Hallitusneuvotteluissa romutetaan työntekijän asemaa 10.6.2023 Lakot ovat ammattiliitoille viimeinen keino toimia, kun neuvotteluteitse ei ole edetty. – Lakko-oikeudet ovat perusoikeuksia, joihin ei tule puuttua, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Kaikki työmarkkinajärjestelmän elementit kietoutuvat toisiinsa. Työrauhasta sovitaan solmimalla työehtosopimukset. Myös tukilakot ovat laillisia lakkoja, kun niistä ilmoitetaan sovittujen käytäntöjen mukaan. Jo nyt lakkoja on mahdollisuus rajata, kun ne uhkaavat terveyttä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Lakkoja on sovittelujärjestelmän avulla mahdollisuutta myös siirtää. On huomattava, että lakkoja edeltävissä neuvottelutilanteissa on aina kaksi osapuolta, joista molemmilla on vastuunsa. Hallitusneuvotteluissa halutaan edistää paikallista sopimista ja käytännössä sillä murtaa koko työehtosopimusjärjestelmä. Työnantajajärjestöt haluavat paikallista sopimista myös niihin yrityksiin, jotka eivät ole järjestäytyneitä. – Villi yritys voisi sopia työehtosopimuksista piittaamatta niin palkoista, lomista kuin työajoista. Näin Suomi voi pian olla täynnä järjestäytymättömiä yrityksiä, joissa työntekijöillä ei ole oikeuksia. Onko tämä todella hallitusneuvottelijoiden tahtotila, ymmärretäänkö järjestelmän kokonaisuus? Mikäli järjestelmää muutetaan yhdeltä osalta, tarvitaan paljon muuta uutta lainsäädäntöä turvaamaan työntekijän asemaa. Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut suomalaisen turvallisen ja tasapainoisen työmarkkinajärjestelmän perusta. Nyt oikeistopuolueiden hallitusneuvottelijoiden tavoite on toimia Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien talutusnuorassa, romuttaa yleissitovuutta, purkaa työehtosopimuksien suojaa työntekijöille ja rajata kaupan päälle lakko-oikeutta. Torilla tavataan, mutta ei juhlan merkeissä. – Nyt täytyy nähdä, että muutoksissa ei ole kysymys yksittäisen ammattiliiton, kuten AKT:n asemasta, vaan ideologisesta halusta antaa lisää valtaa yrityksille työntekijöiden oikeuksista piittaamatta.
Valtaosa suomalaisista ei rajoittaisi lakko-oikeutta missään olosuhteissa 8.6.2023 Lakko-oikeus on suomalaisille perusoikeus ja tärkeä demokratian väline. Suomessa on lakkoiltu lyhyempien työpäivien sekä työntekijöiden sopimusoikeuksien puolesta. Niissä maissa, joissa on vahva ammattiyhdistysliike, hyvinvointi on tasaisesti jakautunutta ja myös heikommassa asemassa olevista kansalaisista huolehditaan. Lakko-oikeuden rajoittaminen on selkeä viesti vahvojen tavoitteesta rajoittaa heikompien oikeuksia. Halutaanko hallitusneuvotteluissa todella lähteä sille tielle? – Kyse hallitusneuvottelujen halussa rajata lakko-oikeutta ei ole mistään muusta kuin siitä, että poliittiset vastustajat haluavat viedä työntekijöiltä viimeisetkin välineet reagoida, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa. – Julkisuudessa viljellään käsitystä, että ”aina ne ovat lakossa”, mikä ei pidä paikkaansa. Lakkoihin ei ryhdytä kevein perustein vaan aina viimeisenä keinona. Lakkojen ulkopuolelle myös rajataan turvallisuuteen, terveyteen ja huoltovarmuuteen liittyviä töitä, AKT:n järjestöpäällikkö Juha Häkkinen linjaa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto muistuttaa faktoista lakkojen suhteen. AKT on ennen helmikuuta lakkoillut palkkojen puolesta edellisen kerran vuonna 2010. Edellinen myötätuntolakko oli vuonna 2019 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työtaisteluille. Finnairin viime syksyn ulosmarssin lisäksi on ollut yksittäisten yritysten saartoja. Todellisuus lakkoherkkyydessä on tarua ihmeellisempää. – Valtaosa suomalaisista on samaa mieltä AKT:n kanssa, eikä halua rajoittaa lakko-oikeutta missään olosuhteissa. Evan tutkimustulosten mukaan rajoittamista vastaan ovat erityisesti nuoret 18-25-vuotiaat jopa 69 prosentin osuudella. Lakko-oikeutta ei saa viedä tulevilta sukupolvilta, Häkkinen sanoo. Perinteisesti esimerkiksi Tanskassa on ollut enemmän lakkoja kuin Suomessa. Myös Norja on pitkään mennyt ohi menetetyissä työpäivissä. Isossa kuvassa 1990-luvusta alkaen Suomen työtaistelujen määrä, kesto ja menetettyjen työpäivien määrä on vähentynyt. Työehtosopimukset ovat se mekanismi, jolla solmitaan ja ostetaan työrauha. Jos ammattiliitto ei työehtosopimuksen rauettua saisi osoittaa kantaansa työtaistelulla, olisi Suomi pian EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n hampaissa. Periaate yhdistymisvapaudesta on kirjattu ILO:n perustamissopimukseen. Lakko-oikeus tunnustettiin ILO:ssa jo vuonna 1927 nimenomaan osana yhdistymisvapautta. Poliittiset lakot ovat hyvin harvinaisia, viimeksi niitä on ollut Suomessa vuonna 2018. Poliittisista lakoista on työtuomioistuimen ennakkoratkaisu vuodelta 1973. Silloin AKT vauhditti päivän lakolla työaikalain muutosta ja autoliikenteen lakisääteisiä taukoja. Työtuomioistuin katsoi, ettei AKT:n eduskuntaan kohdistama painostustoimenpide rikkonut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Päätös oli linjanveto siitä, että poliittisella lakolla on mahdollisuus puolustaa oikeuksia ja toimia silti lain ja työrauhavelvoitteen mukaan.
Jäsenrekisteripalvelut ja työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu keskiviikkona 7.6. klo 12-15 6.6.2023 Jäsenrekisteripalvelut ja työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu päivystää keskiviikkona 7.6. poikkeuksellisesti klo 12-15. Jäsenrekisterin puhelinpalvelu p. 09 6131 1244 Työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu p. 09 6131 1222 Sähköinen eAsiointi.
AKT: Suomeen on rakennettava uusi työmarkkinamalli, jolla voidaan parantaa ostovoimaa, työssä jaksamista ja kilpailukykyä 31.5.2023 Suomessa on muutaman kierroksen ajan ollut käytössä työnantajien ajama vientivetoinen työmarkkinamalli. Siinä yksityissektorin päänavaajana toimii teknologiateollisuus. – Avauksen jälkeen sekä työnantaja että sovittelijan toimisto vahtivat, ettei yksikään liitto tai työntekijäryhmä saa kehitettyä omia sopimuksiaan ilman, että jokaisesta lauseesta maksetaan jokin teoreettinen hinta. Hinta maksetaan joko pienempinä palkankorotuksina tai työehtojen heikennyksenä, Ismo Kokko toteaa. Työmarkkinoiden epätasapainosta kertoo viimeisen vuoden aikana nähty laaja lakkosuma, joka yhä jatkuu. – Vientivetoinen malli ei palvele käytännössä mitään muuta kuin vientiteollisuuden kilpailukykyä, ja se ei yksinkertaisesti vetele. Tässä mallissa yksi liitto neuvottelee, muille on tarjolla vain vierestä seuraajan rooli, Kokko toteaa ja kysyy, kuinka kauan voidaan pitää uskottavana sovittelua, joka tällä hetkellä lähtee lähes puhtaasti työnantajan tarpeista. Uusi kolmen elementin työmarkkinamalli AKT:ssa nähdään, että työmarkkinoille tarvitaan uusi pelikirja. Työ uuden työmarkkinamallin rakentamiseksi Suomeen pitää käynnistää heti. Tavoitteena pitää olla palkansaajien ostovoiman, työssäjaksamisen ja koko talouden kilpailukyvyn yhdistäminen. Uutta ajattelussa on työssäjaksamisen ja sen vastakohdan työkyvyttömyyden huomioiminen voimavarana. Suomella ei ole varaa yhteenkään turhaan työkyvyttömyyseläkkeeseen tai pitkään sairaslomaan. Vapaa-aika ja työstä palautuminen on miellettävä myös työelämää kehittäväksi elementiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että malli pitää rakentaa kolmikantaisesti, työministeriön avustuksella, ennen syksyn 2024 neuvottelukierrosta. Valtuustosta terveiset myös Säätytalolle – Emme tarvitse sanelua ja pakkolakeja, vaan työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo. Hallitusohjelmatyössä on nyt väläytetty ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen puuttumista, mutta vain työntekijöiden osalta, mikä tarkoittaa heille veronkorotusta. Työnantajien verovähennysoikeudet pidettäisiin ennallaan. – Työntekijät ollaan siis laittamassa verolle, mutta työnantajia ja heidän järjestöjään ei. Säätytalolla muodostetaan linjaa, jossa työnantajien asema paranee, palkansaajien heikkenee, Blom kritisoi. Veromätkyillä palkittaisiin näin myös sitä isoa joukkoa järjestäytyneitä työntekijöitä ja toimihenkilöitä, jotka ovat olleet äänestämässä Säätytalolla hallitusohjelmasta nyt neuvottelevat puolueet vaalivoittoon. AKT:ssa verovähennysoikeuden kohtaloa tullaan seuraamaan – tarkasti.
Ismo Kokko pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden liitto NTF:n johtoon 24.5.2023 Pohjoismaiseen kuljetustyöntekijöiden liiton NTF:n konferenssi kokosi Helsinkiin 23.-24. toukokuuta 180 pohjoismaista ja kansainvälistä kuljetusalan työntekijäliittojen edustajaa. NTF on yhteistyöjärjestö pohjoismaisille kuljetusalan ammattiliitoille niin maantieliikenteessä, ilmailussa kuin meriliikenteessä. – Yhdessä yli maa- ja liittorajojen pohdittiin ratkaisuja kuljetusalan tulevaisuuden näkökulmasta ja luotiin entistä parempia yhteistyön edellytyksiä. Pysyvää on se, että ihmiset haluavat työstään palkan, jolla tulee toimeen, tapahtuman järjestelyistä vastaava NTF:n pääsihteeri Anu Hietala sanoo. Uudeksi NTF:n puheenjohtajaksi viisivuotiskaudelle valittiin AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. – On etuoikeus saada työskennellä ammattiyhdistysliikkeessä ja sen hyväksi, Kokko sanoi kiittäessään luottamuksesta. Konferenssin teema oli kuljetusalan tulevaisuus. Tulevaisuuskeskustelussa nähtiin, että tarve liikuttaa sekä ihmisiä että tavaroita säilyy, vaikka ala kehittyy. Ammattiliittojen tarve ei ole vähenemässä. – Muutosten seurauksia on pyrittävä ennakoimaan ja kyettävä muuttamaan esimerkiksi sopimus- ja työympäristötoimintaa vastaamaan muutoksia, Kokko linjaa. Niin Kokko kuin Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto ETF:n puheenjohtaja Frank Moreels nostivat uhkakuvana esiin ammattiyhdistysliikettä uhkaavan poliittisen äärioikeiston nousun Euroopassa. – Äärioikeisto ei kulje saappaissa ja maihinnousukengissä, vaan puvut päällään, mutta vaarallisempana kuin koskaan, Moreels sanoo. Ja huomioi äärioikeiston nousun jopa pohjoismaisten valtioiden hallituksiin. – Kun demokratiaan syntyy tyhjiöitä ja ajat ovat vaikeat, se antaa kasvualustaa populistisille oikeistoliikkeille. Äärioikeistolaiset voimat hyödyntävät vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan ja ovat myös suora uhka ammattiliitoille, joiden työ perustuu solidaarisuuteen ja yhteistyöhön kaikkien työntekijöiden kesken, Kokko puolestaan arvioi. Ammattiliitoilla on merkittävä rooli vastustaa syrjintää, vihaa ja äärimielipiteitä. – Meidän on myös kannustettava avoimeen dialogiin ja vastuulliseen tiedonvälitykseen, jotta voimme torjua äärioikeiston harhaanjohtavia viestejä, Kokko linjaa. AKT:n edustajina NTF:n jaostoihin valittiin myös sopimustoimitsijat: Johanna Tuomaala, siviili-ilmailu, Vesa Lackman, maanteiden tavaraliikenne sekä ympäristötyöryhmä, Juha Anttila, satama, Juha Ollas, julkinen liikenne sekä Jari Kudjoi, huolinta ja varastot.
