Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 21.7.2026 AKT:n tuore kysely kertoo, että raskaan liikenteen taukopaikkoja on liian vähän erityisesti pitkille HCT-yhdistelmille. Huoltoasemien määrä ja palvelut ovat heikentyneet. Tauko- ja lepopaikoista on pulaa etenkin öisin, mikä rassaa ammattikuljettajia. – Kyse on viime kädessä Suomen huoltovarmuudesta, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo. AKT:n toukokuussa lähettämään kyselyyn saatiin liki 400 vastausta raskaan liikenteen kuljettajilta. Heistä yli 60 prosenttia kertoo, että mahdollisuudet käyttää huoltoasemien palveluja ovat heikentyneet viimeisten kahden vuoden aikana. Levikkeitä ja taukopaikkoja on liian vähän. Erityisesti öisin auki olevia asemia on vähemmän. Lähes neljä viidesosaa kaikista kuljettajista on sitä mieltä, että niitä ei ole riittävästi. – Metsässä on meidän vessat ja taukopaikat, kiteyttää eräs vastaajista. HCT-kuljettajista lähes kaikki (95 %) kertovat, että levikkeitä ja taukopaikkoja on aivan liian vähän. Raskaan liikenteen kuljettajien ei ole helppo löytää myöskään vessoja. Vain noin joka kymmenes kuljettaja kertoo, että vessa löytyy helposti. Valtaosa kamppailee asian kanssa päivittäin tai vähintään viikoittain. Ajoneuvoyhdistelmien koon kasvaessa myös ongelmat lisääntyvät. –Päivällä on hyvin tilaa reittini varrella, mutta ilta- ja yöaikaan HCT-yhdistelmälle ei ole tilaa, ja tauon joutuu pitämään levikkeellä ilman WC-mahdollisuutta, tiivistää eräs kuljettaja. Yöpymispaikan löytyminen on useimmilla reitistä kiinni: joillain reiteillä se löytyy mutta toisilla ei. Vain reilu kymmenesosa kertoi, että se löytyy helposti. Yöpymispaikassa ei välttämättä myöskään löydy suihkua tai muita sosiaalitiloja. Moni joutuukin yöpymään siten, että ei pääse työmatkalla suihkuun jopa pariin päivään. Etenkin naiskuljettajille kunnollisten sosiaalitilojen puute on iso ongelma. Sämpyläkahvi ei riitä evääksi, vaan kunnon kotiruokaa saisi olla. Yli puolet kertoo etenkin yöllä tarjolla olevan ruoan ”lihapiirakka nakeilla” -tyyppistä. Lähes joka kymmenes joutuu yöpymään paikoissa, joissa ruokaa ei ole lainkaan saatavilla. – Se, että asema on auki ja vain kahvilinjastosta voi jonkun sämpylän ostaa, ei oikein riitä… Lämmin ruoka on se juttu, minkä kuljettaja tarvitsee, toteaa eräs vastaaja. Tilanteen korjaaminen riittävälle tasolle vaatii laajaa yhteistyötä. Valtion, kuntien ja kaupunkien on huomioitava raskaat ajoneuvot tie- ja palveluverkon suunnittelussa sekä kaavoituksessa. Samalla työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien on yhdessä varmistettava kuljettajille riittävät työolosuhteet, että syöminen ja lepääminen onnistuvat. -Kun kuljettajien työskentelyedellytyksiä parannetaan, edistetään samalla myös kuljetusalan vetovoimaa ja varmistetaan, että logistiikka rullaa ajallaan. Kyse on viimekädessä koko Suomen huoltovarmuudesta AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa. Lyhenne HCT tulee sanoista High Capacity Transport. Se on kansainvälisesti vakiintunut termi sallittua pidemmille tai raskaammille yhdistelmille tieliikenteessä, joita ei kuitenkaan pidetä erikoiskuljetuksina. (Traficom) Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/yli-90-prosenttia-hct-kuljettajista-kertoo-taukopaikkoja-liian-vahan/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma
SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 24.6.2026 SAK:n luottamushenkilökyselyssä jopa 78 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hallituksen työelämätoimet ovat vähentäneet luottamusta työpaikoilla. Eniten työntekijät pelkäävät luottamuksen vähentyneeksi arvioineiden vastaajien mukaan, että heidät irtisanotaan kevyemmin perustein (80 %). Työntekijät kokevat myös neuvotteluasemansa huonontuneen (69 %). – On huolestuttavaa, että moni on alkanut myös pelätä mielipiteidensä sanomista ja oireilee henkisesti tai fyysisesti työsuhteen liittyvistä syistä. Tällaiset asiat vievät suomalaisia työpaikkoja väärään suuntaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pohtii. Yli puolet (57 %) luottamustehtävissä olevista vastaajista arvio, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työpaikan neuvottelukulttuuriin luottamusta heikentävästi. Erityisesti asenteen työntekijöitä kohtaan arvelleen yleisesti koventuneen. – Kun hallitus on asettunut päätöksenteossaan lähes yksipuolisesti työnantajan puolelle, niin se näkyy myös työpaikoilla. Tasapaino työelämässä on tämän hallituksen aikana järkkynyt monella tasolla. Eloranta muistuttaa, ettei kyse ole mitättömästä asiasta. Epätasapaino aiheuttaa luottamuksen rapautumista työpaikoilla juuri, kun sitä pitäisi pystyä kasvattamaan. – Luottamusta tarvitaan erityisesti silloin, kun yritykset haluavat hakea kasvua ja kehittää toimintamallejaan. Jos työntekijät eivät voi luottaa työnantajaan, työnantaja ei voi luottaa työntekijöiden tukeen omissa pyrkimyksissään. SAK:lla on useita ehdotuksia seuraavalle vaalikaudelle tasapainon ja sitä kautta luottamuksen parantamiseksi. SAK:n ehdotuksista luottamushenkilöt kannattivat kyselyssä eniten työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista (81 %) ja henkilöstön edustajien roolin vahvistamista yrityksen päätöksenteossa (64 %). – Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden hallintoedustus on ollut jo pitkään arkipäivää. Suomessa hallintoedustusta vaaditaan vain yli 150 työntekijän työpaikoilta. Niissäkin se on usein toteutettu niin, että kyseessä on vain tiedon välittäminen, ei aito päätöksenteko, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. Vastaajat ottivat kantaa myös työmarkkinakeskusjärjestöjen kykyyn uudistaa työelämää neuvottelemalla. Kykyyn luotti 43 prosenttia. Luottamusta ei löytynyt 35 prosentilta vastaajista. Jos luottoa ei ollut, yleisimmäksi syyksi mainittiin, että vain toinen osapuoli haluaa neuvotella. – Tämä on sinänsä hyvä uutinen. Luottamus itse järjestelmään on kohtuullisella tasolla. Neuvotteluhalukkuus ja sovun etsiminen yhdessä ovat ainakin SAK:lle erittäin tärkeää. Drooniuhan aikaisesta palkanmaksusta sopiminen on viimeisen esimerkki keskinäisen neuvotteluyhteyden merkityksestä, Eloranta sanoo. SAK:n luottamushenkilöpaneeli aineisto kerättiin 1.–9.6.2026. Vastaajia oli 821. Pikavoittoja vai pitkää linjaa? -keskustelu SuomiAreenassa Tänään 24.6. SAK:n järjestämässä keskustelussa kuullaan rehellistä puhetta työelämän haasteista. Keskustelu järjestetään kello 16.00–16.45. Satakuntalavalla, joka sijaitsee Porissa Gallen-Kallelan kadulla. Keskustelun tarkoitus on etsiä ratkaisuja, joilla työmarkkinoiden luottamus ja neuvottelujärjestelmä saadaan tuottamaan parasta lopputulosta. SAK:n kysely toimii keskustelun herättelijänä. Keskustelijoina ovat: Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja Ilkka Oksala, EK:n johtaja Minja Koskela, vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Ville Valkonen, kokoomuksen kansanedustaja Keskustelun juontaa media-alan yrittäjä Riitta Väkeväinen. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sakn-selvitys-hallituksen-politiikka-on-vahentanyt-luottamusta-tyopaikoilla/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma
Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom 23.6.2026 Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä Valkeakoskella järjestetään yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus Sananvapauden lavalla lauantaina 25.7.2026 kello 12.00–14.00. Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä todella rikki? Entä miksi seuraavat eduskuntavaalit ovat palkansaajille erityisen tärkeät? Nykyisen Orpon hallituksen työelämämuutokset ovat nyt nähty. Kuluvan hallituskauden aikana työmarkkinajärjestelmää on pyritty muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla. Järjestelmätason uudistusten lisäksi hallitus on toteuttanut suoraan työntekijöihin yksilötasolla kohdistuvia heikennyksiä. Ajankohtaisimpina kysymyksinä on irtisanomissuojan heikentäminen, muutokset määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin sekä ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen voi vain odottaa, että seuraavista eduskuntavaaleista on tulossa työmarkkinavaalit, jotka ovat palkansaajille hyvin ratkaisevat. Keskustelun avaavat Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi, kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.), Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) Keskustelu jatkuu klo 13 jolloin myös AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom on vastaamassa tiukkoihin kysymyksiin siitä, onko työntekijän asema unohdettu. Ja miten tästä eteenpäin. Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen on odotettavissa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat työmarkkinavaalit. Äänestetäänkö tulevissa vaaleissa työehdoista? Miten suomalaista työmarkkinajärjestelmää tulisi kehittää seuraavan hallituksen toimesta? Onko ammattiliitoilla ja poliitikoilla visiota tulevaisuuden työmarkkinajärjestelmästä ja mikä se on? Niko Blomin kanssa keskustelemassa ovat kansanedustaja Bella Forsgren (vihr.). kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo. Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Tilaisuus päättyy kello 14.00. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa Ammattiliitto Pro, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Insinööriliitto ja Teollisuusliitto. Sananvapauden lava sijaitsee festivaalialueella osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski. AKT:n jäsen saat alennusta lippuihin. Lue lisää akt.fi/tapahtumat Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/onko-suomen-tyomarkkinajarjestelma-rikki-mita-vastaa-niko-blom/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 13.06.2026 Uutinen AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma
AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.6.2026 Seuraavat neljä vuotta ovat ratkaisevia sekä auto- ja kuljetusalan että suomalaisten työmarkkinoiden kannalta. Sekä uhkia että mahdollisuuksia tulee erityisesti kahdesta suunnasta. Tekoäly voi hyödyttää työelämää, kun sitä käytetään parantamaan työoloja ja turvallisuutta, toisaalta se voi uhata työpaikkoja. Toiseksi hyvällä työmarkkinapolitiikalla voidaan kehittää hyvää ja tasapainoista työelämää, mutta vaarallisia valintoja voidaan tehdä myös siten, että työntekijän asemaa edelleen kiristetään. Kun ammattiyhdistystoimintaa alettiin rakentaa, työntekijältä puuttui turva. Huutokonttorista sai työtä päiväksi kerrallaan. Asioita lähdettiin ay-toiminnalla muuttamaan. Silloin kahdeksan tunnin työpäivä oli työnantajalle asia, joka uhkasi kilpailukykyä. Yhä työnantajien puhe ja argumentit ovat ennallaan. Kaikki, mikä parantaa työntekijän olosuhteita, uhkaa kilpailukykyä. Samoin kuin vuosisata sitten, työnantajilla on halu irtautua työntekijöistä ja pitää heidät töissä päivä kerrallaan. Alustatalouden sovellukset ja laskutuspalvelut ovat tähän uusia keinoja. Ajattelutavassa sen sijaan ei ole mitään uutta. Työntekijälle halutaan jättää yrittämisen riskit ja vastuut. Ammattiliiton perustehtävät eivät ole muuttuneet. Työntekijät tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia. Keskeistä ovat hyvät palkat, työolosuhteet sekä työturvallisuus. Työn ja muun elämän pitää olla tasapainossa. Aika ja ilmiöt ovat erilaisia. Ammattiliittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Nyt erityisesti vaikuttamaan koko työmarkkinapolitiikkaan. Tekoäly ja robotiikka tulee väistämättä muuttamaan työelämää seuraavina vuosina. Tämän pitää kuitenkin toimia työntekijöiden hyväksi, eikä heitä vastaan. Jos ja kun tuottavuus nousee, työntekijän tulee hyötyä siitä palkassa, työajoissa ja työelämän laadun paranemisena. Automatisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään jo nyt ennakoimaan riskejä, vaaratilanteita ja optimoimaan aikatauluja. Tekoälyllä voidaan yhtä lailla arvioida, millainen palautuminen tai tauot ovat työntekijän kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä, missä olosuhteissa työntekijä pysyy terveenä ja voi hyvin. Tekoälykehityksessä pitää säilyttää ihmisäly ja suhteellisuudentaju. Tekoäly tulee väistämättä vaikuttamaan kuljetusalan työhön. Alalla on totuttu muutokseen, tämäkin tekniikka otetaan haltuun. Pelkkä tekoäly ei liikuta Suomen olosuhteissa massoja eikä ihmisiä. Siihen tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa sekä turvallista tieverkostoa. Eikä työntekijöiden turvana jatkossakaan ole tekoäly, vaan ammattiliitto. AKT haluaa, että jokaisella sen jäsenellä on mahdollisuus tehdä työtä turvallisesti, inhimillisesti ja tasapainossa muun elämän kanssa. Palkan pitää vastata työn suurta vastuuta. Näin jokainen voi tuntea ammattiylpeyttä kuljetusalalla. Neljä vuotta on yhä nopeammin ohikiitävä aika. AKT pysyy mukana muutoksessa. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-xix-edustajakokouksen-hyvaksyma-paatoslauselma/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom
AKT:n uusi valtuusto aloittaa 13.6.2026 AKT:n säännöt ja linjat määrää neljän vuoden välein kokoontuva edustajakokous. Tampereella 11.-13.6. kokoontunut 19. edustajakokous valitsi valtuuston jäsenet. Valtuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa edustajakokousten välillä. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätkokouksiin. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131 Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006. Valtuustossa on 42 jäsentä. AKT:n valtuusto kaudelle 2026-2030 Kai Laaksonen, puheenjohtajaTurun Autoalantyöntekijät ry, os. 040 Jape Lovén, valtuuston 1. varapuheenjohtajaHelsingin Ahtaustyöntekijät ry, os. 131 Sami Vastamäki, valtuuston 2. varapuheenjohtajaTampereen Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 006 Laura AhmioJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045 Juhana AleniusHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Petri EnojärviKuusamon Automiehet ry, os. 085Pekka FriimäkiTampereen Automiehet ry, os. 005 Jyrki HeikkinenKuhmon Autoalantyöntekijät ry, os. 070 Markus HeikkinenKajaanin Seudun Automiehet ry, os. 053 Tero JaakkolaHaminan Autoalantyöntekijät ry, os. 011 Jere JunkkariKalajokilaakson Auto- ja Öljyalantyöntekijät ry, os. 069 Jarmo KanervaRovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123 Joonas KarhiahoHämeenlinnan Automiehet ry, os. 014 Kirsimarja KavastoSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Taina KeronenJoensuun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 039 Matti LehtimäkiTampereen seudun linja-autohenkilökunta ry, os. 006 Rami LehtolaRauman Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 