FFC: Fackförbunden inleder politiska stridsåtgärder 21.9.2023 Fackcentralen FFC och dess fackförbund har i dag informerat statsminister Petteri Orpo och finansminister Riikka Purra om politiska stridsåtgärder som inleds nästa vecka. – Vi har i dag berättat för landets politiska ledning att FFC och dess medlemsförbund inleder organisationsmässiga åtgärder nästa vecka. Det är fråga om ett nödrop på den finländska arbetande befolkningens vägnar. Genom de här åtgärderna motsätter vi oss regeringens nedskärningar i den sociala tryggheten och försämringar i arbetslivet, säger Katja Syvärinen som är vice ordförande för FFC:s styrelse. Enligt Syvärinen har förbundens åtgärder samordnats och de punktmässiga protesterna kan variera från utmarscher till olika åsiktsyttringar. Under tre veckor kommer facket att vidta åtgärder överallt i Finland. Stridsåtgärderna har avgränsats så att de möjliggör nödarbete och inte äventyrar egendom, liv eller hälsa. Fackförbunden informerar alltid om vilka åtgärder de har planerat i förväg fyra dagar innan de genomförs. En lista över åtgärderna sammanställs på adressen www.sak.fi/liittotoimet. Fackförbundsordförandena inom FFC berättar att regeringens planer har väckt misstro och ilska bland medlemmarna. Situationen förvärras av att de stigande levnadskostnaderna har lett till att arbetarhushållen inte längre har kvar någon ekonomisk buffert. – De försämringar som regeringen har riktat mot utkomstskyddet för arbetslösa och samarbetslagen kommer i synnerhet att drabba arbetstagare inom den konjunkturkänsliga industrin. På arbetsplatserna har man i dag två månader tid att förbereda sig på att permitteringar ska inledas. I fortsättningen kan löneutbetalningen avbrytas efter en vecka. När barnförhöjningarna samtidigt avskaffas, blir situationen för i synnerhet löntagare med familj mycket ansträngd, säger Riku Aalto som är ordförande för Industrifacket. Servicefacket PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen är bekymrad över hur de olika försämringar som regeringen driver drabbar samma människor och familjer. – Det finns fler deltidsanställda än någonsin. Till exempel är hälften av de lediga jobben för försäljare och servitörer är deltidsanställningar. De kan inte försörja sig på sina inkomster och behöver jämkad arbetslöshetsdagpenning och bostadsbidrag. De här förmånerna skär regeringen ner och uppmanar folk att söka heltidsjobb – som inte finns. De pengar som sparas in går till att lätta på beskattningen för höginkomsttagare. En sådan fräckhet kan vi inte acceptera. Fackförbundsledarna är också oroade över konsekvenserna på lång sikt. Genom en åtgärd i taget vill regeringen skrota hela det nuvarande arbetsmarknadssystemet. Helheten kring lokala avtal kommer till exempel att leda till att kollektivavtalens allmänt bindande verkan raseras. – I praktiken borrar man så många hål i arbetslagstiftningen att systemet med allmänt bindande avtal förlorar sin betydelse. Det leder oundvikligen till att lönerna sjunker och de övriga anställningsvillkor, såsom arbetstiderna, försämras. I fortsättningen kan arbetsgivarna fritt kringgå minimivillkoren genom att avtala lokalt med vilken käck person som helst som arbetsgivaren har utsett, förbi de organiserade förtroendemännen, berättar Ismo Kokko som är ordförande för Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT. En annan försämring på lång sikt är planerna på att begränsa medlingen genom lagstiftning. Om ingen i framtiden kan få större löneförhöjningar än arbetstagarna inom exportbranscherna, betyder det att de nuvarande löneskillnaderna cementeras. – Till exempel städare, vårdare och arbetstagare inom äldreomsorgen fastnar då i en evig lönegrop. För arbetstagarna innebär det att de blir tvungna att hanka sig fram på svältgränsen, och för arbetsgivarna innebär det orimliga svårigheter att hitta arbetstagare till livsviktiga jobb, betonar Päivi Niemi-Laine som är ordförande för Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL.
AKT: Hallituksen budjettiratkaisut syventävät kahtiajakoa 20.9.2023 Hallituksen budjettipäätöksillä palkansaajan verotus kevenee, ja sitä enemmän, mitä suurempituloinen on. 2400 kuukaudessa tienaavalla tämä tarkoittaa arviolta noin 200 euron kevennystä, 15 000 kuukaudessa ansaitsevalla 2000 euroa vuodessa. Osa verotuksen kevenemisestä syntyy työttömyysvakuutusmaksujen alentumisesta. Työttömyysvakuutusmaksut eivät ole vero, vaan työntekijöiden ja työnantajien maksama maksu, jolla korvataan työttömyysmenoja. Tässä työnantaja- ja työntekijäliitot olivat yksimielisiä, että maksun pienetessä sillä ei tulisi kattaa valtion menoja. Työnantajien osalta tämä toteutui, työntekijöiden puolelta osa rahasta siirretään keventämään valtion budjettia. SAK:n laskelmien mukaan hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät pienituloisen ja osa-aikatyötä tekevän yhden vanhemman perheen toimeentuloa jopa 400 eurolla kuukaudessa. Budjetin julkistamisen yhteydessä ei näistä sosiaaliturvan leikkauksista puhuttu mitään, vaikka ne ovat toteutumassa. Positiivinen uutinen tasa-arvoisen työelämän kannalta on, että hallitusohjelmassa jo sovittu perhevapaakorvaus palautetaan. Kyse on vanhempainvapaista tulevasta korvauksesta työnantajalle. Tämä osoittaa myös, että hallitusohjelmaa on mahdollista avata tarpeen tullen. Tieverkkoon tarvitaan lisää panoksia Hallituksen budjettipäätöksillä polttoaineveroa lasketaan 170 miljoonaa euroa, millä tasapainotetaan jakeluvelvoitteesta tulevaa korotuspainetta bensan hintaan. AKT:ta kiinnostaa myös kuljetusalalle tärkeä rahoitus maanteiden korjausvelan hoitoon, mihin budjetissa osoitetaan 250 miljoonaa euroa. Siinä jatkuu käytännössä entinen niukka linja, koska maanteiden korjausvelka on 1,65 miljardia euroa ja kasvaa koko ajan. Tieverkko rapistuu, mikä on harmi sillä pitkien etäisyyksien Suomessa hyvät ja toimivat yhteydet ovat myös tärkeä kilpailukykytekijä. Huono tieverkko vaarantaa myös kalustoa ja tiellä liikkuvia. Hallitus toteuttaa neljän vuoden aikana liikenteen kolmen miljardin Investointiohjelman. Se kuitenkin rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Tieverkkoa pitäisi kehittää pitkäjänteisesti, jolloin ratkaisu on yksinkertaisesti lisätä vuosittaista budjettirahoitusta. Hallitus kertoo, että työntekijöiden liikkuvuutta sekä mahdollisuutta ottaa vastaan työtä halutaan helpottaa. Vastakkainen vaikutus on kuitenkin aie nostaa henkilöliikenteen arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Samalla kun joukkoliikenteen hinta ja työmatkakulut kasvavat, myös työntekijän omavastuuta verotuksessa vähennettävistä työmatkakuluista nostetaan, mikä iskee erityisesti pitkiä työmatkoja tekeviin. Lisätiedot: Sini SIlvàn AKT viestinnän asiantuntija 044 412 3009 sini.silvan@akt.fi
SAK budjettiriihestä: Hallituksen politiikka syventää pienituloisten ahdinkoa 20.9.2023 – Muste ei ole ehtinyt edes kuivua hallituksen budjetista, kun on jo alettu puhua uusista leikkauslistoista. Tämä on kohtuutonta, kun hallitusohjelman leikkauspäätösten vaikutuksia ei edes tunneta, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen arvioi. Pääministeri Orpon lupaukset, joiden mukaan sopeutustoimet eivät muodostuisi kenellekään kohtuuttomiksi, ovat tyhjiä. Talouden synkistä signaaleista huolimatta hallitus ei peräänny työttömyysturvan leikkauksista, työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta, asumistuen leikkauksista tai sosiaalietuuksien indeksijäädytyksistä. Hallitus leikkaa pienituloisilta lapsiperheiltä jopa 500 euroa kuukaudessa. – Työntekijän toimeentuloa kurjistetaan nyt monelta rintamalta. Kyseessä on arvovalinta, joka osoittaa hallituksen välittävän enemmän suurituloisten ja elinkeinoelämän eduista kuin pienituloisista. Budjetin pitäisi sisältää myös oikeudenmukaisia veroratkaisuja. Tässä hallituksen budjetissa esimerkiksi verotus kevenee eniten yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaavilla. Palkanmaksun yhteydessä kerättävien työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen ensi vuodelle hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia. – Ongelmana on, että hallitus budjettipäätöksillään vie työntekijältä osan tästä hyödystä verotuksen kautta, mutta ei työnantajalta. Tämä on korjattava ja kompensoitava jatkossa. Hallitus on myös toistanut edustavansa “työlinjaa”, joka väitetysti edistää työllisyyttä ja tekee työnteosta kannattavampaa. Valitettavasti hallituksen esittämät toimenpiteet vievät Suomea kuitenkin päinvastaiseen suuntaan vaikeuttamalla muun muassa osa-aikatyötä tai lyhytaikaisten keikkatöiden tekemistä. – Orpon-Purran hallitukselle kaikki työ ei selvästikään ole arvokasta, Syvärinen toteaa. SAK olisi toivonut konkreettisempaa tukea rakennusalan erittäin synkkään tilanteeseen esimerkiksi lisäämällä ARA-tuettua tuotantoa. Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla ja vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi toisen asteen koulutukseen ollaan suuntaamassa 10 miljoonan euron lisärahoitus. – Opiskelijoiden tuen tarve on toisella asteella kasvanut ja lisäpanostus tulee tältä osin tarpeeseen. Sen sijaan opiskelijoiden toimeentuloon tehtävät leikkaukset vievät pohjaa tavoitteelta nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, Katja Syvärinen sanoo. Vapaa sivistystyö joutuu kohtuuttomien leikkausten kohteeksi. Leikkaukset näyttävät kohdistuvan etenkin opintokeskuksiin ja odotettavissa on irtisanomisia ja jo sovittujen kurssien peruuntumisia. Aikuiskoulutustuen käsittämättömästä lakkauttamispäätöksestä hallitus pitää härkäpäisesti kiinni. Päätös vähentää radikaalisti aikuisten osaamistasoa ja vaikeuttaa työvoimapulaa sekä heikentää työssä jaksamista. Lähde: SAK uutiset
AKT:n Ismo Kokko: ”Emme hyväksy lakko-oikeuden rajoittamista” 15.9.2023 Orpo-Purran hallitus haluaa pikavauhtia rajoittaa lakko-oikeutta ja tekee sen kyseenalaisin perustein. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ei hyväksy hallituksen aikeita puuttua lakko-oikeuteen ja rajoittaa työntekijöiden tärkeää, viimeistä keinoa puolustaa oikeuksiaan. Suomessa hallitus rakentaa tarinaa, jonka mukaan lakko-oikeuden muutoksissa ei olisi kyse perusoikeuksien rajoittamisesta, vaan kansallisesta kilpailukyvystä. Vertailua tehdään eri maihin tarkoitushakuisesti ja hallituksen toimiksi valikoituu vain sääntelyä, joka on epäedullista työntekijöiden kannalta. Työntekijöille edulliset keinot työrauhan edistämiseksi on rajattu esityksistä pois. – Hallitus on poiminut haluamansa rusinat muiden Pohjoismaiden pullista. Sen perustelut lakko-oikeuden rajoituksille eivät kerta kaikkiaan ole kestäviä, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Toisin kuin hallitus väittää, esimerkiksi Ruotsissa poliittisia lakkoja ei ole lailla rajoitettu. Sen sijaan Ruotsissa neuvotteluyhteys työnantajien ja työntekijöiden välille on rakennettu niin vahvaksi, että yhteisymmärrys on helppo saada syntymään ja jo se rajoittaa tarvetta lakkoilla. – Kun perustuslailla suojattuja perusoikeuksia lähdetään rajoittamaan, tulee sen olla sekä yleisesti hyväksyttävää että painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. Perusoikeuksia ei voi rajoittaa tarpeettomasti, ennakoivasti tai vain varmuuden vuoksi. Asiaa valmistelevasta kolmikantaryhmästä on tihkunut tietoja, että juuri tästä on kyse, Kokko sanoo. Lakko-oikeus kuuluu saumatta työntekijöiden ammatilliseen järjestäytymisoikeuteen. Suomi muiden maiden mukana on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön ILOn työtaisteluoikeutta koskevat yleissopimukset. Hallituksen kaavailemat rajoitukset koskisivat poliittisia työtaisteluja sekä ns. tukityötaisteluja, joissa liitot tiukan paikan tullen tukevat toisiaan. Tukea tarvitsee yleensä työnantajan erityisen painostuksen kohteena oleva liitto tai ryhmä, eivätkä tukitaisteluun ryhtyvät hyödy asiasta itse millään tavalla.
Suomalaisilta vankka tuki ay-liikkeen ihmisoikeustyölle kehittyvissä maissa 14.9.2023 Pitääkö Suomen ay-liikkeen tukea työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa? Kyllä vain, vastasi enemmistö ihmisistä SASKin teettämässä kyselyssä. Kehittyvien maiden työntekijöiden tukemista pidettiin tarpeellisena SASKin teettämässä gallupissa. Väite oli niinkin voimakas, kuin että ”Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa”. Sen kanssa samaa mieltä oli 56 % vastanneista. Kasvua samanmielisten osuudessa oli neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2021, jolloin samaa kysyttiin viimeksi. Vain 18 % vastaajista ei pitänyt työelämään liittyvää kehitysyheistyötä tarpeellisena. Ei liene yllätys, että myönteisimmin asiaan suhtautuvat ammattiliittojen jäsenet. Heistä 62 % kannatti tukea maailman työntekijöille. He ovat oivaltaneet liittojen merkittävän roolin työntekijän oikeuksien puolustajina Suomessa ja ovat yleisesti sitä mieltä, että työ on tärkeää myös maailmalla. Liittoon kuulumattomistakin liki puolet (49 %) ajatteli samoin. SASKin tekemää työtä pidettiin tärkeänä Myös juuri SASKin tekemä työ työelämän ihmisoikeuksien puolustajana sai vahvan tuen suomalaisilta. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista. Tässäkin kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisestä kerrasta. Tämän kysymyksen osalta vastauksissa ei ollut suurta eroa liitojen jäsenten ja ei-jäsenten välillä. – Tämä on meille vahva signaali, että menemme oikeaan suuntaan korostaessamme entistä enemmän työmme ihmisoikeusnäkökulmaa. Neljä prosenttiyksikköä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta on oikeasti ihan huomattava kasvu tällaisessa kyselyssä, korostaa SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala. Tietoisuus suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä maailmalla oli niin ikään kasvussa. Nyt 29 %, kaksi vuotta sitten 26 %, vastaajista tiesi suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä kehittyvissä maissa. Vesala näkee näissä prosenteissa valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. – Jos työtä pitää tärkeänä 64 %, mutta vain vajaa kolmannes tietää siitä, ajattelen, että tietoa ay-liikkeen kansainvälisestä työstä kannattaisi hyödyntää enemmänkin perusteltaessa suomalaisille liittoon kuulumisen tärkeyttä. Positiivinen suhtautuminen ammattiliittojen toimintaan Kyselyssä kysyttiin myös suhtautumisesta ammattiliitojen toimintaan yleisesti. Vastaajista 63 % suhtautui liittoihin erittäin tai jokseenkin myönteisesti. Tulos on Vesalan mielestä paljon ay-myönteisempi, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella. Tässäkin asiassa nähtiin muutaman prosenttiyksikön kasvu verrattuna kahden vuoden takaiseen. Kaikkein myönteisimmin liittoihin suhtautuvat 51–65-vuotiaat, ja naiset hieman miehiä suopeammin. Kun vastauksia tarkasteltiin ammattiaseman mukaan, yrittäjät suhtautuivat liittoihin kielteisemmin kuin muut ryhmät. Sen sijaan suuria eroja ei näkynyt siinä, oliko vastaaja työntekijä, toimihenkilö, asiantuntija, esimies tai jo eläkkeellä. – SASK ei vieläkään ole kovin laajalti tunnettu satunnaisesti valittujen suomalaisten keskuudessa, mutta työtämme pidetään tärkeänä. Oli ilo huomata, että useiden kysymysten kohdalla oli havaittavissa positiivista muutosta, Vesala summaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitys nousussa Tärkeimpinä teemoina ay-liikkeelle kehittyvissä maissa pidetään lapsityön vastaista työtä sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Seuraavaksi eniten kannatusta sai elämiseen riittävä palkka. Merkille pantavaa on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nousu kolmen tärkeimmän aiheen joukkoon. Myös elämiseen riittävä palkkaa pidettiin nyt aiempaa tärkeämpänä. – Olemme käyttäneet termiä jo pitkään, ja vähitellen sen merkitys aletaan ymmärtää yhä laajemmin köyhyyden vähentämisessä ja ihmisarvoisen työn elementtinä, Vesala iloitsee. Hän huomauttaa, että minimipalkka on kehittyvissä maissa poikkeuksetta kaukana elämiseen oikeasti riittävästä tasosta. – Näin on yhä edelleen, vaikka suomalaistenkin tuella eroa on saatu kurottua pienemmäksi. Tutkimuksen tausta Tiedot suomalaisten asenteista selviävät vaikuttavuustutkimuksesta, jonka SASK teetti Aula Researchilla toista kertaa keväällä 2023. Tutkimus kohdistettiin työikäisiin suomalaisiin. Kysely toteutettiin sähköisesti maalis–huhtikuussa. Kyselyyn vastasi 1 504 ihmistä ympäri Suomen. Heistä puolet oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä. Lisätiedot: SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala, puh. 050 461 9307, ellinoora.vesala@sask.fi.
#PainavaSyy – mitä sinun pitää tietää työelämämuutoksista 5.9.2023 Orpo-Purran hallitusohjelmassa on kaavailtu isoja muutoksia työelämään. Kokosimme sinulle tiivistetysti tietoa siitä, mitä hallitusohjelma tarkoittaa. Lista on tehty yhteistyössä muiden kuljetusliittojen kanssa. Muista myös osallistua alueellisiin #PainavaSyy -tapahtumiin. Lataa tästä pdf-tiedosto ja tulosta se itsellesi. Lataa pdf-vaalealla pohjalla ja tulosta tästä ladda ner pdf här download the pdf here Mitä hallituksen suunnitelmat tarkoittavat sinulle? Lue tästä Hallituksen heikennyksistä on saatavilla SAK:n kieliversiot myös englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi
Valtiovarainministerin talousarvioesitys heikentää väyläverkon tilaa 30.8.2023 Perusväylänpidossa on jo nyt 2,9 miljardia korjausvelkaa. Suomalaisten liikenneväylien heikko tilanne on laajasti tunnustettu tosiasia, joka on saatava korjattua. Edellisen hallituskauden lisämäärärahat korjausvelan kuromiseksi on todettu riittämättömäksi kustannusten nousun takia ja nyt valtiovarainministeri Purran talousarvioesityksessä väylänpidosta ja kehittämisestä aiotaan leikata n. 150 miljoonaa euroa. Liikenteeseen kohdistuvat leikkaukset tulevat heijastumaan esimerkiksi huoltovarmuuteen ja kuljetuksen kilpailukykyyn. Nykymaailmanmenossa se ei taida olla kovin järkevää, toteaa Rautatiealan Unioni RAUn ja Kuljetusliitot KL:n puheenjohtaja Markku Lehtinen. Vielä erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että samanaikaisesti kun perusmäärärahoja vähennetään, valtiovarainministeri Purra on valmis käynnistämään mittavia miljardiluokan uusia hankkeita, jotka on suunniteltu rahoitettavan valtion omaisuutta myymällä. Kannattavan tai huoltovarmuuden näkökulmasta tarpeellisen valtion omaisuuden myynti investointihankkeiden rahoittamiseksi on käsittämättömän lyhytnäköistä politiikkaa, Lehtinen painottaa. Kuljetusliitot KL esittää, että hallituksen talousarvioesitykseen tehdään liikennettä koskevat korjaukset, joilla edistetään perusväylänpitoa sekä korjausvelan pienentämistä. Uusista jättihankkeista ja valtion omaisuuden myyntiaikeista niiden kattamiseksi on syytä luopua. Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.
AKT:lle voitto työtuomioistuimessa Finnairin hotellisopimusta koskevassa kanteessa 29.8.2023 Kuva: Lehtikuva Martti Kainulainen AKT nosti kanteen Palvelualan työnantajat Palta ry:tä sekä Finnair Oyj:tä vastaan työtuomioistuimessa, koska Finnair majoitti lentohenkilökuntaa työehtosopimukseen kuuluvan hotellisopimuksen vastaisesti Shanghaissa. Hotellisopimuksen tarkoitus on taata henkilöstölle turvallinen yöpyminen ja mahdollisuus riittävään lepoon lentojen välillä. Majoitukset hotellisopimuksen vastaisesti merkitsivät Shanghain tapauksessa merkittäviä turvallisuuspuutteita. Ääriesimerkki tilanteesta oli se, ettei hotelliin majoittunut lentohenkilökunta päässyt lähtemään lennolle hotellista, koska ulko-ovet olivat lukossa kettingillä. Lopulta ovet tultiin avaamaan ulkopuolelta ja henkilöstö pääsi matkaan. Tuomiossa todetaan: ” Yhtiö on taloudellisia seikkoja ja turvallisuusnäkökohtia punnittuaan päätynyt jatkamaan henkilöstön majoittamista Shanghaissa, vaikka se on näin menetellessään joutunut toimimaan hotellisopimuksen vastaisesti paikallisista viranomaismääräyksistä johtuvista syistä. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan karanteenitiloissa tiedossa olleet, edellä selostetut turvallisuuspuutteet ovat kuitenkin muodostaneet merkittävän riskin työntekijöiden turvallisuudelle ja olleet siinä määrin vakavia, että työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä hyvityssakon tuomitsematta jättämiselle ei ole. Hyvityssakon määrää harkittaessa on edellä mainitun säännöksen mukaisesti otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten syyllisyyden määrä ja yrityksen koko.” Finnair joutuu hyvityssakon lisäksi korvaamaan myös AKT:n oikeudenkäyntikulut.
Suomen Merimies-Unionin uutinen: Australiassa yritettiin estää ammattiliittojen neuvotteluoikeus – mutta saatiinkin aikaan maan historian ensimmäinen työehtosopimus LNG-työntekijöille 28.8.2023 LNG-tuotantolaitosten työntekijöiden kanssa aikaansaatu työehtosopimus antaa nyt työntekijöille sananvaltaa työvuoroluetteloiden laatimisessa, ottaa huomioon paremmin perheellisten elämän, parantaa työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä, joilla estetään työntekijöiden korvaaminen matalapalkkaisilla urakoitsijoilla sekä tarjoaa mahdollisuuksia edetä uralla. Työehtosopimusneuvottelut Australian LNG-tuotantolaitosten työntekijöiden työehdoista eivät ole kuitenkaan vielä 28. elokuuta 2023 täysin ohitse. Neuvottelutulosta ei ole saatu aikaan Chevronin off-shore -työntekijöille. Kun se sopimus syntyy, viimeinenkin Australian LNG-tuotantolaitos saadaan työehtosopimusten piiriin. Lue koko uutinen Suomen Merimies-Unionin sivuilta
Uusi laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta voimaan syyskuun alussa – mukana uusia velvoitteita 28.8.2023 Uusi laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta astuu voimaan 1.9.2023. Toimijan, kuten kuljetusyrityksen, joka harjoittaa vaarallisten aineiden kuljetusta tai siihen liittyvää muuta toimintaa, on tunnettava laki ja sen nojalla annetut muut säädökset. Lisäksi vaaditaan aiempaa kattavampia riskianalyysejä, kun kartoitetaan vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvää toimintaa. Näin varmistetaan, että vaarallisten aineiden kuljetuksessa otetaan huomioon kaikki riskitekijät ja että asianmukaiset varotoimet on suunniteltu huolella ja mikäli tarve ilmenee, pelastustoimet toteutetaan asianmukaisesti. – Uusilla velvoitteilla saadaan parannettua työturvallisuutta ja otetaan paremmin haltuun ympäristöasiat mahdollisen onnettomuuden varalta. Etenkin tilapäisen säilytyksen osalta kuljetuksissa on ollut haasteita, AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski sanoo. Valvontaa tehostetaan Uusi lainsäädäntö vahvistaa viranomaisyhteistyötä VAK-kuljetuksissa. Traficom saa toimivallan VAK-lain yleisenä valvontaviranomaisena sekä valtuudet tarkastaa VAK-kuljetuksien toimijoita ja säädöksien noudattamista. Traficom tulee toimimaan viranomaisvalvonnan koordinaattorina. Tavoitteena on selkeyttää viranomaisvalvontaa jokaisessa liikennemuodossa ja koko vaarallisten aineiden kuljetusketjussa. Tämä auttaa ehkäisemään vaaratilanteita ja varmistamaan, että vaaralliset aineet kuljetetaan turvallisesti ja vastuullisesti. Ilmoitusvelvollisuus turvallisuusneuvonantajasta VAK-lain mukaan tie- tai rautatiekuljetuksiin on nimettävä turvallisuusneuvonantaja, josta on ilmoitettava Traficomille. Turvallisuusneuvonantajasta ilmoittaminen tehdään Traficomin verkkosivulla. Ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan 1.9.2023. Aiemmin tehdyt ilmoitukset katsotaan vastaanotetuiksi samana päivänä. Tilapäiseen säilytykseen pelastussuunnitelma Kuljetukseen kuuluvan vaarallisten aineiden tilapäisen säilytyksen turvallisuutta pyritään parantamaan VAK-lain uusilla vaatimuksilla. Nyt tilapäisen säilytyksen paikalle on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma ja nimettävä paikalle vastuuhenkilö. Traficom tulee julkaisemaan asiakirjat sisäisen pelastussuunnitelman laatimiseksi ja ohjeistusta niiden täyttämiseen. Aiheesta lisää Traficomin verkkosivuilla Sinua voisi kiinnostaa myös juttu LNG-onnettomuudesta AKT-verkkolehdestä