Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kahtena peräkkäisenä vuotena tehnyt kyselyn paikallisliikenteen kuljettajille vessa-asioihin liittyen. Tuorein kysely on tehty syys-lokakuussa. Kyselyn tuloksia käsiteltiin tuoreeltaan AKT:n valtuustossa 18.–19. marraskuuta. Asia herätti kokouksessa paljon huomiota.

– Meidän toimillamme on saatu selkeästi parannusta aikaan, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo tyytyväisenä.

Linja-autonkuljettajien työehtosopimuksessa on erityinen määräys, että vessaan on päästävä minimissään neljän tunnin välein. Vuonna 2024 jopa puolet (51 prosenttia) kyselyyn vastanneista paikallisliikenteen kuljettajista kertoi, että tosiallista mahdollisuutta päästä vessaan ei ollut. Nyt prosenttiosuus oli tippunut 34 prosenttiin.

Edelleen on todella suuri määrä kuljettajia, joille vessassa käynti on suuri ongelma. Nyt kuitenkin nähdään, että asiaan voidaan vaikuttaa.

– Edellinen kysely vuonna 2024 paljasti työpaikkoja, joissa ongelmia oli tietyillä paikallisliikenteen linjoilla. Näillä työpaikalla on pidetty katselmuksia yhdessä työnantajan, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. On selvitetty, miten tilannetta voidaan parantaa. Uusintakyselystä voidaan todeta, että tällä on ollut merkitystä, Blom sanoo.

Oulussa ja Lahdessa ollaan jo ottamassa käyttöön AKT:n suosittelema malli, jossa kunnat ja kaupungit toteuttavat vessat – ja kilpailutuksessa linjat voittaneet liikennöitsijät maksavat sopimusten mukaan niiden käytöstä. Kyselyn avoimissa vastauksissa tämä sai kiitosta ’’Lahdessa on tulossa uusia vessarakennuksia useille päättäreille, mikä on hyvä juttu’’.

– Työpaikoilla on myös käyty keskustelua, että liikenteen tilaajilta tulleet aikataulut ovat äärimmäisen tiukkoja. Työnantajien linja on ollut se, että jos vessaan täytyy mennä, kuljettajat voivat sen tehdä pelkäämättä sanktioita siitä, jos linja myöhästyy, Blom kertoo.

Vessaongelma on silti yhä monen kuljettajan arkea. Ongelmana on edelleen se, että vessoja ei ole, aikataulut ovat kireitä ja jos vessa löytyy, se ei ole siisti.

Kyselyn avoimissa vastauksissa kuljettajat kertoivat ”hullunkireistä aikatauluista” ja arvioivat, että aikatauluja suunnittelevat eivät ole tehneet minuuttiakaan käytännön työtä. Joku kuljettaja kuvailee tilannetta niin, että ”aivan kuin olisimme tuulen huuhtomia roskia”. Moni kuljettaja toteaa, että on valittava, myöhästyykö tietoisesti tai yrittääkö ajaa ”kupla otsassa”. Osa wc-tiloista on niin karmeassa kunnossa, ettei niissä voi asioida. Naisille puskapissa-ratkaisu on kaikkein hankalin. Myös kädet pitäisi päästä pesemään.

WC-ongelmia kuitenkin yritetään aktiivisesti ratkoa. Työehtosopimuksessa on myös kirjaus, että jos tosiasiallinen mahdollisuus käydä vessassa ei toteudu, löytyy malli, jolla toimia. Ensimmäinen asia on se, että kuljettaja ilmoittaa tilanteesta työnantajalle tai luottamusmiehelle. Myös epäsiisteistä vessoista on tärkeää ilmoittaa.

Taukopaikkakysely toteutettiin AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n yhteistyönä. Kyselyyn vastasi noin 800 paikallis- ja lähiliikenteen linja-autonkuljettajaa.

Lue lisää aktlehti.fi: Linja-autonkuljettajien vessaongelmissa käänne parempaan

Kuva: Tero Pajukallio

AKT:n hallitus valitsi useista hakijoista yksimielisesti uudeksi edunvalvontapäälliköksi Vesa Mikkolan.

Mikkolalla on taustaa vuodesta 2006 ilmailuhuoltomiehenä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.  AKT:n sopimusalan pääluottamusmiehen tehtävässä hän on toiminut vuodesta 2011 alkaen. Viimeisimpänä työpaikkana Swissport Finland Oy. Kokemusta on myös työsuojeluvaltuutetun tehtävistä sekä ammattiosaston eri tehtävistä.

