Tämän vuoden Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen kannustaa kesätyöntekijöitä olemaan yhteydessä neuvontaan, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää.

Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on oikeustieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Hän on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä.

Tee työsopimus kirjallisena

Tirinen kehottaa kesätyöntekijöitä tekemään työsopimuksen kirjallisena ja käymään sen huolellisesti läpi ennen allekirjoittamista. Työsopimuksessa kirjataan tärkeät työsuhteen ehdot, kuten työtunnit, työaika, työsuhteen kesto, palkka ja noudatettava työehtosopimus. Allekirjoitettu sopimus sitoo kumpaankin osapuolta.

– Kesäduunari-infosta voi kysyä neuvoja jo ennen allekirjoittamista, jos jokin työsopimuksen kohta tuntuu epäselvältä. Neuvoja voi kysyä myös palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyvistä aiheista. Kysymykset käsitellään aina luottamuksellisesti, eikä avun pyytämistä tarvitse arastella, Tirinen painottaa.

– Kesätyöntekijän kannattaa perehtyä huolellisesti omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Hänellä on oikeus saada kunnollinen perehdytys työhönsä. Työnantajan pitää antaa ohjausta muun muassa työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä toimintatavoista, jotta työ sujuu turvallisesti, Tirinen sanoo.

Nuorille suunnatulle työsuhdeneuvonnalle yhä tarvetta

– On todella tärkeää, että on tällainen maksuton kaikille avoin palvelu, jonka kautta voi selvittää kesätöissä mietityttäviä asioita. Monille nuorille kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään, ja kesätyössä tulleet kokemukset saattavat vaikuttaa nuoren mielikuvaan työelämästä pitkäänkin, Tirinen muistuttaa.
 
Maksuton Kesäduunari-info on tarjonnut neuvontaa ja vastauksia jo 18 kesänä nuorten, heidän läheistensä sekä työnantajien kysymyksiin. Vaikka työelämä on muuttunut monin tavoin, kysymysten aiheet ovat pysyneet pitkälti samoina. Eniten kysytään neuvoa palkka- ja työaika-asioissa. Myös koeaikaa ja työtodistusta koskevista aiheista tulee paljon yhteydenottoja.

Kesäduunari-info palvelee kesän ajan

Kesäduunari-info avataan tänään maanantaina 2. toukokuuta ja se palvelee 31. elokuuta asti. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai WhatsApp-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Käytössä on sähköinen yhteydenottolomake Kesäduunari-infon sivuilla. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä.

Kesätyötä koskevat perustiedot ovat käytettävissä Kesäduunari-infon verkkosivuilla. Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymyksien vastauksiin ja kesäduunarin muistilistaan.

Matkatoimistoalan työehtosopimusneuvotteluissa on saatu neuvottelutulos perjantaina 28.4. Tulos käsitellään seuraavaksi osapuolten hallinnoissa. Neuvotteluosapuolina ovat AKT ja Palvelualojen työnantajat Palta ry.

Aiemmin hyväksytyt sopimukset

Sekä AKT:n että Paltan hallinnot ovat 17.3. hyväksyneet 14.3. aikaan saadun neuvottelutuloksen koskien Finnairin matkustamohenkilöstön palkankorotuksia.

Perjantaina 17.3. AKT:n hallitus hyväksyi työehtosopimusten neuvottelutuloksen Kaupan automiehille. Neuvotteluosapuolina tässä ovat AKT ja Kaupan liitto.

Taksiliikenteen työehtosopimus hyväksyttiin 17.3. Tässä neuvotteluosapuolina olivat AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry.

AKT:n hallitus hyväksyi 17.3. myös ahtausliikkeiden AKT:laisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen. Neuvotteluosapuolina ovat AKT, Steveco, Olmar Pori sekä Finnsteve. 

Matkahuoltoalan eli linja-autoasemien työehtosopimus on solmittu maanantaina 6.3. 

Huoltokorjaamojen ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimukset on solmittu perjantaina 3.3. 

Viking Line Abp:n työehtosopimus on solmittu 3.3. 

Ahtausalalle on solmittu työehtosopimus 1.3. 

Työehtosopimukset on solmittu 28.2. myös kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuote- sekä terminaalitoiminta-aloille. 

Seuraa AKT:n tes-neuvottelu-sivustoa

Vain vajaa puolet kyselyyn osallistuneista (48 %) vastasi, että työnantaja on huomioinut henkiset kuormitustekijät osana työpaikan vaarojen arviointia. Silloin kun vastaajien mielestä näin on tapahtunut, huomio on ollut hyvin perinteisissä asioissa, kuten työvälineisiin tai työympäristöön liittyvissä vaaroissa. Esimerkiksi liiallinen työmäärä tai liian yksitoikkoisen työn riskejä on huomioitu selvästi harvemmin.

– SAK:n liittojen jäsenten keskuudessa työelämän suurimmat haasteet liittyvät työmäärään ja työnantajan tarjoaman tuen puutteeseen. Tulosten mukaan näihin liittyvät kuormitustekijät tulevat muita harvemmin huomioiduksi osana työn vaarojen arviointia, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

Henkisen työsuojelun vahvistaminen on ajankohtaista, sillä kesäkuun alussa tulee voimaan työturvallisuuslain muutos. Se velvoittaa työnantajan ottamaan vahvemmin huomioon niin fyysiset kuin psykososiaaliset kuormitustekijät osana työn vaarojen arviointia.

SAK:n selvityksessä kysyttiin, aloittaako työnantaja toimet kuormittuneen työtekijän kuormituksen vähentämisestä, jos kuormitus vaarantaa henkistä terveyttä. Vain alle puolet (42 %) vastasi myöntävästi.

Selvityksessä käytännön toimina mainittiin usein keskusteluapu työterveyden kanssa. Työkaluina nousivat myös työkierto ja muutokset toimenkuvissa sekä erilaiset työaikajärjestelyt ja työaikajoustot.

– Nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan kuormittavuuteen. Olisimme kuitenkin toivoneet paljon useammin mainintoja työnantajan omista toimenpiteistä ja koko työyhteisön jaksamista tukevista menettelyistä, kuten johdon vastuuttaminen, jaksamiskeskustelut esimiehen kanssa, työntekijöiden määrän lisääminen tai palaverikäytäntöjen kehittäminen.

Vain 14 prosenttia vastasi, että omalla työpaikalla työn henkiseen kuormittavuuteen liittyviä asioita käsitellään esimiesten ja työntekijöiden kesken, esimerkiksi osasto- tai yksikkökokouksissa. Kolmannes (28 %) vastasi kieltävästi. Puolet (49 %) arveli tilanteen vaihtelevan osastoittain tai yksiköittäin.

– Kuten muidenkin työsuojelukysymysten, myös työn henkisen kuormituksen pitäisi olla osa normaalia keskustelua työpaikalla. Tulosten perusteella tähän on vielä matkaa. Jos työpaikoilla keskustellaan henkisen kuormituksen asioista, ilmiö aletaan tunnistaa ja tunnustaa paremmin. Usein ratkaisuja löytyy työyhteisön yhteisen kehittämisen kautta, Riitta Työläjärvi huomauttaa.

Edustuksellisessa yhteistoiminnassa, kuten yt-elimessä tai työsuojelutoimikunnassa asiaa käsiteltiin useammin. Kuitenkin vain puolessa (51 %) vastaajien työpaikoista näin oli varmasti tehty.

– Yhteistoiminta on luonteva ja hyvä paikka käsitellä jaksamiseen liittyviä asioita. Se on foorumi, jossa sekä johdon että työntekijöiden taidot ja kokemus laitetaan yhteen paremman työpaikan ja sopivan työkuormituksen luomiseksi.

Työntekijöiden henkinen pahoinvointi rasittaa sekä yksittäisiä työntekijöitä että laajemmassa kuvassa koko työyhteisöä ja yritysten tuottavuutta. Luottamushenkilöille tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että henkisen työsuojelun kysymykset ovat edelleen monilla työpaikoilla vieraita.

– On hyvä alku, että lainsäädäntö ohjaa vahvemmin henkisen työterveyden riskien kartoittamiseen. Nyt olisi aika laittaa myös keinot ja seuranta kuntoon. Esimerkiksi keskusteluapu työterveyshuollon kanssa on tärkeä tuki, mutta ei välttämättä johda korjaustoimenpiteisiin työpaikan olosuhteissa. Seuraavana lainsäädännön kehittämistoimena tarvitsemme uuden asetuksen, joka tukee ja ohjaa työpaikkoja henkisen kuormituksen hallinnassa, asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

Henkisen kuormituksen käsittelyä työpaikoilla kartoittaneeseen kyselyyn vastasi 1035 luottamushenkilöä tammi-helmikuun vaihteessa 2023. Tutustu tarkemmin kyselyn tuloksiin.

AKT:n keskustoimisto ja aluetoimistot siirtyvät kesäaikaan tiistaina 2.5. alkaen elokuun loppuun saakka.

Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1222

Jäsenrekisteripalvelun puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1244

Keskustoimisto on avoinna ma-to 8.00–15.30 ja pe 8.00–14.30.

Aluetoimistot on avoinna ma-to klo 9-12 ja 13–15 sekä pe klo 9–12 ja 13–14

Toivotamme kaikille iloista vappua!

VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä toivoo, että uusi hallitus lyhentäisi toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi. Tästä Niemelä laskee säästöksi sata miljoonaa euroa.

Ratkaisu olisi täyskäännös linjaukseen, joka tehtiin parikymmentä vuotta sitten, kun kaikki ammatilliset perustutkinnot pidennettiin kolmivuotisiksi. Silloin tarkoitus oli antaa ammattiopiskelijoille mahdollisuus jatko-opintoihin ja lisätä yleissivistävää koulutusta.

– Opintojen lyhentämisen sijaan tulisi lisätä resursseja. Kouluihin tarvitaan päteviä opettajia ja lähioppimista. Huomiota tarvitaan opiskelijoiden tukemiseen. Työelämä muuttuu ja tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat yhä enemmän kielitaitoa ja kykyä oppia uutta, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom jyrähtää.

Viesti työpaikoilta kertoo, että ammatillisesta koulutuksesta saatu pohja ei tahdo riittää jatkuvasti kehittyvän työelämän vaatimuksiin. Leikkaukset näkyisivät pitkällä aikavälillä kohtaanto-ongelmana. Työt ja tekijöiden osaaminen menevät ristiin ja syntyy työttömyyttä.

”Valtiovarainministeriön virkamieskunta on ottanut liikaa poliittista valtaa.”

Myös toimitusministeriön opetusministeri Li Andersson kommentoi asiaa Kansan Uutisissa 21.4. ja muistutti, että ammatillinen koulutus on viimeisimmän, vuoden 2018 reformin jälkeen osaamisperustaista. Se tarkoittaa sitä, että tutkintoja voi suorittaa alle kolmessa vuodessa, mikäli opiskelijalla on aikaisempaa osaamista. Anderssonin kanssa voi olla samaa mieltä siitä, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Niemelän esitys on käsittämätön ja perustuu tietämättömyyteen. 

– Valtiovarainministeriön virkamieskunta on ottanut liikaa poliittista valtaa talouspoliittisessa keskustelussa jo ennen Niemelän uusia kannanottoja, Blom sanoo.

Hallitusohjelmassa tulee tarttua harmaaseen talouteen satsaamalla kansainvälisten kuljetusten eli käytännössä kabotaasiliikenteen valvontaan. Se tarkoittaisi, että Suomen maantieliikenteessä ajetaan ja kuljetetaan suomalaisilla työehdoilla. Tämä olisi yhteinen voitto: suomalaisyrityksille reilumpaa kilpailua, työntekijöille asiallista palkkaa ja yhteiskunnalle verotulojen määrän kasvua. Jo nyt rajavalvonnassa kuvataan Suomeen tulevat ja lähtevät ajoneuvot, mutta tietoa ei hyödynnetä. Lainsäädäntö ontuu myös siinä, ettei kabotaasisääntöjen rikkomisesta ole sanktioita. Raskaan liikenteen valvontaa pitää parantaa jo pelkästään siksi, että kuljetustyö on turvallista.

– Se, että kabotaasivalvontaa toteutettaisiin jo olemassa olevilla keinoilla, tarkoittaisi lisää työtä suomalaisille ja lisää verotuloja Suomeen. Suomalaisten työehtojen noudattaminen takaa työehdot, joilla tulee toimeen. Riittävä panostus tieverkkoihin luo edellytykset sille, että Suomi koetaan houkuttelevana investointikohteena, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

AKT:n hallitusohjelmatavoitteiden tärkeimpiä asioita on maanteiden kunto. Tarvitaan pitkäaikainen ohjelma, jolla pienennetään maanteiden jo 1,65 miljardiin paisunutta ja yhä kasvavaa korjausvelkaa. Maanteiden kehittämisrahoitusta pitää kohdentaa, jotta elinkeinoelämä toimii, työmatkaliikenne sujuu ja liikenneturvallisuus paranee. Myös alempitasoinen tieverkko ja esimerkiksi talvikunnossapito tarvitsevat satsauksia, kun tavaraliikenteen mitat ovat kasvaneet.

AKT esittää, että tuleva hallitus ottaa yhdeksi kärkiteemakseen liikennepolitiikan, jossa tieliikenne on sille kuuluvalla ykkössijalla. Kuljetusala tarvitsee myös ammattikuljettajia, joiden työlle annetaan arvoa, alan koulutukseen ja työolosuhteisiin kuten taukopaikkaverkostoon satsataan.

Tänään julkaistujen viranomaisten harmaan talouden valvontatietojen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on lisääntynyt. Harmaan talouden valvontaa tekevät viranomaiset törmäävät yhä useammin tilanteisiin, joissa työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi. Niin sanotussa kevytyrittäjyydessä työnantajan velvollisuuksia siirretään työntekijöille. Myös kiskonnan tapaista työsyrjintää koskevien tapausten määrä kasvoi jo neljättä vuotta peräkkäin.

Valvontatietojen mukaan työnantajat eivät usein työsuhteessakaan noudata vähimmäistyöehtoja ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Työsuojeluviranomaisten tarkastuksissa on paljastunut puutteita erityisesti palkkauksessa.

– Tiedot ovat huolestuttavia ja kertovat, että valvonta ja rangaistukset eivät ole riittävällä tasolla. Jos tuleva hallitus haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa, edellyttää se nykyistä määrätietoisempaa ja tehokkaampaa puuttumista työntekijöiden hyväksikäyttöön ja kovempia rangaistuksia siihen syyllistyneille työnantajille, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Hän huomauttaa, että kokoomuksen esittämä paikallisen sopimisen vapauttaminen ja yleissitovuuden heikentäminen helpottaisi työvoiman hyväksikäyttöä entisestään.
SAK on listannut useita toimia, joilla työntekijöiden hyväksikäyttöön voidaan puuttua. 

– Ehdotamme, että tuleva hallitus säätää ammattiliittojen kanneoikeudesta ja uusista matalan kynnyksen oikeussuojakeinoista, joilla työntekoa koskevan sopimuksen oikeudellista luonnetta voidaan vahvistaa ja estää työsuhteen naamiointi yrittäjyydeksi.

Kanneoikeuden laajentaminen mahdollistaa sen, että ammattiliitto voi nostaa kanteen oikeudessa työntekijän puolesta. Tämä auttaa tilanteissa, joissa hyväksikäytön uhri ei uskalla tai pysty nostamaan itse kannetta. 

SAK esittää myös muun muassa rikosten vanhentumisaikojen ja työsuhteeseen perustuvien työaikasaatavien kanneaikojen pidentämistä. Liiketoimintakiellon ja yhteisösakon käyttöä työrikoksissa olisi laajennettava nykyisestä.

Alkuperäinen uutinen

AKT:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettu kiirastorstaina 6.4. klo 13.00. Auki jälleen tiistaina 11.4. klo 8.30. Jäsenpalveluneuvonta päivystää numerossa 09 6131 1244 torstaina klo 13. saakka ja myös työsuhdeneuvonta numerossa p. 09 6131 1222 torstaina klo 13 saakka.
 
Jäsenrekisterin sähköiseen asiointipalveluun päästä tästä: eAsiointi