Vielä kesäkuussa työministeri Matias Marttinen vakuutteli, ettei hallitus ole poistamassa arkipyhiä. Marttinen kommentoi silloin Suomen yrittäjien esitystä arkipyhien karsimisesta.

Vakuutteluista huolimatta hallitus pyysi valtiovarainministeriön budjettiosastoa tekemään selvityksen Suomen yrittäjien esittämästä aloitteesta ennen syyskuun budjettiriiheä. Budjettiosasto selvitteli samassa yhteydessä myös sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaamista.

– Tällaiset budjettiriihestä jälkikäteen tulleet paljastukset lisäävät ihmisten epävarmuutta. Hallituksen on nyt kerrottava selvin sanoin, onko näitä leikkauksia tulossa vai ei, Jarkko Eloranta edellyttää.

Orpon-Purran hallitus on aikaisemminkin pyörtänyt työntekijöille antamiaan lupauksiaan. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta päätettiin viime kevään kehysriihessä valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta, vaikka se oli nimenomaisesti jätetty pois hallitusohjelmasta.

– On siksi aivan aiheellista epäillä, että arkipyhien sekä sunnuntai- ja ylityökorvausten kohdallakin käy lopulta samoin. Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, Eloranta toteaa.

Tilastokeskus julkisti tänään tiistaina uudet työttömyysluvut, joiden mukaan työttömyysasteen trendiluku nousi elokuussa peräti 10 prosenttiin. Suomen talouskasvu ja työllisyyskehitys ovatkin Orpon hallituskaudella luisuneet ennätyksellisen huonolle tolalle. 

– Heikon talous- ja työllisyystilanteen takana ovat hallituksen tekemät, ihmisten ostovoimaa heikentäneet leikkaukset ja työntekijöiden varautuminen työttömyyteen. Suomella ei ole enää varaa uusiin ihmisten toimeentulon ja turvan vaarantaviin leikkauksiin, puheenjohtaja Eloranta toteaa.

Hakuaika päättyy 5.10.2025.

SAK jakaa ehdotusten perusteella kaksi 750 euron Duunari-stipendiä. Stipendin saajaksi voi ehdottaa henkilöä, joka on

• enintään 35-vuotias
• SAK:laisen ammattiliiton jäsen
• toiminut oman alansa arvostuksen nostamiseksi ja on näkyvällä tavalla ylpeä omasta ammatistaan
• toiminut tai toimii aktiivisesti SAK:laisessa liittoperheessä ja sen eri tehtävissä tai opiskelijajärjestöissä tai on muutoin osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta
• edistänyt toimillaan ja esimerkillään ammatillista järjestäytymistä ja/tai uudistanut ay-liikkeen toimintatapoja.

Duunari-stipendin saajaa voi ehdottaa tästä linkistä.

Ehdotuksen voi toimittaa myös postitse osoitteeseen:

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Duunari-stipendi
PL 157
00531 Helsinki

Ehdotuksesta tulee käydä ilmi, miten ehdotettu täyttää yllä olevat kriteerit. Itseään ei voi ehdottaa stipendin saajaksi.

Ehdokkaiden haku on alkanut 4.9.2025 ja päättyy 5.10.2025. Myös postitse lähetettävien ehdotuksien on oltava perillä 5.10.2025 mennessä.

Duunari-stipendit jaetaan SAK:n edustajiston kokouksessa 20.–21.11.2025.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostilla osoitteesta jarjesto@sak.fi.

Nykyisen edunvalvontapäällikön eläköityessä vuoden 2026 aikana, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry hakee edunvalvontapäälliköä monipuolisiin ja haastaviin tehtäviin. Tehtävä on kokoaikainen ja työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Työ alkaa sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään vuoden 2026 alussa.

Edunvalvontapäällikön vastuualueisiin kuuluvat:

• AKT:n työehtosopimustoiminnan ohjaaminen
• Edunvalvontatiimin esimiestyö
• Työsuhteeseen liittyvien erimielisyysasioiden valmistelun ohjaaminen ja valvonta
• Yhteydenpito työnantajiin, työmarkkinajärjestöihin ja muihin sidosryhmiin 
• Edunvalvontatiimin toiminnan kehittäminen sekä budjetin valmistelu ja seuranta

Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää:

• Itsenäistä ja oma-aloitteista työotetta
• Työehtosopimustoiminnan syvällistä tuntemusta 
• Työlainsäädännön hyvää tuntemusta
• Rautaisia esimiestaitoja, paineensietokykyä ja matkustusvalmiutta
• Kykyä ja halua omaksua uusia asioita ja kehittää vastuualueensa työtä
• Soveltuvaa koulutusta
• Kielitaitoa Englanti ja Ruotsi

Työsuhteen ehdot määräytyvät AKT:n henkilökunnan työehtosopimuksen mukaisesti. Hakijat voivat halutessaan esittää palkkatoiveensa. 

AKT:n hallitukselle osoitettuja vapaamuotoisia hakemuksia ja CV:tä pyydämme 12.10.2025 mennessä osoitteeseen madlena.rintala@akt.fi

Lisätietoja tehtävästä antaa edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen, p. 09 6131 1235 tai 1.varapuheenjohtaja Jarkko Arpula, p. 09 6131 1202.

Uudet työehtosopimukset solmittiin helmikuussa 2025. Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta on todennut 8.9.2025, ettei kuorma-autoalan edustavuudessa tai muissa vahvistamisen edellytyksissä ollut tapahtunut olennaisia muutoksia. Näin ollen yleissitovuus jatkuu aiemman päätöksen mukaisesti.

Kuorma-autoala on työntekijämäärältään AKT:n suurin yksittäinen sopimusala. Yleissitovuuden säilyminen on kuorma-autoalalle ensiarvoisen tärkeää, koska sopimusalalla on paljon järjestäytymättömiä pieniä yrityksiä. 

– Kaikkien työnantajien ja työntekijöiden on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Noudattaminen ei riipu siitä, onko työnantaja järjestäytynyt työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon tai onko työntekijä ammattiliiton jäsen, AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen kertoo.

Työnantajaliiton jäsenyritykset noudattavat työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella, mikäli yleissitovuutta ei olisi. Järjestäytymättömässä yrityksessä työntekijä taas olisi pitkälti työnantajan armoilla monien työehtojen ja palkkojen osalta. 

– Mikäli yleissitovuutta ei olisi, järjestäytymättömien yritysten ei tarvitsisi noudattaa kuin ainoastaan pakottavaa työlainsäädäntöä. Tämä tarkoittaisi sitä, että esim. pekkaspäiviä, sairausajan palkkaa, lomaltapaluurahaa ei olisi työnantajan pakko maksaa, Harri Pasanen kertoo.

AKT:n palkkasaatavariidoista tai muuten työsuhteeseen liittyvistä riidoista noin 80 prosenttia tulee kuorma-autoalalta. Yleissitovaa työehtosopimusta tarvitaan turvaamaan työntekijöille riittävät työehdot, työajat ja kohtuullisen palkkatason kaikissa yrityksissä.

Myös muissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n välillä solmituissa työehtosopimuksissa yleissitovuus jatkuu.

Korkotukilainojen takausten vähentäminen on huono uutinen rakennusalalle, joka on kärsinyt taantumasta jo pitkään. Päätös on uhka riittävälle asuntotuotannolle tulevaisuudessa. Ylipäätään valtiontalouden näkökulmasta sosiaalisen asuntopolitiikan ongelma on tilastokäytäntö, ei niinkään järjestelmä.

– On sääli, että näennäisiä säästöjä haetaan asuntopolitiikan kustannuksella. Tavalliset työssäkäyvät suomalaiset tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntopula voi muuttua ongelmaksi myös työllisyyden kasvulle, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila toteaa.

Ostovoiman ja peruspalveluiden suojaaminen budjettiriihessä on sinänsä järkevää, mutta on törkeää valjastaa rahastotaloutta oman ideologiansa käsikassaraksi. Hallituksen päätökset hamuavat Valtion eläkerahaston kukkarolle, minkä lisäksi Metsähallituksesta löytyi uusi rahasto hallituksen hampaisiin.

– Tällaiset silmänkääntötemput yhteisillä eläkevaroilla ovat vastuutonta politiikkaa.

Hallitus mainosti myös uusia työllisyystoimia, joille todella olisi huutava tarve. Pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla tasolla ja työttömyysaste yksi länsimaiden korkeimmista. Suurista puheitta huolimatta konkreettiset päätökset jäivät kosmeettisiksi.

Suurella osalla työttömiä on korkeintaan toisen asteen tutkinto. Samaan aikaan koulutukseen ja muihin työllisyyspalveluihin osallistuvien määrä on laskenut jyrkästi palveluiden puutteellisten resurssien vuoksi.

– Tässä tilanteessa kaikkien työttömien koulutusmahdollisuuksia pitäisi lisätä eikä vain avata avoimen korkeakoulun opintoja.

SAK peräänkuuluttaa sitä, että julkistaloutta ei ole mahdollista tasapainottaa ilman tulopuolta vahvistavia veropäätöksiä. Pieniä haittaverojen kiristyksiä ja korkeimpiin eläkkeisiin osuvia veropäätöksiä tehtiin, mutta kokonaisuus jäi pieneksi.

– Nämä päätökset ovat vain murto-osa siitä lovesta, minkä hallitus teki puoliväliriihessä valtion tuloihin yhteisöveron ja suurituloisten tuloveron kevennyksillä, Knuutila huomauttaa.

Budjettiriihessä hallitus on päättänyt myös maahan muuttaneiden kotoutumiskorvauksen leikkauksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä palveluita heikennetään paljon. Hallitukselle maahanmuuttajien työllisyys ei selvästikään ole kovin tärkeää.

– On älytöntä, että uuden rasismikohun keskellä hallitus päättää jakaa maahanmuuttajille keppiä. Hokema siitä, että “hallitus puhuu teoin”, saa ihan uuden merkityksen, Tatu Knuutila toteaa.

SAK:n ehdotus sisältää toimia, jotka lisäävät talouskasvun ja vakauden edellytyksiä. Toimenpiteet jakaantuvat viiteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen on työllisyyden vahvistaminen inhimillisellä tavalla. Leikkausten tie olisi akuuttiin työttömyystilanteeseen väärä valinta, koska leikkaukset heikentäisivät kasvua ja kansalaisten toimeentuloa.

– Esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan palauttaminen turvaisi sitä, että työnteko olisi työttömälle aina kannattavaa. Myös työllisyyspalveluita on tarpeen resursoida paremmin ja palkkatuen käyttöä pitää hyödyntää, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila sanoo.

Toinen SAK:n ehdottama kokonaisuus koskee koulutusta, joka on yksi kasvun kulmakivistä. SAK on jo aikaisemmin esittänyt aikuiskoulutustuen korvaajaksi mallia, joka olisi aiempaa edullisempi ja kohdistuisi paremmin tuen tarpeessa oleviin.

Myös työttömien mahdollisuuksia opiskella tulee parantaa ja maahanmuuttajien kielikoulutusta on syytä lisätä.

– Näitä tavoitteita voi edistää myös tavoilla, joka ei rasita julkista sektoria, Knuutila toteaa.

Kolmanneksi SAK esittää työmarkkinoita vakauttavia toimenpiteitä. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta ei pidä poistaa, koska kyse on tulonhankkimismenosta.
Työmarkkinoiden instituutioita pitäisi varjella, ei murentaa.  

– Kun paikallista sopimista on laajennettu, työsuojeluviranomaisten työmäärä on kasvava. Kestämätöntä tilannetta on korjattava lisäämällä valvonnan resursseja, huomauttaa Knuutila.

Neljäs kokonaisuus on kohtuuhintainen asuminen. Sitä on heikennetty sekä vaikeuttamalla asuntotuotantoa että leikkaamalla asumistukea. Esimerkiksi asumistuen suojaosan palautus edistäisi pienituloisten toimeentuloa ja työllisyyttä.

– Sosiaalisen asuntotuotannon turvaaminen taas olisi hyvä keino tukea rakennusalan toipumista ja riittävää asuntotarjontaa, myös erityisryhmille.
Viimeinen SAK:n ehdottama kokonaisuus käsittelee yhteisöveroa ja yritystukia, joihin hallitus on itsekin peräänkuuluttanut sopeutusta. SAK kannattaa sitä, että myös yritystuet otetaan viimein mukaan sopeutustalkoisiin. Ehdotuksillamme yritystukia on mahdollista karsia tavalla, joka ei aseta yksittäisiä toimialoja kohtuuttomaan tilanteeseen. 

– Kyselytutkimuksen perusteella esityksillemme on kansalaisten vankka tuki. Vaikka hallitus haluaisi sivuuttaa ay-liikkeen kannat, kansan enemmistöä on syytä kuulla, huomauttaa Tatu Knuutila.

Väestöryhmistä varsinkin työttömät (76 %), opiskelijat (67 %) ja työntekijäasemassa olevat (60 %) pitävät hallituksen tekemiä leikkauksia liiallisina ja toivovat niiden perumista.

SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen ei ole hämmästynyt kyselyn tuloksista.

– Orpon-Purran hallituksen tekemät leikkaukset ovat kohdistuneet kipeästi juuri työttömiin, työntekijöihin ja opiskelijoihin. Työttömyysturvaa on heikennetty ennennäkemättömän rajusti ja pienipalkkaisten työntekijöiden pärjäämiselle tärkeää asumistukea leikattu. Myös opiskelijoiden saamaa tukea asumiseen on leikattu.

Väänänen on erityisen huolissaan siitä, että hallituksen toimeenpanemat leikkaukset kohdistuvat usein samoihin henkilöihin.

– Pahimmillaan hallituksen toimet ovat leikanneet perheiden tuloja useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. Työllisyyteen niillä ei kuitenkaan ole ollut hallituksen lupaamia vaikutuksia – päinvastoin, työttömyysaste on nyt huikeat 9,6 prosenttia. Tilannetta pahentaa se, että pitkäaikaistyöttömyys on rajussa kasvussa ja nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL täsmensi tällä viikolla arviotaan hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksista. Laitoksen tekemän laskelman mukaan hallituksen vuosina 2024 ja 2025 toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisten määrää noin 110 000 ihmisellä, joista alaikäisiä on 27 000.

– On selvää, että hallituksen tähänastiset leikkaukset sosiaaliturvasta tulevat vaikeuttamaan vielä pitkään lukuisten suomalaisten toimeentuloa, Pirjo Väänänen toteaa.

SAK vaatiikin hallitusta lopettamaan ihmisten elämää kurjistavan leikkauspolitiikkansa. Syyskuun alun budjettiriihessä ei pidä tehdä enää heikennyksiä sosiaaliturvaan.

– Leikkausten sijaan hallituksen pitäisi arvioida uudelleen tekemiensä päätösten vaikutukset ihmisten työllisyyteen ja toimeentuloon. Esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttaminen kannustaisi työttömiä ja osa-aikaisia työntekijöitä lisäämään työtuntejaan, Väänänen huomauttaa.

Verianin kyselytutkimukseen vastasi 2 615 henkilöä ja se toteutettiin 15.–22.8.2025. Tutkimuksessa esitettiin myös seuraavat kysymykset:

• Pitäisikö hallituksen ryhtyä työllisyystoimiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi vaikka lisävelkaa ottamalla?

• Pitäisikö työttömyysturvan suojaosa palauttaa, jos sen havaitaan helpottavan työttömien työllistymistä?

• Pitäisikö julkistalouden sopeuttamisessa myös yrityksiin kohdistua sopeutustoimia?

Tutustu Verianin kyselytutkimukseen

Vuoteen 2024 saakka työttömyysturvassa oli 300 euron suojaosa, joka mahdollisti pienten palkkatulojen ansaitsemisen ilman, että ne vähensivät työttömyysetuuden määrää.

Hallitus perusteli suojaosan poistamista sillä, että se kannustaisi työttömiä ja osa-aikatyöntekijöitä vastaanottamaan kokoaikatyötä. Näin ei ole käynyt vaan on viitteitä siitä, että suojaosan poisto on osaltaan lisännyt työttömyyttä.

– Suojaosa on turvannut sitä, että työnteko olisi työttömälle aina kannattavaa. Suojaosien poistaminen työttömyysturvasta ja asumistuesta on luonut kannustinloukkuja, joissa työttömän ei ole enää aina kannattavaa tehdä lyhyitä keikkatöitä tai osa-aikatyötä, sanoo johtaja Saana Siekkinen SAK:sta.

Esimerkiksi työttömyyskassa A–kassan jäsenilleen tekemässä kyselyssä nousi vahvasti esiin, ettei osa-aikatyötä kannata enää tehdä.

Siekkinen huomauttaa, että edes työttömyystilanteen helpottaminen ei välttämättä johda siihen, että kaikille halukkaille löytyisi kokoaikaista työtä. Esimerkiksi palvelualoilla on talouden hyvinäkin aikoina teetetty paljon osa-aikatyötä.

SAK:n vielä julkistamattoman osa-aikatyöntekijöille tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 % osa-aikatyötä tekevistä haluaisi lisää työtunteja ja yli 60 % vastaajista haluaisi tehdä kokoaikatyötä.

SAK:n kyselystä käy myös ilmi, että suurin osa kamppailee toimeentulo-ongelmien kanssa. Vastaajien mediaanitulo oli 1500 euroa kuukaudessa ja peräti 59 %:lla tulot jäävät köyhyysrajan alapuolelle.

Suojaosan palauttaminen auttaisi juuri osa-aikatyötä tekeviä ja kannustaisi tekemään työttömänä myös pieniä keikkatöitä.

– Hallituksen on nyt mahdollista korjata huonoksi osoittautunut päätöksensä ensi viikon budjettiriihessä ja osoittaa, että kaikki työ on arvokasta, Saana Siekkinen sanoo.

SAK:n Verianilla teettämässä kyselyssä suojaosan palauttamista kannatettiin laajasti eri väestöryhmissä. Tätä mieltä oli myös enemmistö kyselyyn vastanneista hallituspuolueiden kannattajista. Kyselyyn vastasi 2 615 henkilöä ja se toteutettiin 15. – 22.8.2025.

Euroopan unionissa on viime vuosikymmenen ajan rakennettu kansalaisten hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta vahvistavaa politiikkaa, Jarkko Eloranta korostaa.

– On parannettu työntekijöiden oikeuksia esimerkiksi työehtosopimista edistävällä vähimmäispalkkadirektiivillä ja tasa-arvoa tukevalla palkka-avoimuusdirektiivillä. Vahvan ja vakaan talouden sekä toimivien sisämarkkinoiden rinnalla on tavoiteltu hyvinvointia sekä sosiaalista kehitystä ja oikeudenmukaisuutta.

Aiempaa ihmisläheisempi politiikka on näkynyt EU:n nauttimassa luottamuksessa. Kevään 2025 eurobarometri osoittaa, että eurooppalaisten luottamus EU:ta kohtaan on noussut finanssikriisin jälkeisestä aallonpohjasta ennätyskorkealle.

– Tavallisia ihmisiä kunnioittavalla politiikalla rakennettu luottamuspääoma on EU:lle entistä vaarallisemmassa maailmassa valtava voimavara. Sitä ei pidä nyt vaarantaa palaamalla hyvinvoinnista leikkaavaan ja työntekijöiden turvaa purkavaan politiikkaan, Eloranta varoittaa.

Jarkko Eloranta näkee huolestuttavia merkkejä siitä, että luottamusta rakentaneen politiikan viisaus ollaan EU:ssa unohtamassa. Niin viime syksynä aloittanut Euroopan komissio kuin monet jäsenmaatkin ovat painottaneet kilpailukyvyn vahvistamista sääntelyä purkamalla. Ensimmäiset purkuesitykset on jo tehty. Työelämää ja hyvinvointia vahvistavat aloitteet sen sijaan uhkaavat jäädä vähiin.

– EU voi olla vahva ja yhtenäinen vain, jos se kuulee tavallisten ihmisten tarpeita ja odotuksia. Eurooppalaiset haluavat unionilta turvaa ulkopuolisia uhkia vastaan, mutta yhtä tärkeää heille on, että EU turvaa ihmisten hyvää arkea ja toimeentuloa. Näiden on kuljettava käsi kädessä.

Eloranta toivoo eurooppalaisten hyvinvointia ja luottamusta vaalivalle politiikalle tukea myös Suomen hallitukselta.

– Meillä on Suomessa laaja yhteisymmärrys siitä, että Euroopan on panostettava puolustukseen ja kyettävä yhteistyöhön ulkoisten uhkien edessä. Nyt olisi tärkeää huomata, että näiden perustaksi tarvittava kansalaisten luottamus ei synny tyhjästä. Sitä on aktiivisesti vaalittava EU:n politiikalla, jonka tavalliset ihmiset ympäri Euroopan kokevat oikeudenmukaiseksi ja hyvinvointiaan vahvistavaksi.

Työntekijöiden turvan vaarantavasta sääntelyn purusta tulee Elorannan mielestä luopua. Sen sijaan hän odottaa komissiolta lainsäädäntöaloitteita muun muassa alihankintaketjuissa tapahtuvan työntekijöiden hyväksikäytön torjumiseksi sekä työntekijöiden suojelemiseksi psykososiaalisilta riskeiltä ja jatkuvalta tavoitettavissa ololta. Myös tekoälyn käyttö työelämässä vaatii EU-tason pelisääntöjä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta osallistuu Turun Eurooppa-foorumissa kahteen keskusteluun:

• Keskiviikkona 27.8. kello 12.30–13.15 Maailma muuttuu – pärjääkö Eurooppa? -keskustelu.

• Torstaina 28.8. kello 12.30–13.15 Kylmät tuulet puhaltavat Euroopassa, romuttuuko työntekijän turva? -keskustelu.

Keskusteluja voi seurata paikan päällä tai striimin kautta.