AKT:n aloista linja-autoalalla työskentelee eniten maahanmuuttajataustaisia kuljettajia, kaupungista riippuen n. 30–40 % osuudella. Ilman heidän työpanostaan lapset eivät pääsisi kouluun tai mummot kauppaan. Alan työehtosopimuksessa, jota AKT valvoo yhdessä työnantajan kanssa, ei ole yhtään määräystä, joka mahdollistaisi erilaisen kohtelun maahanmuuttajille. Ongelmia ei tästä näkökulmasta ole ollut. Vahvat työehtosopimukset ovat kaikkien duunareiden paras tuki, ihonväristä riippumatta. Ne voidaan saavuttaa vain, jos ammattiliitoilla on voimaa niitä neuvotella. 

Ay-liikkeen perustehtäviä on yhtäläisten työehtojen ja työturvallisuuden varmistaminen kaikille työntekijöille. Epäreilu halpatyö syntyy aina sinne, missä ei ole sääntelyä tai valvonta on surkeaa.

Perussuomalaiset ovat koko hallitustaipaleensa ajan johdonmukaisesti pyrkineet heikentämään suomalaisten duunareiden mahdollisuuksia neuvotella itselleen parempia työehtoja. Puolue on kakomatta kuitannut lukuisia heikennyksiä työlainsäädäntöön, jotka mahdollistavat halpatyömarkkinoiden laajenemisen.

Keinoja on ollut monia: perussuomalaiset ovat osana hallitusta esimerkiksi heikentäneet työehtosopimusten sitovuutta, heikentäneet lakko-oikeutta, ja siten mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihin, edistäneet alustatalouden laajentumista työsuhteiden kustannuksella ja leikanneet irtisanottavien ja lomautettavien palkkoja.

Viimeisimpänä tavoitteenaan erityisesti perussuomalaiset ovat liittoutuneet työnantajien kanssa, jotta palkka-avoimuusdirektiiviä ei implementoitaisi Suomeen, kuten kuuluisi. Tällä tähdätään siihen, ettei esimerkiksi naisten, tai vaikkapa maahanmuuttajien, palkat kokonaisuutena yltäisi miesten palkkoihin.

On valitettavaa, että perussuomalaiset ovat omalla, palkansaajavihamielisellä politiikallaan heikentäneet duunarien asemaa työmarkkinoilla. Jos perussuomalaiset olisivat aidosti kiinnostuneita duunareista, pitäisi heidän tehdä täyskäännös politiikassaan ja alkaa vihdoin vahvistaa palkansaajien oikeuksia ja pelastaa se mikä vielä pelastettavissa on. Se on paras tapa varmistaa, että puolueen maalaamat uhkakuvat maahanmuuton luomasta halpatyömarkkinoista eivät toteudu. Toivottavasti liian paljon ei ole vielä tuhottu.

Lisätietoja: AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, p. 040 732 5375

Leikkaukset eivät ole tuottaneet hallituksen toivomaa tulosta. Sen sijaan, että työttömyys olisi vähentynyt, työpaikkojen määrä on romahtanut ja yhä useampi työntekijä on jäänyt työttömäksi. Työttömyysaste oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa EU-maiden kärkeä, 9,2 %. EU-maiden työttömyysaste oli maaliskuussa Eurostatin mukaan keskimäärin 5,8 %.

Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ovat lisänneet työttömien ja pienituloisten toimeentulo-ongelmia ja ajaneet perheitä köyhyyteen. Myös häädöt ovat lisääntyneet.

Leikkaukset ovat kurittaneet työttömien ohella erityisesti nuoria, osa-aikatyötä tekeviä ja muun muassa yksinhuoltajia. Pahimmillaan ne ovat leikanneet perheiden tuloja useilla sadoilla euroilla kuukaudessa.

Hallituksen leikkauspolitiikka on ollut ovelaa. Pala kerrallaan toteutettujen leikkausten massiivisuutta on ollut vaikea hahmottaa ja kokonaisvaikutuksia arvioida.

– SAK on huomauttanut hallituskauden aikana useita kertoja, että leikkausten vaikutusarviot ovat olleet puutteellisia samalla kun niiden työllisyyttä parantavia vaikutuksia on liioiteltu. Lisäksi leikkaukset ovat kohdistuneet pääosin samoille ihmisille, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.

Sakset alkoivat viuhua heti ja leikkaukset jatkuvat

Orpon-Purran hallitus on ollut vallassa melko tarkkaan kaksi vuotta. Hallitus päätti monista sosiaaliturvan leikkauksista heti syksyllä 2023 ja niitä on tullut voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Hallitus on jatkanut leikkauksia systemaattisesti koko kautensa ajan: parhaillaan lausuntokierroksella on työttömyysturvan sanktioiden ja toimeentulotuen kiristäminen ja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen yleistueksi.

Työttömien työnhaun velvoitteet lisääntyvät ja velvoitteiden laiminlyönnistä seuraavat karenssit kiristyvät ensi vuoden alussa, jos hallituksen tätä koskeva esitys toteutuu.

– SAK on painottanut, että laiminlyönti voi olla myös virhe tai tahaton vahinko. Nykyisistä muistutuksista 80 % ei ole johtanut karenssiin, Pirjo Väänänen huomauttaa.

Toimeentulotuesta hallitus suunnittelee poistavansa ansiotulovähennyksen, joka on 150 euroa kuukaudessa. Lisäksi tuen perusosaa leikattaisiin 2–3 %. Väänäsen mukaan pahinta on, että perusosaan voidaan tehdä 20–50 %:n vähennys automaattisesti ilman nykyistä harkintaa.

Viimeisimpiä hallituksen esityksiä on jo edeltänyt työttömyysturvan raju leikkaaminen:

• Ansiopäivärahaa leikataan noin 2 kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja noin 8 kuukauden jälkeen lisää.
• Työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu.
• Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on poistettu. Suojaosa on mahdollistanut pienten keikkatöiden vastaanottamisen ilman työttömyysturvan leikkautumista.
• Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palveluita ja toimeentuloa turvaavat poikkeukset on poistettu.
• Ansioturvalle pääsyä on vaikeutettu: omavastuuaikaa on pidennetty viidestä seitsemään päivään, työssäoloehtoa on pidennetty kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja lomakorvaukset jaksotetaan.
• Monen työttömän ja pienipalkkaisen työntekijän toimeentulolle tärkeää asumistukea on leikattu ja 300 euron suojaosa poistettu.

Tutustu leikkauksiin ja niiden vaikutuksiin tarkemmin.

Pienipalkkaisten ansioturva heitettiin romukoppaan

Työttömyysturvaan kohdistuneet leikkaukset ovat olleet niin rajuja, että voidaan perustellusti puhua ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän romuttamisesta, SAK:n Pirjo Väänänen sanoo. Kaikkein kipeimmin työttömyysturvan leikkaukset ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin työntekijöihin, joiden ansioturva on ollut matala jo ennen hallituksen leikkauksia.

Esimerkiksi 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on noin 1525 euroa kuukaudessa. Porrastamisen seurauksena päiväraha putoaa kahden kuukauden jälkeen noin 1220 euroon, ja jos työttömyys pitkittyy yli kahdeksaan kuukauteen, 1144 euroon. Tällaisella summalla on hyvin vaikea tulla toimeen.

Lue myös Pirjo Väänäsen blogikirjoitus Eikö mikään riitä?

Alkuperäinen uutinen SAK.fi

Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimus 190 on ensimmäinen kansainvälinen sitova sopimus, joka koskee nimenomaan työelämän väkivaltaa ja häirintää. 

Sopimuksen tarkoituksena on suojella työntekijöitä ja muita työelämässä toimivia henkilöitä väkivallalta ja häirinnältä. Sen ratifioiva YK:n jäsenvaltio sitoutuu kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan kaikkien oikeutta väkivallasta ja häirinnästä vapaaseen työelämään, ja sopimus kattaa myös kotiväkivallan. Valtio sitoutuu myös varmistamaan oikeuden työhön liittyvään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kaikille työntekijöille.

Kolumbiassa sukupuolisidonnainen väkivalta on surullisen arkipäiväistä – eikä työelämä ole erillinen saareke. Siksi sopimuksen ratifiointi on ollut etenkin naisvaltaisten palvelualojen ammattiliittojen tärkeä tavoite, jota on edistetty SASKin ja suomalaisen ay-liikkeen tuella.

Merkittävä askel oikeaan suuntaan

SASKin asiantuntija Anton Hausen pitää ratifiointia merkittävänä askeleena kohti tasa-arvoista työelämää.

– Tämä on vuosien määrätietoisen työn tulos ja esimerkki siitä, että vaikka tasa-arvonkin suhteen nyt esiintyy maailmalla synkkiä pilviä, asioissa voidaan mennä eteenpäin, hyvään suuntaan. 

Ratifiointi velvoittaa Kolumbian hallituksen laatimaan kansallisen toimeenpanosuunnitelman yhdessä työnantajien, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sopimuksen toimeenpanemiseksi. 

Jo yli 40 maata on ratifioinut ILOn häirinnän ja väkivallan vastaisen sopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2021. Myös Suomi kuuluu tähän joukkoon: meillä ratifiointi astui voimaan viime viikolla

Kesäaika aiheuttaa poikkeuksia AKT:n palveluihin. Liiton Jäsenpalveluneuvonnan ja Työsuhdeneuvonnan palvelunumerot palvelevat ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14.

Jäsenpalveluneuvonta puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1244 (poikkeus viikko 30, jolloin päivystys on klo 9-12)

Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1222.

Aluetoimistot ja keskustoimisto ovat pääsääntöisesti suljettuina 23.6. – 3.8. välisenä aikana. 

Muista myös eAsiointimme, joka on avoinna 24/7.

Työttömyyskassa palvelee läpi kesän. Katso kassan yhteystiedot: a-kassa.fi.

Hyvää kesää!

Satamien ammattiosastot kannattavat puheenjohtaja Ismo Kokon ja 1. varapuheenjohtaja Jarkko Arpulan uudelleenvalintaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n johtoon kaudelle 2026-2030.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa on aloitettu valmistautuminen Tampereella kesäkuussa 2026 järjestettävään XIX edustajakokoukseen. Kokouksessa tehdään sääntöjen mukaiset henkilövalinnat sekä linjaukset liiton toiminnasta seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Kuluvalla hallituskaudella Suomessa on valtiovallan toimesta käynnistetty ennen näkemättömän röyhkeä hyökkäys työmarkkinasopimusjärjestelmää vastaan. Tasavallan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän pitkäaikaisia toiveita lainsäädännön kautta, samalla syyllistäen palkansaajat sekä heitä edustavat ammattiliitot. Tästä huolimatta tämän myllerryksen keskellä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimusaloilla on saavutettu neuvottelutulokset, jotka kestävät yleisen vertailun. Sopimustoiminta on ammattiliittomme tärkein tehtävä ja sen keskiössä ovat liittomme puheenjohtajat sekä sopimusalojen neuvottelukunnat. Tästä tärkeästä syystä satamien ammattiosastot kannattavat Ismo Kokon ja Jarkko Arpulan uudelleenvalintaa kaudelle 2026-2030.

Allekirjoittaneet

os. 131 Helsingin Ahtaustyöntekijät ry
os. 133 Mäntyluodon Ahtaajat ry
os. 134 Rauman Satamamiehet ry
os. 135 Loviisan ja Valkon Ahtaajat ry
os. 136 Haminan Ahtaustyöntekijät ry
os. 137 Kotkan Ahtaustyöntekijät ry
os. 138 Inkoon Ahtaajat – Ingå Stuvare ry
os. 139 Turun Sataman Ahtaajat ry
os. 141 Kemin Ahtaajat ry
os. 142 Oulun Satamatyöntekijät ry
os. 148 Hangö Hamnarbetare – Hangon Satamatyöntekijät ry
os. 156 Larsmon Ahtaustyöntekijät – Larsmo Stuveriarbetare ry
os. 159 Rahjankylän Ahtaajat ry
os. 165 Röyttän Satamatyöläiset ry
os. 166 Kokkolan Ahtaajat – Gamlakarleby Stuvare ry
os. 167 Vaasan Sataman Työntekijät ry
os. 168 Kaskisten Sataman Ahtaajat – Kaskö Hamns Stuvare ry

– Kokonaisuudessaan hallituksen esitykset ovat työntekijöiden kannalta järkyttäviä. Niiden hirvittävyyttä lisää se, että hallitus on jo tähän mennessä leikannut työntekijöiden oikeuksia ennätyksellisen rankasti, SAK:n juristi Katariina Sahlberg painottaa.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen: määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään viisi vuotta.

Katariina Sahlberg arvioi muutoksen lisäävän määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja siten myös työelämän epävarmuutta.

– Hallituksen esitys todennäköisesti lisää myös syrjintää. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Hallituksen esitysluonnoksessa on suoraan todettu, että siltä osin kuin määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa.

Hallituksen esitysluonnos ei toteuta edes hallituksen omaa kirjausta hillitä perusteettomien määräaikaisuuksien ketjuttamista.

– Esitys on perusteluiltaan käytännössä täysin ideologinen huomioon ottaen, että sille ei ole esitettävissä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen tai kansantalouteen. Orpon hallitus käyttää perusteena työllistämisen esteiden poistamista, joka ei ole sama asia kuin työllisyysasteen nostaminen. Oikeasti kyse on työntekijöiden kurittamisesta, Katariina Sahlberg toteaa.

Määräaikaisuuksia koskevan muutoksen lisäksi Orpon hallitus ehdottaa, että lomautuksista pitäisi ilmoittaa työntekijöille vähintään seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Lisäksi, jos työehtosopimuksessa on sovittu lomautusilmoitusajasta lain minimiä paremmin, työpaikkakohtaisesti voitaisiin sopia, että noudatetaankin lain minimiä. Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi.

Hallitus haluaa myös heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeutta saada työtarjous entiseltä työnantajaltaan, jos työpaikan tilanne muuttuu. Esityksen mukaan tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50.

Hallituksen esitysluonnos on tänään maanantaina lähtenyt lausuntokierrokselle. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat jättäneet luonnoksesta eriävän mielipiteen (pdf).

Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän perusoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. Tätä mieltä oli enemmistö vastaajista SASKin teettämässä kansalaiskyselyssä.

Väitteen kanssa samaa mieltä oli 52 % verkkokyselyyn vastanneista. Vain 19 % vastaajista ei pitänyt työelämäoikeuksiin liittyvää kehitysyhteistyötä tarpeellisena. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista.

Ammattiliittoihin suhtautuminen yleisellä tasolla oli vieläkin positiivisempaa kuin niiden maailmalla tekemään ihmisoikeustyöhön: liittojen toimintaan suhtautui myönteisesti 64 % vastaajista. Negatiivisesti liittoihin suhtautui vain noin kymmenesosa. Naisten asenne oli positiivisempi kuin miesten, ja selvästi eniten myönteistä näkemystä oli 36–50-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tulokset ovat SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesalan mielestä myönteisempiä, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella.

Liittoja ja niiden SASKin kautta tekemää ihmisoikeustyötä maailmalla siis arvostettiin laajalti, mutta tietoisuus globaalista työstä oli melko vähäistä: vajaa 30 prosenttia tiesi siitä. Parhaiten aiheen tunsivat nuoret. Ihmisoikeustyön tärkeimpinä teemoina pidettiin elämiseen riittäviä palkkoja, työturvallisuutta ja lapsityön vastaista työtä.

Ay-liike vakauttaa yhteiskuntia

Ammattiliitot tarjoavat monille ihmisille väylän toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Ne pyrkivät varmistamaan kohtuullisen toimeentulon ja oikeudenmukaisen tulonjaon. Tässä mielessä niitä voidaan pitää yhteiskuntia vakauttavana tekijänä kehittyvissä maissa. 

Tämä ajatus sai vahvistusta kyselyssä. Siinä esitettiin väite: ”vahva ay-liike vakauttaa yhteiskuntia kehittyvissä maissa”. Sen kanssa samaa mieltä oli selvä enemmistö vastaajista, 64 prosenttia. Lähes puolet myös liittoon kuulumattomista antoi väitteelle tukensa.

– Yhteenvetona voi sanoa, että ay-liikettä ja sen tekemää ihmisoikeustyötä maailmalla arvostetaan mutta työ tunnetaan kohtuullisen heikosti. Toki tunnettuus oli laajempaa liittoihin kuuluvien joukossa, niin kuin odottaa saattoi. Tästä on hyvä jatkaa, iloitsee Vesala.

Myös se ilahduttaa Vesalaa, että SASKin ja liittojen globaalin vastuun työ on tavoittanut nuoret aiempaa paremmin, ja he selvästi pitivät työtä tärkeänä.

Kyselyssä selvitettiin ihmisten suhtautumista ammattiliittoihin ja niiden tukemaan työelämän ihmisoikeuksiin liittyvään kehitysyhteistyöhön. Samalla selvitettiin Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin tunnettuutta. Järjestön jäseniä on suurin osa suomalaisista ammattiliitoista ja keskusjärjestöistä.

Kyselyn toteutti Aula Research maaliskuussa 2025 työikäisten suomalaisten keskuudessa. Se on toteutettu kahdesti aiemminkin, ja muutokset neljän vuoden aikana ovat hyvin pieniä. 

Kyselyyn vastasi noin 1 500 ihmistä ympäri Suomen. Heistä 35 prosenttia oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä.