Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF tuomitsee väkivallan kärjistymisen Gazassa ja Israelissa 20.10.2023 The ITF Executive Board endorsed today 19th October 2023 at its meeting in Mumbai, India the ITF statement regarding the violence in Gaza and Israel. ITF CONDEMNS ESCALATION OF VIOLENCE IN GAZA AND ISRAEL, CALLS FOR IMMEDIATE CEASEFIRE AND POLITICAL RESOLUTION The International Transport Workers’ Federation (ITF) expresses deep alarm at the escalation of violence in Gaza and Israel and condemns the targeting of civilians on both sides by Hamas and Israeli forces. We urgently call for respect for international law and a commitment from all parties to protect civilian lives and join the international community in calling for all sides and key countries in the region to de-escalate to avoid further bloodshed. Even in the face of the illegal occupation and a 16-year blockade of Gaza, there are obligations under international humanitarian law that must be upheld. We condemn the indiscriminate attacks on civilians and taking of civilian hostages by Hamas and other armed groups, which amount to war crimes under international law. We also condemn the retaliatory attacks from Israeli forces, including the shelling of residential buildings and civilian infrastructure by the Israeli Defence Forces. Israel’s stated intention of imposing a complete siege on Gaza, which involves cutting off electricity and water supplies, amounts to collective punishment; a grave violation of international humanitarian law. As of the latest reports, the situation is dire. Israel’s retaliatory attack on Gaza has resulted in the tragic loss of hundreds of lives and injuries to thousands, according to the Palestinian Ministry of Health. Meanwhile, the death toll from Hamas attacks is now also in the hundreds, and Israel’s health ministry has reported thousands of people have been treated in hospitals following attacks by Palestinian armed groups. The United Nations Secretary-General António Guterres has urged maximum restraint and has called for “all diplomatic efforts … to avoid a wider conflagration”. Alongside the ITUC, the ITF calls for all sides, and the international community, to act for peace. The ITF also calls for the immediate and unconditional release of all civilian hostages, in accordance with international law. “We extend our condolences and solidarity to victims’ families as the civilian death toll continues to mount, whilst recognising the historical context and root causes that have contributed to the current crisis – including the 16-year blockade of Gaza and its devastating consequences,” said ITF President Paddy Crumlin. “This prolonged blockade, together with increasing violence and tensions in the occupied West Bank and continued oppression of the Palestinian people, remain the fundamental issue. The only viable path to lasting peace is an end to this illegal occupation and a two state solution.” ITF General Secretary Stephen Cotton said: “The ITF calls on the international community to take immediate action to de-escalate the situation and prevent further loss of innocent lives. We urge all parties involved to engage in meaningful dialogue and diplomacy to find a peaceful resolution to this long-standing conflict.”
Työturvallisuuskeskus: Maksuton sovellus työsuojeluvaalien järjestämiseen työpaikalla 19.10.2023 Työturvallisuuskeskus on julkaissut helppokäyttöisen digisovelluksen, jonka avulla työpaikalla voidaan järjestää työsuojeluvaalit. Sovelluksen avulla voidaan toteuttaa sähköinen äänestys. Sovellus on maksuton työkalu, jolla voi helposti toteuttaa työsuojeluvaalien sähköisen äänestyksen. Sovelluksen käyttäminen vaatii rekisteröitymisen ja palvelusopimuksen hyväksymisen. Tutustu sovellukseen Työsuojeluvaalisovelluksen infotilaisuudet Tutustu sovellukseen maksuttomassa webinaarissa. Ilmoittautuminen tapahtuu TTK:n koulutussivujen kautta Infotilaisuus 20.10.2023 klo 9.00 – 9.30 Infotilaisuus 27.10.2023 klo 13.00 – 13.30 Infotilaisuus 3.11.2023 klo 10.00 – 10.30 Lisätietoja Anssi Kaarnalehto erityisasiantuntija Työturvallisuuskeskus 040 550 7094 anssi.kaarnalehto@ttk.fi Jarna Savolainen asiakkuus- ja kehitysjohtaja Työturvallisuuskeskus 040 561 2022 jarna.savolainen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus edistää työturvallisuutta työpaikoilla ja tukee työsuojelun yhteistoimintaa. Tarjoaa työpaikoille koulutusta, tietoa ja kehittämispalveluja sekä ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä. Työmarkkinakeskusjärjestöt hallinnoivat Työturvallisuuskeskusta.
Työsuojeluvaalit 1.11.–31.12.2023 13.10.2023 Työpaikkojen edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että työpaikalle valitaan työsuojeluhenkilöt. Työsuojeluvaalit järjestetään marras–joulukuussa aina kahden vuoden välein. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja työntekijät. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä mahdollisesti sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. Isommissa yrityksissä on useampia yhteistoiminta työpaikkoja, joiden työsuojeluvaltuutettuja ei tule korvata työsuojeluasiamiehillä. Myös pienemmille työpaikoille on hyvä valita työsuojeluhenkilöstö helpottamaan työsuojelunyhteistoimintaa. Työsuojelutoimikunta tai vastaava yhteistoimintaelin on muodostettava yli 20 hengen työpaikoille. Vaalien järjestäminen Valinnat tehdään marras–joulukuussa 2023 vuosiksi 2024–2025, jos ei muuta ole perustellusta syystä sovittu. Vaalimateriaalin löydät täältä. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöt ovat työntekijöiden edustajia ja uudistusten alullepanijoita työpaikoilla. Liitto voi toimia vain luottamushenkilöiden, työsuojeluaktiivien ja ammattiosastojen toimihenkilöiden kautta. Suuri haaste on työsuojeluvaltuutettujen saaminen erityisesti pienille työpaikoille. Lainsäädännön mukaan työsuojeluvaali on aina työpaikkakohtainen asia, ja vaaliin saavat osallistua kaikki työpaikan työntekijät ammattiliiton jäsenyydestä riippumatta. AKT:n työehtosopimuksen alaisilla työpaikoilla noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sovittua teollisuuden ja palvelualojen vaaliohjetta vuodelle 2021. Ohje on tarkoitettu auttamaan työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen valinnan käytännön järjestelyissä. Ohjetta voidaan soveltaa myös valittaessa työsuojelutoimikunnan jäseniä ja työsuojeluasiamiehiä. TTK vaaliohje 2021 Maksuton sovellus työsuojeluvaalien järjestämiseen työpaikalla Työturvallisuuskeskus on julkaissut helppokäyttöisen digisovelluksen, jonka avulla työpaikalla voidaan järjestää työsuojeluvaalit. Sovelluksen avulla voidaan toteuttaa sähköinen äänestys. Sovellus on maksuton työkalu, jolla voi helposti toteuttaa työsuojeluvaalien sähköisen äänestyksen. Sovelluksen käyttäminen vaatii rekisteröitymisen ja palvelusopimuksen hyväksymisen. Lisää luettavissa tästä AKT:n uutisissa
AKT: Suomen hallitus kaventaa perusoikeuksia hätäisesti kyhätyillä lakiehdotuksilla 12.10.2023 Työrauhalainsäädännön muuttaminen puuttuu ihmisten perusoikeuksiin eli yhdistymisvapauteen ja siihen kuuluvaan työtaisteluoikeuteen. Koko lakihankkeen perusta on ideologinen ja noudattaa elinkeinoelämän toiveita. Hallituksen esitysluonnoksessa rajoitetaan lakko-oikeutta työntekijöiden haitaksi. Lakiuudistusten todellisena tarkoituksena onkin lisätä työnantajien määräysvaltaa työpaikoilla. – Perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset ovat tiukat – eikä hallituksen lakiesitys täytä niitä miltään osin. Lainlaatija ei saa lähteä kaventamaan perusoikeuksia ennakoivasti ja juuri tästä on nyt kysymys. Toimimalla näin olemme samalla tiellä kuin Puola ja Unkari, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Hallitus on väittänyt tekevänsä lainsäädäntöä, jollainen muissa Pohjoismaissa jo on. Muissa Pohjoismaissa työmarkkinaosapuolten suhde perustuu ennen kaikkea sopimiseen ja toiseksi oikeuskäytäntöön, sitä mukaa kun ratkaistavia ongelmia on ilmaantunut. – Hallitus puhuu tietoisesti muunneltua totuutta. Muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä toisin kuin hallitus on suomalaisille kertonut, Ismo Kokko sanoo. Hallitus on perustellut ohjelmaansa ja sen toimenpiteitä työllisyysvaikutuksilla. Lakko-oikeutta rajaavan lakiluonnoksen mukaan työllisyysvaikutuksia ei tiedetä. Sen luonnoksessa myönnetään, että pidemmällä aikavälillä työehdot tulevat joillakin aloilla heikkenemään. Ehdotuksesta puuttuu tieto siitä, miten muutokset vaikuttavat eri aloilla tai esimerkiksi tasa-arvonäkökulmasta. Myötätunto- ja tukitaisteluja tarvitaan aloille, joilla itsellään ei ole työtaistelumahdollisuuksia. Myötätuntotaisteluiden osalta ehdotukseen on myös lisätty velvoite turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömät palvelut myötätuntotyötaisteluiden aikana. Listaan on otettu myös esimerkiksi satamapalvelut ja liikenne määrittelemättä tai perustelematta asiaa tarkemmin. – Ideologisesti, väärin perustein ja hätäisesti kyhättyä perusoikeuksia kaventavaa lakipakettia ei pidä hyväksyä.
