Liikenneopetusala

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

LIIKENNEOPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Aika 8.5.2025
Paikka Etäyhteyksin


Läsnä Palta ry
Tuomas Aarto
Minna Ääri
Antti Kujala
Sara Välimaa


AKT ry
Ismo Kokko
Jarkko Arpula
Johanna Tuomaala
Harri Pasanen


Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä saavutettiin 29.4.2025 liikenneopetusalan työehtosopimuksen uudistamiseksi neuvottelutulos, joka hyväksyttiin 8.5.2025 mennessä molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi alkaa 8.5.2025 ja päättyy 31.1.2028. Sopimus jatkuu 31.1.2028 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.


Osapuolet tarkastelevat syyskuun 2026 loppuun mennessä sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä liikenneopetusalalla. Arvioinnin perusteella kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2027. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 30.11.2026 toiselle sopijapuolelle.

Palkkaratkaisu vuosina 2025, 2026 ja 202

2.1. Vuosi 2025

Palkkoja korotetaan 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,5 % suuruisella yleiskorotuksella.


Taulukkopalkat vuosi 2025


Työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2025 lukien 2,5 %.


Liikenneopettajien palkat 1.6.2025 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2735	2598
Väh. 3 kokemusvuotta	2829	2683
Väh. 6 kokeumusvuotta	2928	2772
Väh. 9 kokemusvuotta	3031	2868
Väh. 12 kokemusvuotta	3142	2970
Väh. 15 kokemusvuotta	3266	3075

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.6.2025 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	2065	2120
2. vuotena	2097	2195
4. vuotena	2153	2274
6. vuotena	2225	2348
8. vuotena	2323	2444
11. vuotena	2352	2526

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1996	2051
2. vuotena	2026	2125
4. vuotena	2079	2198
6. vuotena	2146	2276
8. vuotena	2233	2369
11. vuotena	2308	2449

2.3. Vuosi 2027, ellei sopimusta irtisanota päättymään 31.1.2027

Palkkoja korotetaan 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 % suuruisella yleiskorotuksella.


Taulukkopalkat vuosi 2027


Työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2027 lukien 2,4 %.


Liikenneopettajien palkat 1.5.2027 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2882	2737
Väh. 3 kokemusvuotta	2981	2827
Väh. 6 kokemusvuotta	3085	2920
Väh. 9 kokemusvuotta	3194	3022
Väh. 12 kokemusvuotta	3311	3129
Väh. 15 kokemusvuotta	3442	3240

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.5.2027 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	2176	2233
2. vuotena	2210	2313
4. vuotena	2268	2396
6. vuotena	2345	2474
8. vuotena	2447	2575
11. vuotena	2478	2661

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	2103	2161
2. vuotena	2135	2239
4. vuotena	2190	2316
6. vuotena	2261	2398
8. vuotena	2353	2497
11. vuotena	2432	2580

Tekstimuutokset

3.1 Säännöllistä työaikaa koskevan tasoittumisjakson pidentäminen

Muutetaan tes 5 § 2. kohdan määräys kuulumaan seuraavasti:

2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tuntiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 4 kuukautta 6 kuukautta. Tasoittumisvapaiden antamisesta on sovittava paikallisesti tasoittumisjakson aikana. Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjallinen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamisesta.

3.2 Perhevapaamääräyksen termien päivittäminen

Muutetaan tes 13 § määräys kuulumaan seuraavasti:

13 § Perhevapaat

1. Työntekijän oikeus raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
   
   
2. Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen raskausvapaan ja sitä seuraavan vanhempainvapaan ajalta palkka yhteensä kolmen (3) kuukauden pituiselta ajanjaksolta raskausvapaan alkamispäivästä lukien.
   
   
   Milloin työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen ja pitää vanhempainvapaata, maksetaan hänelle palkkaa vanhempainvapaalta synnyttävää vanhempaa koskevien määräysten mukaisesti.
   
   
3. Muulle kuin synnyttävälle työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen vanhempainvapaaseen ja jolla on oikeus vanhempainrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/22) perusteella, maksetaan vanhempainvapaan 6 ensimmäisen arkipäivän ajalta palkka. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen vanhempainvapaan alkamista.
   
   
4. Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen tai vanhemmuuden takia samalta ajanjaksolta raskaus- tai vanhempainrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.
   
   Jos kuitenkin työnantaja on maksanut työntekijälle raskaus- ja/tai vanhempainvapaan ajalta täyttä palkkaa ilman edellä mainittua vähennystä, työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan raskaus- ja vanhempainrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.
   
   
   Jos raskaus- tai vanhempainrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä Osapuolet toteavat, että 8.5.2025 tehdyillä 13 §:n muutoksilla ei ole ollut tarkoitus muuttaa aiemman määräyksen sisältöä, vaan on tehty vain terminologiset ja tekstin rakennetta selkeyttävät muutokset.

Työryhmät

4.1 Työaikatyöryhmä

Sopijaosapuolet jatkavat edellisen sopimuskauden työaikoihin keskittyvän työryhmän työtä. Työryhmä keskittyy seuraaviin teemoihin:

1. 5 § Työaika – sisällön päivittäminen
2. 6 § Lepoajat – sisällön päivittäminen
3. 8 § Lisä-, yli- ja pyhätyö – sisällön päivittäminen
   
   
   Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on kehittää työehtosopimuksen määräyksiä em. teemojen mukaisesti. Työryhmätyössä otetaan huomioon myös alan erilaiset työsuhdemuodot ml. tuntityöntekijät, alalla tapahtuneet lainsäädäntömuutokset sekä alan käytännöt ja tarpeet.
   Työryhmän koko on vähintään 2 + 2. Työryhmän ensimmäinen tarkastelupiste on 30.11.2025.
   
   
   Mikäli työryhmä saavuttaa yksimielisen ratkaisun näiden määräysten muuttamisesta, voidaan muutokset tehdä jo sopimuskauden aikana. Työryhmän tulos viedään työehtosopimuksen osapuolten hyväksyttäväksi.

4.2 Perhevapaatyöryhmä

Jatketaan työryhmää, jonka tehtävänä on tarkastella työehtosopimuksen perhevapaisiin liittyviä määräyksiä. Työryhmän ensimmäinen tarkastelupiste on 31.1.2026. Mikäli työryhmä saavuttaa yksimielisen ratkaisun näiden määräysten muuttamisesta, voidaan muutokset tehdä jo sopimuskauden aikana. Työryhmän tulos viedään työehtosopimuksen osapuolten hyväksyttäväksi.


Sähköisin allekirjoituksin 8.5.2025


Palvelualojen työnantajat PALTA ry


Tuomas Aarto
Minna Äär


Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry


Ismo Kokko
Jarkko Arpula

LIIKENNEOPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksena liikenneopettajiin, joiksi katsotaan myös koulutukseen liittyvää harjoittelua (auskultointia) suorittavat sekä ulkopuoliset teoriatuntien pitäjät.
   
   
2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymissoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä
   erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.
   
   
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 3 kuukauden koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.
   
   
2. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Sovittaessa osa-aikaisesta työsopimuksesta, tulee työsopimukseen kirjata viikoittainen vähimmäistyöaika.
   
   
3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin autokoulutoimintaan ja siihen liittyvää alan työtä, ellei hänen varsinaista työtään ole taikka muut erityiset syyt sitä vaativat.
   
   
4. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamushenkilönä ja missä luottamushenkilö on tavattavissa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen

1. Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyt määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.
   
   
2. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisanomista seuraava päivä.
   
   
   Työsopimusta irtisanottaessa työnantaja noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	1 kuukautta
yli 5 ja enintään 10 vuotta	2 kuukautta
yli 10 ja enintään 15 vuotta	3 kuukautta
yli 15 vuotta	4 kuukautta

Työsopimusta irtisanottaessa työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa seuraavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 10 vuotta	14 päivää
yli 10 vuotta	1 kuukausi

5 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
   
   
2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tuntiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 6 kuukautta. Tasoittumisvapaiden antamisesta on sovittava paikallisesti tasoittumisjakson aikana.
   
   
   Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjallinen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamisesta.
   
   
3. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään viikoksi kerrallaan siten, että työaika tasoittuu enintään 4 kuukauden tasoittumisjaksossa edellä sanottuun keskimäärään. Työtuntijärjestelmä on kirjallisesti annettava työntekijälle tiedoksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti
   toisin sovita. Tuntipalkkaisten osalta tiedossa olevat työtunnit on ilmoitettava edellisen viikon viimeisenä työpäivänä, ellei toisin sovita.
   
   Palkka maksetaan vähintään näiltä ilmoitetuilta työtunneilta.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä:
   
   
   Liitot suosittavat, että jäsenyritykset pyrkivät työvuorolistojen
   laadinnassa noudattamaan keskusjärjestöjen suositusta asi-
   asta.
   
   
4. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisipäiväistä työviikkoa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä joko lauantaina tai maanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauantaina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa vapaapäiväksi toinenkin viikonpäivä.
   
   
5. Säännöllinen työaika alkaa aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo 20.00. Pimeän ajon sekä liukkaan radan opetusta annettaessa voi kahtena päivänä viikossa säännöllinen työaika päättyä viimeistään klo 22.00. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa voi antaa pimeän ajon opetusta. Mikään näistä päivistä ei kuitenkaan voi olla perjantai. Työaika on kaikkina työpäivinä järjestettävä yhdenjaksoiseksi ja sen saa katkaista vain 6 §:ssä määrätty lepoaika.
   
   
   Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lukuun ottamatta kiirastorstaita ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työaika päättyy viimeistään klo 14.00.
   
   
   Säännöllinen työaika voidaan Paltan jäsenyrityksissä erityisistä syistä paikallisesti sopia päättymään klo 24. Sopimus voidaan tehdä luottamusmiehen tai työntekijän kanssa. Sopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Tällöin klo 20-24 välillä tehtävästä työstä maksetaan korotettua iltatyölisää, jonka suuruus on 30 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna.
   
   
6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät:
   ─ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai
   ─ vapunpäivän jälkeinen lauantai
   ─ pääsiäislauantai
   ─ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai
   ─ juhannusaatto
   ─ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai
   ─ jouluaatto
   ─ tapaninpäivän jälkeinen lauantai
   
   
7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät:
   ─ loppiaisaatto
   ─ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi)
   ─ vapunaatto
   ─ helatorstai
   ─ helatorstain jälkeinen perjantai
   ─ yksi perjantai elokuussa
   ─ pyhäinpäivän aatto
   ─ itsenäisyyspäivän aatto
   ─ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä
   
   
   Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työntekijän vapaapäiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä.
   
   
   Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnantajan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana.
   
   
   Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa.
   
   
   Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin vapaisiin palkattomana.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 1:
   Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa mukaan.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 2:
   Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus
   määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä
   juhla- ja vapaapäivänä mukaan.
   
   
8. Ennen kunkin teoriatunnin alkua on vakituiselle ajo-opettajalle jäätävä vähintään 10 minuutin valmistautumisaika.
   
   
9. Työajaksi luetaan koko se aika, jonka työntekijä työnantajan vahvistaman työtuntijärjestelmän mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä.
   
   
10. Keskusjärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.
    
    
11. Työnantaja ja säännöllistä työaikaa tekevä työntekijä voivat kirjallisesti sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.
    
    
    Sovittaessa liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työehtosopimuksen liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi voidaan sopia tasoittumisjakson pituudesta ja tasoittumistavasta.
    
    
    Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 11 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia.
    
    
    Työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia ja enimmäisalitus 50 tuntia.
    
    
    Liukuvasta työajasta sopiminen edellyttää, että työntekijällä on sovittuna tämän pykälän mukainen päivittäinen säännöllinen työaika.

6 § Lepoajat

1. Kaikkina sellaisina päivinä, joina työaika kestää kauemmin kuin seitsemän tuntia, on työntekijälle annettava säännöllisen työajan keskivaiheilla tunnin tai paikallisesti sovittaessa 1/2 tunnin kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tätä lepoaikaa ei lueta työaikaan. Mikäli sovitaan vain 1/2 tunnin lepoajasta on samalla sovittava siitä, kummasta päästä säännöllinen työhönsidonnaisuusaika lyhenee.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä:
   
   
   Tämä lepoaika on merkittävä alkamaan aikaisintaan kolme
   tuntia työajan alkamisen jälkeen ja niin, että se päättyy viimeistään kolme tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä.
   
   
2. Edellä mainitun lisäksi työnantaja järjestää työntekijälle päivittäin yhden 15 minuutin pituisen virkistystauon, mikä luetaan työaikaan. Teoriatunnille valmistautumisaika (5.8 §) voi sisältyä virkistystaukoon.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 1:
   
   
   Virkistystaukoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että yhdelle oppilaalle varattu aika on puoli tuntia ajokertaa kohti.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 2:
   
   
   Mikäli ajovuorojärjestelmän mukaan on mahdollista, voidaan
   edellä mainittu lepotauko osapuolten siitä sopiessa korvata
   työnantajan kustantamalla kahvilla tai muilla virvokkeilla, jotka
   on annettava siten, että päivittäiseen lepotaukoon liittyvä pi-
   tempi työpäivän osa jakautuu mielekkäästi kahteen osaan.
   
   
3. Mikäli arkipyhän, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän tai uudenvuodenpäivän aatto on työpäivä, on työntekijälle annettava työajan keskivaiheilla 1/2 tuntia kestävä lepoaika, joka luetaan työaikaan.
   
   
4. Työtuntiluetteloon merkityt lepoajat voidaan siirtää muuhun ajankohtaantyönantajasta johtumattoman syyn vuoksi joka ei ollut tiedossa luetteloa laadittaessa.

7 § Palkat

1. Työntekijän palkka määrätään kuukausipalkkana. Mikäli palkka määräytyy tuntipalkkana, saadaan tuntipalkka jakamalla ao. vähimmäiskuukausipalkka luvulla 153. Tuntipalkka maksetaan tehdyiltä tunneilta. Tuntipalkka sisältää työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä maksettavan korvauksen.
   
   
   Vähimmäistuntipalkkaa korotetaan kuukaudessa 120 tuntia ylittäviltä työtunneilta 5 prosentilla ja 140 tuntia ylittäviltä työtunneilta 8 prosentilla.
   
   
   Työnantaja ja työntekijä saavat paikallisesti sopia siitä, että maksetaan yhtenäistä tuntipalkkaa yllä mainittu huomioiden. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lyhyemmästä kuin 2 tunnin työstä kahden tunnin palkka.

Liikenneopettajien palkkataulukko

1.6.2025 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2735	2598
Väh. 3 kokemusvuotta	2829	2683
Väh. 6 kokemusvuotta	2928	2772
Väh. 9 kokemusvuotta	3031	2868
Väh. 12 kokemusvuotta	3142	2970
Väh. 15 kokemusvuotta	3266	3075

1.5.2026 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2814	2673
Väh. 3 kokemusvuotta	2911	2761
Väh. 6 kokemusvuotta	3013	2852
Väh. 9 kokemusvuotta	3119	2951
Väh. 12 kokemusvuotta	3233	3056
Väh. 15 kokemusvuotta	3361	3164

1.5.2027 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2882	2737
Väh. 3 kokemusvuotta	2981	2827
Väh. 6 kokemusvuotta	3085	2920
Väh. 9 kokemusvuotta	3194	3022
Väh. 12 kokemusvuotta	3311	3129
Väh. 15 kokemusvuotta	3442	3240

2. Autokoulun opetustoiminnasta vastaavalle johtajalle maksettavan palkan tulee olla vähintään 100 euroa korkeampi kuin edellä olevan palkkataulukon mukainen palkka.
   
   
3. Säännöllisenä työaikana klo 19.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyölisä, jonka suuruus on 25 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on ylityö.
   
   
4. Auskultoijille/harjoittelijoille maksetaan vähintään 85 prosenttia peruspalkasta varsinaiselta auskultointi-/harjoitteluajalta, ei kuitenkaan auskultointiin/harjoitteluun liittyvän pakollisen ajo- ja luokkaopetuksen valvotun harjoittelun ja opetuksen seurannan osalta.
   
   
5. Liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon oppisopimuksella koulutettavan palkka on 85 prosenttia liikenneopettajan taulukkopalkasta.
   
   Oppisopimuskoulutettavan suoritettua hyväksytysti liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon pakolliset osat (tutkinnon perusteet 3.1 ja 3.2), palkka maksetaan palkkataulukon peruspalkkana.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 1:
   
   
   Liikenneopettajan kokemusvuodet alkavat kertyä, kun liikenneopettajan erikoisammattitutkinto on suoritettu hyväksytysti.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 2:
   
   
   Peruspalkka maksetaan sen palkanmaksukauden alusta, kun
   tutkinnon osa 3.2 on hyväksytty.
   
   
6. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön yli-, ilta- ja sunnuntaityökorvausta laskettaessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.
   
   
7. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

8 § Lisä-, yli- ja pyhätyö

1. Edellä 5 §:ssä sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ on ylityötä. Tässä mainitusta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
   
   
2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
   
   
3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 prosentilla korotettu palkka.
   
   
4. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja pyhätyö korvata vapaa-aikana. Yli- ja pyhätyöstä korvausta vapaa-aikana annettaessa huomioidaan tehdyt työtunnit korotettuina. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.
   
   
5. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. Sopijaosapuolet viittaavat tällä työaikalain 18 §:n ja 34 § 2 momentin 6 kohdan mukaan määräytyvään työajan enimmäismäärään.

9 § Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannusten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä.

10 § Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan kuukausipalkkaiselle kerran kuukaudessa. Tuntipalkkaiselle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin sovita, nimittäin kunkin kalenterikuukauden viidentenätoista ja viimeisenä päivänä.
   
   
2. Ellei palkanmaksukauden aikana tehtyjä yli- tai sunnuntaitöitä ole voittamattomien esteiden vuoksi saatu lasketuksi palkanmaksupäivään mennessä, ne on laskettava ja maksettava seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

11 § Työntekijän sairastuminen

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on oikeus saada työnantajalta palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
vähintään kuukausi	21 työpäivää
vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	26 työpäivää
vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	31 työpäivää
vähintään 10 vuotta	41 työpäivää

Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Tuntityöntekijän sairausajan palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuoden lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen ansion pohjalta. Sairausajan palkka maksetaan keskipäiväpalkkana.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä:
   
   
   Ensisijaisesti palkka maksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä
   tunneilta. Työtuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa mak-
   setaan keskipäiväpalkkana.
   
   
3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.
   
   
4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
   
   
5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.
   
   
6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ensi tilassa ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin esteen arvioidaan päättyvän.
   
   
7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä todistus. Mikäli työnantaja osoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnantaja sen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
   
   Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päiväksi, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.
   
   
   Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestoisten työkyvyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoituksella.

12 § Tilapäinen poissaolo

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 1:
   
   
   Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukai-
   sesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1 – 3 päivää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona.
   
   Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä tai suorittavat kokopäiväistä ansiotyöhön rinnastettavaa opiskelua, eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä tai työaikansa tai kokopäiväisen opiskelunsa tai sairautensa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Työntekijän osalta, joka ei ole yksinhuoltaja, edellytyksenä on lisäksi toisen huoltajan suostumus.
   
   
   Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
   
   
   Työntekijä, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta
   työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä, mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
   
   
   Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vä-
   hennetä.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 2:
   
   
   Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen
   sääd.kok.n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kun vaikeaa sairautta, on oikeus olla pois työstä osallistuakseen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
   
   
2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
   
   
3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä. Lähiomaisia ovat muun muassa avio- ja avopuoliso sekä omat ja em. puolison vanhemmat, isovanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
   
   
4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalta työntekijältä ja työntekijältä, joka osallistuu alan liittojen välisiin neuvotteluihin ei vähennetä vuosilomaetuja eikä ansiota hänen osallistuessaan em. kokouksiin, jotka pidetään hänen työaikanaan. Työntekijältä, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä, ei vähennetä vuosilomaetuja eikä ansiota sen vuoksi, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työaikanaan.
   
   
5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.
   
   
6. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
   
   
7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekisteröintipäivää varten.
   
   
8. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnantajan kanssa.

13 § Perhevapaat

1. Työntekijän oikeus raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
   
   
2. Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen raskausvapaan ja sitä seuraavan vanhempainvapaan ajalta palkka yhteensä kolmen (3) kuukauden pituiselta ajanjaksolta raskausvapaan alkamispäivästä lukien.
   
   
   Milloin työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen ja pitää vanhempain vapaata, maksetaan hänelle palkkaa vanhempainvapaalta synnyttävää vanhempaa koskevien määräysten mukaisesti.
   
   
3. Muulle kuin synnyttävälle työntekijälle, jolla on oikeus työsopimuslain mukaiseen vanhempainvapaaseen ja jolla on oikeus vanhempainrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin (14.1.2022/22) perusteella, maksetaan vanhempainvapaan 6 ensimmäisen arkipäivän ajalta palkka.
   Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen vanhempainvapaan alkamista.
   
   
4. Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen tai vanhemmuuden takia samalta ajanjaksolta raskaus- tai vanhempainrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.
   
   
   Jos kuitenkin työnantaja on maksanut työntekijälle raskaus- ja/tai vanhempainvapaan ajalta täyttä palkkaa ilman edellä mainittua vähennystä, työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan raskaus- ja vanhempainrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.
   
   
   Jos raskaus- tai vanhempainrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä:
   
   
   Osapuolet toteavat, että 8.5.2025 tehdyillä 13 §:n muutoksilla ei
   ole ollut tarkoitus muuttaa aiemman määräyksen sisältöä, vaan
   on tehty vain terminologiset ja tekstin rakennetta selkeyttävät
   muutokset.

14 § Lääkärintarkastukset

Lääkärintarkastus sairauden tai raskauden toteamiseksi

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoronaikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
   
   
2. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella.
   
   
3. Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
   
   
4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä em. kappaleiden nojalla suoriteta.
   
   
5. Työnantaja korvaa ajokorttiasetuksen edellyttämät lääkärintarkastukset.

15 § Vuosiloma

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan.
   
   
2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
   
   Työntekijällä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden (1), on oikeus saada jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi ja puoli (2 1/2) arkipäivää lomaa.
   
   
3. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.
   
   
   Vuosiloma voidaan kuitenkin sekä kesä- että talviloman osalta antaa työntekijän suostumuksella muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa, jona lomanmääräytymisvuosi päättyy, tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
   
   
4. Vuosilomapalkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
   
   Tuntipalkkaisen vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaisesti lomanmääräytymisvuoden palkasta. Työntekijän, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä keskeytymättä jatkunut alle 1 vuoden, lomapalkka on 9 %. Jos työsuhde on kestänyt em. ajankohtaan (31.3.) mennessä keskeytymättä vähintään 1 vuoden, on lomapalkka 11,5 %.
   
   
5. Lomapäiviksi ei lasketa 5.7 §:ssä mainittuja ylimääräisiä vapaapäiviä

16 § Lomaltapaluuraha

1. Työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa lomapalkasta. Lomaltapaluurahasta suoritetaan puolet ennakkoon lomapalkan maksamisen yhteydessä.

2. Lomaltapaluurahan ensimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Jälkimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että hän palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.
   
   
3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7.2 §:ssä mainitun syyn takia.
   
   
4. Lomaltapaluurahan jälkimmäinen puolisko suoritetaan viimeistään vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
   
   
5. Vanhuus-, yksilölliselle varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.
   
   
   Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön.
   
