Kolumnit
Jape Lovén
Ahtaaja, AKT:n valtuuston 1. varapuheenjohtaja Kuva: Vesa-Matti Väärä
08.09.2026
Moni ajattelee, että vaalit ovat kaukana duunarin arjesta, toimeentulosta ja työpaikan kahvipöytäkeskusteluista. Todellisuudessa tilanne on täysin päinvastainen. Jokainen annettu ääni vaikuttaa siihen, millaisilla ehdoilla suomalaiset palkansaajat tekevät työnsä tänään ja tulevaisuudessa.
Ay-liikkeen näkökulmasta äänestäminen on yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksia ja puolustavat työntekijöiden oikeuksia, mutta lainsäädäntö määrittää ne raamit, joiden sisällä työmarkkinajärjestöt toimivat. Eduskunta-, alue- ja kuntavaaleilla valitut päättäjät ratkaisevat esimerkiksi työlainsäädäntöön, sosiaaliturvaan, työterveyshuoltoon, koulutukseen ja julkisiin palveluihin liittyviä kysymyksiä. Nämä päätökset näkyvät suoraan palkansaajan arjessa, työpaikalla ja palkkapussissa.
Suomalainen yhteiskuntamalli, jossa myös tavallisen työntekijän ääni kuuluu, ei ole syntynyt sattumalta. Järjestäytyneet työntekijät ovat vuosikymmenten aikana rakentaneet järjestelmää, joka turvaa oikeuden vuosilomaan, sairausajan toimeentuloon, turvallisiin työoloihin ja kohtuulliseen palkkaan. Pääosa näistä oikeuksista on syntynyt järjestäytymisen, yhteisen vaikuttamisen ja demokraattisen päätöksenteon tuloksena. Siksi on tärkeää muistaa, että saavutettuja etuja ei pidä pitää itsestäänselvyyksinä.
“Yksi ääni saattaa tuntua pieneltä, mutta yhdessä muiden äänten kanssa sillä rakennetaan Suomen suunta.
Yksi ääni saattaa tuntua pieneltä, mutta yhdessä muiden äänten kanssa sillä rakennetaan Suomen suunta.
Äänestämättä jättäminen on käytännössä päätös luovuttaa vaikutusvalta muille tahoille. Jos palkansaajat eivät käytä ääntään, työelämän tulevaisuudesta päättävät ne muut, jotka käyvät vaaliuurnilla. Demokratia toimii vain silloin, kun ihmiset osallistuvat. Mitä suurempi osa duunareista käyttää äänioikeuttaan, sitä vahvemmin työssäkäyvien ääni kuuluu päätöksenteossa.
Ay-liikkeelle korkea äänestysprosentti on merkki aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta. Se kertoo, että ihmiset ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista ja haluavat kantaa vastuuta tulevaisuudesta. Jokaisella työntekijällä on oikeus vaatia päättäjiltä ratkaisuja, jotka tukevat työllisyyttä, osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia ja oikeudenmukaista toimeentuloa. Tämä oikeus muuttuu todelliseksi vaikutusvallaksi vasta silloin, kun sitä käytetään vaalipäivänä.
Yksi ääni saattaa tuntua pieneltä, mutta yhdessä muiden äänten kanssa sillä rakennetaan Suomen suunta. Vaalikopissa ei päätetä vain politiikasta, vaan myös siitä, millaista työelämää ja yhteiskuntaa jätämme seuraaville sukupolville. Siksi äänestäminen ei ole pelkästään oikeus, vaan myös vastuunkantoa yhteisestä tulevaisuudesta.
Palkansaajan näkökulmasta vaaleissa ei ole kyse vain puolueista tai ehdokkaista. Kyse on omasta työstä, toimeentulosta, läheisten tulevaisuudesta ja siitä, että työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa. Jokainen ääni merkitsee. Ja jokainen annettu ääni vaikuttaa. Juuri siksi jokaisen palkansaajan kannattaa käyttää äänioikeuttaan kevään eduskuntavaaleissa.
24.09.2026 Uutinen
11.09.2026 Tiedote
09.09.2026 Tiedote