SAK: Toimiva työmarkkinamalli turvaa paremmat työehdot ja kehittyvän palkkauksen 10.10.2023 SAK on jäsenliittojensa kanssa valmistelemassa periaatteita tulevaisuuden työmarkkinamallin pohjaksi. Mallin pitää taata kaikkien työntekijöiden palkkakehitys, luoda ratkaisumallit toimialojen erilaisille tarpeille ja edistää paikallista palkanmuodostusta. Yhteinen näkemys työmarkkinoiden toimintaperiaatteista ja palkanmuodostuksesta hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia. Toimiva, yhteisesti sovittu työmarkkinamalli antaa vakautta ja ennustettavuutta työnantajille, turvallisuutta ja parempaa toimeentuloa työntekijöille sekä joustavuutta ja kilpailukykyä Suomelle, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Työministeri Satonen on kutsunut työmarkkinaosapuolet koolle seminaariin marraskuun 8. päivänä. Tarkoituksena on keskustella työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Orpon hallituksen tavoitteena on vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelman mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Elorannan mukaan sovittelijan sovittelumahdollisuuksien ja riidan ratkaisun mahdollisuuksien rajoittaminen lainsäädännöllä ei ole oikea tapa kehittää suomalaista työmarkkinamallia. – Ammattiliitot kautta linjan ovat tyrmänneet hallituksen aikeet säätää työriitalaissa palkankorotuskatosta, mikä tosiasiassa puuttuisi työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan. Työnantajakoordinaatioon perustuva niin sanottu vientimalli on käytännössä ollut palkkakatto kaikille toimialoille. Malli on jähmettänyt työehtosopimusten sisällöllisen kehittämisen ja luonut lisää riitoja työmarkkinaneuvotteluihin. – Nykyinen pirstoutuva sopimusjärjestelmä ja ajallisesti hajautuva työehtosopimuskenttä sopii erittäin huonosti yhteen hallituksen palkkamallille lausuman tavoitteen kanssa. Osapuolten järjestäytymistä ja työehtosopimusten kattavuutta on työmarkkinoilla lisättävä. Lisäksi työehtosopimuskaudet on yhtenäistettävä, jotta työehtoneuvottelut käydään yhtäläisessä talous- ja toimintaympäristössä, Jarkko Eloranta painottaa. SAK edellyttää, että kestävän ja hyväksyttävän palkkamallin pohjana on kattava, läpinäkyvä ja yhteisesti hyväksytty informaatio niin kansantalouden kuin toimialojenkin kehityksestä ja näkymistä. – Kustannusvaikutusten läpinäkyvyys ja jaettu, yhteinen tieto ovat luottamuksen rakentamisen peruskiviä. Samapalkkaisuustavoitteen edistämiseksi on luotava toimivat ja uskottavat toimintamallit, samoin matalapalkkaisuuden ja heikkojen työehtojen kitkemiseksi. Pelkästään paikallisen sopimisen varaan näitä ei voi jättää, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. SAK tarkentaa omaa näkemystään palkkamallin periaatteista ennen marraskuun 8. päivän seminaaria ja toivoo sen antavan myönteisen suunnan seminaarin jälkeiselle valmisteluprosessille.
AKT:n aluetoimistot ja keskustoimisto suljettu torstaina 12.10.2023 10.10.2023 AKT:n aluetoimistot ja keskustoimisto suljettu torstaina 12.10.2023 koulutuksen vuoksi, myös palvenumerot ovat suljettuna koulutuksen aikana.
Luottamusmiehet ja aktiivit koolla – nyt #PainavaSyy toimia, ennen kuin aika loppuu kesken 6.10.2023 – Lapsena sanottiin, että älkää juosko saksien kanssa. Nyt Suomen hallitus juoksee saksien kanssa – voi olla, että se kompastuu niihin itse, järjestöpäällikkö Eija Harjula SAK:sta luonnehti sitä, miltä hallitusohjelman työmarkkinamuutokset näyttävät. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että maan hallitus on pitänyt puheenpartta ”mitään suurta ei ole tulossa”, mutta kun katsoo kokonaisuutta, kyse ei ole pienestä hienosäädöstä vaan kokonaisuuden isosta muutoksesta. SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström katsoo, että hallitusohjelmassa työntekijän asemaa heikennetään – työnantajille ei tule lisävastuita. Muutokset eivät työllistä, mutta heikentävät niin työsuhde- kuin sosiaaliturvaa. Pääluottamusmies ja AKT:n hallituksen jäsen Jape Lovén esitti puheenvuorossaan, että poliittisen lakon estäminen on koko Euroopan populistisen liikkeen tarkoitus. – Jos se menee läpi, meillä vuoden 2025 eläkeuudistus toteutuu hyvin juuri niin kuin EK ja hallitus sen haluaa eli eläkkeitä leikataan. Tämä on pitkä kisa, pitää päästä tuosta hallituksesta eroon, tämä ei ole poliittinen kysymys, vaan siellä voisi olla mitä puolueita tahansa. Hän muistutti, että nyt myös solidaarisuus on uhattuna. Tukilakko on oikeus. Millään ei voi hyväksyä myöskään sitä, että alettaisiin ”jakaa 200 euron lappuja” henkilökohtaisina lakkosakkoina. Esiin keskustelussa nousi myös se, että poliittiset lakot eivät ole tässä ja nyt vaan koskevat myös tulevaisuuden hallituksia. Ne voivat olla mitä tahansa. Sipilän hallitusta muistettiin jopa kaiholla – Juha Sipilän kanssa oli kuitenkin jälkikäteen katsottuna mahdollisuus neuvotella. Nyt sitä ei ole. Orpo-Purran hallituksen lista lyö vyöryn ay-liikkeen päälle. Luottamus keskeistä Ruotsin työmarkkinamallissa Joskus on hyvä katsoa kauempaa. Ekonomisti Laura Hartman LU:sta, Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestöstä kertoi, miltä Suomen työmarkkinamuutoksen näyttävät: – Seuraamme Suomen kehitystä mielenkiinnolla ja pienellä kauhulla. Luottamus on se, millä asioita saadaan eteenpäin niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa. Hartman avasi ruotsalaista työmarkkinamallia, joka on käytännössä hyvin erilainen mitä Suomen hallitus antaa ymmärtää. Siellä ei rajata asioita lailla, Ruotsin järjestelmän pohjana on luottamus ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopima malli. Ruotsin malli lähtee työntekijän turvasta Ensimmäinen asia Hartmanin mukaan Ruotsin mallissa on työntekijän turva. Vahva irtisanomisturva, työttömyysturva, koulutusjärjestelmä ja työttömyyspalvelut. Toinen peruskivi on oikeudenmukainen voittojen jako. Kolmas on se, että uuden työn pitää olla parempi tai vähintään yhtä hyviä työntekijän kannalta kuin aiemmat. On hyvä jatkokoulutusjärjestelmä. – Työttömyyskorvauksen tason pitää olla hyvä, jotta ihmisellä on aikaa etsiä hyvä uusi työ. Hyvä ansioturva houkuttelee ihmisiä työmarkkinoille, Hartman sanoo. Eli päinvastoin kuin hallituksen nyt Suomeen esittämässä mallissa. Ruotsissakin laki antaa mahdollisuudet lakkoilla. EI ole kyse siitä, että kukaan on kieltänyt, vaan sopu on ollut tulos tästä järjestelmästä. – Ruotsin näkökulmasta on hyvin paljon mahdollista, että palkanmuodostukseen olisi mahdollista löytää Suomessakin toinen malli. Mutta kun katsoo, miten paljon lain voimalla ryhdytään runnomaan näitä muutoksia, se on suuri askel ajassa taaksepäin. Ruotsin järjestelmässä on myös työntekijöille sopivia asioita: hyvä ja entisestään parannettu aikuiskoulutusjärjestelmä, irtisanomisen omavastuuaika on pienennetty kahteen päivään, työttömyysturva on parempi ja työntekijöiden edustus on jo 25 hengen kokoisissa yrityksissä. Ruotsissa työnantajakeskusjärjestön Mathias Dahl on sanonut (Financial Times syyskuu 23), että ammattiliittojen ja ammattijärjestöjen pitäisi pikemminkin kasvattaa kuin vähentää. Asiasta on Hartmanin mukaan hyllymetreittäin tutkimusta. Heikommat ja pienemmät ja ammattijärjestöt, voisi tuoda työnantajille lyhyitä voittoja, pitemmällä tähtäimellä jatko olisi renkaiden polttamista kadulla sen sijaan, että liitot istuvat neuvottelupöytään ja ryhtyvät rakentavasti neuvottelemaan.
Sini Silvàn aloittaa AKT:n viestintäpäällikkönä lokakuun alusta alkaen 3.10.2023 Viestintäpäälliköksi valittu Sini Silvàn on toiminut tätä ennen viestinnän asiantuntijana AKT:ssä vuoden alusta alkaen. Lisäksi hän on toimittanut AKT-lehteä va. päätoimittajana vuoden ajan. Näin valinta ei kasvattanut liiton henkilöstömäärää. Viestintätiimin toiminta kuitenkin selkeytyy ja viestintää voidaan kehittää paremmin omana kokonaisuutenaan. Sini Silvàn, 55, on koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineena journalistiikka. Työkokemusta on lehtityöstä vuodesta 1991 alkaen niin ay-lehdistä kuin laajasti muussa mediassa paikallislehdissä, asiakaslehdissä ja sanomalehdissä niin palkkatöissä toimittajana, toimituspäällikön sijaisena kuin freelancerina. Lisäksi kokemusta on tiedottamisesta, radio- ja tv-työstä, podcasteista ja videoista. Pitkä ura tarkoittaa monipuolista osaamista. Viestintätiimissä töitä tekee viestintäpäällikön lisäksi viestintäkoordinaattori Sirpa Pyykönen, joka sijaistaa Anne-Maarit Vallia ja viime kuukaudet projektitehtäviä, kuten työmarkkinavideoita verkkolehteen tuottanut päätoimittaja Arto Jokela. Viestintätiimi tekee jatkuvaa yhteistyötä kaikkien muiden tiimien ja aluetoimistojen kanssa. Viestintään on liitossa panostettu. Esimerkkinä tästä on kevään työehtosopimuskierroksella toteutettu neuvottelusivusto, liiton vuoden alusta käyttöön ottama STTinfo-tiedotepalvelu ja Retriever mediaseuranta. Kehittämistä kuitenkin riittää niin liiton someilmeessä, verkkolehdessä kuin liiton jäsenkirjeissä. – Työtä riittää ja viestintätiimissä on innostusta sen tekemiseen. Olen iloinen ja otettu liiton hallituksen tekemästä valinnasta. Erityisesti nyt, kun koko työmarkkinajärjestelmään kohdistuu todella monelta suunnalta kovia paineita, tarvitaan liitolle näkyvyyttä. Toisaalta myös liiton jäsenet tarvitsevat tietoa ajankohtaisista asioista – jos myös itsestään, Silvàn sanoo. Ensi keväänä tehdään liiton jäsenkysely. Parhaillaan meneillään on AKT-lehden lukijatutkimus. Näistä molemmista saadaan osaltaan eväitä siihen, mikä liiton kannalta ja myös viestinnän kannalta on tärkeää. – AKT on jäsenilleen tärkeä edunvalvoja. Liitto on myös ne kaikki ihmiset, jotka kuuluvat yhteen ja tekevät töitä samalla alalla ja samassa porukassa. Myös liiton muita merkityksiä kannattaa viestinnässä miettiä, Silvàn tiivistää.
Uusi opas luottamushenkilöille ja työpaikoille työterveyshuollon järjestämisestä 27.9.2023 SAK on julkaissut oppaan, johon on koottu tiiviisti mutta kattavasti työterveyshuollon toimintaan liittyvät pääasiat. Oppaasta löytyy myös vinkkejä esimerkiksi työterveyshuollon sopimusten päivittämiseen ja kilpailuttamiseen sekä työterveyshuoltoon liittyvien pulmatilanteiden ratkaisemiseen. Toivomme oppaan helpottavan asioiden hoitamista työpaikan arjessa. 27-sivuinen opas on maksuton. Tietojen täyttämisen jälkeen sinut ohjataan oppaan lataussivulle. SAK:n sivuille ja oppaaseen tästä Julkaisu löytyy myös AKT:n työsuojelusivuston alta työterveys ja työhyvinvointi
SAK: Poliittiset työtaistelut alkavat 21.9.2023 SAK ja sen ammattiliitot ovat tänään informoineet pääministeri Petteri Orpoa ja valtionvarainministeri Riikka Purraa ensi viikolla alkavista poliittisista työtaistelutoimista. – Olemme tänään kertoneet maan poliittiselle johdolle, että ensi viikolla SAK ja jäsenliitot aloittavat järjestölliset toimet. Kyse on hätähuudosta suomalaisen työväestön puolesta. Vastustamme näillä toimilla hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työelämäheikennyksiä, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoo. Syvärisen mukaan liittojen toimet on sovitettu yhteen ja pistemäisten protestien tyyli vaihtelee ulosmarsseista erilaisiin mielenilmaisuihin. Kolmen viikon aikana toimia nähdään kaikkialla Suomessa. Työtaistelutoimet on rajattu tavalla, joka mahdollistaa hätätyön, eivätkä ne vaaranna omaisuutta tai henkeä ja terveyttä. Ammattiliitot kertovat ennakkoon suunnitelluista toimista aina neljä päivää ennen toteutusta. Ne kootaan osoitteeseen www.sak.fi/liittotoimet. SAK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat kertovat hallituksen suunnitelmien herättäneen jäsenistössä epäuskoa ja raivoa. Tilannetta pahentaa se, että elinkustannusten nousun myötä duunarikotitalouksien puskurit on jo syöty. – Hallituksen työttömyysturvaan ja yt-lakiin kohdistamat heikennykset osuvat erityisesti suhdanneherkän teollisuuden työntekijöihin. Nykyään työpaikoilla on kaksi kuukautta aikaa varautua lomautuksen alkuun. Jatkossa palkanmaksu katkeaisikin viikossa. Lapsikorotusten poiston kanssa tämä laittaa etenkin perheelliset palkansaajat todella tiukoille, huolehtii Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on huolissaan siitä, miten hallituksen ajamat erilaiset heikennykset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin. – Osa-aikaisia työntekijöitä on enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista puolet on osa-aikaisia. He eivät tule tuloillaan toimeen ja tarvitsevat soviteltua työttömyyspäivärahaa sekä asumistukea. Näitä hallitus leikkaa ja kehottaa hakemaan kokoaikatyötä – mitä ei ole tarjolla. Säästyneet rahat käytetään suurituloisten verotuksen keventämiseen. Ei tällaista röyhkeyttä voi hyväksyä. Liittojohtajat ovat myös huolissaan pitkäaikaisista vaikutuksista. Hallitus haluaa teko kerrallaan romuttaa nykyisen työmarkkinajärjestelmän. Esimerkiksi paikallisen sopimisen kokonaisuus tulee romuttamaan työehtosopimusten yleissitovuuden. – Käytännössä työlainsäädäntö porataan niin täyteen reikiä, että yleissitovuus menettää merkityksensä. Tämä johtaa väistämättä palkkojen laskuun ja muiden työehtojen, kuten työaikojen, heikkenemiseen. Jatkossa minimiehdot voidaan vapaasti ohittaa sopimalla paikallisesti kenen tahansa työnantajan osoittaman reippaan henkilön kanssa, järjestäytyneet luottamusmiehet ohittaen, kertoo Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Toinen pitkän aikavälin heikennys on sovittelutoiminnan rajoittaminen lainsäädännöllä. Ellei kukaan voi tulevaisuudessa saada vientiteollisuutta suurempia palkankorotuksia, tarkoittaa se nykyisten palkkaerojen sementointia. – Esimerkiksi siivoojat, hoitajat ja vanhuspalveluiden työntekijät jäävät silloin ikuiseen palkkakuoppaan. Työntekijöille se merkitsee kituuttamista nälkärajoilla, työnantajille suhteettomia vaikeuksia löytää tekijöitä elintärkeisiin töihin, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.