Viestintäpäälliköksi valittu Sini Silvàn on toiminut tätä ennen viestinnän asiantuntijana AKT:ssä vuoden alusta alkaen. Lisäksi hän on toimittanut AKT-lehteä va. päätoimittajana vuoden ajan. Näin valinta ei kasvattanut liiton henkilöstömäärää. Viestintätiimin toiminta kuitenkin selkeytyy ja viestintää voidaan kehittää paremmin omana kokonaisuutenaan.

Sini Silvàn, 55, on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineena journalistiikka. Työkokemusta on lehtityöstä vuodesta 1991 alkaen niin ay-lehdistä kuin laajasti muussa mediassa paikallislehdissä, asiakaslehdissä ja sanomalehdissä niin palkkatöissä toimittajana, toimituspäällikön sijaisena kuin freelancerina. Lisäksi kokemusta on tiedottamisesta, radio- ja tv-työstä, podcasteista ja videoista. Pitkä ura tarkoittaa monipuolista osaamista.

Viestintätiimissä töitä tekee viestintäpäällikön lisäksi viestintäkoordinaattori Sirpa Pyykönen, joka sijaistaa Anne-Maarit Vallia ja viime kuukaudet projektitehtäviä, kuten työmarkkinavideoita verkkolehteen tuottanut päätoimittaja Arto Jokela. Viestintätiimi tekee jatkuvaa yhteistyötä kaikkien muiden tiimien ja aluetoimistojen kanssa.

Viestintään on liitossa panostettu. Esimerkkinä tästä on kevään työehtosopimuskierroksella toteutettu neuvottelusivusto, liiton vuoden alusta käyttöön ottama STTinfo-tiedotepalvelu ja Retriever mediaseuranta. Kehittämistä kuitenkin riittää niin liiton someilmeessä, verkkolehdessä kuin liiton jäsenkirjeissä.

– Työtä riittää ja viestintätiimissä on innostusta sen tekemiseen. Olen iloinen ja otettu liiton hallituksen tekemästä valinnasta. Erityisesti nyt, kun koko työmarkkinajärjestelmään kohdistuu todella monelta suunnalta kovia paineita, tarvitaan liitolle näkyvyyttä. Toisaalta myös liiton jäsenet tarvitsevat tietoa ajankohtaisista asioista – jos myös itsestään, Silvàn sanoo.

Ensi keväänä tehdään liiton jäsenkysely. Parhaillaan meneillään on AKT-lehden lukijatutkimus. Näistä molemmista saadaan osaltaan eväitä siihen, mikä liiton kannalta ja myös viestinnän kannalta on tärkeää.

– AKT on jäsenilleen tärkeä edunvalvoja. Liitto on myös ne kaikki ihmiset, jotka kuuluvat yhteen ja tekevät töitä samalla alalla ja samassa porukassa. Myös liiton muita merkityksiä kannattaa viestinnässä miettiä, Silvàn tiivistää.

SAK ja sen ammattiliitot ovat tänään informoineet pääministeri Petteri Orpoa ja valtionvarainministeri Riikka Purraa ensi viikolla alkavista poliittisista työtaistelutoimista.

– Olemme tänään kertoneet maan poliittiselle johdolle, että ensi viikolla SAK ja jäsenliitot aloittavat järjestölliset toimet.  Kyse on hätähuudosta suomalaisen työväestön puolesta. Vastustamme näillä toimilla hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työelämäheikennyksiä, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoo.

Syvärisen mukaan liittojen toimet on sovitettu yhteen ja pistemäisten protestien tyyli vaihtelee ulosmarsseista erilaisiin mielenilmaisuihin. Kolmen viikon aikana toimia nähdään kaikkialla Suomessa. Työtaistelutoimet on rajattu tavalla, joka mahdollistaa hätätyön, eivätkä ne vaaranna omaisuutta tai henkeä ja terveyttä. Ammattiliitot kertovat ennakkoon suunnitelluista toimista aina neljä päivää ennen toteutusta. Ne kootaan osoitteeseen www.sak.fi/liittotoimet.

SAK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat kertovat hallituksen suunnitelmien herättäneen jäsenistössä epäuskoa ja raivoa. Tilannetta pahentaa se, että elinkustannusten nousun myötä duunarikotitalouksien puskurit on jo syöty.

– Hallituksen työttömyysturvaan ja yt-lakiin kohdistamat heikennykset osuvat erityisesti suhdanneherkän teollisuuden työntekijöihin. Nykyään työpaikoilla on kaksi kuukautta aikaa varautua lomautuksen alkuun. Jatkossa palkanmaksu katkeaisikin viikossa. Lapsikorotusten poiston kanssa tämä laittaa etenkin perheelliset palkansaajat todella tiukoille, huolehtii Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on huolissaan siitä, miten hallituksen ajamat erilaiset heikennykset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin.

– Osa-aikaisia työntekijöitä on enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista puolet on osa-aikaisia. He eivät tule tuloillaan toimeen ja tarvitsevat soviteltua työttömyyspäivärahaa sekä asumistukea. Näitä hallitus leikkaa ja kehottaa hakemaan kokoaikatyötä – mitä ei ole tarjolla. Säästyneet rahat käytetään suurituloisten verotuksen keventämiseen. Ei tällaista röyhkeyttä voi hyväksyä.

Liittojohtajat ovat myös huolissaan pitkäaikaisista vaikutuksista. Hallitus haluaa teko kerrallaan romuttaa nykyisen työmarkkinajärjestelmän. Esimerkiksi paikallisen sopimisen kokonaisuus tulee romuttamaan työehtosopimusten yleissitovuuden.

– Käytännössä työlainsäädäntö porataan niin täyteen reikiä, että yleissitovuus menettää merkityksensä. Tämä johtaa väistämättä palkkojen laskuun ja muiden työehtojen, kuten työaikojen, heikkenemiseen. Jatkossa minimiehdot voidaan vapaasti ohittaa sopimalla paikallisesti kenen tahansa työnantajan osoittaman reippaan henkilön kanssa, järjestäytyneet luottamusmiehet ohittaen, kertoo Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Toinen pitkän aikavälin heikennys on sovittelutoiminnan rajoittaminen lainsäädännöllä. Ellei kukaan voi tulevaisuudessa saada vientiteollisuutta suurempia palkankorotuksia, tarkoittaa se nykyisten palkkaerojen sementointia.

– Esimerkiksi siivoojat, hoitajat ja vanhuspalveluiden työntekijät jäävät silloin ikuiseen palkkakuoppaan. Työntekijöille se merkitsee kituuttamista nälkärajoilla, työnantajille suhteettomia vaikeuksia löytää tekijöitä elintärkeisiin töihin, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Fackcentralen FFC och dess fackförbund har i dag informerat statsminister Petteri Orpo och finansminister Riikka Purra om politiska stridsåtgärder som inleds nästa vecka.

– Vi har i dag berättat för landets politiska ledning att FFC och dess medlemsförbund inleder organisationsmässiga åtgärder nästa vecka. Det är fråga om ett nödrop på den finländska arbetande befolkningens vägnar. Genom de här åtgärderna motsätter vi oss regeringens nedskärningar i den sociala tryggheten och försämringar i arbetslivet, säger Katja Syvärinen som är vice ordförande för FFC:s styrelse.

Enligt Syvärinen har förbundens åtgärder samordnats och de punktmässiga protesterna kan variera från utmarscher till olika åsiktsyttringar. Under tre veckor kommer facket att vidta åtgärder överallt i Finland. Stridsåtgärderna har avgränsats så att de möjliggör nödarbete och inte äventyrar egendom, liv eller hälsa. Fackförbunden informerar alltid om vilka åtgärder de har planerat i förväg fyra dagar innan de genomförs. En lista över åtgärderna sammanställs på adressen www.sak.fi/liittotoimet.

Fackförbundsordförandena inom FFC berättar att regeringens planer har väckt misstro och ilska bland medlemmarna. Situationen förvärras av att de stigande levnadskostnaderna har lett till att arbetarhushållen inte längre har kvar någon ekonomisk buffert.

– De försämringar som regeringen har riktat mot utkomstskyddet för arbetslösa och samarbetslagen kommer i synnerhet att drabba arbetstagare inom den konjunkturkänsliga industrin. På arbetsplatserna har man i dag två månader tid att förbereda sig på att permitteringar ska inledas. I fortsättningen kan löneutbetalningen avbrytas efter en vecka. När barnförhöjningarna samtidigt avskaffas, blir situationen för i synnerhet löntagare med familj mycket ansträngd, säger Riku Aalto som är ordförande för Industrifacket.

Servicefacket PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen är bekymrad över hur de olika försämringar som regeringen driver drabbar samma människor och familjer.

– Det finns fler deltidsanställda än någonsin. Till exempel är hälften av de lediga jobben för försäljare och servitörer är deltidsanställningar. De kan inte försörja sig på sina inkomster och behöver jämkad arbetslöshetsdagpenning och bostadsbidrag. De här förmånerna skär regeringen ner och uppmanar folk att söka heltidsjobb – som inte finns. De pengar som sparas in går till att lätta på beskattningen för höginkomsttagare. En sådan fräckhet kan vi inte acceptera.

Fackförbundsledarna är också oroade över konsekvenserna på lång sikt. Genom en åtgärd i taget vill regeringen skrota hela det nuvarande arbetsmarknadssystemet. Helheten kring lokala avtal kommer till exempel att leda till att kollektivavtalens allmänt bindande verkan raseras.

– I praktiken borrar man så många hål i arbetslagstiftningen att systemet med allmänt bindande avtal förlorar sin betydelse. Det leder oundvikligen till att lönerna sjunker och de övriga anställningsvillkor, såsom arbetstiderna, försämras. I fortsättningen kan arbetsgivarna fritt kringgå minimivillkoren genom att avtala lokalt med vilken käck person som helst som arbetsgivaren har utsett, förbi de organiserade förtroendemännen, berättar Ismo Kokko som är ordförande för Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT.

En annan försämring på lång sikt är planerna på att begränsa medlingen genom lagstiftning. Om ingen i framtiden kan få större löneförhöjningar än arbetstagarna inom exportbranscherna, betyder det att de nuvarande löneskillnaderna cementeras.

– Till exempel städare, vårdare och arbetstagare inom äldreomsorgen fastnar då i en evig lönegrop. För arbetstagarna innebär det att de blir tvungna att hanka sig fram på svältgränsen, och för arbetsgivarna innebär det orimliga svårigheter att hitta arbetstagare till livsviktiga jobb, betonar Päivi Niemi-Laine som är ordförande för Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL.

Pitääkö Suomen ay-liikkeen tukea työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa? Kyllä vain, vastasi enemmistö ihmisistä SASKin teettämässä kyselyssä.

Kehittyvien maiden työntekijöiden tukemista pidettiin tarpeellisena SASKin teettämässä gallupissa. Väite oli niinkin voimakas, kuin että ”Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa”.

Sen kanssa samaa mieltä oli 56 % vastanneista. Kasvua samanmielisten osuudessa oli neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2021, jolloin samaa kysyttiin viimeksi. Vain 18 % vastaajista ei pitänyt työelämään liittyvää kehitysyheistyötä tarpeellisena.

Ei liene yllätys, että myönteisimmin asiaan suhtautuvat ammattiliittojen jäsenet. Heistä 62 % kannatti tukea maailman työntekijöille. He ovat oivaltaneet liittojen merkittävän roolin työntekijän oikeuksien puolustajina Suomessa ja ovat yleisesti sitä mieltä, että työ on tärkeää myös maailmalla. Liittoon kuulumattomistakin liki puolet (49 %) ajatteli samoin.

SASKin tekemää työtä pidettiin tärkeänä

Myös juuri SASKin tekemä työ työelämän ihmisoikeuksien puolustajana sai vahvan tuen suomalaisilta. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista. Tässäkin kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisestä kerrasta. Tämän kysymyksen osalta vastauksissa ei ollut suurta eroa liitojen jäsenten ja ei-jäsenten välillä.

– Tämä on meille vahva signaali, että menemme oikeaan suuntaan korostaessamme entistä enemmän työmme ihmisoikeusnäkökulmaa. Neljä prosenttiyksikköä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta on oikeasti ihan huomattava kasvu tällaisessa kyselyssä, korostaa SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala.

Tietoisuus suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä maailmalla oli niin ikään kasvussa. Nyt 29 %, kaksi vuotta sitten 26 %, vastaajista tiesi suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä kehittyvissä maissa. Vesala näkee näissä prosenteissa valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Jos työtä pitää tärkeänä 64 %, mutta vain vajaa kolmannes tietää siitä, ajattelen, että tietoa ay-liikkeen kansainvälisestä työstä kannattaisi hyödyntää enemmänkin perusteltaessa suomalaisille liittoon kuulumisen tärkeyttä.

Positiivinen suhtautuminen ammattiliittojen toimintaan

Kyselyssä kysyttiin myös suhtautumisesta ammattiliitojen toimintaan yleisesti. Vastaajista 63 % suhtautui liittoihin erittäin tai jokseenkin myönteisesti.
Tulos on Vesalan mielestä paljon ay-myönteisempi, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella.

Tässäkin asiassa nähtiin muutaman prosenttiyksikön kasvu verrattuna kahden vuoden takaiseen. Kaikkein myönteisimmin liittoihin suhtautuvat 51–65-vuotiaat, ja naiset hieman miehiä suopeammin.

Kun vastauksia tarkasteltiin ammattiaseman mukaan, yrittäjät suhtautuivat liittoihin kielteisemmin kuin muut ryhmät. Sen sijaan suuria eroja ei näkynyt siinä, oliko vastaaja työntekijä, toimihenkilö, asiantuntija, esimies tai jo eläkkeellä.

– SASK ei vieläkään ole kovin laajalti tunnettu satunnaisesti valittujen suomalaisten keskuudessa, mutta työtämme pidetään tärkeänä. Oli ilo huomata, että useiden kysymysten kohdalla oli havaittavissa positiivista muutosta, Vesala summaa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitys nousussa

Tärkeimpinä teemoina ay-liikkeelle kehittyvissä maissa pidetään lapsityön vastaista työtä sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Seuraavaksi eniten kannatusta sai elämiseen riittävä palkka.

Merkille pantavaa on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nousu kolmen tärkeimmän aiheen joukkoon. Myös elämiseen riittävä palkkaa pidettiin nyt aiempaa tärkeämpänä.

– Olemme käyttäneet termiä jo pitkään, ja vähitellen sen merkitys aletaan ymmärtää yhä laajemmin köyhyyden vähentämisessä ja ihmisarvoisen työn elementtinä, Vesala iloitsee.

Hän huomauttaa, että minimipalkka on kehittyvissä maissa poikkeuksetta kaukana elämiseen oikeasti riittävästä tasosta.

– Näin on yhä edelleen, vaikka suomalaistenkin tuella eroa on saatu kurottua pienemmäksi.

Tutkimuksen tausta

Tiedot suomalaisten asenteista selviävät vaikuttavuustutkimuksesta, jonka SASK teetti Aula Researchilla toista kertaa keväällä 2023. Tutkimus kohdistettiin työikäisiin suomalaisiin. Kysely toteutettiin sähköisesti maalis–huhtikuussa.

Kyselyyn vastasi 1 504 ihmistä ympäri Suomen. Heistä puolet oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä.

Lisätiedot: SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala, puh. 050 461 9307, ellinoora.vesala@sask.fi.

Orpo-Purran hallitusohjelmassa on kaavailtu isoja muutoksia työelämään. Kokosimme sinulle tiivistetysti tietoa siitä, mitä hallitusohjelma tarkoittaa. Lista on tehty yhteistyössä muiden kuljetusliittojen kanssa. Muista myös osallistua alueellisiin #PainavaSyy -tapahtumiin.

Lataa tästä pdf-tiedosto ja tulosta se itsellesi.

Lataa pdf-vaalealla pohjalla ja tulosta tästä

ladda ner pdf här

download the pdf here

Mitä hallituksen suunnitelmat tarkoittavat sinulle? Lue tästä

Hallituksen heikennyksistä on saatavilla SAK:n kieliversiot myös englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi