Ismo Kokko: AKT tarvitsee muutostaKuva: Vesa-Matti Väärä Muuttuva yhteiskunta on otettava AKT:n edunvalvonnassa huomioon, istuva puheenjohtaja Ismo Kokko muistuttaa. Hän hakee puheenjohtajuudelleen jatkoa. – Ammattiliittojen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina erittäin haastavaksi. Se ei ole sattumaa. Työelämän neuvottelu- ja sopimistoimintaa on hankaloitettu monilla lakiuudistuksilla, jotka ovat kääntäneet tasapainoa työnantajien eduksi. Tämä epätasapaino on korjattava, ja olen luottavainen, että ammattiliitot ovat jatkossakin olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja huolehtivat jäsentensä edunvalvonnasta. Myös AKT:n on muututtava, Kokko täsmentää. – Liiton tärkein tehtävä, jäsenten edunvalvonta, on moninainen kokonaisuus, ja tarvitsemme monenlaista osaamista sekä erilaisilla taustoilla varustettuja ihmisiä. Osaamisen kehittäminen on yksi tärkeimmistä asioista jatkossa. – Myös toimintatavat tulee päivittää vastaamaan nykyajan haasteita. Elämme kovasti digitalisoituvassa maailmassa, ja digitaalisten palveluiden kehittäminen on AKT:llekin tulevaisuutta. Kokko näkee pitkän ammattiyhdistysuransa tuoneen hänelle sitä osaamista, mitä AKT:n puheenjohtajalta tarvitaan. – AKT:n puheenjohtajuus on vaativa tehtävä, jossa tarvitaan monenlaista osaamista ja paineensietokykyä. Koskaan ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Tavoitteenani on luotsata AKT:a kohti 2030-lukua siten, että jäsenten edunvalvonta pysyy vahvana ja että pystymme samalla organisaationa muuntautumaan ajan haasteisiin. – Uskon tuovani AKT:n toimintaan edelleen ennakkoluulottomuutta ja kokemusta pitkältä työuraltani. Olen saanut työskennellä yli neljännesvuosisadan ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa, ja niistä kokemuksista on hyvä ammentaa.
Juha Anttila: Ammattialojen tulee tukea toisiaanKuva: Tero Pajukallio 1. varapuheenjohtajaksi pyrkivä sopimusalavastaava Juha Anttila tähdentää, että kukaan ei tee päätöksiä liitossa yksin. – Tavoittelen, että AKT:n sopimusalat ovat yhtenäisiä, porukka entistä tiiviimpää ja että löydämme yhteisiä keinoja tukea toinen toisiamme. Työmarkkinoilla kaikki ammattialamme eivät ole yhtä vahvoja, ja muiden alojen tuleekin tukea toisiaan, jos yhden alan omat voimat eivät riitä. Tässä isossa osassa ovat ammattiosastot ja luottamusmiehet, osastojen puheenjohtajat ja aktiivit. Heidät täytyy saada mukaan yhteiseen tekemiseen. Anttila haluaa tehdä AKT:sta jäseneduiltaan houkuttelevan ammattiliiton. – Työehtosopimukset ja oikeusapu ovat tärkeimmät jäsenedut, mutta täytyy miettiä, millaisia palveluja jäsenille räätälöidään ja lisätään. Voisiko AKT:lla olla vaikka sairauskassa-tyyppinen terveydenhoitopalveluita tarjoava jäsenetu, jollainen Rakennusliitolla on? Anttila näkee pitkän ammattiyhdistysuransa tukevan häntä 1. varapuheenjohtajan vaalissa. – Minulla on sekä kokemusta että kontakteja: työnantajien kanssa, kansainvälisesti sekä SAK:laisessa ammattiyhdistyskentässä. – Osaan ja tunnen AKT:n prosessit. Olen ollut liiton satamajaoston jäsenenä ja puheenjohtajana, osallistunut satama-alan tes-neuvotteluihin vuodesta 2000 lähtien, istunut liiton hallituksessa ja työvaliokunnassa sekä edustanut AKT:a SAK:n valtuustossa ja SAK:n edustajakokouksissa. – AKT:n jäsenet saavat minusta erittäin kokeneen, sataprosenttisesti sitoutuneen ja jäsenet edellä toimivan 1. varapuheenjohtajan, jos edustajakokous niin päättää.
Janne Nikama: Jäsentoiminta lähemmäs jäseniäKuva: Sami Suppola Pääluottamusmies Janne Nikama veisi 1. varapuheenjohtajana AKT:n jäsentoiminnan lähemmäs jäsentä kouluttamalla osastoja ja luottamusmiehiä. – Panostaisin nykyistä enemmän ammattiosastojen toimintaan, ja vaatisin niitä ottamaan vastuuta työpaikoilla. Se vastuu ei voi olla Hakaniemellä. Tässä työssä osastoja, pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja täytyy kouluttaa ja tukea, jotta ne voivat osallistaa ja osallistua itse. – Petrattavaa on etenkin luottamusmiesten tukemisessa. Luottamusmiehet ovat jäsenen tukena työpaikalla, ja siksi luottamusmiesten pitää saada välitöntä ja osaavaa tukea liitosta. Pääluottamusmies on usein jäsenen ensimmäinen ja myös viimeinen kontakti liittoon. Liiton puheenjohtajistosta tulee liiton tekijöitä edustajakokouskauden ajaksi, jolloin he ovat liittoon työsuhteessa. Se tulisi Nikaman mielestä muistaa puheenjohtajia valittaessa. – Näen ongelmana, jos liiton henkilökunnasta valitaan puheenjohtajistoon. Silloin työsuhde säilyy taustalla, ja siihen voi edustajakokouskauden jälkeen palata. Voi olla vaikeaa tehdä vaikeita päätöksiä siinä asemassa, kun kollegat ovat työkavereita ja ystäviä vuosien takaa. Nikama ei arastele kysellä ja ottaa asioista selvää. – En kumartele mihinkään suuntaan. Haluan tietää ja ymmärtää tilanteiden taustat, mitä tehdään ja miksi tehdään. En ole hakemassa liiton käytäviltä kavereita. Minulle riittää, että minuun luotetaan. – Olen helsinkiläinen linja-autonkuljettaja, kahden lapsen isä ja Pohjolan Liikenteen päätoiminen pääluottamusmies. Tällä hetkellä edustan 1 400 kuljettajaa Kuopiosta Helsinkiin.
Antti Sainola: Toimintamalleja tulee haastaaKuva: Vesa-Matti Väärä Itä-Suomen aluetoimitsija Antti Sainola tavoittelee 1. varapuheenjohtajan paikkaa ja on valmis kyseenalaistamaan liiton toimintatapoja. – Pyrin haastamaan toimintamalleja, jos ne ovat tehottomia tai vanhoillisia, sillä ihmiset fakkiutuvat hirmu helposti tiettyihin toimintatapoihin: kun aina on tehty tälleen. Sille ajatukselle olen allerginen. Liitto tarvitsee modernisointia, joka täytyy tehdä rauhallisesti ja kauaskantoisesti. – Tavoitteena on, että AKT koetaan helposti lähestyttäväksi. Pitkä kolmikantasopimusaika sai aikaan, että rivijäsen vieraantui liitosta, kun palkankorotukset tulivat kuin Manulle illallinen. Se teki meistä vähän laiskoja ja vähän lihaviakin. Liiton viestintä ja viestintäkanavat ovat Sainolan tutkan alla. – Liiton tulee viestiä monikanavaisesti. Pääviestikanava on ollut paperilehti, mutta kohta se ei enää sitä ole. Rinnalla kehitetään jo verkkolehteä, ja nykyään liitto on aiempaa näkyvämpi myös sosiaalisessa mediassa. – On silti harhakuvitelmaa, että ihmisiä on nykyään helpompi tavoittaa; ihmiset käyttävät niin montaa eri kanavaa ja kuplautuvat niissä. Täytyy tutkia, mitä kautta viestitään: painetulla medialla, sosiaalisen median kanavilla, sähköpostilla, puhelimella… Täytyy myös miettiä jäsenille matalan kynnyksen tapoja lähestyä liittoa nyt ja tulevaisuudessa. Voimme vain arvailla, mitä kyseiset tavat ovat neljän vuoden kuluttua. Kaupallisella puolella chattibotti on tätä päivää juuri nyt, mutta mikä on seuraavaksi? Työnsä ohessa Sainola opiskelee ammattikorkeakoulussa liiketalouden tradenomiksi pääaineinaan henkilöstöjohtaminen ja juridiikka. – Olen reilu 40-vuotias itäsuomalainen hieman puhelias kaveri, joka on pyrkinyt antamaan liikkeelle kaikkensa.
Niko Blom: Vaikuttamista työehdoista neuvottelun rinnalleKuva: Vesa-Matti Väärä 2. varapuheenjohtajan pestilleen Tampereella jatkoa hakeva Niko Blom näkee ammatillisen järjestäytymisen AKT:n kovimmaksi haasteeksi. – Tärkeintä on saada nuoret työntekijät jäseniksi ja heidän sitouttamisensa järjestötoimintaan. Se tapahtuu kertomalla työpaikoilla, mitä liitto tekee: liitto neuvottelee palkat ja työehdot ja valvoo, että työehtoja noudatetaan. Mutta järjestäytymisastetta pitää parantaa myös muissa ryhmissä, muun muassa keski-ikäisten miesten keskuudessa. Kun työntekijät ovat järjestäytyneet AKT:n jäseniksi, heille on tarjottava parasta mahdollista jäsenpalvelua, Blom sanoo. – Liiton tulee tukea jäseniään työelämän eri vaiheissa: töihin mennessä kerrotaan työehdot, vastoinkäymisiä työsuhteessa kohdatessa annetaan oikeusapua, huolehditaan, että työehdot toteutuvat työpaikoilla, työsuhdeneuvontaa annetaan. Vaiheita on eläkkeelle siirtymiseen asti, ja järjestäytyminen tukee niiden toteutumista. – Jäsenyyden pitäisi olla jäsenen kannalta mahdollisimman vaivatonta jäsenmaksujen maksamisesta lähtien. Tänä päivänä työehtosopimukset eivät ainoana keinona yksin riitä työehtojen turvaamiseksi ja parantamiseksi, Blom tähdentää. Tarvitaan myös vaikuttamista. – Yhä useammin meidän, työntekijöiden, asioista päätetään muualla kuin tesseissä. Liiton on oltava entistä aktiivisempi ja vaikutettava eduskuntaan ja lainsäädäntöön, jotta työmarkkinoita voidaan kehittää ja että auto- ja kuljetusalalle syntyy lisää työpaikkoja. Blom sanoo tekevänsä tavoitteita pitkällä tähtäimellä. – Olen päämäärätietoinen enkä luovuta heti ensimmäisen vastoinkäymisen edessä.