liitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.
Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen huoltokorjaamoiden työntekijöiden palkat
1.3.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)
1.6.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)
1.6.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)
1. Palkkaliiteen soveltamisala
Tätä palkkaliitettä noudatetaan huoltokorjaamoiden työntekijöihin siltä osin, kuin nämä ovat työssä Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision ja Ruskon kuntien alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä näiden kuntien sisällä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavan paikallisliikenteen kaluston huolto- ja korjaustehtävissä.
2. Palkkataulukot
Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.
4. Palkkaliitteen voimaansaattaminen
Mikäli yrityksissä on toteutettu huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen ylittäviä palkkajärjestelyjä, lakkaavat ne tämän palkkaliitteen voimaansaattamisella.
5. Muut työ- ja palkkaehdot
Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.
Turun kaupungin kunnallisen sopimusliikenteen huoltokorjaamoiden työntekijöiden palkat
18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat 1.3.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)
Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukaiseen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoikeuteen kilpailutetun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteutetaan joukkoliikennelain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mukaisen, seuraavan kunnallisen viranomaisen toimesta tai toimeksiannosta seuraavilla liikennealueilla:
1) Helsingin seudun liikennekuntayhtymä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Siuntion, Tuusulan ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella;
2) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella;
3) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella;
4) Kotkan kaupunki Haminan, Kotkan ja Pyhtään kuntien muodostamalla alueella;
5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodostamalla alueella;
6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella;
7) Meri-Lapin seudullinen kunnallinen joukkoliikenneviranomainen Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kuntien muodostamalla alueella;
8) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella;
9) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella;
10) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella;
11) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella.
12) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella;
13) Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kokkolan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan kaupunki yksinomaan asianomaisen kaupungin alueella.
Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot myös silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukaiseen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoikeuteen kilpailutetun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteutetaan liikennepalvelulain 181 §:n 1 momentin mukaisen toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta tai toimeksiannosta. Edellytyksenä on lisäksi, että kilpailun ratkeamisen ja liikenteenhoitovastuun alkamisen väliin jää vähintään 6 kuukautta.
Sopimusta ei sovelleta tilanteessa, jossa kilpailumenettely johtuu liikenteenharjoittajan konkurssista.
1. Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään 2 viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa noudatetaan enintään 3 viikon neuvotteluaikaa.
Hävinnyt liikenteenharjoittaja ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt liikenteenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidettavaksi.
2. Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon ei sovelleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on toteutettava irtisanomiset viimeistään 4 viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liikenteenharjoittajan hoidettavaksi.
3. Jos tarjouskilpailun ratkeamispäivän ja liikenteen alkamispäivän välinen aika on vähintään 31 viikkoa, Lonka-sopimuksen sisältämiä aikarajoja laskettaessa tarjouskilpailun ratkeamispäiväksi katsotaan se päivämäärä, joka on 31 viikkoa ennen liikenteen alkamispäivää.
4. Hävinneen liikenteenharjoittajan tulee toimittaa välittömästi tiedot irtisanomistaan työntekijöistä (nimi, yhteystiedot) voittaneille liikenteenharjoittajille. Mikäli irtisanottu työntekijä kieltää tietojensa toimittamisen voittaneille liikenteenharjoittajille, häneen ei sovelleta tämän sopimuksen 3 §:ä, 5 §:ä ja 6 §:ä.
1. Jos tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,
-että tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille, joista hävinnyt liikenteenharjoittaja on toimittanut tiedot voittaneelle liikenteenharjoittajalle, ja
-että voittanut liikenteenharjoittaja tarjoaa työtä 2 kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työntekijöiden, joille voittanut liikenteenharjoittaja on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön 2 viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen liikenteenharjoittajan on tehtävä työsopimukset 3 viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen liikenteenharjoittajan työntekijöiden kanssa.
2. Tarjouskilpailun voittaneella liikenteenharjoittajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta tarjota työtä eikä palkata sellaista työntekijää, jonka työsuhteen voittanut liikenteenharjoittaja on aiemmin päättänyt työntekijästä johtuvista syistä.
3. Edellytyksenä työsuhteen alkamiselle voittaneen liikenteenharjoittajan palveluksessa on työsopimuslain yleisten periaatteiden lisäksi, että
-hävinneen irtisanoma työntekijä ei kiellä hävinnyttä liikenteenharjoittajaa toimittamasta tietojaan voittaneelle liikenteenharjoittajalle, ilmoittautuu mahdollisimman nopeasti tämän sopimuksen mukaiseksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon sekä noudattaa muutenkin tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -aikoja;
-työntekijän työsuhde hävinneen liikenteenharjoittajan kanssa ei ole päättynyt ennen kilpailuttamisen kohteen siirtymishetkeä osapuolten sopimuksella, työntekijän omasta toimesta tai hävinneen työnantajan toimesta työntekijästä johtuvista syistä;
-työntekijä on käynyt voittaneen liikenteenharjoittajan niin vaatiessa sen osoittamassa työhöntuloterveystarkastuksessa ja hänet on todettu siinä sopivaksi asianomaiseen työtehtävään; ja
-voittaneen liikenteenharjoittajan työvoimatarve ei ole vähentynyt työsopimuksen tekemisen jälkeen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä mainituilla perusteilla.
Jos edellä 2 §:n tai 3 §:n mukainen määräpäivä on lauantai, sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto, määräpäivänä pidetään kyseistä päivää lähinnä seuraavaa arkipäivää.
1. Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta liikenteenharjoittajaa.
2. Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan, irtisanomisaikojen sekä huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palvelusvuosilisän määräytymisessä.
3. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus liikenteen siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma-aikaan ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään 4 kuukauden kuluessa liikenteen siirrosta silloin, kun liikenteen siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.
Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vuosiloma-aika 2 viikon kuluessa työsuhteen alkamisesta.
4. Jollei työntekijä muuta ilmoita, hävinnyt liikenteenharjoittaja maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kerty-neen lomaltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitettua vuosiloma-ajan pitämisestä.
Jos kilpailun voittanut työnantaja on edellä olevista määräyksistä huolimatta velvollinen palkkaamaan hävinneen liikenteenharjoittajan työttömyysuhan alaista henkilöstöä enemmän kuin voitetun linjan tai linjojen hoitamiseen tarvitaan, työnantajalla on oikeus irtisanoa tällöin työntekijä noudattaen 2 viikon irtisanomisaikaa.
Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, koska tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja ei palkkaa häntä siksi, että voittaneen uusien työntekijöiden tarve on lukumäärältään pienempi kuin hävinneen irtisanomien määrä, työntekijään sovelletaan linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdan mukaista irtisanomisaikaa. Edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä on noudattanut tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -aikoja.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädännön yhteydessä voimaantulleet yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säädökset tai työsopimuslain 9 luvun 3a §:n ja 3b §:n säännökset eivät tule tämän sopimuksen piirissä sovellettaviksi.
Tilanteessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään tarjouskilpailun voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12-14 §:ien, työterveyshuoltolain 2 §:n 3 momentin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:n 4 momentin säännöksiä.
Osapuolet ovat laatineet muutosturvan soveltamisesta erillisen pöytäkirjan 5.1.2017.
Ensimmäiseksi tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden irtisanomisaika on vielä kesken ja joiden työsuhde ei ole siten vielä päättynyt.
Sen jälkeen tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden työsuhde on jo päättynyt, mutta joita koskee vielä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus.
Viimeiseksi tarjotaan työtä niille työntekijöille, joihin sovelletaan tätä sopimusta ja jotka hävinnyt liikenteenharjoittaja on tämän sopimuksen 2 §:n mukaisesti irtisanonut.
Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin 2 edustajaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopimuksen toimivuuden seuranta. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa osapuolen kutsusta tarvittaessa yhdessä asianomaisten työvoimaviranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjestelyistä, jotka turvaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa
Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttamisesta.
Tämä sopimus tulee voimaan huhtikuun 1. päivänä 2013 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.
Tätä sopimusta noudatetaan osana allekirjoittajaosapuolten välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ja huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.
Tällä kahtena saman sanaisena kappaleena laaditulla sopimuksella, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksella ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksella.
1. Edellytyksenä palkkaryhmään 6 siirtymiselle on, että työntekijällä on kyky ja taito edelleen kehittää työmenetelmiä ja korkeaa ammattitaitoaan ja että hän hallitsee ja tekee säännönmukaisesti seuraavia palkkaryhmään 6 luettavia erikoisammattitöiden vaativia työkokonaisuuksia itsenäisesti ja oma-aloitteisesti:
-vaativat sähkötyöt (mm. anturi- ja väylätekniikat, mittaus- ja testaustekniikat, ajopiirturit, lämmitys- ja ilmastointijär-jestelmät, vian määritykset),-moottorien ja voimansiirtolaitteiden täyskorjaukset (mm. moottorin ja sen lisälaitteiden täysremontti) tai-vaativat maalaus- ja korityöt (mm. vaurioituneen ajoneuvon korjaaminen alkuperäistä vastaavaan kuntoon).
2. Keskeistä palkkaryhmään 6 kuuluville erikoisosaajille on kokonaisuuksien monipuolinen ja itsenäinen hallinta, ei vain yksittäisten vaativienkin korjaus- ja asennustöiden suorittaminen. Esimerkiksi pelkän komponentin tai osan vaihtaminen moottoriin ei tee työntekijästä palkkaryhmän 6 erikoisosaajaa.
3. Hoitaessaan em. työkokonaisuuksia palkkaryhmän 6 työntekijä tarvitsee ja omaa ainakin seuraavia ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti, koko työkokonaisuuden osalta:
-itsenäinen ja oma-aloitteinen vianmääritys ja -korjaus,-varaosien ja tarvikkeiden hallinta,-yhteyksien hoitaminen työkokonaisuudessa tarvittaviin sidosryhmiin (työnjohto, alihankkijat, varaosatoimittajat jne),-työkokonaisuuden ennakoiva huolto ja seuranta,-työkokonaisuuteen liittyvän lainsäädännön sekä työturvallisuus-, turvallisuus- ja ympäristömääräyksien tuntemus,-ajantasaisten työmenetelmien ja -välineiden hallitseminen.
AKT:n jäsenyys on järkivalinta. Arvokkain etusi on, että palkoistasi ja työehdoistasi pidetään huolta. Jäsenenä voit käyttää liiton lomapaikkoja, ja saat alennushinnat vakuutuksista ja laivareissuista sekä monia muita etuja. Sinulla on myös ammatillinen vastuuvakuutus. Mikä parasta, kuulut saman alan ammattilaisten porukkaan!
17.03.2026 Uutinen
10.03.2026 Uutinen
05.03.2026 Uutinen