Mikkola on ollut myös AKT:n hallituksen jäsen kesäkuusta 2018 alkaen. Hän on toiminut myös työehtosopimusneuvotteluissa yhtenä säiliö- ja öljytuotealan neuvottelijoista. Lisäksi hän on ollut AKT:n viestintävaliokunnan puheenjohtaja viimeiset kaksi vuotta.

Mikkolan valintaan vaikutti hänen vahva osaamisensa. Tehtävässä on etua siitä, että tuleva edunvalvontapäällikkö tuntee monipuolisesti niin kentän tilannetta kuin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton toimintaa.

– Olen hyvin otettu tästä luottamuksesta, otan tämän isona haasteena. Tiedän, että työtä on paljon. Päällimmäisenä on tyytyväisyys, että hallitus ja liiton johto uskovat tekemiseeni, Vesa Mikkola kertoo tuoreeltaan valinnan jälkeen.

Uusi edunvalvontapäällikkö valittiin, koska tehtävässä tällä hetkellä toimiva Harri Pasanen jää eläkkeelle vuonna 2026.

– Vuoden alusta lähdemme yhdessä Harri Pasasen kanssa tekemään töitä ja siirryn siitä jatkamaan tehtävässä itsenäisesti. Tässä on niin paljon hiljaista tietoa, mitä pitää saada itselleen ensimmäisten kuukausien aikana. Olen kuitenkin siinä hyvässä asemassa, että tunnen taloa.

– Työnkuva tulee olemaan todella mielenkiintoinen, olen tästä aivan innoissani, Mikkola tiivistää.

Hallitus antoi henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lakiesityksensä tänään torstaina eduskunnalle. Niin sanotun potkulakiesityksen mukaan työntekijän irtisanomiseksi ei tarvittaisi jatkossa painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittäisi. 

Lakiesitykseen on tullut muutamia parannuksia aiempiin luonnoksiin verrattuna. Esimerkiksi alisuoriutumista irtisanomisperusteena koskeva erillinen säännös on poistettu. Myös hallituksen aiemmin esittämät lievennykset varoituskäytäntöihin ovat jääneet esityksestä pois. 

SAK:n juristi Katariina Sahlberg korostaa, että parannuksista huolimatta lakimuutokset tulevat silti merkittävästi heikentämään työntekijän turvaa. 

– Orpon hallituksen esitys toisi lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään. SAK vastustaa siksi esitystä jyrkästi. 

Muutaman heikennyksen hylkäämisestä huolimatta esitys ylittää edelleen sen, mitä Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu. 

– Lakiesitys ei ainoastaan poista viittausta painavaan syyhyn, vaan se sisältää muitakin huononnuksia. Nykyisin työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Hallitus haluaa esityksellään kumota tämänkin säännöksen pääosiltaan, Katariina Sahlberg sanoo. 

Orpon hallitus on jo tehnyt useita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Lisää on edelleen tulossa. Hallituksen valmistelussa ovat esimerkiksi heikennykset määräaikaisiin työsuhteisiin, irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuteen sekä lomautusilmoitusaikaan. 

– Hallituksen viimeisimpiä kurjistamiskeksintöjä on siirtää päätösvalta säästövapaan pitämisen ajankohdasta työntekijältä työnantajalle. Lisäksi hallitus selvittää parhaillaan, miten jopa työntekijöiden yksityisyyden suojaa voitaisiin heikentää, Sahlberg huomauttaa. 

Kokonaisuudessaan hallituksen tekemät muutokset työehtoihin tulevat vaikuttamaan Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään ennätyksellisen negatiivisesti. Hallituksen tavoittelemaan työllisyyden kasvuun niillä sen sijaan on korkeintaan epävarmat vaikutukset. 

– Suomen työllisyyden kehityssuunta on Orpon-Purran hallituskaudella ollut surkea. Hallituksen pitäisi vähitellen ymmärtää, että työntekijöiden elämää vaikeuttamalla talous ei käänny kasvuun, juristi Katariina Sahlberg toteaa. 

– Meille, jotka reissussa ollaan ja autoissa asutaan, taukopaikkatilanne varsinkin pääkaupunkiseudulla on huono, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Janne Karhiaho kertoo.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto edustaa ammattiliittona raskaan liikenteen kuljettajia. Raskaan liikenteen taukopaikoista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on pulaa. Erityisesti yön yli ajaville kuljettajille rekkaparkeilla ja huoltoasemilla on iso merkitys.

Koko Suomessa ympäri vuorokauden avoinna olevien huoltoasemien verkosto harvenee. Yövuoroa ajavat kuljettajat joutuvat ajamaan pitkiä matkoja ilman vessakäyntejä ja mahdollisuutta peseytymiseen.

HCT-yhdistelmillä ei yksinkertaisesti mahdu jokaiselle huoltoasemalle. Tämä tarkoittaa myös haastetta sille, että on mahdollista noudattaa ajo- ja lepoaikoja, pysyä aikataulussa ja löytää tarvittava parkki- tai yöpaikka.

– Erityisen paha tilanne on autossaan yöpymään joutuvilla kuljettajilla ja varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa ei kohta ole lainkaan paikkoja yöpyä auton kanssa, sanoo AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.

Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja ja AKT:n hallituksen jäsen Janne Karhiaho kertoo, että kuljettajille ikäviä uutisia ovat olleet esimerkiksi se, että vitostiellä Kuortin ja Juvan ABC-huoltoasemien 24h-aukioloaika loppuu ja paikat menevät jatkossa kiinni puolilta öin.

– Varsinkin Juva on risteyspaikka, missä kuljettajia yöpyy paljon ja yövuorolaiset ovat käyneet tauolla. Juva on myös vaihtopaikka pohjoisesta etelään tulevalle liikenteelle.

– Koko ajan niitä fasiliteettejä tarvittaisiin lisää. Tilaa autoille pitäisi olla lisää ja mielellään niitä palveluita, että pääsisi pesulle. Nyt kun noudatetaan ajo- ja lepoaikoja pitää olla paikkoja missä pötkötetään, Karhiaho kuvaa.

Valaistuilla rekkaparkeilla on merkitystä myös turvallisuuden kannalta. Suomessakin tapahtuu polttoainevarkauksia, kuormat saavat olla vielä aika rauhassa. Karhiaho kertoo, että valaistuilla ja vartioiduilla parkkialueilla tilanne on hallitumpaa.

Pääkaupunkiseudulla rekkaparkkien tilanne on heikoin. Myös valtakunnan mittakaavassa ympäri Suomen kenttätilaa tarvittaisiin enemmän. HCT-yhdistelmien kanssa ei edes mahduta mihin tahansa.

– Kun mennään karkeasti iltaseitsemästä eteenpäin, parkkipaikan saaminen on aivan tuurikauppaa. Rupeavat huoltoaseman pihat olemaan täynnä, Karhiaho kertoo.

AKT:n viesti on, että kaavoitukseen on saatava vauhtia, rekkaparkkeihin tarvitaan myös kuntien ja ELY-keskusten tukea. Kuljettajien työaikalainsäädäntö edellyttää tauon pitämistä neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen. Taukopaikkoja tarvitaan, että taukojen pitäminen onnistuu lain mukaan.

”Tavoitteena on aina nolla työtapaturmaa vuodessa, mutta tällä alalla se on valitettavan vaikea saavuttaa”, Finnsteven Vuosaaren varapääluottamusmies Timo Lampi kertoo.

Satamien työturvallisuusviikkoa vietetään tänä syksynä 6.-10.10.2025. Teemana on ´Satama – yhteinen työpaikka´. Suomen satamissa on runsaasti eri toimijoita, joiden yhteistyötä tarvitaan. AKT on yhteistyökumppanina mukana Satamaoperaattoreiden järjestämässä Satamien työturvallisuusviikossa yhdessä Suomen Satamat ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n kanssa.

”Liukastumiset ja kaatumiset työpaikalla ovat talvella pahimpia työturvallisuusriskejä. Talvella ahtaajilla on käytössään kitkapohjalla olevat turvakengät, joilla voi välttyä pahimmilta tapaturmilta. Nastakengät otettiin testikäyttöön toissa talvena ja kokeilua laajennettiin viime talvena, joka on parantanut tilannetta. Tapaturmien riskiä on saatu alemmaksi, kun on kuunneltu työntekijöitä mitä voisi tehdä toisin tapaturmien välttämiseksi, esim. miten kenttäalueiden aurausta ja liukkaudentorjuntaa voisi parantaa.” Finnsteven varapääluottamusmies Timo Lampi sanoo.

Työperäisen hyväksikäytön ongelma ei ole missään nimessä uusi. Sen karmeus nousi julkisuuteen Paavo Teittisen tuoreen kirjan Pitkä vuoro ilmestyttyä.

– Kiitos medialle, joka on asioita pöyhinyt, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi. Se, mitä ei ole tapahtunut on lainsäädännön rakentaminen, jolla asiaa voisi estää. 

Luottamusmiesten tieto: tessejä rikotaan

Eloranta toi esiin myös SAK:n luottamusmiesbarometrin. Luottamusmiehiltä on säännöllisesti kysytty, ovatko työnantajat rikkoneet työehtosopimuksia.

– Luottamusmiehet ovat vastanneet kyllä, tessejä on rikottu. Esimerkiksi kuljetusalalla jopa 40 prosenttia luottamusmiehistä kertoo, että heidän työpaikallaan jotain säännöstä on kierretty tai rikottu. Kun tämä on tapahtunut järjestäytyneissä työpaikoissa, on hyvä miettiä, mikä tilanne on työpaikoissa, joissa ei olla järjestäytyneitä, Eloranta sanoo.

SAK ja sen liitot ovat jo pitkään liputtaneet alipalkkauksen kriminalisoinnin puolesta. Keinopaketissa on myös tilaajavastuun petraaminen, samoin kuin hankintalain täsmentämisen. Niin aluehallintoviranomaiset kuin poliisi tarvitsevat riittävät resurssit. 

– Yhden AVI:n tarkastajan lisääminen ei riitä, tarvitaan kymmenien miljoonien panostukset, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi. Ongelman mittaluokka on massiivinen.

”Tämä on suoranaista riistoa”

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo, että työperäisen hyväksikäytön kanssa on taisteltu jo parikymmentä vuotta.

– Tämä on suoranaista riistoa, eikä näytä, että se haluttaisiin oikeasti kuriin. Alihankintaketjuissa erityisesti ulkomaiset työntekijät ovat hyväksikäytön kohteena. 

Palonen kertoo, että kun AVI:n kanssa asioita on tutkittu, niin ulkomailta Suomeen lähetettyjen työehdoissa väärinkäytöksiä on jopa 85 prosentissa tutkituista tapauksista. Kyseessä on siis enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Valvonnan ei pitäisi kuulua työntekijäjärjestölle, mutta olemme perustaneet kansainvälisen työyksikön. Tarkoitus on olla pelotteena ja auttaa yrityksiä, jotka haluavat toimia rehellisesti, Palonen kertoo.

Työmailla käyttöön otetut työntekijöiden veronumerot ja työntekijän tunnistekortti ovat pieniä parannuksia tilanteeseen. 

Iso ongelma on, ettei työehtoja rikkonutta työnantajaa odota juuri minkäänlaiset sanktiot. Pahin rangaistus kiinni jäädessä on se, että työnantajan on maksettavat tessin mukaiset saatavat. Kiinnijäämisen riski on todella pieni.

Tilaajalle todellinen vastuu

Todellinen taloudellinen tilaajavastuu haluttaisiin alkuperäiselle tilaajalle, joka vastaisi koko alihankintaketjusta. 

– Kun rahasäkki on tilaajalla, sillä on täydet mahdollisuudet toteuttaa asiat, Palonen totesi.

Hän uskoo, että tilaajavastuuta kasvattamalla alihankintaketjut lyhenisivät. Sillä olisi positiivinen vaikutus myös työntekemisen laatuun.

Maahanmuuttajat hallituksen toimin entistä riippuvaisempia työnantajasta

PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen muistuttaa, että nykyhallitus on itse asiassa pahentanut tilannetta tai asettanut kaikki maahanmuuttajataustaiset entistä riippuvaisemmaksi omasta työnantajasta, kun on asetettu rajoja esimerkiksi sille, miten nopeasti on löydettävä uusi työpaikka.

– Maahanmuuttajat pitävät tosi kovasti kiinni omasta työpaikastaan, eivätkä uskalla pitää puoliaan, kun pelko on, että he joutuvat poistumaan maasta. Monet hallituksen toimet ovat nimenomaan heikentäneet tilannetta. Työnantajalla entistä suurempi mahdollisuus toimia niin kuin tykkää.

Alipalkkauksen kriminalisointi onnistuu tessien pohjalta

SAK:n liitot näkevät, että yksi olennaisista keinoista on alipalkkauksen kriminalisointi. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi vahvistaa, että alipalkkauksen kriminalisoinnin pohjana voivat olla myös työehtosopimukset, minimipalkkalakia ei vaadita. Myös ammattiliittojen yhteinen kanneoikeus on yksi tapa päästä ajamaan työntekijöiden asiaa. Lisäksi esimerkiksi veronumeron käytön laajentaminen useammalle alalle voi olla hyvä ratkaisu.

Ongelmassa on kysymys miljoona jopa miljardiluokan rahoista. Jatkuu niin kauan kuin joku hyötyy. Se jatkuu, ellei siihen puututa.

– Kiinnijäämisen riskiä pitää kasvattaa ja sanktioita koventaa, Eloranta tiivistää.

– Kun työperäinen hyväksikäyttö laajenee, paine kasvaa myös suomalaisten työehtoihin. 

SAK:n esiin nostamasta keinovalikoimasta esimerkiksi niin alipalkkauksen kriminalisointi kuin ammattiliittojen kanneoikeus ovat olleet näkyvästi myös AKT:n eduskuntavaalitavoitteissa esiin nostettuja asioita.

https://www.sak.fi/tavoitteet/tyoperaisen-hyvaksikayton-kitkeminen/

Teksti ja kuvat: Sini Silvàn

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry avusti jäsentään työsuhteen irtisanomiseen liittyvässä riidassa. Siinä työntekijän työsuhde oli päätetty henkilökohtaisilla perusteilla siten, että työnantaja vetosi työntekijän toimintaan lakon aikana. Työnantaja syytti työntekijää muun ohella lojaliteettivelvoitteen vastaisesta toiminnasta, törkeän epäasiallisesta ja uhkaavasta käyttäytymisestä sekä vahingon tuottamisesta.

Työtaistelu vuonna 2023 oli laillinen lakko sopimuksettomassa tilassa. Työntekijä toimi lakon aikana lakkovahtina varikon portilla. Työnantaja syytti työntekijää epäasiallisesta ja uhkaavasta käytöksestä, alkoholin nauttimisesta työnantajan alueella ja vahingon aiheuttamisesta päihtyneenä.

Työntekijän ja työnantajan välinen työsuhde oli ennen irtisanomiseen johtavia tapahtumia kestänyt 15 vuotta. Työnantaja ei ollut varoittanut työntekijää irtisanomisperusteessa väitetystä toiminnasta lainkaan ennen irtisanomista. 

Videotallenteet ja todistajat osoittivat työnantajan väitteet perättömiksi

AKT vei asian työtuomioistuimeen, jossa arvioitiin, oliko työnantajalla asiallinen ja painava syy irtisanoa työntekijä varoitusta antamatta. Tällaisena syynä ei ainakaan voida pitää työntekijän osallistumista lailliseen työtaisteluun. 

Asiassa arvioitiin vielä työnantajan väittämiä työntekijän menettelystä lakkovahtina toimiessaan. Tapahtumista esitettiin näyttönä videotallenteita sekä kuultiin useita todistajia. Työnantajan väitteet töihin tulevien työntekijöiden uhkaavasta kohtelusta, auton pysäyttämisestä konepellille heittäytyen ja päihtyneenä vahingonaiheuttamisesta osoittautuivat suurimmalta osin perättömiksi. 

Työtuomioistuin totesi, ettei lakkovahtina toimivan henkilön lyhytaikainen pysäyttäminen ja lakon syistä keskustelu töihin tulevan työntekijän kanssa ollut lakon aikana poikkeuksellista. Työtaistelu oli laillinen ja sen aikana voitiin pyrkiä varmistumaan siitä, että lakon alaisia töitä tehtäisiin mahdollisimman vähän. Työntekijän syyksi jäävä vähäinen moitittava käyttäytyminen oli tapahtunut vapaa-ajalla ja työnantajan alueen ulkopuolella, eikä riittänyt irtisanomisen perusteeksi – Työtuomioistuin katsoi irtisanomisen perusteettomaksi ja tuomitsi työnantajan korvaamaan työntekijälle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

Arvostettu työntekijä irtisanottiin tekaistuin perustein

Helsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry:n eli AKT:n osasto 009:n puheenjohtaja Jani Hartikka pitää tuomiota aivan oikeana.

– Hyvä, että oikeus toteutui, kun työtuomioistuin totesi irtisanomisen laittomaksi. 

Hartikka katsoo, että arvostettu työntekijä irtisanottiin tekaistuin perustein. Hänen näkemyksensä on, että työnantaja on lähtenyt kokeilemaan pelottelua siitä, jos työntekijä osallistuu lakkoon. 

Työnantaja rikkoo lakia ja selviää ilman sakkoja

Työtuomioistuimen ratkaisu tuo esiin myös epätasapainon työmarkkinaosapuolten välillä. Kun työnantaja irtisanoo työntekijän laittomasti tai esimerkiksi maksaa palkkoja työehtosopimusten vastaisesti, sanktioita ei yksinkertaisesti ole. Maksimirangaistus laittomassa irtisanomisessa tai alipalkkauksessa on se, että työnantajan on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. 

– Tässä on räikeä epätasapaino verrattuna työntekijäliitoille määrättyihin sanktioihin, kuten lakkosakkoihin, jotka työntekijöille ovat nykyisellään kymmeniä tuhansia euroja, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Teksti: Sara Seppänen ja Sini Silvàn