AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.6.2026 Seuraavat neljä vuotta ovat ratkaisevia sekä auto- ja kuljetusalan että suomalaisten työmarkkinoiden kannalta. Sekä uhkia että mahdollisuuksia tulee erityisesti kahdesta suunnasta. Tekoäly voi hyödyttää työelämää, kun sitä käytetään parantamaan työoloja ja turvallisuutta, toisaalta se voi uhata työpaikkoja. Toiseksi hyvällä työmarkkinapolitiikalla voidaan kehittää hyvää ja tasapainoista työelämää, mutta vaarallisia valintoja voidaan tehdä myös siten, että työntekijän asemaa edelleen kiristetään. Kun ammattiyhdistystoimintaa alettiin rakentaa, työntekijältä puuttui turva. Huutokonttorista sai työtä päiväksi kerrallaan. Asioita lähdettiin ay-toiminnalla muuttamaan. Silloin kahdeksan tunnin työpäivä oli työnantajalle asia, joka uhkasi kilpailukykyä. Yhä työnantajien puhe ja argumentit ovat ennallaan. Kaikki, mikä parantaa työntekijän olosuhteita, uhkaa kilpailukykyä. Samoin kuin vuosisata sitten, työnantajilla on halu irtautua työntekijöistä ja pitää heidät töissä päivä kerrallaan. Alustatalouden sovellukset ja laskutuspalvelut ovat tähän uusia keinoja. Ajattelutavassa sen sijaan ei ole mitään uutta. Työntekijälle halutaan jättää yrittämisen riskit ja vastuut. Ammattiliiton perustehtävät eivät ole muuttuneet. Työntekijät tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia. Keskeistä ovat hyvät palkat, työolosuhteet sekä työturvallisuus. Työn ja muun elämän pitää olla tasapainossa. Aika ja ilmiöt ovat erilaisia. Ammattiliittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Nyt erityisesti vaikuttamaan koko työmarkkinapolitiikkaan. Tekoäly ja robotiikka tulee väistämättä muuttamaan työelämää seuraavina vuosina. Tämän pitää kuitenkin toimia työntekijöiden hyväksi, eikä heitä vastaan. Jos ja kun tuottavuus nousee, työntekijän tulee hyötyä siitä palkassa, työajoissa ja työelämän laadun paranemisena. Automatisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään jo nyt ennakoimaan riskejä, vaaratilanteita ja optimoimaan aikatauluja. Tekoälyllä voidaan yhtä lailla arvioida, millainen palautuminen tai tauot ovat työntekijän kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä, missä olosuhteissa työntekijä pysyy terveenä ja voi hyvin. Tekoälykehityksessä pitää säilyttää ihmisäly ja suhteellisuudentaju. Tekoäly tulee väistämättä vaikuttamaan kuljetusalan työhön. Alalla on totuttu muutokseen, tämäkin tekniikka otetaan haltuun. Pelkkä tekoäly ei liikuta Suomen olosuhteissa massoja eikä ihmisiä. Siihen tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa sekä turvallista tieverkostoa. Eikä työntekijöiden turvana jatkossakaan ole tekoäly, vaan ammattiliitto. AKT haluaa, että jokaisella sen jäsenellä on mahdollisuus tehdä työtä turvallisesti, inhimillisesti ja tasapainossa muun elämän kanssa. Palkan pitää vastata työn suurta vastuuta. Näin jokainen voi tuntea ammattiylpeyttä kuljetusalalla. Neljä vuotta on yhä nopeammin ohikiitävä aika. AKT pysyy mukana muutoksessa. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-xix-edustajakokouksen-hyvaksyma-paatoslauselma/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus 12.06.2026 Tiedote Jatkokaudelle valittu Ismo Kokko: ”Tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla”
AKT:n uusi valtuusto aloittaa 13.6.2026 AKT:n säännöt ja linjat määrää neljän vuoden välein kokoontuva edustajakokous. Tampereella 11.-13.6. kokoontunut 19. edustajakokous valitsi valtuuston jäsenet. Valtuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa edustajakokousten välillä. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätkokouksiin. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131 Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006. Valtuustossa on 42 jäsentä. AKT:n valtuusto kaudelle 2026-2030 Kai Laaksonen, puheenjohtajaTurun Autoalantyöntekijät ry, os. 040 Jape Lovén, valtuuston 1. varapuheenjohtajaHelsingin Ahtaustyöntekijät ry, os. 131 Sami Vastamäki, valtuuston 2. varapuheenjohtajaTampereen Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 006 Laura AhmioJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045 Juhana AleniusHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Petri EnojärviKuusamon Automiehet ry, os. 085Pekka FriimäkiTampereen Automiehet ry, os. 005 Jyrki HeikkinenKuhmon Autoalantyöntekijät ry, os. 070 Markus HeikkinenKajaanin Seudun Automiehet ry, os. 053 Tero JaakkolaHaminan Autoalantyöntekijät ry, os. 011 Jere JunkkariKalajokilaakson Auto- ja Öljyalantyöntekijät ry, os. 069 Jarmo KanervaRovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123 Joonas KarhiahoHämeenlinnan Automiehet ry, os. 014 Kirsimarja KavastoSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Taina KeronenJoensuun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 039 Matti LehtimäkiTampereen seudun linja-autohenkilökunta ry, os. 006 Rami LehtolaRauman Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 112 Paul LindholmHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Mikko MarkkanenKokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry, os. 130 Vilho MikkonenTohmajärven Autoalantyöntekijät ry, os. 067 Tapio MyllerPääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollon työntekijät ry, os. 081 Jussi NiemiVirtain Autoalantyöntekijät ry, os. 054 Janne NikamaHelsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009 Jari OlkkonenMikkelin Automiehet ry, os. 012 Marjo OrmaaSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Jani PajukoskiMäntyluodon Ahtaajat ry, os. 133 Teija PalosaariMeri-Lapin Autoalantyöntekijät ry, os. 082 Kai ParviainenTurun Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 100 Anne PerttulaMaili ry, os. 180 Antti PesuSalon Autoalan Työntekijät ry, os. 072 Risto RaemaaAKT:n Espoon osasto 048 ry Ossi RautamiesKotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137 Niko RautioSavonlinnan ja Ympäristön Automiehet ry, os. 032 Mia RätyAKT Pielisen Karjalan osasto 031 ry Tomi SormunenUudenmaan Kuljettajat ry, os. 026 Petri TamminenAKT Jyväskylän osasto 8 ry Seija TurunenMaili ry, os. 180 Miro UlvinenAKT Etelä-Karjala 062 ry Seppo VainionpääPohjois-Satakunnan Autoalantyöntekijät ry, os. 057 Timo VäisänenOulun Satamatyöntekijät ry, os. 142 Kari YskiLauttakylän Tavaralinjamiehet ry, os. 022 Markku ÅkerlundVarkauden Automiehet ry, os. 030 Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-uusi-valtuusto-aloittaa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus 12.06.2026 Tiedote Jatkokaudelle valittu Ismo Kokko: ”Tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla” 12.06.2026 Uutinen SAK, Akava ja STTK: Palkkavarmuus vahvistaa kokonaisturvallisuutta
AKT:lle uusi hallitus 12.6.2026 Tampereella koolla oleva AKT:n XIX edustajakokous valitsi liiton puheenjohtajaksi jatkamaan Ismo Kokon. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juha Anttila ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa Niko Blom. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin uutena Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006. AKT:n hallituksessa on 21 jäsentä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös valtuuston puheenjohtajat. Valtuustossa on 42 jäsentä. Valtuuston jäsenten nimet julkaistaan lauantaina 13.6. AKT:n hallitus kaudelle 2026 – 2030 Kokko Ismo, puheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Anttila Juha, 1. varapuheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Blom Niko, 2. varapuheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Ahlsten JonnaJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045 Ahtiainen SamiKouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 033 Arponen JanneMaili ry, os. 180 Haasanen MikkoAKT Jyväskylän osasto 8 ry Hemming TomKotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137 Honkaranta JohannaPorin Autoalantyöntekijät ry, os. 060 Kiseri AurorAKT:n Espoon osasto 048 ry Kulmala EeroTampereen Automiehet ry, os. 005 Leppäniemi PasiRovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123 Lindholm JanPääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollontyöntekijät ry, os. 081 Linna JanneSeinäjoen Automiehet ry, os. 018 Parkkima JukkaHelsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009 Pohjola VesaKokkolan Ahtaajat ry, os. 166 Saarela JuhapenttiHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Schroderus MarkoLahden Autoalantyöntekijät ry, os. 003 Tamminen KalleOulun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 058 Virinsalo KariAKT Etelä-Karjala ry, os. 062 Väyrynen AnniSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktlle-uusi-hallitus/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Tiedote Jatkokaudelle valittu Ismo Kokko: ”Tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla” 12.06.2026 Uutinen SAK, Akava ja STTK: Palkkavarmuus vahvistaa kokonaisturvallisuutta
Jatkokaudelle valittu Ismo Kokko: ”Tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla” 12.6.2026 AKT:n edustajakokous valitsi Ismo Kokon yksimielisesti jatkokaudelle liiton puheenjohtajaksi. – AKT:n en oltava liitto, joka elää ajassa. Nyt täytyy katsoa eteenpäin, Kokko totesi linjapuheessaan. AKT:n edustajakokous valitsi perjantaina 12. kesäkuuta Tampereella AKT:n puheenjohtajaksi jatkokaudelle Ismo Kokon ilman vastaehdokkaita. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin uutena AKT:n sopimusalavastaavana toiminut Juha Anttila, 2. varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle Niko Blom. – AKT on kokoaan suurempi liitto. Tehtävämme on nyt kutsua uusia ihmisiä mukaan. Pois katsomosta, pelikentälle. Aktiivisiksi pelaajiksi, jotka haluavat viedä edunvalvontaa uusille vuosikymmenille uusin ajatuksin, puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi linjapuheessaan. Ay-toiminnassa oikotietä ei ole, vain jalkatyö. – Ammattiliitto ei tarjoa ostopalveluita. Kaikki onnistumiset ovat yhteisten ponnistelujemme tuloksia, Ismo Kokko sanoo. Liittoja tarvitaan Kokon mukaan nyt enemmän kuin koskaan. Ammattiliitot ovat vastavoima rajattomalle vallantavoittelulle.– Me AKT:ssä olemme osa vahvaa yhteisöä, jolla on vaikutusvaltaa ja joka rakentaa parempaa Suomea työpaikka kerrallaan, Kokko sanoo. AKT:n on nyt oltava ajassa ja katsottava eteenpäin. – Ensi vuoden tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla. Siellä rakennetaan seuraavan hallituksen ohjelmaa. Neuvottelijat siihen pöytään valitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa, Ismo Kokko toteaa. – AKT jatkaa vahvaa edunvalvontaa. Liittoa pitää kehittää edelleen, että edunvalvonta ja jäsenhankinta tehostuvat, AKT:n tuore 1. varapuheenjohtaja Juha Anttila linjaa. – AKT:n tehtävä on pysyä järkkymättömänä kuljetusalan työntekijöiden edunvalvojana. Liiton vaikutusvalta neuvottelupöydissä on suoraan verrannollinen siihen, kuinka vahvoja olemme työpaikoilla. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on sitouttaa alalle saapuvat nuoret. Haluamme tarjota heille paikan yhteisössä, jossa heidän äänensä kuuluu ja jossa he näkevät järjestäytymisen konkreettisen hyödyn, sanoo AKT:n 2. varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle valittu Niko Blom. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/jatkokaudelle-valittu-ismo-kokko-tarkeimmat-tyomarkkinaneuvottelut-kaydaan-kevaan-lopuksi-saatytalolla/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus
SAK, Akava ja STTK: Palkkavarmuus vahvistaa kokonaisturvallisuutta 12.6.2026 Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tyytyväisiä syntyneeseen sopuun yhteisistä pelisäännöistä, jotka liittyvät drooniuhkatilanteisiin. Yhteisellä suosituksella työelämässä noudatettavista toimintatavoista vahvistetaan kokonaisturvallisuutta. – Osapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin. Silti nyt myös työnantajapuoli on mukana suosittelemassa, että työntekijälle maksetaan palkka tilanteessa, jossa tämä on estynyt tekemästä työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi. Palkkavarmuus hälvensi työntekijöiden epätietoisuuden. Nyt mennään turvallisuus edellä kuten kuuluukin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan myös tilanteen mahdolliseen vaikeutumiseen on varauduttava. – Siltä varalta, että drooniuhista johtuvat vaaratilanteet yleistyvät ja niistä aiheutuu vaara-alueen työnantajille merkittäviä lisäkustannuksia, tarvitaan työnantajien kesken tasausmalli. Sovimme, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään vaihtoehtoja. Lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille. Mikäli turvallisuustilanne heikkenee, voidaan selvityksen pohjalta viipymättä aloittaa tarvittavan lainsäädännön valmistelu, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo. STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi on tyytyväinen neuvotteluiden onnistumiseen. – Suomea pidetään varautumisen mallimaana. Tässä neuvottelussa epäonnistuminen olisi ollut kansalaisille huono viesti. Suositus ohjaa noudattamaan viranomaisen vaaratiedotteita ja sopimaan drooniuhkatilanteisiin liittyvistä toimintaohjeista työpaikoilla. Työnantaja- ja työntekijäliittojen on myös hyvä arvioida toimialakohtaisesti tarvittavia lisätoimenpiteitä. Epätietoisuus ja epävarmuus vähentyvät tämän suosituksen myötä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi arvioi. Työelämäsuositukset drooniuhkatilanteiden varalta (pdf) Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sak-akava-ja-sttk-palkkavarmuus-vahvistaa-kokonaisturvallisuutta/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus
”Painopiste on siirtynyt raiteilta maanteille” 11.6.2026 AKT kokoontuu 11.-13.6. XIX edustajakokoukseensa Tampereella. Avajaisissa esiin nousi vakava huoli työntekijöiden yhä ahtaammasta asemasta. Vastapainona nähtiin ay-liikkeen ja AKT:n perustehtävän suuri merkitys. – Ay-aktivismi on normaalia, törkyviestintä ei, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi avajaispuheessaan. AKT:n edustajakokouksen avajaisissa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) korosti kumipyörien roolia. – Itse liikkuvat ja automatisoidut välineet eivät ole meille uhka. On mentävä niin, että me olemme ratissa, suomalaiset ohjaavat, minne mennään, Lulu Ranne sanoi ja kiitti AKT:ta siitä, että taksiuudistus saatiin juuri voimaan. – Te tuitte tässä hallituksen esitystä. Siinä on kyse koko Suomesta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tarttui puheenvuorossaan droonikysymykseen, jossa työntekijöiden palkanmaksusta drooniuhissa käydään nyt tiiviitä neuvotteluja. – Voi olla, että tämä asia ratkaistaan vasta tuomioistuimessa, niin tiukalta näyttää EK:n kanta tähän asiaan. EK:n välitön linja palkanmaksusta osoittaa, että duunaria aliarvioiva politiikka ei ole väliaikainen ilmiö vaan imeytynyt Etelärannan seiniin. Viittä miljoonaa kuljetusalan työntekijää