Kaupan automiehet

Sivua päivitetään. Työehtosopimuksen teksti päivittyy tälle sivulle. Löydät työehtosopimuksen kuitenkin jo pdf-tiedostona linkistä.

1. SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen ulottuvuus

1. Sopimusta noudatetaan Kaupan liiton ja Palvelualojen työnantajat PALTAn jäsenyrityksissä.
   
   
2. Sopimus koskee työaikalain (872/2019) alaisia automiehiä.
   
   
3. Sopimuksen osana noudatetaan voimassa olevaa koulutussopimusta (s. 33).
   
   
4. Sopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestösopimuksia:
   Yleissopimus 1990
   Yhteistoimintasopimus 1990
   Luottamusmiessopimus 1995
   Sopimus työpaikkaruokailun kehittämisestä 1976
   Suositus alkoholin ja huumeiden haittojen vähentämisestä
   työelämässä 1975

2. TYÖSUHDE

2 § Työnjohto, työsopimus ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijät.
   
   
2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on tilapäisesti velvollinen tekemään muuta työtä, jos tavanomaista työtä ei ole tai muut erityiset syyt sitä edellyttävät.
   
   
3. Työsopimus pyritään tekemään kirjallisesti.
   
   
4. Järjestäytymisoikeus on loukkaamaton.

3 § Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa.
   
   
2. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon.
   
   Korvaus on laiminlyödyn työkauden pituutta vastaava määrä.
   
   Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
   
   
3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12:2 §:n mukaan.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden – enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 – enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 – enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

4. Työnantajan konkurssi- ja kuolemantapauksissa irtisanomisaika on puolin ja toisin 14 vuorokautta.

Korvaukset

5. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.
   
   
   Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2:17 §:n mukaan.
   
   
6. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.
   
   
   Lomautus
   
   
7. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän ilmoitusajalla.
   
   
   Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain 5:2 §:n mukaan.

3. TYÖAIKA

5 § Työaika

1. Työaika määräytyy työaikalain mukaan lukuun ottamatta 7 §:n 2 momenttia.
   
   
2. Työaika alkaa kuljettajan ryhtyessä huoltamaan autoa ja jatkuu siihen asti kunnes hän jättää auton säilytyspaikkaan tai toisen haltuun.
   
   
3. Ruokatauko ei ole työaikaa, ellei toisin sovita.
   
   
4. Vuotuisen työajan lyhentäminen määräytyy työajan lyhennyspöytäkirjan mukaan (s. 31).
   
   
5. Varallaolo määräytyy kulloinkin voimassa olevan työaikalain mukaan.
   
   
   Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan työajan ulkopuolella työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön.
   
   
   Työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.
   
   
   Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä.
   
   
   Soveltamisohje:
   Varallaolosta sovittaessa on arvioitava kokonaisuutena
   järjestelyn tosiasiallista sitovuutta. Mikäli työntekijä on
   velvollinen olemaan valmiudessa työnantajan käytettävis-
   sä työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, kyse on
   työajasta. Esimerkiksi velvollisuus ryhtyä erittäin nopeasti
   työhön kutsun saavuttua sekä työkutsujen toistuminen usein
   voivat myös puoltaa sitä, että kysymys on työajasta.

6 § Vapaat

Vapaapäivä

1. Työaika pyritään järjestämään seuraavasti:
   
   
   Työntekijällä on työaikalain 27 §:n mukaisen viikkolepoajan lisäksi 1 vapaapäivä. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.
   
   
   Viikoittaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.
   
   
   Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2- tai 3-viikkoisjaksossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä.
   
   
   2-viikkoisjaksoa käytettäessä on jaksossa oltava vähintään 4 vapaa- päivää ja vastaavasti 3-viikkoisjaksossa on oltava vähintään 6 vapaa- päivää.
   
   
   Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työntekijän kanssa muuta sovita.
   