   
6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
   
   
7. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä 1-6 kohdissa on määrätty.
   
   
8. Lomaltapaluuraha saadaan työntekijän aloitteesta sopia palkalliseksi vapaaksi osittain tai kokonaan. Samalla on sovittava vapaan ajankohdan määräytyminen.

17 § Jäsenmaksujen perintä ja tilitys

1. Mikäli työntekijä antaa valtuuden erityisellä, osapuolten hyväksymällä jäsenmaksujen perintäsopimuksella, perii työnantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenmaksut työntekijän palkasta kunkin palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton vuodeksi kerrallaan ilmoittaman prosentin suuruisena.
   
   
2. Perintäsopimuksen täyttää työntekijä ja allekirjoittaa työntekijä ja työnantaja tai tämän edustaja. Tehdystä sopimuksesta tulee työnantajan toimittaa sopimuskappale tai tieto siitä palkanlaskijalle välittömästi. Työntekijäpuolen kappaleet perintäsopimuksesta työnantaja antaa luottamushenkilölle, työntekijälle tai toimittaa ammattiliiton ilmoittamalle edustajalle.
   
   
3. Työsuhteen päättyessä täyttää työnantaja jäsenmaksun perintäsopimuksen päättymisilmoituksen, jonka työntekijä ja työnantaja allekirjoittavat. Työnantaja toimittaa päättymisilmoituksen ammattiosastolle ja liitolle.
   
   
4. Jäsenmaksu lasketaan työntekijän kokonaisansiosta. Kokonaisansioon luetaan mukaan kaikki se työnantajan työntekijälle suorittama palkka tai muu vastike, josta pidätetään vero. Kokonaisansioon kuuluu täten ylityökorvaukset, muut lisät, lomaltapaluuraha, lomapalkka ja -korvaus, sairausajan palkka yms.
   
   
5. Työnantaja tilittää perimänsä jäsenmaksun välittömästi ja viimeistään perintää seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä ammattiliiton ilmoittamalle tilille. Työnantaja laatii vuosineljänneksittäin työntekijäkohtaisen perintä- ja selvitysluettelon, josta tulee käydä ilmi työntekijän nimi ja sosiaaliturvatunnus, ammattiosaston numerokoodi, jäsenmaksujen perintäaika ja perityn sekä ammattiliitolle tilitetyn jäsenmaksun määrä.
   
   
6. Em. luettelo lähetetään työntekijäliiton ilmoittamalle rahalaitokselle siten, että 1. neljänneksen lähetetään 15.5. mennessä, 2. neljänneksen 15.8. mennessä, 3. neljänneksen 15.11. mennessä ja 4. neljänneksen 31.1. mennessä.
   
   
7. Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.
   
   
8. Työnantaja tekee työntekijän verokirjaan merkinnän peritystä jäsenmaksumäärästä tai antaa siitä erillisen todistuksen.
   
   
9. Verokirjamerkintä tai vastaava todistus annetaan kalenterivuoden loputtua sekä työsuhteen päättyessä

18 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatunnilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä viikko
lepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Kokouksen pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajain kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.
   
   
2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
   
   
3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
   
   
4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
   
   
5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan kiinnittää työpaikalla olevalle ilmoitustaululle.

20 § Luottamushenkilö

1. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia työpaikkansa järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamushenkilö edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä
   työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamushenkilön tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta työntekijöiden välillä.
   Luottamushenkilö toimii järjestönsä edustajana työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden täyttämisessä.
   
   
2. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö, jonka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koskevissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. Luottamushenkilön vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajalle. Varaluottamushenkilöstä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamushenkilön tehtäviä. Tänä aikana on varaluottamushenkilöllä luottamushenkilön oikeudet ja velvollisuudet.
   
   
3. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa.
   
   
4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
   
   
5. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraavat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:
   
   
   a) Työntekijän suku- ja etunimet.
   
   
   b) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä.
   
   
   c) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.
   
   
   Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamushenkilöllä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamushenkilöllä oikeus saada kohdissa A-C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.
   
   
   Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.
   
   
   Luottamushenkilösopimuksen tarkoittamalla luottamushenkilöllä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamushenkilöllä perehtyä yli työstä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
   
   
6. Luottamushenkilön on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
   
   
7. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luottamushenkilö menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.
   
   
8. Luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10.2 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
   
   
9. Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamushenkilöä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10.1 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
   
   
10. Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä. Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus henkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
    
    
11. Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamushenkilölle vähintään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2.2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
    
    
    Korvaus tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaan.
    
    
12. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan varaluottamushenkilöön sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena.
    
    
13. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajilla on oikeus käydä työpaikalla työehtosopimuksen soveltamista koskevassa asiassa yhdessä työnantajaliiton edustajan kanssa.

21 § Koulutus

A. Ammatillinen koulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus joudutaan järjestämään säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan koulutuksen ajalta palkka lukematta aikaa työaikaan sekä korvataan siitä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.
   
   Ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukainen koulutus on tämän kohdanmukaista koulutusta.
   
   
2. Sopimusosapuolet suhtautuvat myönteisesti työntekijäin ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua vähintään yhteen ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutustilaisuuteen kalenterivuoden aikana.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä:
   
   
   Ammattiin liittyvänä koulutuksena pidetään sellaista jatko- ja
   täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on syventää ja täydentää peruskoulutukseen kuuluvaa opetusta ja joka järjestetään alan liittojen tai liikenneturvallisuustyöhön osallistuvien järjestöjen tai yhteisöjen toimesta, näihin luettuna myös kun nalliset elimet ja alan koulutuksesta yleensä vastaavat laitokset.
   
   
   B. Ammatillisten järjestöjen antama ay-koulutus
   
   

1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry suhtautuu myönteisesti kaikkeen sellaiseen kurssitoimintaan, jonka tarkoituksena on työntekijäin työmarkkina- ja taloudellisen tietouden lisääminen ja kohottaminen. Työntekijöille pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään tilaisuus osallistua tällaisille kursseille.
   
   
2. Sikäli kuin Autokoulujen työnantajayhdistyksen ja AKT:n koulutusryhmä hyväksyy työntekijäpuolen luottamusmieskursseja työnantajain tuen piiriin, korvataan luottamushenkilölle ansionmenetys enintään yhden kuukauden kurssien osalta.
   
   
3. Edellä tarkoitetuille kursseille osallistuminen ei saa aiheuttaa vuosiloma-, eläketurva- tai vapaa-ajan tai muun vakuutuksen etujen vähenemistä.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 1:
   
   
   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että molempien osapuolten
   edun mukaista on pyrkiä kehittämään työntekijäin ammattitaitoa ja turvata työsuhteen jatkuminen saman työnantajan palveluksessa sellaisenkin työntekijän osalta, joka on osallistunut omatoimisesti tai muutoin em. pitempään alansa jatkokoulutukseen ja on sen päätyttyä halukas jatkamaan entisen työnantajansa palveluksessa.
   
   
   Pöytäkirjamerkintä 2:
   
   
   Osapuolet toteavat, että opintovapaata koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan alan työsuhteisiin opintovapaalain 8 §:n 3.
   kohdan säännöksistä riippumatta.

22 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työnantaja ja työntekijä sopivat paikallisesti sopivan suojavaatetuksen hankkimisesta ja huollosta raskaan liikenteen opetusta, moottoripyöräopetusta sekä pimeäajon ja liukkaan radan opetusta varten. Työnantaja kustantaa suojavaatetuksen.
   
   
2. Työnantaja kustantaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettaja kortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.
   
   
3. Työnantaja kustantaa ammattipätevyyskortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan ammattipätevyyskorttia.

23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamushenkilön välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan asettaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
   
   
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.
   
   Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
   
   
3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.
   
   
2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät työehtosopimuslain ja keskusjärjestöjen PT-SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuksen perusteella.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Uusi sopimuskausi alkaa 8.5.2025 ja päättyy 31.1.2028. Sopimus jatkuu 31.1.2028 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
   
   
2. Osapuolet tarkastelevat syyskuun 2026 loppuun mennessä sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä liikenneopetusalalla. Arvioinnin perusteella kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2027. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 30.11.2026 toi
   selle sopijapuolelle.
   
   
   PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
   
   
   AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

OHJEISTUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA

Luonne


Liukuva työaika on luonteeltaan tarkoitettu työntekijän välineeksi säädellä oman säännöllisen vuorokautisen työaikansa pituutta. Tämä tapahtuu siten, että työntekijä sovituissa rajoissa päättää oman työaikansa alkamis- ja päättymishetken. Liukuvan työajan järjestelmässä korostuu työntekijän oma valinnanvapaus. Työnantaja ei voi edellyttää työntekijän tekevän työtä sovitun kiinteän työajan
ulkopuolella.


Suhde keskimääräiseen työaikaan


Liukuva työaika on eri asia kuin työehtosopimuksen (5.2-3 §) keskimääräinen työaika. Liukuvan työajan järjestelmässä työvuorojen pituutta ei suunnitella etukäteen, vaan työntekijä päättää työpäivänsä pituudesta sovituissa rajoissa.


Käyttöönotto


Työehtosopimuksen 5.11 §:n mukaan liukuvan työajan käytöstä tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti. Jos työpaikalla halutaan siirtyä liukuvan työajan käyttöön, on siitä neuvoteltava
henkilöstön kanssa. Liukuvan työajan käyttöönotosta yrityksessä on myös mahdollista neuvotella luottamushenkilön kanssa.


Sovittavat asiat liukuvassa työajassa

1. Säännöllinen päivittäinen työaika
   
   
   Työehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti sovittu säännöllinen päivittäinen työaika.
   
   
2. Kiinteä työaika
   
   
   Se aika, jona työntekijän tulee olla työpaikalla, esimerkiksi klo 9-14. Kiinteän työajan määrittely on tärkeää töiden järjestelyiden vuoksi.
   
   
3. Työajan vuorokautinen liukumaraja
   
   
   Aika, jonka rajoissa työntekijä päättää saapumisensa työhön ja työstä lähtemisen. Kts. esimerkki 1.
   
   
4. Lepoaikojen sijoittaminen
   
   
   Lepoajalla tarkoitetaan päivittäistä lepoaikaa. Päivittäisestä lepoajasta voidaan sopia työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti.
   
   
5. Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä
   
   
   Enimmäiskertymillä tarkoitetaan liukumasaldon plus- tai miinustuntien maksimimäärää. Työehtosopimuksen 5.11 §:ssä määritellyt ylityksen ja alituksen maksimimäärät.
   
   
6. Liukuma-aika
   
   
   Käytettävissä olevan liukuma-ajan täsmällinen tuntimäärä. Liukuma-ajaksi voidaan sopia korkeintaan 3 tuntia työehtosopimuksen perusteella, jolloin säännöllisen työajan maksimipituudeksi muodostuu 11 tuntia. Liukuma-ajan tuntimääräksi voidaan myös sopia lyhyempi aika, kuten 2 tuntia. Liukuma-aika muodostuu liukumarajoista. Jos liukumaraja aamulla on 1 tunti ja iltapäivällä 1 tunti, on liukuma-aika yhteensä 2 tuntia. Säännöllistä työaikaa voidaan tällöin pidentää korkeintaan 2 tuntia.
   
   Edellä olevien asioiden sopiminen on edellytys liukuvan työajan lainmukaiselle käyttämiselle.

Käytännöt koskien työsuhteen päättymistä

Sopimuksen irtisanominen


Sopimus liukuvasta työajasta on irtisanottavissa kirjallisesti kolmen kuukauden irtisanomisajalla, jonka aikana työaikasaldo tasataan nollaan. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia myös työaikasaldon korvaamisesta rahallisesti.


Työsuhteen päättyminen


Kun työsuhde irtisanotaan puolin tai toisin, on syytä jo tässä vaiheessa ottaa huomioon liukumasaldon määrä. Liukuvaa työaikaa sovelletaan irtisanomisajalla samoin kuin muulloinkin työsuhteen aikana. Työsuhteen päättymisen yhteydessä on yleensä syytä pyrkiä siihen, että liukumasaldo tasoittuu mahdollisimman lähelle nollaa. Työnantaja ja työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että työntekijä käyttää irtisanomisaikana liukumavapaita. Työnantaja ei voi kuitenkaan määrätä työntekijää liukumavapaille.


Liukumasaldon miinus- tai plustunnit tulee huomioida loppupalkassa (työaika laki 24 §). Saldon plustunnit korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla. Miinustunnit puolestaan voidaan vähentää loppupalkasta samalla tavalla. Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkkaa käytetään jakajana lukua 161.


Ylityön kertyminen liukuvan työajan järjestelmässä


Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan ylityötä on (työnantajan aloitteesta) sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä omasta aloitteestaan pidentää työaikaansa sovitun liukuvan järjestelmän mukaisesti yli säännöllisen työajan, ei kyseessä ole ylityö, koska ylimääräisiä työtunteja ei ole tehty työnantajan aloitteesta. Tällöin on kyseessä normaali säännöllinen työaika, jota työntekijä tekee liukuvan työajan puitteissa.


Viikoittainen ylityö


Työehtosopimuksessa viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia. Työntekijän säännöllinen työaika voi kuitenkin vaihdella viikoittain liukumarajojen puitteissa. Siten työntekijän viikoittainen työaika voi olla enemmän kuin 40 tuntia ilman, että 40 tunnin ylittävä osa olisi ylityötä. Liukuvalla työajalla voidaan pidentää vain vuorokautisen säännöllisen työajan pituutta. Jos työntekijä on tehnyt viisipäiväisen työviikon ma-pe ja tekee lauantaina töitä työnantajan aloitteesta, on tehty työ tällöin viikoittaista ylityötä.


Työaikakirjanpito ja liukuma


Liukuvan työajan järjestelmässä on erityisen tärkeää hyvä työaikakirjanpito. Työnantaja on työaikalain 37 §:n nojalla mm. kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin.


Liukumasaldo


Liukuvassa työajassa tulee pitää kirjaa liukumasaldosta. Tämä saldo vaihtelee sen mukaan, kun työntekijä käyttää oikeuttaan pidentää ja lyhentää säännöllistä vuorokautista työaikaansa.


Liukumakirjanpito


Yrityksessä tulee olla käytössä selkeä järjestelmä, jolla työntekijän liukumasaldoa voidaan seurata. Tehdyt liukumat tulee eritellä työaikakirjanpidossa, jonka tiedot säännöllisesti annetaan työntekijälle esim. palkkalaskelman liitteenä.


Liukuman tasoittaminen kokonaisina vapaapäivinä


Työntekijä voi halutessaan tasoittaa kertymää kokonaisina vapaapäivinä. Vapaiden pitämisestä on sovittava työnantajan kanssa ennen aiotun vapaan pitämistä. Liukuman tasoittamiseksi pidettyä kokonaista vapaapäivää pidetään työssäolon veroisena aikana.


Esimerkki 1:

• Säännöllinen työaika 8 tuntia.
• Liukuma-aika yhteensä 3 tuntia.
• Kiinteä työaika 9.30 – 14.00, jolloin työntekijän tulee olla töissä
• 0,5 tunnin ruokatauko työntekijän valitsemana ajankohtana
• Liukumaraja 1 tunti aamulla ja 2 tuntia iltapäivällä
• Säännöllinen työaika klo 8.00 – 16.30, josta 30 min ruokataukoa
  
  
  Tällöin työntekijän työpäivän työajan pituus voi olla enintään 11 tuntia (8 tuntia + 3 tuntia). Puolen tunnin ruokataukoa ei lasketa työaikaan.
  
  
  Työntekijä voi aloittaa työpäivänsä aikaisintaan klo 7.00 (1 tunti ennen klo 8.00), koska liukumaraja säännöllisestä työajasta on 1 tunti aamulla. Työntekijän tulee aloittaa työt viimeistään klo 9.30, jolloin kiinteä työaika alkaa.
  
  
  Työntekijä voi lopettaa työpäivänsä aikaisintaan klo 14.00, jolloin kiinteä työaika päättyy. työntekijä voi venyttää työpäiväänsä aina klo 18.30 asti (2 tuntia klo 16.30 jälkeen), koska liukumaraja on 2 tuntia iltapäivällä. Klo 18.30 jälkeen ei ole mahdollista tehdä liukuvaa työaikaa.

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

1. Liittojen välillä on sovittu työajan lyhennyspäivistä, jotka on määritelty kiinteinä. Ko. päivät ilmenevät työehtosopimuksen 5.7 §:stä. Niihin ovat oikeutettuja liikenneopettajat ja AKT:n jäsenenä olevat toimistotyöntekijät riippumatta työpäivän pituudesta.
   
   
2. Näiden lisäksi on sovittu työaikaa lyhennettäväksi 4,5 päivää. Nämä ansaintaan perustuvat päivät määräytyvät seuraavasti:
   
   
   A) 1.5.1989 tai sitä ennen alkaneet työsuhteet (riippumatta työpäivän pituudesta):

Työssäoloaika kalenterivuonna	Lyhennys
Vähintään 2 kk	1 päivä
Vähintään 5 kk	2 päivää
Vähintään 8 kk	3 päivää
Vähintään 11 kk	4,5 päivää

Vapaat on annettava lomakauden ulkopuolella työnantajan määrää
mänä aikana muuhun vapaaseen tai keskenään yhdistäen. Vapaasta
on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa ennen. Vapaan antamisesta voivat
työnantaja ja työntekijä sopia toisinkin. Vapaapäivät on annettava ker
tymisvuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun men
nessä.


Em. kuukausien lukumäärään luetaan ne kalenterikuukaudet, joina
työntekijä on työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai hänellä työpäivien asemasta on ollut vähintään 14 vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettua työssäolopäivän veroista päivää, lukuun ottamatta 1 kohdassa mainittuja äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sisältyviä päiviä. Työssäolon veroisiksi päiviksi luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilomaa kerryttävät päivät.


Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut em. perusteella
kertyneitä vapaapäiviä, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinkertaisella palkalla. Jos taas lyhennysvapaita on työsuhteen päättyessä annettu enemmän kuin hänelle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on kertynyt, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen päivien palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia.


Sairaus- ja ym. poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennyspäivien antamiseen. Kokonaisina päivinä annetut työajan lyhennyspäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellentyössäolon veroisia päiviä.


B) 1.5.1989 jälkeen alkaneet työsuhteet (edellytetään keskimäärin 40
tunnin viikkotyöaikaa)


Kohdassa 2 mainittuun työajan lyhennykseen ovat oikeutettuja
1.5.1989 jälkeen alkaneissa työsuhteissa vain ne, joiden säännöllinen
työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että
palkansaajalla on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä ja työehtosopimuksessa sovitut vapaapäivät ja muut työaikaa lyhentävät työehtosopimuksen määräykset.


Työajan lyhennysvapaaseen ovat oikeutettuja työntekijät, jotka lyhen
tävät työaikaansa siten, etteivät pidä työehtosopimuksen 6.2 §:n mu
kaisia kahvitaukoja päivittäin, vaan yhtämittaisena vapaana.

PÖYTÄKIRJA TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHDOISTA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen pöytäkirja autokoulujen toimistotyöntekijöiden työehdoista.

1 § Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan autokouluissa työskenteleviin toimistotyöntekijöihin, jotka ovat jäseninä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa, ottaen huomioon liikenneopettajien työehtosopimuksen 1 §:ssä mainitut rajoitukset.


2 § Työaika

Työaika ja sen sijoittelut määräytyvät liikenneopettajien työehtosopimuksen mukaisesti, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu tai sovita.


3 § Palkat

Toimistotyöntekijöiden tehtävien vaativuusryhmittely ja vähimmäiskuukausipalkat ovat työehtosopimuksessa tämän pöytäkirjan jälkeen.


4 § Muut työsuhteen ehdot

Muiden työehtojen osalta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välistä liikenneopetusalan työehtosopimusta paitsi niiden määräysten osalta, jotka koskevat vain muuta kuin toimistotyötä.


5 § Sitovuus

Tällä pöytäkirjalla on työehtosopimuksen voima ja velvoittavuus.


6 § Työrauhavelvoite

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän pöytäkirjaan kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kiellettyjä.
   
   
2. Seuraamukset tämän pöytäkirjan rikkomisesta määräytyvät työehtosopimuslain sekä keskusjärjestöjen PT ja SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuksen perusteella.
   
   
   7 § Pöytäkirjan voimassaolo
   
   
   Tämä pöytäkirja on voimassa 8.5.2025 lukien 31.1.2028 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
   
   
   Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
   
   
   Osapuolet tarkastelevat syyskuun 2026 loppuun mennessä sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä liikenneopetusalalla. Arvioinnin perusteella kummallakin osapuolella on mahdollisuus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2027. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 30.11.2026 toiselle sopijapuolelle.
   
   
   PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
   
   
   AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELY

Ryhmittelyohjeet:


Määriteltäessä toimistotöiden vaativuusryhmää on tehtävän sisältö ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmien perusteella kumman ryhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.


Ryhmittelyn avuksi on vaativuusryhmien kohdalla mainittu ryhmän tyypillisimpiä tehtäviä:

B Tavallinen toimistotyö	C Vaativampi toimistotyö
Tehtävät ovat pääosiltaan toistuvia ja edellyttävät omatoimisuutta sekä käsittävät kaikki autokouluissa suoritettavat perustehtävät.	Tehtävät edellyttävät alan aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta sekä harkintaa menettelytapojen valinnassa.
Perustehtäviä ovat normaaliin toimistorutiiniin ja asiakaspalveluun liittyvien tehtävien lisäksi mm. ajovarausten suorittaminen, tutkintoaikojen varaaminen ja maksuliikenteen hoito.	Tehtävät edellyttävät mm. palkanlaskennan, osakirjanpidon ja vaativien tilastojen laadinnan tasoisia tehtäviä.

C-vaativuusryhmään pääsyn edellytyksenä on, että työntekijä hallitsee useampia C-ryhmän tehtäviä ja suorittaa säännöllisesti useampia tämän tasoisia tehtäviä.

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.6.2025 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	2065	2120
2. vuotena	2097	2195
4. vuotena	2153	2274
6. vuotena	2225	2348
8. vuotena	2323	2444
11. vuotena	2352	2625

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1996	2051
2. vuotena	2026	2125
4. vuotena	2079	2198
6. vuotena	2146	2276
8. vuotena	2233	2369
11. vuotena	2308	2449

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.5.2026 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	2125	2181
2. vuotena	2158	2259
4. vuotena	2215	2340
6. vuotena	2290	2416
8. vuotena	2390	2515
11. vuotena	2420	2599

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	2054	2110
2. vuotena	2085	2187
4. vuotena	2139	2262
6. vuotena	2208	2342
8. vuotena	2298	2438
11. vuotena	2375	2520

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.5.2027 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	2176	2233
2. vuotena	2210	2313
4. vuotena	2268	2396
6. vuotena	2345	2474
8. vuotena	2447	2575
11. vuotena	2478	2661

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	2103	2161
2. vuotena	2135	2239
4. vuotena	2190	2316
6. vuotena	2261	2398
8. vuotena	2353	2497
11. vuotena	2432	2580

Yllä olevia toimistotyöntekijöiden palkkataulukoita sovelletaan noudatettaessa 37,5 tunnin viikkotyöaikaa.