akt.fi -päätteisistä sähköpostiosoitteista on tänään 26.8.2025 lähtenyt huijausviestejä. 

Viesti näyttää siltä, kuin olisimme jakaneet sinulle tiedoston.

ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ KLIKKAA LINKKIÄ TAI SYÖTÄ KIRJAUTUMISTUNNUSTASI!

Jos olet klikannut linkkiä, vaihda salasanasi välittömästi.

Pahoittelemme tilannetta ja teemme parhaamme viestien leviämisen katkaisemiseksi. 

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiehdotus siirtyy seuraavaksi budjettiriiheen käsiteltäväksi. On Suomen ja suomalaisen merenkulun tulevaisuuden tähden tärkeää, että valtiovarainministerin leikkausehdotus palveluhenkilöstön rajaamisesta miehistötuen ulkopuolelle perutaan, sillä muuten menetämme suomalaisen kauppalaivastomme ja merenkulkijat.

Matkustaja-aluslaivat ja ropax-alukset eivät pysty liikennöimään ilman palvelushenkilöstöä, joilla on myös osaamista aluksen turvallisuustehtävistä. Merenkulun tukien leikkaus tekee suomalaisesta merenkulusta kannattamatonta. Suomen lipun alla olevat alukset ulosliputetaan lähivaltioihin (esim. Ruotsi, Viro), joissa merenkulkua tuetaan EU:n suuntaviivojen mukaisesti.

Tuhansia suomalaisia merimiehiä jää työttömäksi, mikäli valtiovarainministerin esitys leikkauksista toteutuisi esitetyn mukaisesti. Työnsä menettäneiden merimiesten on vaikeaa löytää korvaavaa työtä maista tai vieraiden lippujen alta, joiden palkkatasolla ei tule toimeen Suomessa. Suomalaiset merimiehet joutuvat kortistoon ja Suomen valtion maksamien sosiaalietuuksien määrä kasvaa.

Kaikki Euroopan merenkulkumaat tukevat merenkulkuaan EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Myös Viro otti käyttöön EU:n salliman miehistökustannustuen vuonna 2020. Ruotsi tukee – ja vahvistaa – oman merenkulkunsa kilpailukykyä. Jos Suomi yksipuolisesti poistaa miehistökustannustuen, suomalainen merihenkilöstö ei ole enää kilpailukykyinen ruotsalaisiin ja virolaisiin merimiehiin nähden. Tämä tekee suomalaisesta merenkulusta kannattamatonta ja Suomen lipun alla purjehtivat alukset ulosliputetaan lähimpiin kilpailijamaihin. Suomalainen merimieskunta ja merimiesammattitaito katoavat.

Suomenlahtea pitkin purjehtiva Venäjän varjolaivasto on Suomelle turvallisuusuhka, joka saattaa räjähtää silmille minä päivänä hyvänsä. On enemmän kuin ajan kysymys, että näemme kotimerellämme laajalle levinneen öljyvahingon tai vielä jotakin pahempaa.

Suomen ainoa keino ja tie pitää kansamme kunnossa ovat merikuljetukset, joiden on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa. Suomen lipun alla purjehtivat alukset ja miehistöt turvaavat Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Koronapandemian aikaan kotimaisella tonnistolla hoidettiin maamme elintarvike-, lääke-, kappaletavara ja teollisuuden sekä polttoainekuljetuksia.

Suomen valtio voi ottaa yli ja hallintaansa vain Suomen lipun alla olevat alukset. Ulkomaan lipun alla purjehtiviin aluksiin meillä ei ole minkäänlaista valtaa. Suomen merikuljetuksia ei voi laskea markkinaehtoisuuden ja vieraiden lippujen varaan. Ukrainan sota pysäytti Mustanmeren merikuljetukset. Meri oli miinoitettu eikä ulkomaalaisistakaan varustamoista löytynyt halukkaita merimiehiä ja laivoja, jotka olisivat uskaltaneet ajaa viljaa ukrainalaisista satamista. Laivojen vakuutusmaksut nousivat korkeiksi.

Merenkulku on Suomelle välttämätöntä. Maamme tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Maallamme on oltava omaa, Suomen lipun alla olevaa tonnistoa ja suomalaista miehistöä, joka turvaa kuljetuksemme myös haastavissa häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Suomalaisilla aluksilla työskentelevillä merimiehillä on koulutus ja taidot toimia erilaisissa navigointi- ja turvallisuustehtävissä, mikä on tärkeää Itämeren geopoliittisen tilanteen kiristyttyä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran leikkausehdotukset ovat vaarallisia ja lyhytnäköisiä: on syytä muistaa, että kerran ulosliputettua alusta ei enää takaisin saa. Mikä on menetetty, on menetetty: tämä nähtiin viimeksi 2008, kun suomalainen matkustaja-alusvarustamo siirsi aluksiaan Ruotsin lipun alle nuuskanmyynnin seurauksena. Alukset siirtyivät Ruotsin alusrekisteriin ja purjehtivat siellä vielä yhä tänä päivänä.

Uutinen julkaistu 6.8.2025 Suomen Merimies-Unionin sivuilla.

Ennakkotietojen mukaan esityksen ei pitänyt sisältää enempää leikkauksia peruspalveluihin kuin mitä hallitus on jo tehnyt ja päättänyt. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Purran esityksen suurimpia säästökohteita ovat mittavat leikkaukset kuntien peruspalveluiden ja järjestöjen rahoitukseen.

– Nämä leikkaukset ovat jälleen yksi märkä rätti tavallisen kansalaisen kasvoille. Kuntien ja järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on käytännössä leikkaus arjen palveluihin, toteaa SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.

Uudet leikkaukset yhdessä aikaisempien kehysriihipäätösten ja julkishallinnon “tehostamisohjelman” kanssa voivat vaikuttaa julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden lisäksi yleiseen taloustilanteeseen.

–  Odotettua syvempi taantuma ja julkistalouden sopeuttaminen ovat yhdessä lisänneet työttömyyttä hälyttävän paljon viimeisen parin vuoden aikana. Esitetyt julkishallinnon ja järjestöjen leikkaukset johtavat todennäköisesti irtisanomisiin, mikä osaltaan lisää työttömyyttä.

Lisäksi Purra ehdottaa entisten leikkausten päälle koko valtion kotoutumiskorvauksen lakkauttamista. Jo maassa asuvien ulkomaalaisten kotoutumista Suomeen pitäisi päinvastoin nopeuttaa ja tehostaa.  Nyt uhkana on palvelujen hajautuminen ja heikentyminen.

Julkistalouden sopeutustalkoisiin odotettiin vihdoin elinkeinoelämää mukaan yritystukien kautta. Ministeri Purran esityksessä suuret puheet yritystuista karsimisesta onkin typistynyt tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) leikkaukseksi. Tämän lisäksi tikunnokkaan on nostettu merenkulku, sillä alan miehistötukeen esitetään leikkausta. Pieni säästö, joka voi merkittävästi heikentää Suomen huoltovarmuutta.

Yllätys oli myös, että valtiovarainministeri jatkaa koulutusleikkauksia. Esimerkiksi vapaasta sivistystyöstä ehdotetaan leikattavaksi yhteensä 40 milj. euroa ja myös kuntien valtionosuuksien leikkaukset tulevat kohdentumaan merkittäviltä osin koulutukseen.  SAK on erityisen huolissaan mahdollisesta Opetushallituksen lakkautuksesta ja sen vaikutuksista koulutuksen laatuun. 

– T&K-rahoituksesta ja koulutuksesta leikkaaminen ovat talouskasvun kannalta äärimmäisen huonoja päätöksiä. On käsittämätöntä, että puhe yritystukien leikkauksesta on muuttunut tällaiseksi farssiksi, Knuutila huokaa.

Sen sijaan moni suuri ja vaikuttava toimenpide on sivuutettu valtiovarainministerin esityksessä täysin. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotusta pitäisi uudistaa ja haittaverojen kehitys olisi järkevää sitoa indeksiin. Tällaiset veromuutokset tukisivat sekä julkista taloutta että kestävää kasvua.

Nopeimmin hallitus pääsisi kuitenkin säästötavoitteeseensa luopumalla aikaisemmista päätöksistään keventää yritysten ja suurituloisten verotusta miljardien edestä.

– Esimerkiksi päätös yhteisöveron alentamisesta heikentää verotuottoja vuosittain yli 800 miljoonaa euro. Jos tästä päätöksestä luovuttaisiin, hallitus voisi käytännössä jättää tekemättä miljardin euron lisäsopeutukset, Knuutila huomauttaa.

Kansan Sivistysrahasto hallinnoi AKT:n rahastoa, josta myönnetään apurahoja liiton jäsenille. Säätiön asiamies Ulla Vuolanne kertoo, että hakuaika on aina elokuu, jolloin haetaan apurahat seuraavan vuoden hankkeille.

– Ammattiliitot ovat kokeneet, että apurahat tuovat lisäarvoa. Niillä tuetaan alan tutkimustyötä ja jäsenistön harrastus-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa. Tämä on hieno lisäetu jäsenelle, Vuolanne sanoo.

Suomessa on noin 250 apurahasäätiötä, jotka tukevat eri kohteita. Kansan Sivistysrahasto on poikkeus väitöskirjoja ja yliopistotutkimusta tukevien säätiöiden joukossa. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi 30-vuotiaalle metallimiehelle, joka halusi tehdä taidetta metallista.

AKT:n jäsenistä lentoemäntä Kirsi Rautio sekä linja-autonkuljettaja Sami Tukiainen saivat kulttuuriapurahan vuodelle 2025 musiikin tekemistä varten. Näistä kerrottiin AKT-verkkolehden jutussa 3/2025. Tukiainen kertoo käyttävänsä osan rahasta laulutunteihin ja Rautio uuden levynsä julkaisuun.

– Meillä tuetaan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotain uudella tavalla, heittäytyä luovaan toimintaan tai kehittää itseään. Kannustetaan ihmisiä toteuttamaan unelmiaan. Se sopii työväenliikkeen arvomaailmaankin hyvin. Riittää, että olet ihan tavallinen ihminen, tavallinen työntekijä, ja voit hakea apurahaa unelmien toteuttamiseen, kehottaa Ulla Vuolanne myös AKT:n jäseniä hakemaan.

Apurahoja haetaan sähköisesti

Hae apurahaa sähköisesti osoitteesta sivistysrahasto.fi

Kirjautumiseen tarvitset henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Haussa valitaan ensin Kansan Sivistysrahasto ja alakohtana AKT.

Apurahamäärät ovat keskimäärin

apuraha harrastukseen 500 €
apuraha toisen asteen opintojen matka- ja materiaalikuluihin 800 €
apuraha korkeakoulun tai yliopiston opinnäytetyöhön 1000 €
apuraha väitöskirjan tekoon 2 000 €
apuraha taiteelliseen työskentelyyn 1 000 €
apuraha järjestöhankkeille 1 000 €

Rahan suuruuteen vaikuttavat mm. hankkeen rahoitus, hakemuksen perustelu ja yhteiskunnallinen merkittävyys tai yleishyödyllisyys.

Kerro hakemuksessa napakasti sisältö ja aihe, mihin haet rahaa sekä selkeä perustelu.

Hakuaikaa on 1.8. klo 00.01–31.8. klo 23.59.

Apurahat maksetaan alkuvuonna 2026. Apurahan saaja laatii apurahan käytöstä raportin vuoden lopussa.

Juttu julkaistu 25.6.2025 aktlehti.fi

Iltalehden jutussa 29.7.2025 ”Rekat kaatuvat nyt herkemmin? AKT:n asiantuntijalta yllättävä havainto” yhdistelmäajoneuvojen tieltä suistumiseen liittyen annettiin harkitsemattomia kommentteja, jotka eivät edusta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kantaa. Pahoittelemme annettuja lausuntoja.

AKT arvostaa jokaista kuljettajaa alan eri tehtävissä ja ennen kaikkea raskaan liikenteen kuljettajia. He ovat alan ammattilaisia, tekevät työtään huolella ja ammattitaidolla sekä pitävät Suomessa sekä tavarat että matkustajat liikkeellä 24/7. 

Jokainen onnettomuus on liikaa, ja niitä pyrittävä ehkäisemään esimerkiksi pitämällä huolta maanteiden kunnosta. Sekä liikenne- että työturvallisuus ovat AKT:lle tärkeitä tavoitteita. Ajo- ja lepoaikoja noudatetaan juuri työturvallisuussyistä.

AKT:n aloista linja-autoalalla työskentelee eniten maahanmuuttajataustaisia kuljettajia, kaupungista riippuen n. 30–40 % osuudella. Ilman heidän työpanostaan lapset eivät pääsisi kouluun tai mummot kauppaan. Alan työehtosopimuksessa, jota AKT valvoo yhdessä työnantajan kanssa, ei ole yhtään määräystä, joka mahdollistaisi erilaisen kohtelun maahanmuuttajille. Ongelmia ei tästä näkökulmasta ole ollut. Vahvat työehtosopimukset ovat kaikkien duunareiden paras tuki, ihonväristä riippumatta. Ne voidaan saavuttaa vain, jos ammattiliitoilla on voimaa niitä neuvotella. 

Ay-liikkeen perustehtäviä on yhtäläisten työehtojen ja työturvallisuuden varmistaminen kaikille työntekijöille. Epäreilu halpatyö syntyy aina sinne, missä ei ole sääntelyä tai valvonta on surkeaa.

Perussuomalaiset ovat koko hallitustaipaleensa ajan johdonmukaisesti pyrkineet heikentämään suomalaisten duunareiden mahdollisuuksia neuvotella itselleen parempia työehtoja. Puolue on kakomatta kuitannut lukuisia heikennyksiä työlainsäädäntöön, jotka mahdollistavat halpatyömarkkinoiden laajenemisen.

Keinoja on ollut monia: perussuomalaiset ovat osana hallitusta esimerkiksi heikentäneet työehtosopimusten sitovuutta, heikentäneet lakko-oikeutta, ja siten mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihin, edistäneet alustatalouden laajentumista työsuhteiden kustannuksella ja leikanneet irtisanottavien ja lomautettavien palkkoja.

Viimeisimpänä tavoitteenaan erityisesti perussuomalaiset ovat liittoutuneet työnantajien kanssa, jotta palkka-avoimuusdirektiiviä ei implementoitaisi Suomeen, kuten kuuluisi. Tällä tähdätään siihen, ettei esimerkiksi naisten, tai vaikkapa maahanmuuttajien, palkat kokonaisuutena yltäisi miesten palkkoihin.

On valitettavaa, että perussuomalaiset ovat omalla, palkansaajavihamielisellä politiikallaan heikentäneet duunarien asemaa työmarkkinoilla. Jos perussuomalaiset olisivat aidosti kiinnostuneita duunareista, pitäisi heidän tehdä täyskäännös politiikassaan ja alkaa vihdoin vahvistaa palkansaajien oikeuksia ja pelastaa se mikä vielä pelastettavissa on. Se on paras tapa varmistaa, että puolueen maalaamat uhkakuvat maahanmuuton luomasta halpatyömarkkinoista eivät toteudu. Toivottavasti liian paljon ei ole vielä tuhottu.

Lisätietoja: AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, p. 040 732 5375

Leikkaukset eivät ole tuottaneet hallituksen toivomaa tulosta. Sen sijaan, että työttömyys olisi vähentynyt, työpaikkojen määrä on romahtanut ja yhä useampi työntekijä on jäänyt työttömäksi. Työttömyysaste oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa EU-maiden kärkeä, 9,2 %. EU-maiden työttömyysaste oli maaliskuussa Eurostatin mukaan keskimäärin 5,8 %.

Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ovat lisänneet työttömien ja pienituloisten toimeentulo-ongelmia ja ajaneet perheitä köyhyyteen. Myös häädöt ovat lisääntyneet.

Leikkaukset ovat kurittaneet työttömien ohella erityisesti nuoria, osa-aikatyötä tekeviä ja muun muassa yksinhuoltajia. Pahimmillaan ne ovat leikanneet perheiden tuloja useilla sadoilla euroilla kuukaudessa.

Hallituksen leikkauspolitiikka on ollut ovelaa. Pala kerrallaan toteutettujen leikkausten massiivisuutta on ollut vaikea hahmottaa ja kokonaisvaikutuksia arvioida.

– SAK on huomauttanut hallituskauden aikana useita kertoja, että leikkausten vaikutusarviot ovat olleet puutteellisia samalla kun niiden työllisyyttä parantavia vaikutuksia on liioiteltu. Lisäksi leikkaukset ovat kohdistuneet pääosin samoille ihmisille, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.

Sakset alkoivat viuhua heti ja leikkaukset jatkuvat

Orpon-Purran hallitus on ollut vallassa melko tarkkaan kaksi vuotta. Hallitus päätti monista sosiaaliturvan leikkauksista heti syksyllä 2023 ja niitä on tullut voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Hallitus on jatkanut leikkauksia systemaattisesti koko kautensa ajan: parhaillaan lausuntokierroksella on työttömyysturvan sanktioiden ja toimeentulotuen kiristäminen ja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen yleistueksi.

Työttömien työnhaun velvoitteet lisääntyvät ja velvoitteiden laiminlyönnistä seuraavat karenssit kiristyvät ensi vuoden alussa, jos hallituksen tätä koskeva esitys toteutuu.

– SAK on painottanut, että laiminlyönti voi olla myös virhe tai tahaton vahinko. Nykyisistä muistutuksista 80 % ei ole johtanut karenssiin, Pirjo Väänänen huomauttaa.

Toimeentulotuesta hallitus suunnittelee poistavansa ansiotulovähennyksen, joka on 150 euroa kuukaudessa. Lisäksi tuen perusosaa leikattaisiin 2–3 %. Väänäsen mukaan pahinta on, että perusosaan voidaan tehdä 20–50 %:n vähennys automaattisesti ilman nykyistä harkintaa.

Viimeisimpiä hallituksen esityksiä on jo edeltänyt työttömyysturvan raju leikkaaminen:

• Ansiopäivärahaa leikataan noin 2 kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja noin 8 kuukauden jälkeen lisää.
• Työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu.
• Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on poistettu. Suojaosa on mahdollistanut pienten keikkatöiden vastaanottamisen ilman työttömyysturvan leikkautumista.
• Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palveluita ja toimeentuloa turvaavat poikkeukset on poistettu.
• Ansioturvalle pääsyä on vaikeutettu: omavastuuaikaa on pidennetty viidestä seitsemään päivään, työssäoloehtoa on pidennetty kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja lomakorvaukset jaksotetaan.
• Monen työttömän ja pienipalkkaisen työntekijän toimeentulolle tärkeää asumistukea on leikattu ja 300 euron suojaosa poistettu.

Tutustu leikkauksiin ja niiden vaikutuksiin tarkemmin.

Pienipalkkaisten ansioturva heitettiin romukoppaan

Työttömyysturvaan kohdistuneet leikkaukset ovat olleet niin rajuja, että voidaan perustellusti puhua ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän romuttamisesta, SAK:n Pirjo Väänänen sanoo. Kaikkein kipeimmin työttömyysturvan leikkaukset ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin työntekijöihin, joiden ansioturva on ollut matala jo ennen hallituksen leikkauksia.

Esimerkiksi 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on noin 1525 euroa kuukaudessa. Porrastamisen seurauksena päiväraha putoaa kahden kuukauden jälkeen noin 1220 euroon, ja jos työttömyys pitkittyy yli kahdeksaan kuukauteen, 1144 euroon. Tällaisella summalla on hyvin vaikea tulla toimeen.

Lue myös Pirjo Väänäsen blogikirjoitus Eikö mikään riitä?

Alkuperäinen uutinen SAK.fi