Haku
Liity jäseneksi

AKT:n Ismo Kokko ETF:n varapuheenjohtajaksi

Euroopan Kuljetustyöntekijöiden Liitto ETF valitsi 27. huhtikuuta hallituksen kokouksessaan varapuheenjohtajaksi AKT:n Ismo Kokon.

Edellinen varapuheenjohtaja, Tanskan 3F:n Jan Villadsen, eläköityi viime syksynä ja näin puheenjohtajistoa täydennettiin uudella valinnalla. Varapuheenjohtajuus kestää tämän kongressikauden loppuun, lokakuuhun 2027.

– ETF on pohjoismaisille ammattiliitoille yksi merkittävimmistä instituutioista kansainvälisessä edunvalvonnassa. ETF tekee erinomaista työtä vaikuttaessaan eurooppalaiseen päätöksentekoon kuljetustyöntekijöiden osalta. Olen erittäin ylpeä saadessani luottamuksen tähän tehtävään ja ollessani osa eurooppalaista kuljetustyöntekijöiden joukkuetta tässä uudessa roolissa. Brysselin päätökset vaikuttavat meihin kaikkiin, joten niihin on pyrittävä vaikuttamaan työntekijöiden eduksi, sanoo Kokko.

Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto ETF on yleiseurooppalainen ammattiliitto, joka kattaa Euroopan unionin, Euroopan talousalueen sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden kuljetusalan ammattiliitot.

Nykyään ETF edustaa yli 5 miljoonaa kuljetusalan työntekijää yli 200 kuljetusalan liitosta ja 38 Euroopan maasta. Näitä työntekijöitä on kaikilla kuljetusalan osa-alueilla, maalla, merellä ja ilmassa.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Ismo Kokko of the Finnish AKT elected as ETF Vice-President

The European Transport Workers’ Federation ETF elected Ismo Kokko of the Finnish AKT as Vice-President at its Executive Committee meeting on 27 April. The previous Vice-President, Jan Villadsen of Denmark’s 3F, retired last autumn and thus the presidency was supplemented with a new election. The Vice-Presidentship will last until the end of this congress term, October 2027.

The European Transport Workers’ Federation ETF is one of the most important institutions in international advocacy for the Nordic trade unions. ETF does an excellent job in influencing European decision-making for transport workers. I am very proud to be trusted with this position and to be part of the European transport workers’ team in my new role. The decisions made in Brussels affect us all, so we must strive to influence them for the best of transport workers, says Ismo Kokko.

The European Transport Workers’ Federation (ETF) is a pan-European trade union federation covering transport unions in the European Union, the European Economic Area and the countries of Central and Eastern Europe.

Today, ETF represents over 5 million transport workers from over 200 transport unions and 38 European countries. These workers work in all sectors of transport, on land, at sea and in the air.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Alipalkkauksen kriminalisointiin ei ole Suomessa esteitä

Professori emeritus Niklas Bruunin SAK:n pyynnöstä tekemän lausunnon mukaan alipalkkauksen kriminalisointi on mahdollista Suomessa ilman vähimmäispalkkalakiakin. Näin on esimerkiksi Norjassa.

Suomessa on tällä hetkellä tilanne, että jos työntekijä varastaa työnantajalta, se on rangaistava teko. Jos työnantaja varastaa työntekijältä eli jättää palkan tai palkanosan maksamatta, pahin seuraus on, että työnantaja joutuu maksamaan saatavat jälkikäteen.
Yksi selkeä keino korjata tämä epäkohta olisi alipalkkauksen kriminalisointi. Se antaisi paremmat mahdollisuudet puuttua jälkikäteen työperäiseen hyväksikäyttöön. Taloudelliseen menetyksen riski aiheuttaisi myös tehokkaan pelotevaikutuksen eli ennaltaehkäisi työperäistä hyväksikäyttöä.

Työnantajapuoli on esittänyt huolia sääntelyn lisääntymisestä, ja ministeriöt sekä tutkijakenttä ovat pitäneet kysymystä oikeudellisesti haastavana. Keskeisenä ongelmana on esitetty, että vähimmäispalkasta ei ole Suomessa säädetty lailla, mitä alipalkkauksen rikosoikeudellinen laillisuusperiaate vaatisi.

SAK tilaamassa asiantuntijanlausunnossa Niklas Bruun tulee lopputulokseen, ettei alipalkkauksen kriminalisoinnille ole Suomessa estettä.

– Olemme iloisia, että Bruun otti asiaan tämän kannan. Hyväksikäytettyjen työntekijöiden lisäksi ilmiön kitkemisestä hyötyvät myös rehelliset työnantajat sekä koko Suomen kansantalous, SAK:n juristi Paula Ilveskivi toteaa.

Bruun vertaa selvityksessä Suomen tilannetta Norjaan, jossa lähtökohdat ja ympäristö ovat hyvin samanlaisia. Siellä palkkavarkaus on kriminalisoitu. Myös Norjassa palkat määritellään ensisijaisesti työehtosopimuksissa.

– Norja on oikeusvaltio siinä missä Suomikin. Sen oikeusjärjestelmä perustuu samoihin keskeisiin periaatteisiin: laillisuusperiaatteeseen, rikosoikeudelliseen täsmällisyyteen ja oikeusturvan vaatimuksiin. Jos ratkaisu on ollut mahdollinen Norjassa, ei ole uskottavaa väittää, että se olisi periaatteellisesti mahdoton Suomessa, Ilveskivi sanoo.

Bruun päätyykin selvityksessään toteamaan, että asiaa olisi lähdettävä edistämään mahdollisimman pian, koska alipalkkauksen käsittely varkautena toisi paremman tasapainon työntekijän ja työnantajan välille ja sille olisi työoikeudellisia ja sosiaalipoliittisia perusteita.

– Kyse on viime kädessä siitä, millaisen viestin yhteiskunta haluaa antaa: hyväksymmekö sen, että työntekijän palkasta voidaan leikata lainvastaisesti ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia, vai pidämmekö työntekijän palkkaa niin suojattuna oikeutena, että sen tahallinen riistäminen on rikos, Paula Ilveskivi kysyy.

Alipalkkauksen kriminalisoinnilla on vahva tuki. SAK:n lokakuussa 2025 Verianilla teettämän kyselyn mukaan 87 prosenttia suomalaisista palkansaajista kannattaa alipalkkauksen kriminalisointia.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

SAK: Kehysriihi on paikka puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön

SAK muistuttaa työministeriä sanoistaan ja vaatii hallituksen tekevän kehysriihessä todellisia toimia, jotka kitkevät Suomeen pesiytyneen ”maan tavan” käyttää hyväksi nuoria ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Helsingin Sanomat paljasti tänään, että Turun telakalla työntekijöitä kyykyttäneet virolaiset yrittäjät ovat palanneet takaisin toisen yrityksen nimissä. Hyväksikäyttöä on siis yritetty jatkaa. Telakka alkaa olla voimaton, jos lainsäädäntöä ei muuteta ja sanktioita tiukenneta.

Hyväksikäyttö ilmiönä on edelleen todellinen.

Kun tähän lisää vielä Palvelualojen ammattiliitto PAMin keskiviikkona julkaiseman kyselyn Lapin kausityöläisten kohtelusta, voidaan puhua jo merkittävästä ongelmasta. PAMin kyselyssä 27 prosenttia vastanneista oli törmännyt kohteluun, joka täyttää työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Ongelmia on ollut varsinkin ulkomaalaisilla työntekijöillä, joista hyväksikäyttöä oli kohdannut peräti 40 prosenttia.

Tulevassa kehysriihessä hallituksella olisi hyvä paikka osoittaa, että se ottaa työntekijöiden hyväksikäytön tosissaan ja haluaa tehdä sille jotain. Pelkkä kiskontalainsäädännön täsmentäminen on yksinään riittämätön toimenpide.