Mikä parantaisi kuljetusalan imua? – Harri Pasasen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 23.5.2023 Kuljetusalalle kannattaa houkutella myös palkalla. Kolmanneksella kuljetusyrityksistä on ollut vaikeuksia työntekijöiden palkkaamisessa. SUOMEN kuljetus ja logistiikka SKAL ry kertoi 27. huhtikuuta kuljetusbarometristään, jonka mukaan kolmanneksella kuljetusyrityksistä on ollut vaikeuksia työntekijöiden palkkaamisessa. Tarve on jopa 4 000 uudesta kuljettajasta vuosittain. SKAL esitti ratkaisuiksi esimerkiksi koulutuksen riittävää rahoitusta, työperäisen maahanmuuton vauhditusta sekä Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta. Kuljetusalan työntekijöiden näkökulmasta sivuutettiin kuitenkin jotain olennaista – se, että osaajapulaa voidaan aina helpottaa paremmilla työehdoilla. On todella paljon merkitystä, miten työntekijöitä kohdellaan. Työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin panostaminen, parempi kilpailukykyinen palkka ja työehdot ovat merkittävä kannustin siirtyä alalle. Työntekijöitä kiinnostavat työajat, jotka tukevat jaksamista sekä mahdollistavat työn ja vapaa-ajan yhdistämisen. Tällä on iso merkitys työssä viihtymiseen. Kuorma-autoalalla työpäivän loppumisaika ei usein ole ennalta tiedossa. Kohtuulliset työajat antaisivat mahdollisuuden elää normaalia perhe-elämää, viettää aikaa lasten kanssa tai harrastaa jopa joukkuelajeja. Kuljetusalan työntekijöillä tulee olla mahdollisuus pitää itsestään ja hyvinvoinnistaan huolta. Näin saataisiin koulutetut kuljettajat myös pysymään töissä. Hyvä työterveyshuolto olisi plussaa. Alan arvostus voi kasvaa myös sisältä päin. Kuljetusala on tärkeä koko yhteiskunnalle. Työn imu paranee, kun ammattilaiset itse kokevat, että heitä arvostetaan ja se näkyy palkoissa. Työntekijöitä kannattaa ottaa mukaan työn kehittämiseen. Paikallisesti voidaan sopia jo nyt, mikäli halutaan sopia työehtosopimuksia parempia työehtoja. Työpaikan hyvä maine tarjoaa tehokkaimman viestin työmarkkinoiden puskaradiossa. Teksti: Harri Pasanen, edunvalvontapäällikkö, AKT Alkuperäinen teksti Helsingin Sanomissa
Paikallinen sopiminen on SAK:laisilla aloilla yleistä, mutta sopimusten tulkinnasta syntyy usein erimielisyyksiä 11.5.2023 – Myönteinen kokemus paikallisesta sopimisesta heijastelee hyvin usein henkilöstön ja johdon välisiä suhteita. Mitä paremmat välit työntekijöillä on työnantajan edustajien kanssa, sitä parempia ovat kokemukset paikallisesta sopimisesta, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström toteaa. Paikallista sopimista tehdään paljon. SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyssä luottamushenkilöt kokevat nyt, että heillä on aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia paikallisen sopimuksen sisältöön. – Olettaisin, että vuoden 2023 tuloksessa näkyy hyvä työllisyyskehitys ja työvoimapula, joiden vuoksi on tehty tasapainoisia ja työntekijöiden jaksamista ja tarpeita tukevia paikallisia sopimuksia. Vuonna 2018 työllisyystilanne oli heikompi ja vuonna 2020 meillä oli koronapandemia alkamassa, minkä takia tehtiin heikennyksiä, Lindström kertoo. Niistä vastaajista, joiden työpaikalla on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten kahden vuoden aikana, selvä enemmistö (73 %) kertoo, että ammattiliitolla on ollut merkittävä rooli paikallisessa sopimisessa. Yli puolet (54 %) on sitä mieltä, että liiton roolia tulisi entisestään lisätä. Hyvät kokemukset paikallisesta sopimisesta syntyvät siitä, että sopiminen tapahtuu työehtosopimusten määrittämissä raameissa ja luottamushenkilöiden toimesta. – Kyselyn vastaukset tukevat sitä SAK:n näkemystä, että paikallinen sopiminen on hyvä työkalu työpaikkakohtaisten tilanteiden hoitamisessa. Jotta sopiminen olisi tasapainoista, tulee ammattiliittojen osaamisella olla paikallisessa sopimisessa vahva rooli, jolla tuetaan luottamusmiestä neuvottelijana, Rami Lindström painottaa. Noin kolmannes (32 %) paikallisia sopimuksia tehneiden työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoo, että paikallisen sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt erimielisyyttä. Erimielisyystilanteissa työnantaja on useimmiten käyttänyt tulkintaetuoikeuttaan eli työnantajan tulkinta sopimuksesta on otettu käyttöön. Viidennes (19 %) luottamushenkilöpaneelin vastaajista ilmoitti kokeneensa häiritsevää painostusta paikallisen sopimuksen neuvottelujen yhteydessä. – On huolestuttavaa, että edelleen isoon osaan paikallisia neuvotteluja liittyy työnantajan painostus. Se ei kuulu rehtiin sopimiseen, Lindström huomauttaa. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström muistuttaa, että työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävistä eduista, kuten kannustinlisistä, on aina mahdollista sopia työpaikalla. – Jos työehtosopimuksen muista ehdoista poiketaan paikallisen sopimisen keinoin, tulee ammattiliiton olla aktiivisesti mukana tasapainottamassa neuvotteluja. Se on työnantajankin etu, sillä hyvät kokemukset reilusta paikallisesta sopimisesta parantavat työntekijöiden työssä viihtyvyyttä. SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1020 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaukset kerättiin 28.2.–14.3.2023. Uutinen SAK:n sivuilla.
Työväen Musiikkitapahtumaan AKT:n jäsenille lipputukea hurjat 75 % 9.5.2023 Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään Valkeakoskella 26.-30.7.2023. AKT:n lipputuki jäsenille on edellisvuosien mukaan 75 % alennus lipun hinnasta. Osta liput Tiketistä nyt. Lippujen oston yhteydessä ilmoitetaan nimi ja jäsennumero. Jäsenetuliput ovat nimetyt ja henkilöllisyys tarkastetaan rannekkeenvaihdon yhteydessä portilla. Perinteikäs mutta jatkuvasti uudistuva festivaali tarjoaa kävijöilleen jälleen kiinnostavan, monta musiikkityyliä kattavan ohjelman. Heinäkuussa UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaan ainutlaatuisessa miljöössä kuullaan muun muassa elektropoppia, räppiä, kansanmusiikkia, poprockia, vaihtoehtometallia, salsaa sekä uunituoreita työväenlauluja. Esiintyjiksi on kiinnitetty mm. Ismo Alanko, Anna Eriksson, J. Karjalainen, Erja Lyytinen, Liisa Tavi, Paleface ja Nyrkkitappelu sekä Kuumaa, Bess, Samuli Putro, Asa ja Opal Ocean (AUS). Kaikki esiintyjät tästä. Ohjelmisto päivittyy kevään aikana. Lue lisää tapahtumasta www.musarit.fi
Matkatoimistoalalle saatu työehtosopimus päättää AKT:n tes-kierroksen 5.5.2023 AKT:n, Mailin ja Paltan välisissä työehtosopimusneuvotteluissa saatiin neuvottelutulos matkatoimistoalan työehtosopimuksesta perjantaina 28.4. Sekä AKT että Palta ovat 5.5. hyväksyneet sopimuksen. Sopimus noudattelee niin sanottua yleistä linjaa. Sopimuskausi alkaa 1.5.2023 ja päättyy 30.4.2025. Matkatoimistoalan sopimustoimitsija Katri Höök tiedottaa Mailin jäsenille sopimuksen yksityiskohdista sähköpostitse maanantaina 8.5. ja häneltä voi kysyä suoraan lisätietoja sopimuksen yksityiskohdista. Työehtosopimuksen hyväksyminen tarkoittaa, että AKT:n tes-kierros on saatu päätökseen. Matkatoimistoalan sopimus oli viimeinen auki olevista sopimuksista. Neuvottelukierros aloitettiin ensimmäisillä työehtosopimusneuvotteluilla joulukuun 2022 alussa. Kierrosta oli jo sitä ennen valmisteltu pitkään sekä jaostoissa että valmiuskampanjan avulla. Uusia työehtosopimuksia ja palkkataulukoita päivitetään AKT:n nettisivuille sitä mukaa, kun ne valmistuvat sekä työnantajaliittojen että AKT:n osalta. Aiemmin hyväksytyt sopimukset Airpron työehtosopimukseen saatiin jo 8.3. neuvottelutulos, joka odotti pitkään Airpro Oy:n hyväksyntää. AKT:n hallitus hyväksyi sopimuksen 3.4. Huolinta-alan varastoterminaalien työehtosopimusneuvotteluissa saatiin 23.3. neuvottelutulos, minkä huolintajaosto, AKT:n hallitus ja Palvelualojen työnantajat Palta ry ovat hyväksyneet. AKT:n hallitus sekä Elintarviketeollisuus ry ovat 23.3. hyväksyneet myös neuvottelutuloksen Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksesta. Liikenneopetusalan työehtosopimuksesta saatu neuvottelutulos on hyväksytty 23.3. sekä AKT:n että Paltan puolelta. AKT:n että Paltan hallinnot hyväksyivät 17.3. neuvottelutuloksen koskien Finnairin matkustamohenkilöstön palkankorotuksia. Perjantaina 17.3. AKT:n hallitus hyväksyi työehtosopimusten neuvottelutuloksen Kaupan automiehille. Neuvotteluosapuolina tässä ovat AKT ja Kaupan liitto. Taksiliikenteen työehtosopimus hyväksyttiin 17.3. Tässä neuvotteluosapuolina olivat AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry. AKT:n hallitus hyväksyi 17.3. myös ahtausliikkeiden AKT:laisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen. Neuvotteluosapuolina ovat AKT, Steveco, Olmar Pori sekä Finnsteve. Matkahuoltoalan eli linja-autoasemien työehtosopimus on solmittu maanantaina 6.3. Huoltokorjaamojen ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimukset on solmittu perjantaina 3.3. Viking Line Abp:n työehtosopimus on solmittu 3.3. Ahtausalalle on solmittu työehtosopimus 1.3. Työehtosopimukset on solmittu 28.2. myös kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuote- sekä terminaalitoiminta-aloille. Lisätiedot matkatoimistoalan sopimuksesta, sopimustoimitsija Katri Höök 040 760 1050
Jäsenrekisteripalvelut ja työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu keskiviikkona 10.5. klo 12-15 4.5.2023 Jäsenrekisteripalvelut ja työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu päivystää keskiviikkona 10.5. poikkeuksellisesti klo 12-15. Jäsenrekisterin puhelinpalvelu p. 09 6131 1244 Työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu p. 09 6131 1222 Sähköinen eAsiointi.