AKT:n palvelut joulunaikaan ja vuodenvaihteessa 16.12.2025 AKT:n palvelunumerot vastaavat normaalisti jouluaaton aattona 23.12.2025 klo 9-15 ja seuraavan kerran maanantaina 29.12.2025 sekä tiistaina 30.12.2025 klo 9-15. Keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettuina 24.-26.12.2025 sekä vuodenvaihteen 31.12.2025-1.1.2026. Myös loppiaisena 6.1.2026 toimistot ovat suljettu. Jäsenpalveluneuvonta p. 09 6131 1244 Työsuhdeneuvonta p. 09 6131 1222 Jäsenten sähköinen asiointipalvelu eAsiointi palvelee 24/7. Henkilökohtaiseen asiointiin toimistoissa sinun tulee varata aika. Aluetoimistojen yhteystiedot täältä. AKT toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
SAK: Hallitus jatkaa päätöksillään köyhyyden syventämistä 12.12.2025 Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esityksiä, jotka kiristävät työttömyysturvan saamisen ehtoja ja leikkaavat toimeentulotukea. Lisäksi käsittelyssä on uusi tarveharkintainen yleistuki, joka korvaa Kelan maksamat työttömän perusturvaetuudet. – Eduskunnan käsittelyssä olevat esitykset tulevat voimaan tullessaan syventämään köyhyyttä, sillä ne kohdistuvat ryhmiin, joihin myös hallituksen aiemmat sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Kaikkein köyhimpien toimeentuloa leikkaa lisäksi hallituksen päättämä etuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen vuosiksi 2024–2027. Uudessa toukokuun alussa 2026 voimaan tulevassa yleistuessa otetaan muun muassa käyttöön tarveharkinta. Muutos merkitsee kiristystä työttömyysturvan saamisen ehtoihin nykyistä peruspäivärahaa saaville ja myös pitkän työuran tehneille työttömille. – Osa työttömyyskassoihin kuulumattomista henkilöistä voi jäädä työttömyyden kohdatessa yleistuen ulkopuolelle, varoittaa Väänänen. Tarveharkintainen yleistuki tulee olemaan jatkossa monen ikääntyneen työttömän työuran loppuajan toimeentuloturva. Näin käy, koska hallitus on aiemmin päättänyt poistaa työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset ja palvelut ikääntyneiltä pitkäaikaistyöttömiltä. Hallitus kiristää myös työttömyysturvan karensseja. Nykyinen muistutuksesta alkava neliportainen järjestelmä muutetaan kaksiportaiseksi. Työttömän työnhaun laiminlyönnistä tai ensimmäisestä virheestä seuraa jatkossa seitsemän päivän karenssi, joka tarkoittaa toimeentulon menettämistä seitsemäksi vuorokaudeksi. Toisesta laiminlyönnistä tai virheestä työttömyysetuus katkeaa toistaiseksi, kunnes työtön on ollut töissä tai palveluissa kuusi viikkoa. Työttömyysturvan karenssit johtaisivat hallituksen esityksen mukaan myös toimeentulotuen alentamiseen 20–40 prosentilla. Jo ensimmäisen kuukauden 20 prosentin leikkaus toimeentulotukeen tarkoittaa yksinasuvalle noin 116 euron leikkausta toimeentuloon. – Tällaisissa tilanteissa etuudensaaja saa niin sanotun tuplarangaistuksen, ensin työttömyysturva katkeaa ja sitten toimeentulotukea leikataan. Toimeentulotuen ehtojen kiristymisen lisäksi hallitus leikkaa tuen perusosan tasoa noin kahdella prosentilla. Perusosan leikkaus pienentää yhden hengen kotitalouden käteen jäävää tuloa noin 18 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan noin 15 euroa kuukaudessa. – Leikkaukset ovat isoja, kun toimeentulotuen varassa elävien toimeentulo on jo valmiiksi niukkaa. Pirjo Väänänen painottaa, että toimeentulotuen leikkaukset lisäävät edelleen lapsiperheiden heikkoa taloudellista tilannetta. Vaikka hallitus jättää lasten perusosat leikkausten ulkopuolelle sekä ehdottaa, että lasten ansiotulot ja vähäiset lahjat jäävät edelleen sellaisiksi tuloiksi, jotka jätetään huomioimatta tulona, kohdistuu aikuisille tehtävät leikkaukset koko perheen tilanteeseen. – Lapsiperheköyhyydellä on tutkitusti pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia negatiivisia vaikutuksia. Erityisen huolestuttavana SAK:n Väänänen pitää eri etuusleikkausten kokonaisvaikutusta ja kohdentumista samoihin ihmisiin, mistä on huomauttanut myös sosiaali- ja terveysministeriö vaikutusarviossaan. – Vaarana on, että työttömyysturvan velvoitteiden ja seuraamusten kiristäminen lisää yhä useamman työttömän toimeentulotuen tarvetta. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät myös ilman riittävää viimesijaista sosiaaliturvaa.
”Työsopimuslain heikennys pyyhkäisee historiaan vuosikymmenten oikeuskäytännöt – varmuutta työsuhdeturvan tulevaisuudesta ei ole” 11.12.2025 – Työsopimuslain heikennyksellä pyyhkäistään historiaan vuosikymmenten keskeinen oikeuskäytäntö, eikä varmuutta työsuhdeturvan tulevaisuudesta ole olemassa. Perustuslakivaliokuntakin on omassa lausunnossaan ottanut tämän epävarmuuden lisääntymisen esille, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä. Tämä merkitsee, että hallituksen lakiesitys työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevasta lainsäädännöstä etenee tänään 11. joulukuuta valiokunnasta eduskuntaan. Irtisanomisen helpottaminen on jatkoa lakimuutoksille, joilla määrätietoisesti heikennetään työntekijöiden asemaa. Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan jo vuoden 2026 alussa. – Lakiuudistuksen työllisyysvaikutuksista ei edes ole luotettavaa arviota. Hallitus itsekin arvioi ne suuruusluokaltaan pieniksi, Ismo Kokko alleviivaa. Työlainsäädännön heikennyksiä hallitus on perustellut laajasti positiivisilla työllisyysvaikutuksilla. Hallituksen oman esityksen mukaan irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutusta ei olemassa olevan tutkimustiedon perusteella voida arvioida luotettavasti, koska tutkimusnäyttö ei ole selvää. Hallitus itse toteaa esityksessään, että työllisyysvaikutukset ovat suuruusluokaltaan maltillisen pieniä. Voi siis todeta, että kyseessä on vain työsuhdeturvan heikennys työntekijän tappioksi ja vastaavasti työnantajan eduksi. – Esitys tehdään tilanteessa, jossa hallituksen tulisi keskittyä työntekijöiden luottamuksen palauttamiseen. Taloutta ei saada kasvuun, kun työntekijöiden asemaa vain heikennetään, toteaa Ismo Kokko. SAK:n tuore kysely luottamushenkilöille kertoo, että henkilöperusteiset irtisanomiset eivät ole harvinaisia. Kuljetusalalla ne ovat keskimääräistä yleisimpiä. Niistä työpaikoista, joilla irtisanomisia oli tapahtunut, 39 prosenttia vastaajista kertoi niiden johtaneen erimielisyyteen työnantajan kanssa. Erimielisyydet olivat yleisimpiä kuljetusalalla (57 prosenttia). Irtisanomisia helpottavasta lakihankkeesta on kyselyn mukaan keskusteltu lähes puolella (48 %) työpaikoista ja keskustelun sävy on ollut lähes yksinomaan kielteinen (94 %). Se heijastaa työntekijöiden laajaa huolta irtisanomissuojan heikkenemisestä. Tiedot perustuvat SAK:n kyselyyn, johon vastasi 1000 SAK:laisten alojen luottamusmiestä.
PHT: ”Ministeri Kaisa Juuso on päättänyt lakkauttaa työikäisten hyvinvointia edistävän toiminnan” 11.12.2025 Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt leikata Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n avustusta tälle vuodelle ja lakkauttaa sen kokonaan. Kyse on uudenlaisesta elintapaohjauksesta, jolla on tutkitusti ollut positiivisia vaikutuksia työikäisten hyvinvointiin. Päätös osoittaa PHT:n mukaan sosiaali- ja terveysministerin lyhytjänteistä näkemystä työikäisten tarvitsemasta tuesta työ- ja toimintakykyynsä mutta myös sen, että tiettyä, erityisesti palkansaajajärjestötaustaisia toimijoita halutaan rangaista. Sen lisäksi, että päätös osoittaa harkintakyvyttömyyttä, on se toteutettu huonoa hallintotapaa noudattaen. Mitään perusteluja päätökselle ei ole esimerkiksi annettu. PHT ry:ssä mietitään jatkotoimia päätöksen pohjalta. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on terveyden edistämisen järjestö, joka järjestää edullisia ja vaikuttavia hyvinvointikursseja työikäisille sekä lapsiperheille. PHT on myös AKT:n tärkeä yhteistyökumppani.
Kuljetusliitot KL: Työvoiman riisto Suomessa on saatava loppumaan 8.12.2025 Paavo Teittisen tänä syksynä julkaistu teos, Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen, paljastaa karun todellisuuden – ulkomaalaisia työntekijöitä on Suomessa alistettu pakkotyöhön ravintoloissa, siivouspalveluissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsätöissä. Työehdot ovat olleet mielivaltaisia, työturvallisuus puutteellista ja työnantajan painostuksesta yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan on katkaistu. Tätä kaikkea viranomaiset ja poliitikot katsovat sormiensa läpi, ja siten syntyy varjoyhteiskunta, jossa hyväksikäyttö rehottaa ja ihmiskauppiaat jatkavat kannattavaa liiketoimintaansa. Työntekijöiden riisto on löytänyt paikkansa kuljetusalaltakin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on mm. nostanut AKT-lehdessä esiin kuljetusalalla toimivan Cofund-yritysryppään, jossa on käytetty kyseenalaisia henkilöstövuokrausjärjestelyjä, ja joissa työntekijöitä -erityisesti velkaantuneita henkilöitä- on värvätty yhtiömiehiksi kommandiittiyhtiöihin. Työn tekemisestä on maksettu alle alan työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Työntekijät ovat kertoneet tekevänsä jopa 72 tuntisia työviikkoja ja asumisesta autoissa. Lisäksi on ilmennyt veronkiertoa, eriskummallisia ”korvausten” maksujärjestelmiä ja sopimusten epäselvyyksiä. – Kun valvonta on puutteellista ja lainsäädäntö ei aseta riittäviä velvoitteita, syntyy tilanne, jossa työntekijöiden oikeuksia poljetaan järjestelmällisesti ja tulee se laajenemaan entisestään eri aloille ja henkilöstöryhmiin, toteaa Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen. Kuljetusliitot KL vaatii tilanteen korjaamiseksi mm. seuraavia toimenpiteitä: Alipalkkauksen kriminalisointi – alipalkkaus ja työehtojen räikeä polkeminen on saatava rikoslain piiriin. Tehostettu viranomaisvalvonta ja resurssit – viranomaisille on annettava riittävät keinot ja resurssit puuttua väärinkäytöksiin. Ammattiliittojen kanneoikeus – liitoille on annettava oikeus ajaa työntekijöiden etuja oikeudessa siten, ettei yksittäinen työntekijä joudu leimatuksi. Yritysten yhteiskuntavastuu ja vastuulliset kuljetusketjut – tuotantoyritysten tulee olla vastuussa myös siitä, että sen käyttämät kuljetusyritykset toimivat pelisääntöjen mukaan. Kuljetusliitot KL korostaa, että työntekijöiden hyväksikäyttö ei ole kilpailuetu, vaan rikos ihmisarvoa vastaan. Epärehellisten yritysten toiminnasta kärsivät myös rehelliset elinkeinoelämän toimijat. – Meidän on yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kesken varmistettava, että työelämä perustuu reiluihin pelisääntöihin – ei työntekijöiden riistoon, Lehtinen painottaa. Lisätiedot: Markku Lehtinen, puheenjohtaja Rautatiealan unioni RAU ry ja Kuljetusliitot KL ry, 050 336 8006 Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä. yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.