   Arkipyhäviikon työajan lyhennys
   
2. Työaikaa lyhentävät arkipyhäviikolla:

• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai
• helatorstai
• juhannuspäivä
• joulupäivä
  
  
  Työaikaa lyhentävät arkipyhäviikolla myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:
  
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• tapaninpäivä
  
  
  Yksi arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 8 tuntia. Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:
  
• arkipyhäviikolla, sitä edeltävällä tai seuraavalla viikolla
• arkipyhäviikon jaksolla
• arkipyhäviikkoa edeltävällä jaksolla tai
• arkipyhäviikon jälkeisellä jaksolla.
  
  
  Paikallisesti voidaan sopia myös muusta työajan lyhentämisajankohdasta.
  
  
  Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssa.

7 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

Lisätyö

1. Toteutettaessa vuosityöajan lyhennys ko. pöytäkirjan 2 §:n mukaisesti viikkotyöaikaa lyhentämällä maksetaan lyhennetyn työajan ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana tehdystä työstä 50 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.
   
   
2. Työajan lyhentämiseksi annettuna vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.
   
   
   Ylityö
   
   
3. Ylityökorvaus määräytyy työaikalain 20 §:n mukaan.
   
   Sunnuntaityö
   
   
4. Sunnuntaityökorvaus määräytyy työaikalain 20 §:n mukaan.
   
   
   Työajan enimmäismäärä
   
   
5. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 12 kuukautta.

4. PALKKAUS

8 § Työpalkat

Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

• työtehtävät
• palvelusaika
• lisät
• työntekemispaikkakunta.
  
  
  Palvelusaika

2. Palvelusaikaan lasketaan se aika, jonka kuljettaja on todisteellisesti ajanut ammattimaisesti autoa.
   
   
   Alan ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusaikaan 1 vuosi.
   
   
   Logistiikan perustutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusaikaan 2 vuotta.
   
   
   Taulukkopalkka
   
   
3. Taulukkopalkka maksetaan täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle automiehelle.
   
   
   Taulukkopalkat ja lisät löytyvät sivulta 36 alkaen.
   
   
   Tunti- ja päiväpalkka
   
   
4. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä tai kaksiviikkoispalkka 73.85:llä.
   
   
   Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä.
   
   Tilapäinen siirto
   
   
5. Siirrettäessä autonkuljettaja tilapäisesti auton apumieheksi hänelle maksetaan autonkuljettajan palkka.
   
   
   Siirrettäessä auton apumies tilapäisesti autonkuljettajaksi hänelle maksetaan täysiltä tehdyiltä työpäiviltä autonkuljettajan palkka.
   
   
   Traktorin ja hautausauton kuljettaja
   
   
6. Pääasiallisesti keräily- ja jakelukuljetuksiin käytettävän traktorin kuljettajalle maksetaan kuorma-autonkuljettajan palkka.
   
   
7. Hautausauton kuljettajalle maksetaan kuorma-autonkuljettajan taulukkopalkka.
   
   
   Asennustaitoinen kuljettaja
   
   
8. Työnantajan edellyttäessä autonkuljettajalta asennustaitoa ja hänen tehdessä asennustyötä palkka määräytyy huoltokorjaamoalan työehtosopimuksen mukaan.
   
   
   Palkanmaksu
   
   
9. Palkanmaksukausi voi olla enintään kuukauden pituinen.
   
   
   Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei toisin sovita.
   
   
   Poiketen työsopimuslain 2:14 §:stä palkka voidaan maksaa viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä jos:

• työsuhde on päättynyt ilman irtisanomisaikaa tai
• palkkausjärjestelmästä johtuvasta syystä palkkaa ei voida laskea
  työsuhteen päättyessä.
  
  
  Muistutukset palkanmaksun perusteista on tehtävä ennen seuraavaa palkanmaksua.
  
  
  Hälytysraha

10. Kutsuttaessa työntekijä työaikansa ulkopuolella hälytystyöhön hänelle maksetaan hälytysraha.
    
    
    Hälytysraha on 2 tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi.

9 § Lisät

Ilta- ja yölisä

1. Kello 18.00–22.00 tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan iltalisää 15 % taulukkopalkasta.
   
   
   Kello 22.00–06.00 tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan yölisää 25 % taulukkopalkasta.
   