edustavan Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto ETF:n pääsihteeri Livia Spera toi esiin yhteiskunnallisesti epävakaan tilanteen. – Kuljetusalan työntekijät maksavat siitä korkeimman hinnan. Hinnat ja palkat painetaan alas, työvoimaa käytetään hyväksi. Väkivalta kuljetusalan työntekijöitä kohti lisääntyy. Eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen rooli on nyt äärettömän tärkeä. Pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden liiton NTF:n pääsihteeri Anu Hietala sanoi puheessaan polarisaation kasvaneen ja konfliktien lisääntyneen. Keskustelu, jonka pitäisi keskittyä työntekijöiden oikeuksiin ajautuu sivuraiteille. Silti hän halusi katsoa eteenpäin: – Tästä se lähtee. Kukaan muu ei tule tätä maailmaa muuttamaan kuin me yhdessä. ”Ay-aktivismi on normaalia, törkyviestintä ei” Edustajakokouksen avannut AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko nosti esiin ammattiliittojen perustehtävän: valvoa jäsenten etuja. – Ammattiliittojen asema on kautta historian ollut kiistanalainen. Tänäkin päivänä maailmassa on maita, joissa ay-aktivismi on yleinen kuolinsyy. Myös Suomessa tappouhkaukset ovat valitettavasti arkipäivää. Me SAKlaisissa liitoissa tiedämme sen hyvin. Solidaarisuudesta ja empatiasta on tullut hyveen sijasta pahe. Kireä ilmapiiri johtuu hallituksen mittavista työelämäleikkauksista, lakko-oikeuden rajaamisesta, sosiaaliturvan leikkauksista ja siitä, että ammattiliitoilta, kuten AKT:lta, halutaan viedä kyky päätehtäväänsä. – Meidän perustehtävämme koetaan niin suureksi uhkaksi poliittiselle oikeistolle ja elinkeinoelämälle, että meidät halutaan pois paikoiltamme. Meidän perustehtävämme on ollut niin onnistunutta, että meidät halutaan vaientaa. – On helppo vetää johtopäätös, ettei tarve ammattiliitoille, tarve AKT:lle ole kadonnut mihinkään. AKT:n XIX edustajakokouksessa tehdään päätös liiton ohjelmasta, säännöistä ja henkilövalinnoista tulevalle nelivuotiskaudelle 2026-2030. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/painopiste-on-siirtynyt-raiteilta-maanteille/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus
SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 1.6.2026 SAK:n hallitus on eri mieltä Suomen tulevaisuudesta kuin EK. Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa viime viikolla. SAK:n mukaan työntekijöiden ja tavallisten suomalaisten elämän kurjistamisen täytyy loppua. – EK yrittää tilata uudeltakin hallitukselta työelämäheikennyksiä. Listalla on työntekijöille kylmää kyytiä: sunnuntailisät pois, ylityölisät pois, pidempiä työpäiviä työnantajan määräyksellä, palkalliset arkipyhät pois, työntekijän irtisanomissuoja heikommaksi ja niin edelleen. Tälle linjalle saattaa tulla seuraavissa eduskuntavaaleissa stoppi, painottaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. SAK:n hallitus arvioi, että vuoden 2027 eduskuntavaaleista on tulossa työelämävaalit. Elorannan mukaan seuraavissa vaaleissa päätetään, millaisin pelisäännöin työpaikalla jatkossa toimitaan. – EK tavoittelee lainsäädäntöä, jolla työehtosopimusten määräykset voi ohittaa. Kuvitellaanko jossain, että ammattiliitot suostuvat sopimaan valtakunnallisen työrauhan ja sitten katselevat vierestä, kun työnantajat paikallisesti vesittävät sovitun? EK:n tavoitteiden toteuttaminen johtaisi siihen. Eli tulevaisuudessa työnantajat voisivat paikallisesti leikata palkkoja, lisätä työaikaa ja heikentää muita työehtoja ohi työehtosopimuksen. Talouskasvua, mutta miten? Elorannan mukaan EK on linjauksissaan ristiriitainen. On nurinkurista sanoa tavoittelevansa ”vaurastuvia kotitalouksia” kuluttamaan ja sijoittamaan, kun samaan aikaan itse vastustaa työntekijöiden palkankorotuksia ja haluaa heikentää heidän työehtojaan. – Palkansaajien ostovoima kasvaa palkankorotuksilla. EK:n ajamat rahoittamattomat veronkevennykset maksetaan joko velalla tai palveluleikkauksilla. Toisin sanoen tavallinen veronmaksaja kuittaa elinkeinoelämän miljardiluokan laskun myöhemmin tai heti heikentyneinä julkisina palveluina, toteaa Eloranta. Jarkko Eloranta muistuttaa julkisen sektorin merkityksestä palkansaajille. He ovat palveluiden käyttäjiä ja usein myös julkisen sektorin työntekijöitä. EK:n kiertoilmaus ”palvelulupauksen päivitys maksukykyä vastaavaksi” tarkoittaa leikkauksia. Hyvinvointivaltion romuttamisen sijaan täytyy turvata palvelujen rahoituspohja työllisyyttä ja kasvua vahvistamalla. – Talouskasvu on hyvä tavoite. Julkisesti rahoitetut palvelut, esimerkiksi toimiva terveydenhoito, lasten varhaiskasvatus ja liikenneverkot mahdollistavat sen. Talouskasvu ei tapahdu myöskään ilman työntekijöitä. Ja kolmanneksi, työn tekijöiden täytyy saada osansa talouskasvun tuloksista. Elinkeinoelämän papereissa nämä seikat unohtuvat. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sakn-hallitus-tyrmaa-elinkeinoelaman-tavoitteet/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus
AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 1.6.2026 Yleiskorotukset AKT:n ammattialoilla 1.5. ja 1.6. tai sitä lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta useilla AKT:laisilla aloilla. Alla olevista linkeistä kyseisen työehtosopimuksen sivuille, joista löydät palkankorotusten määrät. Palkankorotukset 1.6. alkaen Kuorma-autoalaLinja-autohenkilökuntaHuoltokorjaamoTerminaalitoimintaLinja-autoasematSäiliö- ja öljytuotealaKaupan automiehetElintarvikealan automiehetTaksiliikenneAirpron ramp-kuljettajatViking Line Palkankorotukset 1.5. alkaen AhtausalaAhtausliikkeiden toimihenkilötHuolinta-alanvarastoterminaaliFinnairin matkustamohenkilökuntaLiikenneopetusala Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-ammattialoilla-palkankorotuksia-1-5-ja-1-6-alkaen/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus
Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa 29.5.2026 Viranomaisen antama drooniuhkaa tai muuta vakavaa turvallisuusuhkaa koskeva vaaratiedote on otettava vakavasti. Jos asiaa katsoo työsopimuslain näkökulmasta, niin työntekijällä on oikeus palkkaansa, jos työnteko on estynyt työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä. Tällainen este voi olla esimerkiksi viranomaisen antama vaaratiedote silloin kun se estää työntekijää tulemasta työpaikalleen tai tekemästä työtään turvallisesti. – Kyse ei ole tavallisesta työmatkan viivästymisestä tai työntekijän omasta riskistä. Vaaratiedote on lakiin perustuva viranomaisviesti, jonka tarkoituksena on suojata ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta. Sen noudattamisesta ei pidä rangaista palkanmenetyksellä, linjaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. – Työntekijöiden turvallisuus ja toimeentulo on turvattava myös poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Viranomaisen vaaratiedotetta noudattava työntekijä toimii vastuullisesti, eikä vastuullisesta toiminnasta pidä seurata palkanmenetystä. Työnantajien olisi syytä kantaa tällaisissa tilanteissa oma vastuunsa kunnialla – erityisesti nyt, kun työelämälainsäädäntöä on tällä vaalikaudella muutettu poikkeuksellisen laajasti työnantajien toiveiden mukaisesti. Ei ole kohtuullista, että turvallisuusuhkien aiheuttama riski siirretään yksittäisen työntekijän kannettavaksi, painottaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Työnantajan on tällaisessa tilanteessa ensisijaisesti selvitettävä, voiko työn järjestää turvallisesti muulla tavoin, esimerkiksi etätyönä. Jos todellista ja turvallista vaihtoehtoa ei ole, SAK, Akava ja STTK katsovat, että työnteon estyminen kuuluu työsopimuslain tarkoittaman palkanmaksusuojan piiriin. – Säännös on säädetty työntekijän turvaksi tilanteisiin, joissa työnteko estyy ulkoisesta syystä, johon kumpikaan työsuhteen osapuoli ei voi vaikuttaa. Viranomaisen lakiin perustuva vaaratiedote estää työn tekemisen samalla tavalla kuin työpaikalla fyysisesti sattunut vahinko, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen viesti on selvä: työntekijän pitää voida noudattaa viranomaisen turvallisuusohjeita ilman pelkoa palkan menettämisestä. Turvallisuusohjeiden noudattaminen ei ole työntekijän henkilökohtainen valinta, vaan osa yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmää. Tätä lähtökohtaa on korostanut myös pääministeri Petteri Orpo todetessaan, ettei toimeentulon vuoksi pidä joutua vaarantamaan henkeään. Tämän viestin on syytä kuulua myös työpaikoille ja työnantajille: viranomaisten turvallisuusohjeita on noudatettava, eikä niiden noudattamisesta saa seurata työntekijälle palkanmenetystä. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/palkansaajakeskusjarjestot-vaaratiedotetta-noudattava-tyontekija-ei-saa-menettaa-palkkaansa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus
Kuljetusliitot KL: Alustatyö ja vuokratyö eivät saa olla keino kiertää työehtoja 26.5.2026 Orpo-Purran hallituksella olisi vielä vajaa vuosi aikaa tehdä lakimuutoksia, joilla selkiytettäisiin epätyypillisissä ja epäreiluissa työsuhteissa työskentelevien asemaa ja korjattaisiin vääristynyttä kilpailua elinkeinotoiminnassa. Todennäköisesti toimenpiteet jäävät kuitenkin seuraavalle hallitukselle ja niihin onkin syytä tarttua pikimmiten hallitustyön alkaessa. Työtä teetetään yhä useammin epäselvissä työsuhteissa, joissa työntekijän oikeudet ovat heikot ja vastuuta siirretään yksilölle. Tämä murentaa työmarkkinoita ja vääristää kilpailua yritysten välillä. Alustatyö ja vuokratyö eivät saa olla keino kiertää työehtoja, vastuuta tai lakisääteisiä velvoitteita. – Työsopimuslakia tulee täsmentää siten, että vuokratyöntekijöihin tulee soveltaa samantasoisia työsuhteen ehtoja kuin käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin sovelletaan, Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen painottaa. Työsopimuslain mukaiset työsuhteen ja työntekijän määritelmät on selvennettävä alustatalouden työntekoa ja muuta näennäisyrittäjyyttä koskien. Työsuojeluviranomaisten tehtävissä tulee vahvistaa velvollisuutta valvoa työsuhteen tunnusmerkkejä. – Valvontatyöhön tulee osoittaa riittävästi resursseja ja työkaluja, Lehtinen muistuttaa.Kuljetusliitot KL vaatii, että rikoslakiin tulee lisätä alipalkkauksen kriminalisoiva säännös, palkkarikosten valvontavastuu tulee säätää aluehallintoviranomaisille, ja työsuojelutarkastajille tulee antaa oikeus määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja. Näillä keinoilla voidaan ennaltaehkäistä epärehellistä toimintaa ja saattaa väärin toimivat tahot aitoon vastuuseen tekemisistään. Ammattiliittojen kanneoikeus tulee mahdollistaa lainsäädännöllä, jotta liitto voi nostaa kanteen työntekijöiden puolesta. Ilman sitä moni väärinkäytös jää puuttumatta, koska yksittäinen työntekijä ei uskalla tai kykene ryhtyä oikeustoimiin omalla nimellään. Kanneoikeus vahvistaa valvontaa, ehkäisee hyväksikäyttöä ja edistää reilua kilpailua elinkeinotoiminnassa. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/kuljetusliitot-kl-alustatyo-ja-vuokratyo-eivat-saa-olla-keino-kiertaa-tyoehtoja/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.06.2026 Uutinen AKT:n uusi valtuusto aloittaa 12.06.2026 Uutinen AKT:lle uusi hallitus