Orpon hallitus saksi vastoin virkaesitystä työelämän perusoikeuksien rahoituksen 5.12.2025 Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty poliittisella päätöksellä ja esityksen vastaisesti muille järjestöille. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit – lähes kaikilta osin jopa hyvin tai erittäin hyvin. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalainen työelämän ihmisoikeusjärjestö, joka on saanut kiitosta tuloksekkaasta ja kustannustehokkaasta työstään. – Järjestön työ ja hakemus ovat vastanneet rahoittajan asettamia standardeja. Paljon poliitikkojen päätöksestä kertoo, että rahoitusesityksen valmistellut ja esitellyt virkahenkilö ulkoministeriöstä on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen. Esittelijä on katsonut, että avustukset SASKille tulisi myöntää rahoitusesityksen mukaisesti, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. – Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut. Poliittinen ohjaus on tässä päätöksessä ollut poikkeuksellisen räikeää ja rapauttaa luottamusta järjestöjen tasaveroiseen ja lainmukaiseen kohteluun. SASKin ja sen kumppaneiden avulla esimerkiksi Kolumbiassa kotitaloustyöntekijät ovat saaneet 8-tuntisen työpäivän ja oikeuden ylityökorvauksiin ja yölisiin. Kotitaloustyöntekijöitä Kolumbiassa on noin 700 000 ja valtaosa heistä on naisia. – Tämä on yksi esimerkki työstä, jota SASK tekee maailmalla. Perusoikeuksia työntekijöille, lapsityövoiman ja pakkotyön poistaminen ja oikeus vaikuttaa omiin työehtoihin ovat ilmeisesti kokoomuksen ja sen hallituskumppaneiden mielestä vääränlaista työtä, Jarkko Eloranta toteaa. Orpon hallituksen asenne työntekijöihin, heidän oikeuksiinsa ja etuihinsa sekä heitä edustaviin ammattiliittoihin on poikkeuksellisen nuiva, jopa vihamielinen. – Työelämän perusoikeuksien edistäminen on Suomen, suomalaisten yritysten ja työntekijöiden etu. SASKin rahoituksen leikkaamisessa tuntuukin olevan kyse syvästä ideologisesta vastenmielisyydestä työntekijöitä ja heitä edustavia ammattiliittoja kohtaan. SAK:n alkuperäinen tiedote löytyy täältä.
Järjestöjen valtionapupäätökset: Merkittävä leikkaus työelämän ihmisoikeustyöhön 5.12.2025 Ulkoministeriön tuore rahoituspäätös heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävää työtä maailmalla. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusta seuraavalle nelivuotiskaudelle leikataan merkittävästi nykytasoon verrattuna. SASKille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus, kun haettu rahoitus oli 22,5 miljoonaa neljäksi vuodeksi. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa. SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti, lähes 40 prosenttia. Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty muille järjestöille poliittisella päätöksellä. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit – lähes kaikilta osin jopa hyvin tai erittäin hyvin. Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä ovat jättäneet rahoitusmyönnöstä eriävän mielipiteen. Esittelijä katsoo, että avustukset SASKille tulisi myöntää esittelijän rahoitusesityksen mukaisesti. Valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut. – Mistä johtuu, että yhden järjestön kohdalla virkahenkilöstön päätös on sivuutettu näin räikeällä tavalla? kysyy SASKin hallituksen puheenjohtaja Ismo Kokko. Hallitus on päättänyt painottaa kaupan ja kehityksen yhdistävää kehitysyhteistyötä korostaen yritysten roolia kehitysyhteistyössä. – SASKin työllä vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia yhteistyössä yritysten ja ammattiliittojen kanssa. Siksi on suorastaan hallituksen omien periaatteiden vastaista leikata tästä työstä, jota tehdään kaupan ja kehityksen rajapinnassa, sanoo SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja. YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 8 ei päästä, jos huomiota ei kiinnitetä talouskasvun ja työpaikkojen määrän ohella työpaikkojen laatuun. Parempi työelämä ja riittävä toimeentulo vahvistavat kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia ja taloutta. SASKilta leikkaaminen haittaa laadukkaiden työpaikkojen syntyä ja heikentää sitä kautta yhteiskuntien vakautta. Vakaa toimintaympäristö takaa paremmat menestymisen edellytykset myös kauppaa käyville suomalaisille yrityksille. Tavoitteeseen pääsemiseksi SASK muun muassa tarjoaa suomalaisille kehitysrahoitusorganisaatioille työkaluja sen varmistamiseksi, että ihmisarvoinen työ toteutuu Suomen rahoittamissa yksityisen sektorin kehityshankkeissa. Myös ulkoasiainvaliokunta huomioi työelämän perusoikeudet mietinnössään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta, joka linjaa Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Valiokunta totesi, että työntekijöiden perusoikeudet on huomioitava selonteon toimeenpanossa. – Nyt näin ei näytä olevan. SASKiin kohdistuvien leikkausten myötä panostus työelämän perusoikeuksien parantamiseksi heikkenee merkittävästi, Kivioja toteaa. SASKin työllä on myös kansan tuki. SASKin tänä vuonna toteuttavan kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat pääosin positiivisesti työntekijöiden oikeuksien puolesta tehtävään ihmisoikeustyöhön kehittyvissä maissa. Ammattiyhdistysliike nähdään yhteiskuntia vakauttavana tekijänä. Alkuperäinen tiedote löytyy SASKin sivuilta täältä.
SAK:n selvitys: Ilmastonmuutosta hillitään työpaikoilla, mutta työntekijöiden osaamiseen ei satsata 2.12.2025 SAK on seurannut ilmastonmuutoksen vaikutuksia työpaikoilla luottamushenkilöille suunnatulla paneelilla vuodesta 2019 saakka. Kaksi kolmasosaa (61 %) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Määrä kasvoi nopeasti vuosien 2019 ja 2023 välillä, mutta on sen jälkeen tasaantunut. Työpaikoilla tehdyistä ilmastotoimista on eniten yleistynyt viime vuosina tuotannossa tai toiminnassa käytetty uusiutuvan tai päästöttömän energian käyttö. Se on noussut 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2023 ja on nyt 57 prosenttia. Myös materiaalin kierrätys sekä vähäpäästöisiin käytäntöihin siirtyminen ovat lisääntyneet hieman, mutta esimerkiksi energiatehokkuus- tai materiaalitoimet ovat jopa vähentyneet. SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka on huolestunut positiivisen kehityksen tasaantumisesta 2020-luvun vaihteen nopean kehityksen jälkeen. – Tähän on voinut vaikuttaa poukkoileva ilmastopolitiikka niin EU:ssa kuin Suomessa. Työpaikat tarvitsevat vaikuttavia ja johdonmukaisia ilmastotoimia myös poliittisilta päättäjiltä, Björkbacka muistuttaa. – Toimia tarvitaan erityisesti työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi, esimerkiksi työntekijöiden täydennys- ja muutonkoulutuksen lisäämistä, riittävän sosiaaliturvan takaamista opiskelun aikana ja ilmastotoimien työllisyysvaikutusten arvioimista niin yksittäisillä työpaikoilla kuin laajemminkin eri toimialoilla. Kestävät työpaikat edellyttävät työntekijöiden kouluttamista ja osallistamista Tarve osaamisen kehittämiseen on lisääntynyt. Melkein kolmannes työpaikkansa luottamushenkilöinä toimivista arvioi työpaikkansa työntekijöiden tarvitsevan ilmastoimia koskevaa koulutusta, kun vuonna 2023 saman arvion teki viidennes vastaajista. Niistä luottamushenkilöistä, jotka arvioivat työpaikalla olevan ilmastotoimista johtuvaa koulutustarvetta, vain 12 prosenttia kertoi, että työnantaja oli järjestänyt tarpeesta johtuvaa koulutusta. Koulutusta järjestävien työpaikkojen määrä on huolestuttavan pieni, sillä ilmastonmuutoksen hillitseminen työpaikoilla ei onnistu ilman osaavia työntekijöitä. – Työntekijöille on annettava oikeus ja resurssit hankkia työn ohessa taitoja, joita ilmastotoimien vuoksi muuttuvassa työssä tarvitaan tai joiden avulla he voivat suoriutua nykyisestä työtehtävästään hyvin ja siirtyä tarvittaessa kokonaan uuteen työhön. Tähän tarvitaan sekä työnantajan että valtion halua ja toimia, Pia Björkbacka tähdentää. Luottamushenkilöiden ja työnantajan välinen vuoropuhelu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä yleistyi selvityksen mukaan vuoden 2019 jälkeen vuoteen 2023 asti. Vuonna 2019 luottamushenkilöistä 17 prosenttia kertoi, että työnantajan kanssa on keskusteltu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Vuonna 2023 vastaava luku oli 26 prosenttia. Valitettavasti kehitys on pysähtynyt tähän. Vuonna 2025 luku oli 25 prosenttia. Vain 12 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että henkilöstö tai luottamushenkilöt ovat päässeet mukaan päättämään työpaikan ympäristötoimista. – Työntekijöiden oikeudenmukaisuutta lisäävät toimet ovat välttämätön osa onnistunutta siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan. Työntekijät ja ammattiliitot on otettava mukaan suunnittelemaan ilmastotoimia ja päättämään niistä yhdessä työnantajien ja julkisten toimijoiden kanssa, Björkbacka toteaa. Uutena asiana paneelissa selvitettiin, onko työpaikoilla tehty ilmastonmuutoksesta johtuvia sopeutumistoimia, johtuen esimerkiksi liukkaista keleistä tai pitkittyneistä hellejaksoista. 57 prosenttia vastaajista tunnisti työpaikallaan tehtyjä toimia, kuten turvakenkien hankintoja tai kuumina päivinä viileämpään tilaan työskentelemään siirtymistä. SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 910 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaukset kerättiin marraskuussa 2025. Tutkimus on toistettu aikaisemmin vuosina 2019 ja 2023. Lue koko tutkimus
SAK:n Jarkko Eloranta: Hallitus on keskittynyt elinkeinoelämän toiveiden täyttämiseen ja unohtanut työttömät 20.11.2025 – Suomen työttömyystilanne on vakava ja inhimillisesti ottaen kammottava. Pitkäaikaistyöttömiä on yli satakolmekymmentä tuhatta, nuorisotyöttömyys hipoo sataatuhatta ja kaiken kaikkiaan työttömänä on kolmesataatuhatta suomalaista. Eloranta muistutti hallitusta myös tuoreemmista lupauksista. Hän sanoi, että ay-liike odottaa yhä valtionvarainministeri Riikka Purran kutsua keskustelemaan maahanmuutosta ja taloudesta sekä työministeri Matias Marttisen kasvu- ja työllisyyspakettia. – Kesällä ministeri Purra sanoi kutsuvansa työmarkkinaosapuolet keskustelemaan taloudesta ja maahanmuutosta. Ei ole kutsua kuulunut. Jos kutsutaan, niin kannattaa keskustelussa keskittyä oikeaan ongelmaan. Se ei ole maahanmuutto. Ongelma on työttömyys, työmarkkinarikollisuus ja työelämän epävarmuus, joka on saanut ihmiset säästökuurille. – Syksyn budjettiriihessä hallitus lupasi valmistella lokakuun loppuun mennessä kasvu- ja työllisyyspaketin. Ei ole siitäkään sen koommin kuulunut. Näillä työttömyysluvuilla luulisi, että valmisteluissa olisi vauhti päällä. Ilmeisesti hallituksella on kuitenkin kädet täynnä töitä elinkeinoelämän toiveiden täyttämisessä. Työllisyystoimilla kiire Työllisyyspalvelut on siirretty valtiolta kuntien työllisyysalueille. Tiedot eri puolilta Suomea ovat Jarkko Elorannan mukaan hälyttäviä. – Työttömät eivät pääse palveluihin. Työttömien aktivointiaste on historiallisen alhainen ja heidän osaamisensa rapautuu. Moni kunta ja kaupunki maksaa ennätyksellisiä sakkomaksuja työttömistä. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä, Eloranta muistutti puheessaan. SAK on vaatinut korvamerkittyä lisärahaa työllisyyspalveluihin, jotta työttömät pääsisivät palveluihin ja voisivat kehittää ammattitaitoaan. Myös esimerkiksi palkkatukea tulisi hyödyntää enemmän, koska sen avulla tukea tarvitsevat työnhakijat pääsevät oikeisiin töihin työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Hyvinvointialueet on myös saatava nykyistä paremmin mukaan työttömille tarpeellisten palvelujen tuottamiseen. – Työnvälitys täytyy tuoda 2020-luvulle. Sitä tulisi kehittää yhdistämällä teknologia ja henkilökohtainen tuki: meidän tulisi luopua vanhanaikaisista työhön osoituksista, luottaa työnhakijoiden omaan kykyyn valita itselleen sopivimmat haettavat työmahdollisuudet ja hyödyntää tekoälyä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamisessa. Näpit irti eläkkeistä! Eloranta otti puheessaan kantaa myös syksyn eläkekeskusteluun. – Eläkevarat on tarkoitettu työeläkkeiden rahoittamiseen. Työmarkkinajärjestöjen tuore eläkesopimus vakauttaa työeläkejärjestelmää monella tapaa ja siten turvaa nykynuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeitä. Samalla sopimus tasapainottaa julkista taloutta lähes kahdella miljardilla eurolla. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee, mistä tuoreet vaatimukset repiä eläkejärjestelmä auki kumpuavat. – Joitain tahoja taitaa harmittaa, ettei tuore eläkesopimus heikennä eläketurvaa ja eläke-etuuksia. Silti toivon, ettei hätäisillä puheilla lietsota epävarmuutta. Järjestelmä on vakaalla pohjalla eikä uutta uudistusta tarvita seuraavalla hallituskaudella. Tilannetta tarkkaillaan, ja mikäli tilanne vaatii, niin korjauksia tehdään. Nyt tilanne ei vaadi. Eloranta kertoo, että mahdollisia kehittämistarpeita pohditaan viimeistään vuonna 2035. SAK:n edustajisto on koolla syyskokouksessaan Helsingin Paasitornissa torstaina ja perjantaina 20.–21.11.2025.
AKT: Palkansaajien ostovoima on kasvanut toista vuotta peräkkäin – positiivinen käänne saatu työehtosopimusneuvotteluilla 19.11.2025 AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi puheessaan AKT:n valtuustolle, että palkansaajien ostovoima on tänä vuonna kasvanut jo toista vuotta peräkkäin. Hän muistutti edellisen tes-kierroksen lähtökohdista, jossa palkansaajien ostovoima oli romahtanut. – Lähdimme vuosi sitten työehtosopimuskierrokseen sillä tavoitteella, että vuosina 2022 ja 2023 syntynyt ostovoimakuoppa saadaan kurottua umpeen. Tavoite ei ollut helppo, eikä tukea ainakaan valtiovallan taholta tullut, Ismo Kokko kertoo. Nyt näkymä on se, että palkansaajien ostovoima palautuu vuoden 2020 tasolle ensi vuoden aikana. Keskeisinä syinä ovat olleet ennen kaikkea työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset sekä inflaation hidastuminen. – Olemme siis saavuttamassa työehtosopimuskierroksen tavoitteemme ostovoimakuopan kuromisesta kiinni – joistain epäilyistäkin huolimatta. Olennaista on ymmärtää, että palkankorotukset ja työehdot eivät tipu taivaasta. Ne tulevat ammattiliittojen neuvottelujen ansiosta, ja ovat nyt sekä jatkossa kovan työn takana, Kokko sanoo. Nyt tilanne näyttää siltä, että seuraava työehtosopimuskierros käydään joko vuoden 2027 tai 2028 talvella. AKT:lla ei tämänhetkisessä tilanteessa ole kiirettä uusiin neuvotteluihin. – AKT:n näköpiirissä ei ole tällä hetkellä syitä, jonka vuoksi kannattaisi käyttää kahden vuoden jälkeistä irtisanomisoptiota ja irtisanoa sopimuksia päättymään talvella 2027. Suomessa ei nykyhallituksen jäljiltä talous edelleenkään kasva ja työllisyystilanne on rehellisesti sanottuna heikko. Näin neuvotteluasetelma ei välttämättä suosi työntekijäosapuolta. Kysymys seuraavasta kierroksesta muuttuu kuitenkin ajankohtaiseksi ensi vuoden syksyllä, kun teknologiateollisuuden sopimuksen irtisanomismahdollisuus tulee eteen syyskuun lopussa 2026. – Mikäli teknologiateollisuuden sopimus irtisanotaan, on mahdollista, että muut työnantajat seuraavat perässä. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että neuvottelukierros käytäisiin juuri eduskuntavaalien alla ja miten se vaikuttaisi neuvotteluihin, on riski molemmille osapuolille, Kokko sanoo. Teksti: Sini Silvàn Kuva: Anne-Maarit Valli