112 Paul LindholmHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Mikko MarkkanenKokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry, os. 130 Vilho MikkonenTohmajärven Autoalantyöntekijät ry, os. 067 Tapio MyllerPääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollon työntekijät ry, os. 081 Jussi NiemiVirtain Autoalantyöntekijät ry, os. 054 Janne NikamaHelsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009 Jari OlkkonenMikkelin Automiehet ry, os. 012 Marjo OrmaaSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Jani PajukoskiMäntyluodon Ahtaajat ry, os. 133 Teija PalosaariMeri-Lapin Autoalantyöntekijät ry, os. 082 Kai ParviainenTurun Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 100 Anne PerttulaMaili ry, os. 180 Antti PesuSalon Autoalan Työntekijät ry, os. 072 Risto RaemaaAKT:n Espoon osasto 048 ry Ossi RautamiesKotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137 Niko RautioSavonlinnan ja Ympäristön Automiehet ry, os. 032 Mia RätyAKT Pielisen Karjalan osasto 031 ry Tomi SormunenUudenmaan Kuljettajat ry, os. 026 Petri TamminenAKT Jyväskylän osasto 8 ry Seija TurunenMaili ry, os. 180 Miro UlvinenAKT Etelä-Karjala 062 ry Seppo VainionpääPohjois-Satakunnan Autoalantyöntekijät ry, os. 057 Timo VäisänenOulun Satamatyöntekijät ry, os. 142 Kari YskiLauttakylän Tavaralinjamiehet ry, os. 022 Markku ÅkerlundVarkauden Automiehet ry, os. 030 Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-uusi-valtuusto-aloittaa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom
AKT:lle uusi hallitus 12.6.2026 Tampereella koolla oleva AKT:n XIX edustajakokous valitsi liiton puheenjohtajaksi jatkamaan Ismo Kokon. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juha Anttila ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa Niko Blom. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin uutena Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006. AKT:n hallituksessa on 21 jäsentä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös valtuuston puheenjohtajat. Valtuustossa on 42 jäsentä. Valtuuston jäsenten nimet julkaistaan lauantaina 13.6. AKT:n hallitus kaudelle 2026 – 2030 Kokko Ismo, puheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Anttila Juha, 1. varapuheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Blom Niko, 2. varapuheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Ahlsten JonnaJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045 Ahtiainen SamiKouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 033 Arponen JanneMaili ry, os. 180 Haasanen MikkoAKT Jyväskylän osasto 8 ry Hemming TomKotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137 Honkaranta JohannaPorin Autoalantyöntekijät ry, os. 060 Kiseri AurorAKT:n Espoon osasto 048 ry Kulmala EeroTampereen Automiehet ry, os. 005 Leppäniemi PasiRovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123 Lindholm JanPääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollontyöntekijät ry, os. 081 Linna JanneSeinäjoen Automiehet ry, os. 018 Parkkima JukkaHelsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009 Pohjola VesaKokkolan Ahtaajat ry, os. 166 Saarela JuhapenttiHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Schroderus MarkoLahden Autoalantyöntekijät ry, os. 003 Tamminen KalleOulun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 058 Virinsalo KariAKT Etelä-Karjala ry, os. 062 Väyrynen AnniSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktlle-uusi-hallitus/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom
Jatkokaudelle valittu Ismo Kokko: ”Tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla” 12.6.2026 AKT:n edustajakokous valitsi Ismo Kokon yksimielisesti jatkokaudelle liiton puheenjohtajaksi. – AKT:n en oltava liitto, joka elää ajassa. Nyt täytyy katsoa eteenpäin, Kokko totesi linjapuheessaan. AKT:n edustajakokous valitsi perjantaina 12. kesäkuuta Tampereella AKT:n puheenjohtajaksi jatkokaudelle Ismo Kokon ilman vastaehdokkaita. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin uutena AKT:n sopimusalavastaavana toiminut Juha Anttila, 2. varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle Niko Blom. – AKT on kokoaan suurempi liitto. Tehtävämme on nyt kutsua uusia ihmisiä mukaan. Pois katsomosta, pelikentälle. Aktiivisiksi pelaajiksi, jotka haluavat viedä edunvalvontaa uusille vuosikymmenille uusin ajatuksin, puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi linjapuheessaan. Ay-toiminnassa oikotietä ei ole, vain jalkatyö. – Ammattiliitto ei tarjoa ostopalveluita. Kaikki onnistumiset ovat yhteisten ponnistelujemme tuloksia, Ismo Kokko sanoo. Liittoja tarvitaan Kokon mukaan nyt enemmän kuin koskaan. Ammattiliitot ovat vastavoima rajattomalle vallantavoittelulle.– Me AKT:ssä olemme osa vahvaa yhteisöä, jolla on vaikutusvaltaa ja joka rakentaa parempaa Suomea työpaikka kerrallaan, Kokko sanoo. AKT:n on nyt oltava ajassa ja katsottava eteenpäin. – Ensi vuoden tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla. Siellä rakennetaan seuraavan hallituksen ohjelmaa. Neuvottelijat siihen pöytään valitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa, Ismo Kokko toteaa. – AKT jatkaa vahvaa edunvalvontaa. Liittoa pitää kehittää edelleen, että edunvalvonta ja jäsenhankinta tehostuvat, AKT:n tuore 1. varapuheenjohtaja Juha Anttila linjaa. – AKT:n tehtävä on pysyä järkkymättömänä kuljetusalan työntekijöiden edunvalvojana. Liiton vaikutusvalta neuvottelupöydissä on suoraan verrannollinen siihen, kuinka vahvoja olemme työpaikoilla. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on sitouttaa alalle saapuvat nuoret. Haluamme tarjota heille paikan yhteisössä, jossa heidän äänensä kuuluu ja jossa he näkevät järjestäytymisen konkreettisen hyödyn, sanoo AKT:n 2. varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle valittu Niko Blom. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/jatkokaudelle-valittu-ismo-kokko-tarkeimmat-tyomarkkinaneuvottelut-kaydaan-kevaan-lopuksi-saatytalolla/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom
SAK, Akava ja STTK: Palkkavarmuus vahvistaa kokonaisturvallisuutta 12.6.2026 Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tyytyväisiä syntyneeseen sopuun yhteisistä pelisäännöistä, jotka liittyvät drooniuhkatilanteisiin. Yhteisellä suosituksella työelämässä noudatettavista toimintatavoista vahvistetaan kokonaisturvallisuutta. – Osapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin. Silti nyt myös työnantajapuoli on mukana suosittelemassa, että työntekijälle maksetaan palkka tilanteessa, jossa tämä on estynyt tekemästä työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi. Palkkavarmuus hälvensi työntekijöiden epätietoisuuden. Nyt mennään turvallisuus edellä kuten kuuluukin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan myös tilanteen mahdolliseen vaikeutumiseen on varauduttava. – Siltä varalta, että drooniuhista johtuvat vaaratilanteet yleistyvät ja niistä aiheutuu vaara-alueen työnantajille merkittäviä lisäkustannuksia, tarvitaan työnantajien kesken tasausmalli. Sovimme, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään vaihtoehtoja. Lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille. Mikäli turvallisuustilanne heikkenee, voidaan selvityksen pohjalta viipymättä aloittaa tarvittavan lainsäädännön valmistelu, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo. STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi on tyytyväinen neuvotteluiden onnistumiseen. – Suomea pidetään varautumisen mallimaana. Tässä neuvottelussa epäonnistuminen olisi ollut kansalaisille huono viesti. Suositus ohjaa noudattamaan viranomaisen vaaratiedotteita ja sopimaan drooniuhkatilanteisiin liittyvistä toimintaohjeista työpaikoilla. Työnantaja- ja työntekijäliittojen on myös hyvä arvioida toimialakohtaisesti tarvittavia lisätoimenpiteitä. Epätietoisuus ja epävarmuus vähentyvät tämän suosituksen myötä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi arvioi. Työelämäsuositukset drooniuhkatilanteiden varalta (pdf) Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sak-akava-ja-sttk-palkkavarmuus-vahvistaa-kokonaisturvallisuutta/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom
”Painopiste on siirtynyt raiteilta maanteille” 11.6.2026 AKT kokoontuu 11.-13.6. XIX edustajakokoukseensa Tampereella. Avajaisissa esiin nousi vakava huoli työntekijöiden yhä ahtaammasta asemasta. Vastapainona nähtiin ay-liikkeen ja AKT:n perustehtävän suuri merkitys. – Ay-aktivismi on normaalia, törkyviestintä ei, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi avajaispuheessaan. AKT:n edustajakokouksen avajaisissa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) korosti kumipyörien roolia. – Itse liikkuvat ja automatisoidut välineet eivät ole meille uhka. On mentävä niin, että me olemme ratissa, suomalaiset ohjaavat, minne mennään, Lulu Ranne sanoi ja kiitti AKT:ta siitä, että taksiuudistus saatiin juuri voimaan. – Te tuitte tässä hallituksen esitystä. Siinä on kyse koko Suomesta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tarttui puheenvuorossaan droonikysymykseen, jossa työntekijöiden palkanmaksusta drooniuhissa käydään nyt tiiviitä neuvotteluja. – Voi olla, että tämä asia ratkaistaan vasta tuomioistuimessa, niin tiukalta näyttää EK:n kanta tähän asiaan. EK:n välitön linja palkanmaksusta osoittaa, että duunaria aliarvioiva politiikka ei ole väliaikainen ilmiö vaan imeytynyt Etelärannan seiniin. Viittä miljoonaa kuljetusalan työntekijää edustavan Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto ETF:n pääsihteeri Livia Spera toi esiin yhteiskunnallisesti epävakaan tilanteen. – Kuljetusalan työntekijät maksavat siitä korkeimman hinnan. Hinnat ja palkat painetaan alas, työvoimaa käytetään hyväksi. Väkivalta kuljetusalan työntekijöitä kohti lisääntyy. Eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen rooli on nyt äärettömän tärkeä. Pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden liiton NTF:n pääsihteeri Anu Hietala sanoi puheessaan polarisaation kasvaneen ja konfliktien lisääntyneen. Keskustelu, jonka pitäisi keskittyä työntekijöiden oikeuksiin ajautuu sivuraiteille. Silti hän halusi katsoa eteenpäin: – Tästä se lähtee. Kukaan muu ei tule tätä maailmaa muuttamaan kuin me yhdessä. ”Ay-aktivismi on normaalia, törkyviestintä ei” Edustajakokouksen avannut AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko nosti esiin ammattiliittojen perustehtävän: valvoa jäsenten etuja. – Ammattiliittojen asema on kautta historian ollut kiistanalainen. Tänäkin päivänä maailmassa on maita, joissa ay-aktivismi on yleinen kuolinsyy. Myös Suomessa tappouhkaukset ovat valitettavasti arkipäivää. Me SAKlaisissa liitoissa tiedämme sen hyvin. Solidaarisuudesta ja empatiasta on tullut hyveen sijasta pahe. Kireä ilmapiiri johtuu hallituksen mittavista työelämäleikkauksista, lakko-oikeuden rajaamisesta, sosiaaliturvan leikkauksista ja siitä, että ammattiliitoilta, kuten AKT:lta, halutaan viedä kyky päätehtäväänsä. – Meidän perustehtävämme koetaan niin suureksi uhkaksi poliittiselle oikeistolle ja elinkeinoelämälle, että meidät halutaan pois paikoiltamme. Meidän perustehtävämme on ollut niin onnistunutta, että meidät halutaan vaientaa. – On helppo vetää johtopäätös, ettei tarve ammattiliitoille, tarve AKT:lle ole kadonnut mihinkään. AKT:n XIX edustajakokouksessa tehdään päätös liiton ohjelmasta, säännöistä ja henkilövalinnoista tulevalle nelivuotiskaudelle 2026-2030. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/painopiste-on-siirtynyt-raiteilta-maanteille/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom
SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 1.6.2026 SAK:n hallitus on eri mieltä Suomen tulevaisuudesta kuin EK. Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa viime viikolla. SAK:n mukaan työntekijöiden ja tavallisten suomalaisten elämän kurjistamisen täytyy loppua. – EK yrittää tilata uudeltakin hallitukselta työelämäheikennyksiä. Listalla on työntekijöille kylmää kyytiä: sunnuntailisät pois, ylityölisät pois, pidempiä työpäiviä työnantajan määräyksellä, palkalliset arkipyhät pois, työntekijän irtisanomissuoja heikommaksi ja niin edelleen. Tälle linjalle saattaa tulla seuraavissa eduskuntavaaleissa stoppi, painottaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. SAK:n hallitus arvioi, että vuoden 2027 eduskuntavaaleista on tulossa työelämävaalit. Elorannan mukaan seuraavissa vaaleissa päätetään, millaisin pelisäännöin työpaikalla jatkossa toimitaan. – EK tavoittelee lainsäädäntöä, jolla työehtosopimusten määräykset voi ohittaa. Kuvitellaanko jossain, että ammattiliitot suostuvat sopimaan valtakunnallisen työrauhan ja sitten katselevat vierestä, kun työnantajat paikallisesti vesittävät sovitun? EK:n tavoitteiden toteuttaminen johtaisi siihen. Eli tulevaisuudessa työnantajat voisivat paikallisesti leikata palkkoja, lisätä työaikaa ja heikentää muita työehtoja ohi työehtosopimuksen. Talouskasvua, mutta miten? Elorannan mukaan EK on linjauksissaan ristiriitainen. On nurinkurista sanoa tavoittelevansa ”vaurastuvia kotitalouksia” kuluttamaan ja sijoittamaan, kun samaan aikaan itse vastustaa työntekijöiden palkankorotuksia ja haluaa heikentää heidän työehtojaan. – Palkansaajien ostovoima kasvaa palkankorotuksilla. EK:n ajamat rahoittamattomat veronkevennykset maksetaan joko velalla tai palveluleikkauksilla. Toisin sanoen tavallinen veronmaksaja kuittaa elinkeinoelämän miljardiluokan laskun myöhemmin tai heti heikentyneinä julkisina palveluina, toteaa Eloranta. Jarkko Eloranta muistuttaa julkisen sektorin merkityksestä palkansaajille. He ovat palveluiden käyttäjiä ja usein myös julkisen sektorin työntekijöitä. EK:n kiertoilmaus ”palvelulupauksen päivitys maksukykyä vastaavaksi” tarkoittaa leikkauksia. Hyvinvointivaltion romuttamisen sijaan täytyy turvata palvelujen rahoituspohja työllisyyttä ja kasvua vahvistamalla. – Talouskasvu on hyvä tavoite. Julkisesti rahoitetut palvelut, esimerkiksi toimiva terveydenhoito, lasten varhaiskasvatus ja liikenneverkot mahdollistavat sen. Talouskasvu ei tapahdu myöskään ilman työntekijöitä. Ja kolmanneksi, työn tekijöiden täytyy saada osansa talouskasvun tuloksista. Elinkeinoelämän papereissa nämä seikat unohtuvat. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sakn-hallitus-tyrmaa-elinkeinoelaman-tavoitteet/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 21.07.2026 Tiedote Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän 24.06.2026 Uutinen SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 23.06.2026 Uutinen Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom