Kolumnit
Sini Silvàn
Päätoimittaja Kuva: Vesa-Matti Väärä
05.05.2026
Ensimmäinen kesätyö on paljon enemmän kuin rahaa. Tämän lyhyen työjakson useimmat muistavat paremmin kuin mitään työurallaan sen jälkeen. Se on ensimmäinen askel työelämään. Sen jälkeen muiden askelten ottaminen on paljon helpompaa.
Silti ensimmäinen kesätyö ei välttämättä ole tekijälleen suuri menestys. Kaikki ei mene ihan putkeen ja työelämän realiteetit tulevat nolollakin tavalla vastaan. Se on normaalia ja on aina mennyt näin. Siinä sitä kuitenkin punnerretaan sitä itseään, työtä. Opetellaan, mitä työajat konkreettisesti tarkoittavat. Tartutaan toimeen ja jos ei tartuta, ei hyvä heilu.
Kesätyöt heijastavat aikaa. Suomessa on erilaisia kesätyösukupolvia: on aikoja, jolloin oli itsestäänselvyys, että kun koulu loppui ja kesä alkoi, mentiin töihin. Ja töitä oli. Ihmisten, jolla on tämä kokemus, voi olla vaikea ymmärtää sitä viidakkoa, jossa nuoret nyt raivaavat omaa polkuaan.
Vuoden 2026 kesätöihin yrittävän pitää usein tehdä ensin kymmeniä hakemuksia. On käytävä läpi monivaiheiset valintakokeet. Voi olla, että on pakko tehdä itsestään video, osallistua haastatteluun täyttää nettilomake toisensa perään. Pitää sietää pettymyksiä, kun hakemuksiin ei tule mitään vastauksia. Puuilon esimerkki kuvaa tätä aikaa: se sai 20 000 kesätyöhakemusta.
Suomessa on vuosia puhuttu kilpailukyvystä ja tehostamisesta. Kaikki on viimeiseen euroon saakka kilpailutettua ja säästettyä. Tästä tulee mieleen klassikkosatu Hölmöläisistä, jotka leikkasivat palan peiton toisesta reunasta, ommellakseen sen toiseen reunaan kiinni. Tässä yhteiskunnallisessa säästämisessä pää jää vetävän käteen.
Nyt on oltava rohkeita ja satsattava nuoriin, jotta koko yhteiskunnassa päästään eteenpäin. Nuorten työt ja kesätyöt ovat meille todella tärkeä investointikohde. Meillä on sukupolvi, jota on jo kuritettu koronalapsuudella. Tämä porukka tarvitsee nyt työtä ja tulevaisuudenuskoa.
Nyt on pakko vedota työnantajiin. Tehkää ihan kaikki, mitä voitte. Käyttäkää kaikki mahdolliset työllistämissetelit ja keinot, joilla voitte ottaa nuoren töihin, vaikka lyhyeksikin ajaksi. Tässä tarvitaan yhteiskunnallista vastuuta.
Nuoret itse voivat toki tehdä pari urotyötä. Digitaalinen työhaku useimmilla on hallussa. Se, mikä jännittää, on tarttua puhelimeen ja soittaa äidin sijaan työnantajalle. Se on vaikeaa ja pelottavaa, mutta niin vain pitää uskaltaa tehdä. Toinen kynnys ylitettäväksi on se oman kodin kynnys. On riskin ja jännityksen arvoista mennä itse käymään juuri siinä firmassa, josta töitä haluaa. Aina sekään ei auta, mutta rohkeutta tarvitaan.