Haku
Liity jäseneksi

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Bryssel, 9. huhtikuuta – Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF) kehottaa lentoyhtiöitä, hallituksia ja eurooppalaisia toimielimiä lopettamaan kriisiaikoina toistuvan ja vahingollisen kaavan: lyhytaikaisten ratkaisujen priorisoinnin työntekijöiden, selviytymiskyvyn ja alan pitkän aikavälin elpymisen kustannuksella.

Kun eurooppalainen ilmailu kohtaa uutta painetta nousevien polttoaineiden hintojen ja ilmatilan häiriöiden vuoksi, ETF varoittaa, että ala on vaarassa palata tuttuihin tapoihin: lentokoneiden maadoittamiseen, kapasiteetin vähentämiseen ja työvoimakustannusten leikkaamiseen. Vaikka tällaiset toimenpiteet voivat tarjota tilapäistä helpotusta, kokemus osoittaa, että ne lopulta heikentävät alaa ajamalla pois ammattitaitoisia ammattilaisia, pahentamalla työoloja ja viivästyttämällä elpymistä.

”Ilmailuala on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että se voi toipua kriiseistä, 11. syyskuuta tehdyistä iskuista COVID-19-pandemiaan”, sanoi Josef Maurer, ETF:n ilmailujohtaja. ”Mutta se, mikä edelleen jarruttaa alaa, ei ole itse kriisit – vaan se, miten reagoimme niihin.”

Työvoiman vähennykset ja palkkaamisen jäädyttämiset aiempien häiriöiden aikana ovat suoraan vaikuttaneet nykyiseen henkilöstöpulaan, erityisesti lentohenkilöstön ja lennonjohdon keskuudessa. Koska jotkut lentoyhtiöt harkitsevat jo uusia kapasiteetin leikkauksia, ETF varoittaa, että ilmailualan ammattilaiset ovat jälleen vaarassa kantaa vastatoimien taakan.

Samaan aikaan syvemmät rakenteelliset haasteet heikentävät oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä Euroopan ilmailussa. Näitä ovat sääntely- ja työvoiman ”työehtoshoppailu” EU:n sisämarkkinoilla, epätasainen globaali kilpailu ja Venäjän-Ukrainan sotaan liittyvien geopoliittisten toimenpiteiden jatkuva vaikutus, jotka edelleen haittaavat eurooppalaisia lentoyhtiöitä.

Nämä kriisit eivät tapahdu eristyksissä, ja niihin on puututtava koordinoidusti pitkän aikavälin toimilla. ETF kehottaa siksi:

  • Lentoyhtiöitä asettamaan etusijalle vakaan työllisyyden, investoimaan työvoiman säilyttämiseen ja osaamiseen sekä varmistamaan oikeudenmukaiset kriisinhallintatoimenpiteet
  • Kansallisia hallituksia vahvistamaan työsuojelua, panemaan täytäntöön olemassa olevia sääntöjä ja estämään mielivaltaista sääntelyä
  • Eurooppalaisia toimielimiä palauttamaan tasapuoliset toimintaedellytykset, varmistamaan reilun globaalin kilpailun ja kehittämään välineitä työpaikkojen suojelemiseksi kriisiaikoina

Lausunnon koko teksti löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/wp-content/uploads/2026/04/ETF-aviation-statement-on-the-fuel-crisis-1.pdf.

ETF:n kirje komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/open-letter-to-president-ursula-von-der-leyen-europes-transport-system-is-unprepared-and-workers-are-paying-the-price/.

Työntekijöiden ja ammattiliittojen tukemiseksi ETF on kehittänyt ammattiliitoille ja työntekijöiden edustajille erityisen kriisivalmiustyökalupakin, jonka tarkoituksena on ennakoida häiriöitä samalla kun turvataan työllisyys ja työolot.

Lisätietoja työkalupakista ja saatavilla olevista kieliversioista löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/ngb-trade-union-guide-a-new-tool-to-prepare-for-crisis/

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Uutinen

SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

SAK ehdottaa suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan, yhteisöveron alennuksen perumista ja rakentamisen vauhdittamista muun muassa ARA-korkotukivaltuuksia merkittävästi kasvattamalla.

Hallituksen työllisyyspolitiikka on osoittautunut toimimattomaksi, kun Suomen työttömyysaste on ensimmäistä kertaa historiassa noussut EU:n korkeimmalle tasolle.
SAK ehdottaa työttömyyden taltuttamiseksi suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan ja palkkatuen käytön lisäämistä. Lisäksi työvoimakoulutukseen pitää panostaa vahvasti jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut.

– Nämä olisivat toimivia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Palkkatuki vahvistaa rekrytointia heikon kysynnän aikana ja työvoimakoulutus takaa, että yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa, sanoo SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Hän tähdentää, että kasvun käynnistämiseksi tarvitaan työntekijöiden aseman vahvistamista ja luottamuksen palauttamista.

Nuorten työttömyys on kasvanut huomattavasti, eikä sitä ratkaista sanktioilla tai kapeilla tukikokeiluilla. Sen sijaan on panostettava koulutukseen, varhaiseen tukeen ja toimiviin palveluihin.

– Nuorisotakuu on turvattava sisällöllisesti, ei vain nimellisesti. Jokaiselle alle 30-vuotiaalle on osoitettava työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Lisäksi on vahvistettava lasten ja nuorten moniammatillista tukea ja lähipalveluja.

Suomi on jo joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Alijäämät ovat paisumassa kolmella miljardilla eurolla viime vuoden julkisen talouden suunnitelmaan nähden.

Epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi julkinen talous on vuodessa heikentynyt lähes yhtä paljon kuin Orpon hallituksen nettosopeutus on yhteensä.

– Yhteisöveron alennus on ehdottomasti peruttava, jotta sitoutuminen julkisen talouden vahvistamiseen voidaan jatkossa ottaa tosissaan. On kestämätöntä, että yhteisöveron alennus valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille, eikä se tutkimusten valossa tuo edes kasvua.

Rakennusalan tukemiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. ARA-korkotukivaltuuksia tulisi kasvattaa merkittävästi. Erityisryhmien investointiavustuksiin sekä remonttien ja perusparannuksien tukiin on perusteltua kohdentaa nykyistä enemmän rahoitusta. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron tasokorotus ja jyrkempi porrastus edistäisi tonttitarjontaa.

Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymisessä suhdannevaihteluiden kasvu on syytä huomioida paremmin.

– Työllisyysrahaston suhdannepuskuria on lisäksi kasvatettava, jotta vältetään suhdannepoliittisesti huonosti ajoitetut maksumuutokset.

Yrittäjien eläkejärjestelmään hallitus ei ole uskaltanut puuttua, vaikka veronmaksajat rahoittavat sitä jo noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain ja summa kasvaa tulevaisuudessa.

– Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamiseen pitää vihdoin puuttua kehysriihessä. Yrittäjien eläkemaksujen täytyy jatkossa määräytyä paremmin todellisten tulojen mukaan, SAK:n Lainà painottaa.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Uutinen

SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto rekrytoi edunvalvontaan uutena toimitsijana Mikko Mäntysen. Mäntynen tulee AKT:hen lentokenttämaailmasta ja IAU:n puolelta Finnair Cargon pääluottamusmiehen tehtävästä. Tämä tarkoittaa vahvaa osaamista työehtosopimuksista ja neuvotteluista.

AKT:n hallitus valitsi kokouksessaan 26. maaliskuuta edunvalvontatiimin uudeksi sopimustoimitsijaksi pääluottamusmies ja oikeustieteiden maisteri Mikko Mäntysen.
Finnair Cargolla Mäntynen on ollut 20 vuoden ajan Flight Control-osastolla, jossa hoidetaan lennon rahtiasioita, kumipyöräliikennettä ja esimerkiksi tulliasioita eli monia lentokentän kriittisistä toiminnoista.

Ennen pääluottamusmiehen tehtävää Mäntynen on toiminut varapääluottamusmiehenä ja -työsuojeluvaltuutettuna. Pääluottamusmiehenä hän on ollut Finnair Cargolla yhdeksän vuotta.

– Odotan innolla, että pääsee AKT:ssa tekemään töitä.

On ollut todella hankalia aikojakin, kuten korona, jolloin työntekijämäärää tiputettiin. Kokemusta on äärimmäisen vaikeista neuvotteluista, Mäntynen kertoo.

Etuna uudella toimitsijalla tulee olemaan tehtävässään se, että hän tuntee lentokenttäalaa. Neuvottelupöydässä matkustamohenkilökunnan asioista vastapuolella pöytää on aiemmista neuvotteluista tuttuja henkilöitä.

Ennen Finnair Cargoa Mäntynen on ennättänyt olla myös Tallink Siljan matkatoimistoalan tehtävissä.

Mäntysellä on vahva koulutustausta ja osaaminen työoikeudesta. Hän on opiskelut Jyväskylän yliopistossa valtio-oppia ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Tämän jatkoksi hän on opiskellut oikeustieteitä, valmistunut Tarton yliopistosta oikeustieteen maisteriksi pääaineena kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeusjuridiikka. Ulkomaiselle tutkinnolle on haettu Suomesta opetushallituksen hyväksyntä. Kaikki opinnot hän on tehnyt työn ohella.

– Jos jotain on oppinut työn ohella opiskelusta, niin aikatauluttamista, Mäntynen toteaa.

Hän kertoo omasta historiastaan, miten hänen isänsä oli Postin pääluottamusmiehistä.

– Veri on vetänyt sitä kautta tällaisiin tehtäviin. Heikomman auttaminen on ollut pikkuisen verissä. Odotan innolla, että pääsen AKT:ssa tekemään töitä.

AKT:ssä Mikko Mäntynen aloittaa toukokuun alussa. Uudella rekrytoinnilla vahvistetaan liiton edunvalvontatoimintaa, kun henkilökuntaa eläköityy.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita

SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita

Istuva hallitus on toteuttanut lukuisia toimenpiteitä työmarkkinoille, jotka ovat kasvattaneet työnantajapuolen valtaa ja kurjistaneet sekä työntekijöiden että työttömäksi joutuneiden asemaa. Tätä tilannetta SAK haluaa seuraavan hallituksen korjaavan.

– Talouden näkymättönä jarruna toimii pelko, jonka maan hallitus on aiheuttanut suomalaisille työntekijöille ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Viimeistään ensi vaalikaudella täytyy palauttaa suomalaisten usko reiluihin työmarkkinoihin ja tulevaisuuteen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

SAK peräänkuuluttaa paluuta pohjoismaiselle tielle. Pohjoismaisia elementtejä tarvitaan niin työmarkkinoille kuin työvoimapalveluihin.

– Valtion toimintaa tulee ohjata halu pysyä hyvinvointiyhteiskuntana, jossa julkinen valta tukee toimillaan ihmisten luottamusta instituutioihin ja omaan pärjäämiseen eri elämänvaiheissa. Keppiä on turha heiluttaa, jos ihmisille ei tarjota todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa.

SAK:n tavoitteet sisältävät useita työntekijöiden asemaa ja luottamusta lisääviä elementtejä. SAK hakee esimerkiksi tasapainoa työsuhteisiin vaatimalla työnantajan irtisanoessa pidempiä irtisanomisaikoja, tuotannollistaloudellisten irtisanomisperusteiden kiristämistä sekä epäsäännöllisissä työsuhteissa olevien aseman vahvistamista.

Myös työmarkkinoiden rakenteita on uudistettava. Valtakunnansovittelijan asemaa pitää vahvistaa omalla tiedontuotannolla sekä itsenäisemmällä, riippumattomalla roolilla. Myös lainsäädäntöä pitäisi viilata paikallisessa sopimisessa siirtäen tulkintaetuoikeus työntekijäpuolelle ja tarkistaen lakkolainsäädännön tasapainoa. Lisäksi yleissitovuuden määritelmää pitäisi uudistaa kattavammaksi turvaamaan työehtojen taso muuttuvilla työmarkkinoilla.

– Meillä on työmarkkinatasapainoon liittyen lukuisia esityksiä – ja mikä parasta: ne eivät maksa juuri mitään. Velkajarrun vaatimuksista nämä eivät siis jää kiinni. Mikäli haluamme oikeasti suunnan kohti pohjoismaista mallia, työmarkkinoille pitää tuoda lisää tasapainoa työtekijöiden eduksi eikä kasvattaa isäntävaltaa, SAK:n Eloranta toteaa.

SAK vaatii myös reagointia työelämän epätoivottuihin ilmiöihin. Vaalitavoitteissa nostetaan esille rehottava työmarkkinarikollisuus.

– Olemme jo aiemminkin ehdottaneet työmarkkinarikollisuuden torjumiseen laajaa ja konkreettista toimenpidepakettia. Esimerkiksi alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus. Myös viranomaiset tarvitsevat lisää työkaluja ja resursseja, Jarkko Eloranta huomauttaa.

Kuluva hallituskausi on näyttänyt, että työelämän edunvalvonta on siirtynyt politiikkaan ja siksi SAK:lle on tärkeää tuoda omat näkemykset esille vaalien alla ja sen jälkeen. Työelämäasioista sopiminen ei saa tarkoittaa sitä, että työnantajien edunvalvojat neuvottelevat hallituksen kanssa palkansaajia edustavien ammattijärjestöjen ohi.

– Työntekijän asemaa heikentävät lait ovat toivottavasti viimeinen poliittisen oikeiston ja elinkeinoelämän soidintanssi. Seuraavalla hallituskaudella on palattava aitoihin neuvotteluihin.

SAK:n kaikki 59 tavoitetta työelämän parantamiseksi vaalikaudelle 2027–2031 löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.sak.fi/tavoitteet.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Avoin työpaikka: Suomen Merimies-Unioni hakee ITF-tarkastajaa

Suomen Merimies-Unioni SMU ry hakee ITF-tarkastajaa vakituiseen työsuhteeseen

SMU on merenkulkijoiden edunvalvoja, joka solmii jäseniään koskevia työehtosopimuksia, valvoo niiden noudattamista ja tukee jäseniään työelämän haasteissa. SMUn jäsenet työskentelevät muun muassa matkustaja-aluksilla, rahtialuksilla, uittohinaajilla ja losseilla. Edustamme yli 50 eri ammattinimikettä. SMU ajaa jäsentensä etuja myös kansainvälisen yhteistoiminnan avulla ja olemalla mukana ITF:n mukavuuslippukampanjassa.

ITF (The International Transport Workers’ Federation) edustaa lähes viittä miljoonaa kuljetusalan työntekijää. ITF ajaa työntekijöiden etua kansainvälisesti, kampanjoi työntekijöiden oikeuksien ja järjestäytymisen puolesta sekä organisoi solidaarisuustoimia.
Tehtävänkuvaus

ITF-tarkastajan tehtäviin kuuluu toteuttaa yhdessä muiden ITF-tarkastajien kanssa mukavuuslippulaivakampanjaa Suomessa. Kampanjassa valvotaan ja parannetaan kohdennetuin alustarkastuksin ja muilla tavoin Suomen satamiin saapuvien ulkomaalaisten alusten miehistöjen työ- ja elinolosuhteita. ITF-tarkastajan tehtäviin kuuluu myös osallistua neuvotteluihin, jotka tähtäävät ulkomaisten alusten miehistöjen työsuhteiden ehtoja määrittävien työehtosopimusten solmimiseen. Lisäksi ITF-tarkastaja avustaa muilla tavoin alusten miehistöjen jäseniä heidän etujensa ja oikeuksiensa toteuttamisessa.

Odotamme sinulta

  • merenkulun ja merellä työskentelyn tuntemusta
  • hyvää molempien kotimaisten kielten sekä englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi.
  • kokemusta tavanomaisten digitaalisten työkalujen ja järjestelmien käytöstä sekä kykyä omaksua uusien toimintaympäristöjen käyttö nopeasti ja sujuvasti
  • kykyä suunnitelmallisuuteen
  • ongelmanratkaisukykyä

Tuothan hakemuksessasi erityisesti esille, mikäli sinulla on neuvottelukokemusta tai kokemusta työskentelystä paineen alla tai jos sinulla on kokemusta työskentelystä monikielisessä työympäristössä.

ITF-tarkastajan tehtävän hoitaminen edellyttää sopeutumista epäsäännöllisiin työaikoihin sekä valmiutta matkustamiseen. Ajokortti ja oma auto ovat tehtävässä välttämättömiä.

Tarjoamme sinulle

Merkityksellisen työn merenkulkijoiden etujen hyväksi asiantuntevassa ja mukavassa työyhteisössä sekä näköalapaikan kansainvälisessä työympäristössä.

Tehtävästä maksettava palkka on noin 5 200–6 100 euroa kuukaudessa riippuen valittavan henkilön kokemuksesta. Lisäksi tarjoamme lounas-, työmatka-, puhelin ja liikunta-/kulttuuriedut. Työtehtävän ehdot ja palkkaus määräytyvät Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ATY ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen sekä SMU:n paikallisen sopimuksen mukaisesti.

ITF-tarkastajan työkuva sisältää paljon matkustamista pääasiassa Suomessa, mutta myös ulkomailla. Tehtävään valittavan ensisijaisena toimipaikkana on Merimies-Unionin toimisto Helsingissä. Osa tehtävään perehdytyksestä toteutetaan ulkomailla.

Työsuhde on vakituinen ja kokoaikainen. Toivomme, että voit aloittaa tehtävässä 1.9.2026.

Hakuprosessi

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@smu.fi 6.4.2026 mennessä. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää ansioluettelo PDF-muodossa suomeksi ja englanniksi.

Ensimmäisen kierroksen haastattelut järjestetään viikoilla 16–18 SMU:n toimistolla Helsingissä. Haastattelut järjestetään suomen ja englannin kielellä.

Odotamme hakemustasi!

Lisätietoja tehtävästä antavat:

Heikki Karla, ,iittosihteeri, 050 435 6094, heikki.karla@smu.fi

Parhaiten tavoitettavissa:
25.03.2026 klo 13–16
27.03.2026 klo 13–16
30.03.2026 klo 12–15
01.04.2026 klo 12–15

Patrick Kuronen, ITF-koordinaattori, 040 178 7774, patrick.kuronen@smu.fi

Parhaiten tavoitettavissa:
24.-27.3.2026 klo 10-12
30.-31.3.2026 klo 10-12

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Väylien korjausvelka on kriittinen uhka liikenteelle ja logistiikalle

Suomen väylät ovat kuljetusalan selkäranka. Jos tie‑ ja rataverkko rapautuu, rapautuu myös kuljetusalan turvallisuus, tehokkuus ja kilpailukyky. Korjausvelan purkaminen ei ole valinnainen panostus – se on välttämätön investointi Suomen talouteen ja työelämään.

Suomen väyläverkon kunnon heikkeneminen on noussut tasolle, joka uhkaa vakavasti kuljetusalan työtä ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Arvioiden mukaan väylien korjausvelka on noin 4,3 miljardia euroa, ja kasvu on jatkunut lähes katkeamatta vuodesta 2016 lähtien.

– Väyläverkoston kunnon heikkeneminen näkyy suoraan kuljetusalan arjessa, Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen toteaa. Huonokuntoiset tiet, sillat ja rataosuudet vaikuttavat päivittäin kuljettajien työhön, yritysten toimintakykyyn ja matkustajien palvelutasoon. Huonokuntoiset väylät ovat ennen kaikkea turvallisuusriski kaikille väylillä kulkeville. Tässä maailman ajassa väyläverkon kuntoon satsaaminen on myös kriittinen huoltovarmuusteko.

Suomen hallitus valmistautuu kevään kehysriiheen. Kuljetusliitot KL näkee, että korjausvelan taittamiseksi valtion budjettiin tulisi kiinnittää pysyvä vuosittainen määräraha pitkälle ajanjaksolle. Vaikka satsauksia korjausvelan purkuun on tehty ja tilannetta on saatu aina hetkellisesti parannettua, korjausvelan nouseva trendi näyttää jatkuvan.

KL pitää välttämättömänä, että väyläverkon korjausvelan taittaminen nostetaan kansallisten päätösten kärkeen. Pitkäjänteisellä, ennakoitavalla ja riittävällä rahoituksella varmistetaan korjausten suunnitelmallinen toteutus, joka ehkäisee kustannusten paisumista.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Kabotaasivalvonnan säätely etenee oikeaan suuntaan

Hallituksen esitys liikenteen palveluista annettuun lakiin sisältää tervetulleita uudistuksia kabotaasin valvontaan. Ajokorttilain uudistus, joka mahdollistaisi entistä painavampien autojen kuljettamisen B-luokan kortilla sen sijaan sisältää riskejä.

Tavara- ja linja-autoliikenteeseen esitetään aikarajoja kabotaasin kestolle. Tieliikenteen kabotaasirikkomus ja kuljettajatodistuksen hankinnan laiminlyönti on lisäksi tarkoitus sanktioida hallinnollisella maksuseuraamuksella. Nämä yhdessä mahdollistavat sen, että laittomaan kabotaasiin on jatkossa mahdollisuus puuttua nykyistä paremmin.

-AKT on jo pitkään toivonut mahdollisuutta puuttua laittomaan kabotaasiin. Nyt esitetty uudistus on iso askel oikeaan suuntaan. 5 000 euron seuraamusmaksu kabotaasirikkomuksesta ja 3 000 euron maksu kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä toimivat tehokkaana ennaltaehkäisijänä, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pitää erittäin hyvänä, että linja-autoliikenteen kabotaasiin säädettäisiin aikaraja tilapäisyyden määrittelemiseksi. Tämä puuttuu kokonaan nykyisestä lainsäädännöstä. Jatkossa linja-autoliikenteessä voisi harjoittaa kabotaasia enintään seitsemän peräkkäisen päivän ajan 30 päivän ajanjaksolla. Hyvä esitys on myös tavaraliikenteeseen esitetty enintään seitsemän vuorokauden aikana tehtävien kolmen kabotaasimatkan tarkentaminen siltä osin, että mitä yhteen kabotaasimatkaan saa sisältyä.

Ajokorttiuudistus sisältää riskejä

Ajokorttilakiin esitetyn muutoksen myötä B-luokan ajokortti, eli henkilöauton ajokortti, oikeuttaisi kuljettamaan enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa. Edellytyksinä poikkeuksen hyödyntämiselle olisi, että ajoneuvo toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja B-luokan ajokortti on myönnetty vähintään kaksi vuotta aiemmin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen mahdollistaa yhä painavampien ajoneuvojen kuljettaminen B-ajokortilla.

-Muutosta tulisi ainakin kompensoida lisäämällä kuljettajakoulutusta henkilöautojen B-luokan tutkintovaatimuksiin. Lisäksi ammattimaisessa liikenteessä toimivat ajoneuvot tulisi ottaa ajo- ja lepoaikasäädösten sekä näiden valvonnan piiriin, AKT:n vanhempi neuvonantaja Harri Pasanen sanoo.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Kuljetusliitot KL: Valmiuslain välineistä ei saa tulla normaalia kriisinhallintaa

Kuljetusliitot KL: Valmiuslain välineistä ei saa tulla normaalia kriisinhallintaa

Kuljetusliitot ovat huolissaan, että valmiuslakiin esitettävistä laajennuksista tulee lain uuden muotoilun myötä osa normaalia kriisinhallintaa ilman tapauskohtaista harkintaa perusoikeuksien rajoituskynnyksen ylittymisestä. Esimerkiksi työntekijöiden perusoikeuksien rajoituksen tulisi olla aina viimesijainen keino vakavassa poikkeustilanteessa.

Kuljetusliitot arvostelevat valmiuslakityöryhmän mietintöön antamassaan lausunnossa lakiesityksen epätasapainoa työntekijöiden ja työnantajien vastuiden välillä. Poikkeusoloissa esimerkiksi työaikaa, lepoa, vuosilomia, ylityön suostumuksellisuutta, sunnuntaityötä, yhteistoimintamenettelyjä sekä irtisanoutumisaikoja koskevasta sääntelystä voidaan poiketa.

”Kuljetusliitot ymmärtävät hyvin, että sääntelyä tehdään erittäin poikkeuksellisten kriisien oloihin ja toimenpiteet tulee arvioida tässä valossa. On kuitenkin kestämätöntä, jos lisävelvoitteet kohdistetaan lähes ainoastaan työntekijäpuoleen eikä työnantajien toimivaltuuksien väärinkäyttöä sanktioida. Tällä epätasapainolla on suoraan vaikutusta yhteiskunnan toimivuuteen poikkeusoloissa”, lausunnossa todetaan.

Väärinkäyttö tulee sanktioida

Kuljetusliitot tuovat esille, ettei valmiuslakisääntelystä löydy valvonta- tai seuraamusmenettelyä tilanteisiin, joissa työntekijän keskeisiä oikeuksia rajoitetaan poikkeusoloihin vedoten.

”Kuljetusliitot vaativat, että lakiehdotuksen 40 §:ssä säädetty poikkeaminen työ- ja virkaehtosopimusten työntekijälle lakia paremmista määräyksistä on mahdollista ainoastaan tilanteessa, jossa niiden syrjäyttäminen on välttämätöntä hengen, terveyden tai yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi. Nyt esitetty mahdollisuus poiketa kollektiivisesti sovituista työelämän pelisäännöistä ’yhteiskunnan toimivuuden’ nimissä on liian laaja ja epämääräinen.”

Kuljetusliitot huomauttavat lisäksi, ettei minkäänlaista velvollisuutta kokeilla lievempiä toimivaltuuksia olla säätämässä. Kuljetusliitot vaativat, että sääntelyyn otetaan mukaan selväsanaisesti pykälätasolle velvoite käyttää aina lievimpiä mahdollisia toimivaltuuksia.
”Nykyisellään esitys antaa väärinkäytöksille ja ylimitoitetuille toimenpiteille vapaat kädet.”

Etusija työ- ja virkaehtosopimusten poikkeusolosäännöksille

Kuljetusliitot vaativat, että nimenomaan poikkeusoloja varten sovitut työ- ja virkaehtosopimuksen määräykset saavat etusijan valmiuslaissa säädettyihin työnantajan toimintaoikeuksiin nähden.

”Työmarkkinaosapuolet ovat osoittaneet mm. koronapandemian aikana kykynsä sopia poikkeusoloihin sopivat toimintatavat ja työsuhteen ehdot. Kuljetusliitoissa on ilman poikkeusolojakin erittäin joustavasti sovittu alakohtaisia poikkeuksia mm. työaikalainsäädännöstä työehtosopimuksiin huomioiden niin työnantajapuolen kuin työntekijäpuolen näkemykset eli työntekijöiden suojelun ja elinkeinoelämän tarpeet.”

Huoltovarmuudesta pidettävä huolta myös normaalioloissa

Valmiuslaissa säädetään useasta Kuljetusliittojen toimialoihin kuuluvasta asiasta. Esimerkiksi ammattimaista kuljetusta harjoittaville säädetään velvollisuus suorittaa poikkeusolojen hallinnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia ja postiyritykselle velvollisuus toimittaa viranomaisen lähettämiä kirjeitä. Kuljetusliitot toteavat, että poikkeusoloissa voidaan joutua käyttämään sellaisia menetelmiä, joita ei normaalioloissa enää käytetä. Erilaiset digitaaliset tai sähköiset palvelut voivat olla pois käytöstä.

”Kuljetusliitot katsovat, että valmiuslakiin tulisi lisätä työnantajille velvollisuus kouluttaa poikkeusolojen valmiussuunnitelman mukaiset toimintamuodot, ja poikkeusoloihin soveltuvat työnteon tavat työntekijöille jo ennakolta, jotta poikkeusoloissa kyettäisiin tarjoamaan kuljetukset tarvittavassa laajuudessa ja riittävällä tehokkuudella.”

”Kuljetusliitot haluavat korostaa, kuinka tärkeää on taata tiedonkulku myös poikkeusoloissa. Sähkönjakeluun tai tietoverkkoihin kohdistuvat häiriöt voivat tehdä mahdottomaksi sähköisen viestinnän. Tätä mahdollisuutta silmällä pitäen koko maan kattava paperipostin jakeluverkko ja postityöntekijöiden ammattitaito on pidettävä kunnossa poikkeusolojen ulkopuolella.”

Valmiuslakia koskeva mietintö siirtyy nyt jatkovalmisteluun. Lopullisesta valmiuslain sisällöstä päättää eduskunta.

Lue koko lausunto tästä (pdf).

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

AKT:n ilme uudistuu, uudet verkkosivut avattu

AKT:n uudistetut verkkosivut on nyt otettu käyttöön. Uusilla sivuilla palvellaan jäseniä entistä paremmin ja laajemmin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto uudistaa ilmeensä. Nyt uusi graafinen ilme saadaan laajasti käyttöön samalla, kun uusitut verkkosivut otetaan käyttöön. Tässä vaiheessa käyttöön otetaan suomenkieliset verkkosivut. Seuraavaksi kehitämme sivuston englanninkielistä osuutta.

Ilmeen taustalla jäsenkysely

AKT:n ilmeuudistus aloitettiin jäsenkyselyllä. Jäsenet pääsivät osaltaan määrittelemään, millaisena haluavat liiton nähdä ja kokea. Kyselyn pohjalta jatkettiin kehitystyötä viestintätoimisto Red & Bluen, järjestö- ja viestintätiimin sekä AKT:n johdon kanssa.

Ilmeuudistusta seurasi uusien verkkosivujen suunnittelu ja toteutus. Päävastuu on ollut viestinnällä, mutta käytännössä koko henkilöstö on osallistunut osaltaan kehittämiseen.
Uusi on aina uutta, joten kehitystyö jatkuu vielä sivujen julkaisun jälkeen.

Sivusto antaa nyt entistä paremmin perustietoa työelämästä omana kokonaisuutenaan – ensimmäistä työsopimuksesta koko työuran ja jäsenyyden matkalle. Sivustolla kerrotaan liiton toiminnasta työpaikoilla sekä työsuojelu- ja työympäristökysymyksistä.

Sivustolta löytyy tärkeitä yhteystietoja jäsenpalveluihin ja työsuhdeneuvontaan. Oma AKT -kokonaisuudesta löytyvät sähköiset palvelut eli eAsiointi ja ohjeet mobiilisovelluksen käyttöönottoon. Ja paljon muuta.

Tessit luettavissa entistä helpommin

AKT:n suosituimpia verkkosivuja ovat olleet työehtosopimussivut. Nyt tessejä pääsee lukemaan ja tutkimaan entistä helpommin. Tekstit on avattu verkkosivuille ja työehtosopimuksen sisällysluetteloa klikkaamalla pääsee suoraan haluamaansa kohtaan. Silti sivustolta on edelleen ladattavissa myös työehtosopimusten pdf-tiedostot.

Jäsenkirjeet ja some uudistuvat

Jatkossa someilme muuttuu ja myös jäsenkirjeet tulevat yhdenmukaisesti AKT:n uudella graafisella ilmeellä. AKT:n jäsenkirjeitä lähetetään jäsenille noin kerran kuukaudessa. Kirjeissä kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja esimerkiksi jäseneduista.

Osastot saavat omia kirjeitään tänä keväänä erityisen tiheästi, kun liitossa valmistaudutaan edustajakokouksiin. Omia uutiskirjeitä liitosta lähtee myös työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille.

Verkkolehti tiiviimmin osaksi AKT.fi-sivustoa

Jatkossa AKT-lehden verkkoversio on yhdistetty samaan verkkosivustoon omaksi osiokseen. Näin verkkolehden jutut saadaan esille paremmin.

Uusi ilme myös osastoille

AKT:n osastot ovat jo kuumeisesti odottaneet, milloin on h-hetki uuden ilmeen käyttöönottoon myös osastoille. Uusien verkkosivujen käyttöönotto on lähtölaukaus osastoille. Yhdistysavaimesta löytyy apua siihen, miten uudet värit ja ilme voidaan ottaa käyttöön osastoissa.

Yhteyshenkilönä osastoille graafisten ohjeiden käytössä toimii viestintäkoordinaattori Anne-Maarit Valli anne-maarit.valli@akt.fi.

Otamme mielellämme vastaan palautetta uusista sivuista osoitteessa akt.palaute@akt.fi.
Sivuston kehittäminen jatkuu myös julkaisun jälkeen.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Julkisen talouden sopeuttaminen velkajarrulla ei saa vaarantaa talouskasvua

SAK varoittaa liiallisesta julkisen talouden sopeuttamisesta. Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on tänään antanut raporttinsa, jossa se asettaa valtion ja paikallishallinnon alijäämätavoitteeksi 2–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavan vaalikauden loppuun. Raportin mukaan tämä tarkoittaa 8–11 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella, mikä on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin EU-säännöt edellyttävät.

Työryhmän esitys tarkoittaa jopa kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Orpon hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että näin mittavan sopeutuksen riskinä on talouskasvun merkittävä hyytyminen ja työttömyyden nousun jatkuminen.

– Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä, Lainà varoittaa.

Julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.

– Työntekijöiden asemaa on parannettava merkittävästi vastapainoksi Orpon hallituksen tekemille työelämäheikennyksille. Tämä lisäisi työntekijöiden luottamusta, vauhdittaisi asuntomarkkinoita ja lisäisi kulutusta.

Sopeutustoimien tulee olla sellaisia, että ne supistavat kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi verosopeutusta on SAK:n mielestä suosittava ja vältettävä esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista leikkaamista. Suurituloisten ja yritysten on vuorostaan osallistuttava kasvavien puolustus- ja sote-menojen rahoittamiseen.

Patrizio Lainà tähdentää, että velkaantumisen taittaminen ei onnistu, jos kokonaisveroaste laskee. Menokehysten vastapainoksi julkiseen talouteen tarvitaan jatkossa myös tulokehykset.

Yrittäjien eläkejärjestelmä saatava tasapainoon

Patrizio Lainà huomauttaa, että työeläkejärjestelmä ei rasita julkista taloutta. Järjestelmä on tasapainossa ja pitkällä aikavälillä eläkemaksussa on alennuspainetta. Sen sijaan yrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu tukemaan veronmaksajien rahoilla jo lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain ja ennusteiden mukaan summa on kasvamassa yli 800 miljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä.

– Tilanne on kestämätön. Yrittäjien eläkejärjestelmä on saatava tasapainoon.
Parlamentaarisen työryhmän tavoite ei koske sosiaaliturvarahastoja. Sosiaaliturvarahastoilla rahoitettavat etuudet kuten ansiosidonnainen työttömyysturva eivät heikennä julkista taloutta, koska niiden rahoittamiseksi kerättävät maksut joustavat.

SAK:n Lainà sanoo, että vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jolla varaudutaan talouden laskusuhdanteisiin, tarvitaan jatkossakin.

– Suhdannevaraus on syytä sisällyttää budjettikehyksiin, eikä sitä pidä huomioida alijäämätavoitteessa. EU-säännöt eivät edellytä lisäsopeutusta, vaikka alijäämätavoitetta ei täysin saavutettaisi. Mahdollisia joustoja EU-sääntöihin on kyettävä myös hyödyntämään ensi vaalikaudella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen