Työelämä
Alustatalous Monen nykyisen vakityöntekijänkin paikka voi olla uhattuna. ”Ehkä ihmisiä alkaa siinä kohtaa kiinnostaa.”
Teksti Tua Onnela
Kuva Lehtikuva / Emmi Korhonen
08.09.2026
Pitäisi hankkia uusi telkkari, virikematto kissalle tai Iittalan kiva koristelintu, 250 euroa.
Joskus ennen näissä tilanteissa käveltiin liikkeeseen ostamaan, mitä tarvittiin. Ehkä puhuttiin samalla elävän myyjän kanssa. Sitten tuli verkkokauppa, ja telkkarit, lemmikkitarvikkeet ja koristeet alettiin tilata netistä. Ne kuljetti kotiin tai pakettipisteeseen kuljetusyrityksen työntekijä, ehkä AKT:n jäsen.
Nyt entistä useampi ei tee enää kumpaakaan. Jos asuu suuressa kaupungissa, lähes kaikkea telkkareista, virikematoista ja koristelinnuista lääkkeisiin, lenkkareihin ja bussikortteihin voi tilata lähettipalvelun sovelluksesta.
Ostoksen tuo kotiin näennäisesti yrittäjänä toimiva, usein hädänalaisista oloista lähtenyt ihminen, joka nukkuu kauppakeskuksen rappusissa tilauksia odottamassa ja tienaa keikasta ehkä muutaman euron.
”Uberisaatio” eli alustatalouden leviäminen on pitemmällä kuin moni on käsittänyt. Se on erityisen pitkällä juuri kuljetusalalla.
Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, joka välitetään digitaalisen alustan avulla niin, että palvelun vastaanottaja on eri kuin alustaa pyörittävä yritys. Suomessa tunnetuimmat alustatalousyritykset ovat Wolt, Uber ja Bolt. Wolt tarjoaa erityisesti lähettipalveluita, Bolt taksikyytejä ja Uber tällä hetkellä molempia.
Vuonna 2022 arvioitiin, että EU:n alueella alustojen kautta teki töitä yli 28 miljoonaa ihmistä. Uudempia lukuja ei ole saatavilla, mutta määrän arvioidaan kasvaneen rajusti.
Koko sen ajan, kun alustatyö on levinnyt, on keskusteltu myös niiden kautta työskentelevien ihmisten asemasta ja oikeuksista. Tyypillistä on, että alustat kohtelevat heitä itsenäisinä yrittäjinä, jotka joutuvat kantamaan itse yrittämisen riskit. Jos keikkoja ei ole, ei tule rahaa.
Toisin kuin aidoilla yrittäjillä, alustataloudessa työskentelevillä ei kuitenkaan ole aitoa mahdollisuutta määritellä omia hintojaan. Siksi tienestit jäävät usein hyvin pieniksi. Useat tutkimukset ja selvitykset ovat raportoineet alustatyöntekijöiden jatkuvasta taloudellisesta hädästä.
Myös AKT-lehti on aiemmin kertonut pitkistäkin taksikyydeistä, joista kuljettaja saa 7–8 euroa.
Eikä hätä rajoitu vain taloudelliseen puoleen. Alustakuljettajien ja -lähettien asema on myös muuten kurja. Tutkimuksissa on kerrottu esimerkiksi loputtoman pitkistä työpäivistä, uupumuksesta, liikenneonnettomuuksista, kivuista ja väkivallan uhasta.
“55 prosenttia ruokaläheteistä oli kohdannut väkivaltaa.
55 prosenttia ruokaläheteistä oli kohdannut väkivaltaa.
Esimerkiksi skotlantilaistutkimuksen mukaan 55 prosenttia ruokaläheteistä on kokenut väkivaltaa ja 81 prosenttia tuntenut olonsa turvattomaksi.
Suomessa korkein hallinto-oikeus on linjannut, että Woltin lähetit ovat työsuhteessa eli heille pitäisi kuulua työsuhteen edut. Wolt ei kuitenkaan edelleenkään noudata oikeuden päätöstä kuin osittain vaan pitää suurinta osaa läheteistään yrittäjinä.
Niin ikään Uber ja Bolt pitävät kuljettajiaan yrittäjinä. Vaihtoehtona on hakea työsuhteeseen näiden kumppaniyrityksiin.
Mihin kaikkeen alustatalous voi levitä? Euroopan ammattiliittoja edustavan ETUC:n raportin mukaan ”uberisaatiolle” alttiita ovat monet sellaiset alat, joilla alustatyö ei vielä ole yleistä. Tällaisiin kuuluvat ETUC:n raportin mukaan esimerkiksi kotihoito ja opetus – siis jopa koulut.
Jos uberisaatiota ei estetä, vaikutukset ovat ETUC:n raportin mukaan selvät: työpaikkoja katoaa ja työ muuttuu yhä turvattomammaksi, epävarmemmaksi ja huonommin palkatuksi.
Suomalaisella kuljetusalalla alustatalouden leviämistä voi tarkastella vaikkapa katsomalla, minkälaisiin uusiin palveluihin Wolt on viime aikoina laajentanut.
Aiemmin ruokalähettipalveluna profiloitunut yritys tarjoaa sovelluksessaan nykyään lähes kaikkea mahdollista. Kuljetussopimuksia on niin apteekkien, vaatekauppojen, lastentarvikeliikkeiden kuin seksivälinekauppojen kanssa.
Vastikään esimerkiksi pesulayritys SOL ja lemmikkitarvikeliike Musti ja Mirri ovat kertoneet yhteistyöstä Woltin kanssa. Jopa Matkahuollon paketteja voi joillakin alueilla tilata kotiin Woltilla.
Edes julkiset toimijat tai vastuullisuutta erityisesti painottavat yritykset eivät ole karsastaneet Woltin lähettien käyttämistä. Yhteistyökumppaneihin kuuluu esimerkiksi Iittala – ja jopa Helsingin seudun joukkoliikennettä hoitava kuntayhtymä HSL.
HSL:n kortin voi tilata kotiin Woltilla, ja uudet kausilipun hankkijat saavat edun Woltin palveluihin.
AKT-lehti kysyi HSL:stä, miksi julkinen toimija tekee yhteistyötä yrityksen kanssa, joka ei edelleenkään noudata korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä lähettiensä asemasta. HSL vastasi, ettei ota kantaa Woltin sisäisiin kysymyksiin, mutta väitti edellyttävänsä yhteistyökumppaneiltaan lainmukaista toimintaa.
– Wolt on kotiinkuljetuspalveluissa Helsingin seudulla vakiintunut toimija, jota monet HSL:n nykyiset asiakkaat ovat jo tottuneet käyttämään, HSL:n viestinnän asiantuntija Sari Kostikangas perustelee.
AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom pitää alustatalouden leviämistä erittäin huolestuttavana. HSL:n ratkaisu on hänestä erityisen käsittämätön.
– Tuntuu pöyristyttävältä, että jopa kuntayhtymä toimii yhteistyössä yrityksen kanssa, joka ei kanna yhteiskuntavastuuta, Blom sanoo.
Hän ennakoi juuri sellaista kehitystä kuin mistä ETUC:kin varoittaa.
– Alustatalous ja siihen liittyvä näennäisyrittäjyys laajenee ja tulee sellaisiinkin töihin, jotka on ennen tehty työsuhteessa. Se tarkoittaa sitä, että nyt työsuhteissa oleville ihmisille on odotettavissa irtisanomisia.
Blom miettii, alkaako tavallisia kuluttajiakin siinä vaiheessa arveluttaa, oliko woltien ja ubereiden suruton käyttäminen sittenkään niin hyvä juttu.
– Ehkä kun tämä alkaa osua ihmisiin itseensä, se alkaa kiinnostaa.
AKT kamppailee uberisaatiota vastaan jakamalla tietoa, auttamalla kuljettajia järjestäytymään ja olemalla tarvittaessa yhteydessä myös viranomaisiin. AKT:n edustajakokouksessa kesäkuussa tehtiin merkittävä uudistus: jatkossa kuljetusalan itsensätyöllistäjät voivat liittyä AKT:hen, vaikka heillä olisi (näennäinen) yrittäjäasema.
ETUC-lähteet: Which workers in Europe are vulnerable to Uberisation? Ben Wray, 2025. Platform work is dangerous, Bem Wray, 2026.
Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2024 direktiivin, jonka on tarkoitus parantaa alustatyöntekijöiden oikeuksia.
Olennainen seikka direktiivissä on niin sanottu työsuhdeolettama. Sen mukaan alustataloustyöntekijät katsotaan lähtökohtaisesti työntekijöiksi, jos heihin kohdistuu johtamista ja valvontaa. Oletus voidaan kumota, mutta todistamisvelvollisuus on alustalla.
Direktiivi sisältää myös uusia työntekijöiden tietosuojaan liittyviä vaatimuksia. Alustoja kielletään käsittelemästä esimerkiksi dataa ihmisen tunnetilasta, psykologisesta tilasta tai henkilökohtaisista uskomuksista.
Jäsenmaiden pitää tuoda direktiivin sisältö omaan lainsäädäntöönsä tänä vuonna. Siksi Suomen hallitus julkaisi kesällä esitysluonnoksen uudeksi alustatalouslaiksi. Sen lausuntokierros päättyi elokuussa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mielestä esitysluonnos oli vakava pettymys. Järjestön mukaan se ei nykyisessä muodossaan täytä alustatyödirektiivin alkuperäistä tarkoitusta.
– Direktiivin piti vahvistaa työntekijöiden asemaa ja estää se, että yritykset kikkailevat sopimusjärjestelyillä ja teettävät palkkatyötä yrittäjän riskillä. Hallituksen esitysluonnos näyttää kuitenkin lähtevän päinvastaisesta suunnasta: työntekijöiden suojan sijaan hallitus varjelee alustayritysten nykyisiä toimintamalleja, sanoo SAK:n juristi Paula Ilveskivi tiedotteessa.
– Vaarana on, että Suomi saa lain, joka näyttää paperilla hyvältä mutta jättää alustatyöntekijät käytännössä samaan asemaan kuin nykyisinkin.
Esitys on vasta luonnos, joten siihen on vielä mahdollista vaikuttaa.
02.09.2026 Uutinen
31.08.2026 Tiedote