   
   Käytettäessä työaikalain 7 §:n mukaista jaksotyöaikaa lisät maksetaan myös ylityön ajalta.
   
   
   Paikallinen sopiminen
   
   
2. Työpaikkakohtaisesti sovittaessa (22 §:n mukaisesti) ilta- ja yölisä voivat olla samansuuruisia. Kohdan 1 mukaiseen menettelyyn voidaan palata 2 viikon kuluttua vaatimuksen esittämisestä.
   
   
   Yksintyöskentelylisä
   
   
3. Kuorma-autonkuljettajalle maksetaan palkkaliitteen lisätaulukon
   mukaista yksintyöskentelylisää jos:

• hän työskentelee ilman apumiestä sekä
• lastaa ja purkaa auton kuorman pääasiallisesti itse.
  
  
  Lisää ei makseta koneellisesta kuormaamisesta ja purkamisesta. Perälautanosturilla tai käsikipillä tehty purkaminen ei ole koneellista purkamista.
  
  
  Pakaste- ja karjankuljetuslisä

4. Pakaste- ja karja-autonkuljettajalle maksetaan palkkaliitteen lisätaulukon mukaista kuljetuslisää.
   
   
   Kuljetettaessa pääasiallisesti ruhoja, joiden lastaus ja purkaminen tehdään käsin, maksetaan palkkaliitteen lisätaulukon mukaista ruholisää.
   
   
   Vähäisestä ruhojen kuljetuksesta maksetaan suhteellinen osuus lisästä. Siitä on sovittava paikallisesti.
   
   
5. Kohtien 3 ja 4 mukaisia lisiä maksetaan täysin työkykyiselle 18-vuotta täyttäneelle automiehelle.
   
   HCT-ajoneuvoyhdistelmä
   
   
6. HCT-ajoneuvoyhdistelmän kuljettajille maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta (pituus yli 25,25 m)
   
   
7. ADR-lisä 5 % taulukkopalkasta maksetaan käsittely- ja kuljetusajalta siltä osin kuin vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (ADR) vapaarajat ylittyvät.

5. MATKAKUSTANNUKSET

10 § Päivärahat

Kotimaan osapäiväraha

1. Työntekijälle maksetaan kotimaan osapäiväraha jos:

• hän ei voi työn takia ruokailla asemapaikkakunnalla 10 tuntiin ja
• työnantaja ei ole järjestänyt ruokailua.
  
  
  Osapäiväraha on 21,90 euroa (vuonna 2025) jokaiselta täydeltä 10 tunnin jaksolta.
  
  
  Kymmenen tunnin jaksoon lasketaan myös asemapaikkakunnalla tapahtuva lastaus- ja purkausaika ruokailumahdollisuuden puuttuessa.
  
  
  Kotimaan yöpymisraha

2. Työntekijälle maksetaan kotimaan yöpymisraha (kotimaan osapäivärahan lisäksi) jos:

• hän yöpyy kotipaikkakunnan ulkopuolella ja
• työnantaja ei ole järjestänyt maksutonta asuntoa.
  
  
  Yöpymisraha on 49,20 euroa (vuonna 2025).
  
  
  Ulkomaan päivä- ja ruokaraha

3. Työntekijän työskennellessä ulkomailla maksetaan ulkomaan päiväraha 71,80 euroa (vuonna 2025) vuorokaudessa ja Euroopan ulkopuolella 76,80 euroa (vuonna 2025) vuorokaudessa.
   
   
   Jos työntekijällä on maksuton asunto, mutta ei maksutonta ruokailua, maksetaan vain ruokaraha 40,90 euroa (vuonna 2025) vuorokaudessa.
   
   
   
   Työskentelyn kestäessä täyden vuorokauden lisäksi vähintään 10 tuntia maksetaan puolet ruokarahasta eli 20,45 euroa (vuonna 2025) vuorokaudessa. Työnantajan järjestäessä maksuttoman ruokailun ruokarahaa ei makseta.
   
   
   Määräykset koskevat myös kuljetuslautalla oloaikaa, vaikka työntekijällä olisi maksuton asunto ja ruokailu.
   
   
   Kuljetuslautalla oloaika lasketaan kotimaan ajanjaksoon lähtösataman ollessa Suomessa tai lauttamatkan kestäessä enintään 24 tuntia. Muutoin se lasketaan ulkomaan ajanjaksoon.
   
   
   Päivärahoihin noudatetaan 1. tai 3. kohdan määräyksiä sen mukaan, kummanko määräyksen piirissä työntekijä on kussakin jaksossa pääasiallisesti työskennellyt.

6. POISSAOLOT

11 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
  
  
  Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
   
   
   Työntekijän on vaadittaessa esitettävä viipymättä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.
   
   
   Lääkärintodistus on haettava ensisijaisesti työterveyslääkäriltä tai muulta työnantajan nimeämältä lääkäriltä.
   
   
   Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus katsotaan hyväksyttäväksi todistukseksi enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta jos:

• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa,
• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa
  julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle ja
• kyseessä on tavanomainen infektiosairaus (esim. flunssa tai vatsatauti).
• Jos kyseessä on epidemiaksi todettu sairaus (esim. influenssa), sama terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja voi tutkimuksensa perusteella antaa tarvittaessa uuden todistuksen enintään 3 kalenteripäiväksi kerrallaan.
  
  
  Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, on työnantajalla oikeus vaatia lääkärintodistus työkyvyttömyydestä edellisen kappaleen estämättä.
  
  
  Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.
  
  
  Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
  
  
  Omailmoitusmenettely

3. Alla oleva menettely ei koske yrityksissä ennen 1.2.2017 käyttöön otettuja omailmoitusjärjestelyjä.
   
   
   Yrityksessä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti (22 §:n mukaan) sairauspoissaoloja koskevan omailmoitusmenettelyn käyttöönotosta. Omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai
   terveydenhoitajan todistusta.
   
   
   Sopimus voi koskea enintään 3 kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja.
   
   
   
   Omailmoitusmenettely koskee vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).
   
   
   Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
   
   
   Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi.
   
   
   Palkanmaksu
   
   
4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto sairastumishetkellä	Paikallisen jakson pituus
alle 3 kuukautta	sairausvakuutuslain karenssiaika eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää
vähintään 3 kk mutta alle 3 vuotta	4 viikkoa
3 vuotta – alle 5 vuotta	5 viikkoa
5 vuotta – alle 10 vuotta	6 viikkoa
vähintään 10 vuotta	8 viikkoa

Palkallisen jakson pituus on kuitenkin enintään 3 kuukautta työsuhteen kestosta riippumatta, jos työntekijä on työkyvytön häntä työssä kohdanneen väkivallan tai vakavan väkivallan uhkatilanteen vuoksi.


Palkka maksetaan sairastumisjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä.


Ilta- ja yölisät maksetaan sairausajan palkassa, jos niitä olisi kertynyt työntekijälle sairausjakson aikana.


Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.


Työpaikkakohtaisesti voidaan sopia (22 §:n mukaisesti) sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:


Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä työnantaja maksaa täyden palkan.


Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä työnantaja maksaa päiväpalkan ja sai
rausvakuutuskorvauksen erotuksen saatuaan selvityksen työntekijälle maksetun sairausvakuutuskorvauksen suuruudesta.


Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työntekijälle.


Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.


Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:

• lain perusteella
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella tai
• työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
  
  
  Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
  
  
  Sairauden uusiutuminen

5. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhönpaluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin
  kyseessä olisi yksi sairastumisjakso
• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
  
  
  Karanteeni

6. Työntekijän ollessa poissa työstä tartuntatautilain perusteella hänelle maksetaan palkka tämän pykälän mukaan.

12 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
   
   
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle, huoltajan avio- tai avopuolisolle tai huoltajalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, maksetaan palkka 1-3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä 11 §:n mukaan.
   
   
   Palkanmaksun edellytyksenä on, että:

• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai
  lapsen hoitamiseksi ja
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta ja lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
  
  
  Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos
  
  
• toisella huoltajalla,
• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on annettava selvitys.
  
  
  Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.
  
  
  Vihkiminen ja merkkipäivä

3. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
   
   
4. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä ja työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden.
   
   
   Kuolema ja hautajaiset
   
   
5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
   
   
   Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.
   
   
   Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
   
   
   Lähiomaisia ovat avio- ja avopuoliso, näiden vanhemmat, omat isovanhemmat, vanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
   
   
   Poissaolo ei vähennä ansioita.
   
   
   Kutsunta ja kertausharjoitukset
   
   
6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 11 §:n määräyksiä.
   
   
7. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.
   
   
   Yhteiskunnallinen toiminta
   
   
8. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:

• kunnanvaltuuston tai
• kunnanhallituksen tai
• valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn.
  
  
  Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetyskorvauksesta.
  
  
  Vuosilomaedut

1. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja lukuun
   ottamatta kohtia 3, 4, 6, 7 ja 10.
   
   
   Vaikeasti sairas lapsi
   
   
2. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä voi sovittaessa olla poissa työstä
   palkattomasti (VNp 47/1988).

13 § Lääkärintarkastukset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:


a. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.


b. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja
• hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.
  
  
  c. Raskaus
  Työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
  
  
  d. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
  Työntekijän käydessä:
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa
• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
  
  
  Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
  

14 § Lapsen syntymä

1. Erityisäitiys-, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
   
   
   Palkanmaksu perhevapaiden ajalta
2. Raskausvapaan palkka
   Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaan alusta lukien yhdenjaksoisen 40 raskausrahapäivän ajalta.
   
   
3. Vanhempainvapaan palkka
   Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaan alusta lukien 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.
   
   
4. Palkkana maksetaan
   a. palkan ja sairausvakuutuslain raskaus- tai vanhempainrahan erotus tai
   b. palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain raskaus- tai vanhempainrahan.
   
   
   Maksamisen edellytyksenä ovat:

• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja
• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
  
  
  Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä raskaus- ja vanhempainrahan suuruudesta.
  
  
  Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä raskaus- ja vanhempainrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
  
  
  Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan.
  Muuten noudatetaan edellä esitettyä.

5. Muut perhevapaat ovat palkattomia.
   
   Ilmoitusajat
6. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
   
   
   Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin 1 kuukausi.
   
   
   Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta
   
   
   Vapaan ajankohdan muuttaminen
7. Työntekijä voi työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä muuttaa aikaisemmin ilmoittamansa raskaus-, vanhempain- tai hoitovapaan ajankohdan noudattaen 1 kuukauden ilmoitusaikaa.
   
   
   Työntekijä saa aikaistaa raskausvapaan sekä muuttaa sellaisen synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun vapaan ajankohdan, joka on oikeus pitää yhtä aikaa toisen vanhemman tai puolison kanssa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
   
   
   Työntekijän keskeyttäessä vanhempain- tai hoitovapaan työkyvyttömyyden takia työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta työsopimuslain mukaisesti ilmoitetulta vanhempain- tai hoitovapaalta.

7. VUOSILOMA

15 § Vuosiloma

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan
   
   
   Vuosiloman pituus
2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:

• alle vuoden 2 arkipäivää
• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää
  
  Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:
• jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää
• jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia.
  
  
  Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.
  
  
  Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työsopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.
  
  
  Lomapalkan maksaminen

3. Lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.
   
   
   Loman siirto
4. Kahdeksantoista (18) lomapäivää ylittävä osa voidaan antaa lomakauden
   ulkopuolella jos:

• se on yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista ja
• työntekijän työsuhde on kestänyt alle 10 vuotta lomanmääräytymis-
  vuoden loppuun mennessä.
  
  
  Loman siirrosta ja ajankohdasta on neuvoteltava työntekijän kanssa. Siirretty lakisääteinen loman osa annetaan yhdenjaksoisena ja puolella pidennettynä tai siitä maksetaan kaksinkertainen lomaltapaluuraha.
  
  
  Vuosilomalain mukaisen lisävapaapäivän korvaus

5. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keski-
   määräistä palkkaansa vastaava korvaus.
   
   
   Soveltamisohje:
   Lisävapaapäivän korvauksen laskenta kokoaikaisella kuukausi-
   palkkaisella työntekijällä
   Yhden lisävapaapäivän korvaus saadaan kuukausipalkasta
   jakajalla 25. Tähän lisätään todellinen tai keskimääräinen
   työaikalisien kertymä samalla tavalla kuin sairausajan palkan
   laskennassa (11 §).
   
   
   Lisävapaapäivän korvauksen laskenta kaksiviikkoispalkkaa
   ansaitsevalla työntekijällä
   Yhden lisävapaapäivän korvaus saadaan seuraavalla lasku-
   kaavalla: kaksiviikkoispalkka / 11,5
   
   
   Tähän lisätään todellinen tai keskimääräinen työaikalisien kertymä samalla tavalla kuin sairausajan palkan laskennassa (11 §).

16 § Lomaltapaluuraha

Suuruus

1. Lomaltapaluuraha on 50 prosenttia lakisääteisestä vuosilomapalkasta.
   
   
   Maksamisaika
2. Lomaltapaluuraha maksetaan loman tai sen osan päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.
   
   
3. Lomaltapaluuraha voidaan maksaa kaikille työntekijöille samana palkanmaksupäivänä joko kokonaan tai erikseen kesä- ja talviloman osalta. Asiasta voidaan sopia työpaikkakohtaisesti 22 §:n mukaisesti toisin. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, voidaan asiasta sopia yksimielisesti työntekijäryhmän kanssa.
   
   
4. Lomaltapaluurahan maksamisedellytysten jäädessä täyttymättä työsuhteen päättymisen tai muun syyn takia lomaltapaluuraha katsotaan palkkaennakoksi.
   
   
   Maksamisedellytykset
5. Lomaltapaluuraha maksetaan työntekijän:

• aloittaessa loma ilmoitettuna tai sovittuna aikana
• palatessa työhön heti loman päätyttyä.
  
  
  Lomaltapaluuraha maksetaan myös työntekijän:
• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen loman alkamista tai välittömästi loman päättymisen jälkeen
• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä.
  
  
  Hoitovapaa

6. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaltapaluuraha hänen palattua työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti hoitovapaan päätyttyä. Lomaltapaluuraha maksetaan työhön paluuta seuraavana
   palkanmaksupäivänä.
   
   
   Työntekijän jäädessä palaamatta hoitovapaalta välittömästi työhön voidaan maksettu lomaltapaluuraha periä takaisin.
   
   
   Varusmiespalvelus
7. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmukaisesti työhön.
   
   
   Eläkkeelle siirtyminen
8. Lomaltapaluuraha maksetaan lomalta vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

1 § Erinäiset määräykset

Suojapuku

1. Työnantaja hankkii automiehelle tarvittavan suojapuvun sekä työn edellyttäessä työkäsineet ja suojakengät tai maksaa automiehelle palkkaliitteen mukaista suojapukukorvausta.
   
   
   Sosiaalitilat
2. Työnantaja huolehtii pukeutumis- ja peseytymismahdollisuuksista voimassa olevien määräysten mukaan.
   
   
   Rahalähetykset
3. Työntekijän kuljettaessa säännöllisesti rahaa vastuullaan tulisi autossa olla lukollinen kuljetuslaatikko.
   
   
   Jäsenmaksuperintä
4. Työnantajaliitot suosittelevat, että työnantaja perii pyynnöstä työntekijän ay-jäsenmaksun.
   
   
   Kokoontuminen työpaikalla
5. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton yhdistykset, ammattiosasto, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella (sovittaessa myös viikottaisena vapaa-aikana) kokouksia työpaikan työsuhdekysymyksistä jos:

• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
  
  
  Järjestäjillä on oikeus kutsua kokouksiin liiton edustajia.
  
  Ohjesäännöt

6. Työntekijän on noudatettava yrityksen voimassa olevia ohjesääntöjä. Ne eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.
   
   
   Ryhmähenkivakuutus
7. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.
   
   
   Ajokortti, pätevyystodistus, pätevyyskortti, kuljettajakortti
8. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uusimisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia työsuhteessaan.
   
   
   Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä kustannukset ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulu-
   tuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee sanottua ammattipätevyyttä työsuhteessaan.
   
   
9. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee
   työsuhteessaan kuljettajakorttia.
   
   
10. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut 8. ja 9. kohtien korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskus-
    tannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä
    on velvollinen korvaamaan työnantajalle puolet korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata saatavan työntekijän lopputilistä.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

18 § Luottamusmies

Luottamusmiehen valinta

1. Tähän sopimukseen sidotut työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusmiehen.
   
   
2. Vaalista on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.
   
   
   Ansiomenetyksen korvaus
3. Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luottamusmiestehtäviä säännöllisenä työaikana.
   
   
   Hoitaessa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella luottamusmiehelle maksetaan ylityökorvaus, ellei muusta korvauksesta sovita.
   
   
   Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamusmieskorvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työntekijöiden perusteella 1.3.2020 alkaen seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä	Korvaus euroa / kk
alle 10	25
10 – 19	30
20 – 29	36
30 – 39	40
40-50	45
yli 50	51

Työstävapautus

4. Luottamusmiehelle annetaan luottamusmiestehtävien hoitoa varten tarvittava työstävapautus.

19 § Työsuojeluvaltuutettu

1. Automiehen toimiessa työsuojeluvaltuutettuna noudatetaan työstävapautusaikaan kaupan varastotyöntekijöiden määräyksiä.
   
   
2. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamisesta korvausta samoin kuin työsuojeluvaltuutetulle Kaupan työehtosopimuksen mukaan.

20 § Erimielisyydet

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
   
   
2. Asian jäädessä paikallisneuvotteluissa erimieliseksi neuvotellaan liittojen kesken.
   
   
3. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

21 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
   
   
2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain mukaan.

10. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN

22 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu
• sopimus on tehtävä kirjallisesti
• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta
• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla
• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.
   

11. VOIMASSAOLO

23 § Voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 1.3.2025–29.2.2028.
   
   
2. Sopimus jatkuu 29.2.2028 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä.

PÖYTÄKIRJAT

VUOSITYÖTYÖAJAN LYHENNYS

1 § Soveltamisala

1. Vuosityöajan lyhentäminen 100 tunnilla koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin 40 tuntia.
   
   
   Vuosityöajan lyhentäminen koskee myös osa-aikaeläkkeellä (98/227) tai osittaisella varhennetulla vanhuseläkkeellä (395/2006) olevaa työntekijää säännöllisen työajan suhteessa.
   
   
2. Lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät:

• vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat
• lomat, jotka perustuvat yli 2.5 päivän ansaintaan lomanmääräytymiskuukaudessa.

2 § Lyhennysmalli

Työajan lyhennys annetaan vapaapäivinä, ellei työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

3 § Lyhennys vapaapäivinä

Ansainta

1. Työntekijä ansaitsee vapaapäiviä kalenterivuosittain seuraavasti:

Työssäoloehdon täyttävät kuukaudet kalenterivuoden aikana	Vapaapäivien lukumäärä
2 – 4 kuukautta	3 päivää
5 – 7 kuukautta	6 päivää
8 – 10 kuukautta	9 päivää
11 – 12 kuukautta	12,5 päivää

Edellä oleviin kuukausiin lasketaan vähintään 14 työpäivää sisältävät kuukaudet.


Työpäivien veroisiksi päiviksi lasketaan:

• vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. lain 7 §:n 2. momentin 1., 7. ja 8. kohdan mukaisia päiviä
• työehtosopimuksen 12 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta kohtia 3, 4, 6, 7 ja 10.

Vapaapäivien antaminen

2. Vapaapäivät annetaan, ellei työnantaja ja työntekijä toisin sovi, seuraavasti:

• vapaapäivät muodostavat joko keskenään tai muun vapaan kanssa vähintään 2 päivän pituisen vapaan
• vapaapäivät muodostavat vähintään yhden 3 päivän pituisen vapaan, joka sijoitetaan muun vapaan yhteyteen.

3. Vapaapäivät annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä.
   
   
4. Vapaapäivän pituus on 8 tuntia, ellei toisin sovita.
   
   
   Poissaolot ja vuosiloma
5. Poissaolot eivät aiheuta muutoksia työvuoroluetteloon merkittyihin lyhennyspäiviin. Ne kerryttävät vuosilomaa.
   
   
   Työsuhteen päättyminen
6. Työsuhteen päättyessä noudatetaan seuraavaa:

• pitämättömät lyhennyspäivät korvataan yksinkertaisella palkalla
• liikaa annettuja lyhennyspäiviä vastaava palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä ilman työsopimuslain 2:17 §:n mukaista kuittausrajoitusta.

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

Koulutustyöryhmä

1. Tämän sopimuksen mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä.
   
   
2. Työryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

• hyväksyminen edellyttää yhteisesti todettua koulutustarvetta
• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan
• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana
• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoitteista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä
• hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja.

3. Liitot tiedottavat hyväksytyistä kursseista viimeistään 2 kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
   
   
4. Työryhmä voi osallistua kurssien opetuksen seurantaan.
   
   
   Osallistumisoikeus
5. Henkilöstön edustaja voi osallistua työsuhteen katkeamatta koulutustyöryhmän hyväksymälle enintään 2 viikon kurssille, jos se ei aiheuta yritykselle tuntuvaa haittaa.
   
   
6. Henkilöstön edustaja voi osallistua:

• vuoden aikana 1 kurssille
• vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin
  kokonaispituuden ollessa enintään 2 viikkoa
• 3 vuoden aikana 1 samansisältöiselle kurssille
  (aika lasketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).
  
  
  Ilmoitusvelvollisuus

7. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman aikaisin.
   
   
   Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa ennen sen alkua.
   
   
   
8. Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi yritykselle tuntuvaa haittaa.
   
   
   Työsuojelukoulutus
9. Liiton työsuojelukoulutus pyritään antamaan erityisesti työsuojeluvaltuutetuille.
   
   
   Korvaukset
10. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman ansiomenetystä.
    
    
11. Luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta ja työsuojeluvaltuutetun enintään 1 viikolta edellyttäen että kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityksessä.
    
    
12. Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.
    
    
    Ilta- ja yölisiä sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata.
    
    
    Kuukausikohtaiset lisät korvataan.
    
    
    Muut edut
13. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuosiloma-, eläke tai näihin verrattavia etuuksia.

2 § Yhteinen koulutus

1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.
   
   
2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.
   
   
3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:

• yhteistoimintasopimuksen edellyttämä yhteinen koulutus
• osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus
• työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset yritysten tai
  Työturvallisuuskeskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit.

4. Korvaukset määräytyvät 1 §:n mukaan.

3 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai työnantajan lähettäessä hänet ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja koulutuksen tapahtuessa säännöllisenä työaikana ansionmenetyksen.
   
   
2. Koulutuksen tapahtuessa työaikana korvataan säännöllisen työajan ansionmenetys työntekijän peruspalkan mukaan. Ilta- ja yölisiä sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.
   
   
3. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
   
   
4. Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.
   
   
5. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.
   
   
6. Työnantaja antaa tai kustantaa ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/ EY) mukaista jatkokoulutusta sellaiselle toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle, joka tarvitsee voimassa olevaa ammattipätevyyttä työsuhteessaan ja jonka työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta. Koulutus annetaan työaikana, ellei paikallisesti sovita toisin.
   
   
   Jos ammattipätevyyskoulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan koulutusajalta yksinkertainen peruspalkka koulutusaikaa työaikaan lukematta. Koulutusajalta ei makseta sunnuntaityökorvausta.
   
   
   Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle koulutusajalta maksetun palkan ja koulutuksesta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde
   päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 6 kuukautta on kulunut koulutuksen antamisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle puolet koulutusajan palkasta ja koulutuksesta syntyneistä kustannuksista. Työnantaja saa kuitata nämä saatavat työntekijän lopputilistä.

4 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.

TAULUKKOPALKAT, LISÄT JA LUOTTAMUSMIESKORVAUS

Palkkataulukot ja Luottamusmieskorvaustaulukko löytyvät työehtosopimuksen sivuilta 36-48