– Työministeri Marttinen ilmoitti jo syyskuussa 2025, että suomalaisia työehtoja rikkoville alihankintayrityksille ei ole tilaa. Nyt on viimeiset hetket tällä hallituskaudella lopettaa käsien päällä istuminen ja tehdä asialle jotain. Tämä ilmiö ei lopu toivomalla ja tyhjillä juhlapuheilla, vaan näkyvillä teoilla ja kunnon sanktioilla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaatii.

SAK on julkaissut jo aiemmin 12 kohdan listan, jolla ilmiö saadaan kuriin. Tehokkaita ja valtiolle edullisia keinoja olisivat muun muassa alipalkkauksen kriminalisointi. Esimerkiksi Norjassa palkan tai sen osien maksamatta jättäminen on rikos. Suomessa todetun alipalkkauksen ”rangaistus” on, että siihen syyllistynyt työnantaja joutuu maksamaan maksamatta jääneet palkat työntekijälle.

– Työperäinen hyväksikäyttö on häpeäpilkku suomalaisessa työelämässä ja tahra maineessamme maailmalla. Ilmiön kitkeminen vaatii poliittista tahtoa. Mikäli tämä hallitus ei asiaan puutu, se kertoo paljon hallituspuolueiden arvomaailmasta, Eloranta muistuttaa.
Reipas enemmistö suomalaisista palkansaajista kannattaa SAK:n tavoitteita ilmiön kitkemiseksi. Lokakuussa 2025 Verianilla teetetyn kyselyn mukaan 87 % palkansaajista kannattaa alipalkkauksen kriminalisointia.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Kuljetusliitot: Yhteistoiminta-asiamies tärkeä sekä työntekijöille että työnantajille

Orpo-Purran hallitus haluaa lakkauttaa yhteistoiminta-asiamiehen viran ja siirtää tehtävät työsuojeluviranomaiselle sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kuljetusliittojen mielestä lakkauttaminen tarkoittaisi käytännössä asiamiehen tehtävistä luopumista.

Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva riippumaton valvontaviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistoimintalain noudattamisen valvominen ja lain soveltamisessa neuvominen. Yhteistoiminta-asiamies myös edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista. Lainvastaisesta toiminnasta on mahdollista tehdä asiamiehelle valvontailmoitus, joka antaa toiminnasta lausunnon.

Kuljetusliitot vastustavat yhteistoiminta-asiamiehen viran lakkauttamista. Viran lakkauttaminen merkitsisi käytännössä yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä luopumista, sillä hallituksen esittämät korvaavat toimet eivät ole riittäviä. Työsuojeluviranomaisten resurssit eivät nykyiselläänkään riitä olemassa olevien tehtävien hoitamiseen, eikä esityksessä ole varattu riittäviä lisäresursseja yhteistoimintalain valvontaan.

Yhteistoiminta-asiamies turvaa ennakoivalla neuvonnalla työntekijöiden oikeudet ja ehkäisee työpaikkariitoja

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviin kuuluu neuvonta sekä ennakoiva ja jälkikäteinen valvonta. Toiminnan painopiste on ollut ennakoivassa, matalan kynnyksen valvonnassa. Yhteistoiminta-asiamies on opastanut työnantajia yhteistoimintalain asianmukaisessa soveltamisessa muutosneuvotteluiden aikana sekä neuvonut työntekijöitä näiden oikeuksista. Erimielisyystilanteissa yhteistoiminta-asiamies on viranomaisena voinut antaa puolueettoman tulkintansa lain soveltamisesta ja siten ehkäistä lainvastaista toimintaa ja työpaikkariitoja.

”Etenkin käytännöllinen ohjeistus muutosneuvotteluiden läpiviemiseen työpaikoilla on äärimmäisen tärkeä neuvonnan muoto nykypäivän työmarkkinoilla, joissa työnantajien työoikeudellinen osaaminen vaihtelee. Viran lakkauttaminen siirtäisi valvonnan painopisteen jälkikäteiseen valvontaan, mikä heikentäisi yhteistoiminnan laatua ja etenkin työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Lakkauttaminen johtaisi myös yt-lakiin liittyvien riitojen lisääntymiseen ja kasvattaisi painetta tuomioistuimissa”, Kuljetusliittojen lausunnossa todetaan.

Hallituksen työelämälinjaukset lisäävät eriarvoisuutta – säästöt näennäisiä

Orpo–Purran hallitus on jo useilla lakimuutoksilla ja leikkauksilla heikentänyt työntekijöiden asemaa ja horjuttanut työmarkkinoiden vakautta. Myös yhteistoimintalakia on vesitetty kaventamalla sen soveltamisalaa ja lyhentämällä neuvotteluaikoja. Työpaikoilla tämä näkyy yhteistoiminnan heikentymisenä, kun neuvottelujen sisältö jää yhä useammin toissijaiseksi ja keskitytään lain vähimmäisaikojen täyttämiseen. Työntekijöiden eriarvoisuus työmarkkinoilla on kasvanut, kun yhteistoiminnan laatu on yhä vahvemmin sidoksissa työnantajan kokoon.

”Riippumattoman ja ennakoivan neuvonnan lakkauttaminen osuu erityisesti pienempiin työpaikkoihin, joissa työlainsäädännön osaaminen on jo valmiiksi usein heikompaa ja tarve viranomaisavulle lain noudattamisessa on suurin. Yhteistoiminta-asiamiehen olemassaolo on sekä työntekijöiden että työnantajien etu”, Kuljetusliitot toteavat.

Kuljetusliitot kritisoivat muiden palkansaajajärjestöjen tavoin viran lakkauttamisesta haettavia säästöjä. Arvioitu 80 000–150 000 euron vuotuinen säästö on niin vähäinen, että pienikin virhe siirtymävaiheen kustannusarvioissa voi syödä säästön kokonaan. Kun lisäksi huomioidaan lisääntyvien oikeusriitojen aiheuttama kustannuspaine oikeuslaitokselle, viran lakkauttaminen ei tosiasiallisesti tuo säästöjä valtiontalouteen.

Lausuntokierros hallituksen esityksen luonnoksesta koskien yhteistoiminta-asiamiehen viran lakkauttamista päättyi tällä viikolla. Kuljetusliitot antoivat lausuntonsa esitysluonnokseen. Esitysluonnos siirtyy nyt jatkovalmisteluun ja varsinainen esitys tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi.

Lue Kuljetusliittojen lausunto täältä.

Kaikki annetut lausunnot löydät täältä.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Bryssel, 9. huhtikuuta – Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF) kehottaa lentoyhtiöitä, hallituksia ja eurooppalaisia toimielimiä lopettamaan kriisiaikoina toistuvan ja vahingollisen kaavan: lyhytaikaisten ratkaisujen priorisoinnin työntekijöiden, selviytymiskyvyn ja alan pitkän aikavälin elpymisen kustannuksella.

Kun eurooppalainen ilmailu kohtaa uutta painetta nousevien polttoaineiden hintojen ja ilmatilan häiriöiden vuoksi, ETF varoittaa, että ala on vaarassa palata tuttuihin tapoihin: lentokoneiden maadoittamiseen, kapasiteetin vähentämiseen ja työvoimakustannusten leikkaamiseen. Vaikka tällaiset toimenpiteet voivat tarjota tilapäistä helpotusta, kokemus osoittaa, että ne lopulta heikentävät alaa ajamalla pois ammattitaitoisia ammattilaisia, pahentamalla työoloja ja viivästyttämällä elpymistä.

”Ilmailuala on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että se voi toipua kriiseistä, 11. syyskuuta tehdyistä iskuista COVID-19-pandemiaan”, sanoi Josef Maurer, ETF:n ilmailujohtaja. ”Mutta se, mikä edelleen jarruttaa alaa, ei ole itse kriisit – vaan se, miten reagoimme niihin.”

Työvoiman vähennykset ja palkkaamisen jäädyttämiset aiempien häiriöiden aikana ovat suoraan vaikuttaneet nykyiseen henkilöstöpulaan, erityisesti lentohenkilöstön ja lennonjohdon keskuudessa. Koska jotkut lentoyhtiöt harkitsevat jo uusia kapasiteetin leikkauksia, ETF varoittaa, että ilmailualan ammattilaiset ovat jälleen vaarassa kantaa vastatoimien taakan.

Samaan aikaan syvemmät rakenteelliset haasteet heikentävät oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä Euroopan ilmailussa. Näitä ovat sääntely- ja työvoiman ”työehtoshoppailu” EU:n sisämarkkinoilla, epätasainen globaali kilpailu ja Venäjän-Ukrainan sotaan liittyvien geopoliittisten toimenpiteiden jatkuva vaikutus, jotka edelleen haittaavat eurooppalaisia lentoyhtiöitä.

Nämä kriisit eivät tapahdu eristyksissä, ja niihin on puututtava koordinoidusti pitkän aikavälin toimilla. ETF kehottaa siksi:

  • Lentoyhtiöitä asettamaan etusijalle vakaan työllisyyden, investoimaan työvoiman säilyttämiseen ja osaamiseen sekä varmistamaan oikeudenmukaiset kriisinhallintatoimenpiteet
  • Kansallisia hallituksia vahvistamaan työsuojelua, panemaan täytäntöön olemassa olevia sääntöjä ja estämään mielivaltaista sääntelyä
  • Eurooppalaisia toimielimiä palauttamaan tasapuoliset toimintaedellytykset, varmistamaan reilun globaalin kilpailun ja kehittämään välineitä työpaikkojen suojelemiseksi kriisiaikoina

Lausunnon koko teksti löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/wp-content/uploads/2026/04/ETF-aviation-statement-on-the-fuel-crisis-1.pdf.

ETF:n kirje komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/open-letter-to-president-ursula-von-der-leyen-europes-transport-system-is-unprepared-and-workers-are-paying-the-price/.

Työntekijöiden ja ammattiliittojen tukemiseksi ETF on kehittänyt ammattiliitoille ja työntekijöiden edustajille erityisen kriisivalmiustyökalupakin, jonka tarkoituksena on ennakoida häiriöitä samalla kun turvataan työllisyys ja työolot.

Lisätietoja työkalupakista ja saatavilla olevista kieliversioista löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/ngb-trade-union-guide-a-new-tool-to-prepare-for-crisis/

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

SAK ehdottaa suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan, yhteisöveron alennuksen perumista ja rakentamisen vauhdittamista muun muassa ARA-korkotukivaltuuksia merkittävästi kasvattamalla.

Hallituksen työllisyyspolitiikka on osoittautunut toimimattomaksi, kun Suomen työttömyysaste on ensimmäistä kertaa historiassa noussut EU:n korkeimmalle tasolle.
SAK ehdottaa työttömyyden taltuttamiseksi suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan ja palkkatuen käytön lisäämistä. Lisäksi työvoimakoulutukseen pitää panostaa vahvasti jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut.

– Nämä olisivat toimivia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Palkkatuki vahvistaa rekrytointia heikon kysynnän aikana ja työvoimakoulutus takaa, että yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa, sanoo SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Hän tähdentää, että kasvun käynnistämiseksi tarvitaan työntekijöiden aseman vahvistamista ja luottamuksen palauttamista.

Nuorten työttömyys on kasvanut huomattavasti, eikä sitä ratkaista sanktioilla tai kapeilla tukikokeiluilla. Sen sijaan on panostettava koulutukseen, varhaiseen tukeen ja toimiviin palveluihin.

– Nuorisotakuu on turvattava sisällöllisesti, ei vain nimellisesti. Jokaiselle alle 30-vuotiaalle on osoitettava työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Lisäksi on vahvistettava lasten ja nuorten moniammatillista tukea ja lähipalveluja.

Suomi on jo joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Alijäämät ovat paisumassa kolmella miljardilla eurolla viime vuoden julkisen talouden suunnitelmaan nähden.

Epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi julkinen talous on vuodessa heikentynyt lähes yhtä paljon kuin Orpon hallituksen nettosopeutus on yhteensä.

– Yhteisöveron alennus on ehdottomasti peruttava, jotta sitoutuminen julkisen talouden vahvistamiseen voidaan jatkossa ottaa tosissaan. On kestämätöntä, että yhteisöveron alennus valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille, eikä se tutkimusten valossa tuo edes kasvua.

Rakennusalan tukemiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. ARA-korkotukivaltuuksia tulisi kasvattaa merkittävästi. Erityisryhmien investointiavustuksiin sekä remonttien ja perusparannuksien tukiin on perusteltua kohdentaa nykyistä enemmän rahoitusta. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron tasokorotus ja jyrkempi porrastus edistäisi tonttitarjontaa.

Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymisessä suhdannevaihteluiden kasvu on syytä huomioida paremmin.

– Työllisyysrahaston suhdannepuskuria on lisäksi kasvatettava, jotta vältetään suhdannepoliittisesti huonosti ajoitetut maksumuutokset.

Yrittäjien eläkejärjestelmään hallitus ei ole uskaltanut puuttua, vaikka veronmaksajat rahoittavat sitä jo noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain ja summa kasvaa tulevaisuudessa.

– Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamiseen pitää vihdoin puuttua kehysriihessä. Yrittäjien eläkemaksujen täytyy jatkossa määräytyä paremmin todellisten tulojen mukaan, SAK:n Lainà painottaa.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto rekrytoi edunvalvontaan uutena toimitsijana Mikko Mäntysen. Mäntynen tulee AKT:hen lentokenttämaailmasta ja IAU:n puolelta Finnair Cargon pääluottamusmiehen tehtävästä. Tämä tarkoittaa vahvaa osaamista työehtosopimuksista ja neuvotteluista.

AKT:n hallitus valitsi kokouksessaan 26. maaliskuuta edunvalvontatiimin uudeksi sopimustoimitsijaksi pääluottamusmies ja oikeustieteiden maisteri Mikko Mäntysen.
Finnair Cargolla Mäntynen on ollut 20 vuoden ajan Flight Control-osastolla, jossa hoidetaan lennon rahtiasioita, kumipyöräliikennettä ja esimerkiksi tulliasioita eli monia lentokentän kriittisistä toiminnoista.

Ennen pääluottamusmiehen tehtävää Mäntynen on toiminut varapääluottamusmiehenä ja -työsuojeluvaltuutettuna. Pääluottamusmiehenä hän on ollut Finnair Cargolla yhdeksän vuotta.

– Odotan innolla, että pääsee AKT:ssa tekemään töitä.

On ollut todella hankalia aikojakin, kuten korona, jolloin työntekijämäärää tiputettiin. Kokemusta on äärimmäisen vaikeista neuvotteluista, Mäntynen kertoo.

Etuna uudella toimitsijalla tulee olemaan tehtävässään se, että hän tuntee lentokenttäalaa. Neuvottelupöydässä matkustamohenkilökunnan asioista vastapuolella pöytää on aiemmista neuvotteluista tuttuja henkilöitä.

Ennen Finnair Cargoa Mäntynen on ennättänyt olla myös Tallink Siljan matkatoimistoalan tehtävissä.

Mäntysellä on vahva koulutustausta ja osaaminen työoikeudesta. Hän on opiskelut Jyväskylän yliopistossa valtio-oppia ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Tämän jatkoksi hän on opiskellut oikeustieteitä, valmistunut Tarton yliopistosta oikeustieteen maisteriksi pääaineena kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeusjuridiikka. Ulkomaiselle tutkinnolle on haettu Suomesta opetushallituksen hyväksyntä. Kaikki opinnot hän on tehnyt työn ohella.

– Jos jotain on oppinut työn ohella opiskelusta, niin aikatauluttamista, Mäntynen toteaa.

Hän kertoo omasta historiastaan, miten hänen isänsä oli Postin pääluottamusmiehistä.

– Veri on vetänyt sitä kautta tällaisiin tehtäviin. Heikomman auttaminen on ollut pikkuisen verissä. Odotan innolla, että pääsen AKT:ssa tekemään töitä.

AKT:ssä Mikko Mäntynen aloittaa toukokuun alussa. Uudella rekrytoinnilla vahvistetaan liiton edunvalvontatoimintaa, kun henkilökuntaa eläköityy.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita

Istuva hallitus on toteuttanut lukuisia toimenpiteitä työmarkkinoille, jotka ovat kasvattaneet työnantajapuolen valtaa ja kurjistaneet sekä työntekijöiden että työttömäksi joutuneiden asemaa. Tätä tilannetta SAK haluaa seuraavan hallituksen korjaavan.

– Talouden näkymättönä jarruna toimii pelko, jonka maan hallitus on aiheuttanut suomalaisille työntekijöille ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Viimeistään ensi vaalikaudella täytyy palauttaa suomalaisten usko reiluihin työmarkkinoihin ja tulevaisuuteen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

SAK peräänkuuluttaa paluuta pohjoismaiselle tielle. Pohjoismaisia elementtejä tarvitaan niin työmarkkinoille kuin työvoimapalveluihin.

– Valtion toimintaa tulee ohjata halu pysyä hyvinvointiyhteiskuntana, jossa julkinen valta tukee toimillaan ihmisten luottamusta instituutioihin ja omaan pärjäämiseen eri elämänvaiheissa. Keppiä on turha heiluttaa, jos ihmisille ei tarjota todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa.

SAK:n tavoitteet sisältävät useita työntekijöiden asemaa ja luottamusta lisääviä elementtejä. SAK hakee esimerkiksi tasapainoa työsuhteisiin vaatimalla työnantajan irtisanoessa pidempiä irtisanomisaikoja, tuotannollistaloudellisten irtisanomisperusteiden kiristämistä sekä epäsäännöllisissä työsuhteissa olevien aseman vahvistamista.

Myös työmarkkinoiden rakenteita on uudistettava. Valtakunnansovittelijan asemaa pitää vahvistaa omalla tiedontuotannolla sekä itsenäisemmällä, riippumattomalla roolilla. Myös lainsäädäntöä pitäisi viilata paikallisessa sopimisessa siirtäen tulkintaetuoikeus työntekijäpuolelle ja tarkistaen lakkolainsäädännön tasapainoa. Lisäksi yleissitovuuden määritelmää pitäisi uudistaa kattavammaksi turvaamaan työehtojen taso muuttuvilla työmarkkinoilla.

– Meillä on työmarkkinatasapainoon liittyen lukuisia esityksiä – ja mikä parasta: ne eivät maksa juuri mitään. Velkajarrun vaatimuksista nämä eivät siis jää kiinni. Mikäli haluamme oikeasti suunnan kohti pohjoismaista mallia, työmarkkinoille pitää tuoda lisää tasapainoa työtekijöiden eduksi eikä kasvattaa isäntävaltaa, SAK:n Eloranta toteaa.

SAK vaatii myös reagointia työelämän epätoivottuihin ilmiöihin. Vaalitavoitteissa nostetaan esille rehottava työmarkkinarikollisuus.

– Olemme jo aiemminkin ehdottaneet työmarkkinarikollisuuden torjumiseen laajaa ja konkreettista toimenpidepakettia. Esimerkiksi alipalkkaus pitäisi kriminalisoida ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus. Myös viranomaiset tarvitsevat lisää työkaluja ja resursseja, Jarkko Eloranta huomauttaa.

Kuluva hallituskausi on näyttänyt, että työelämän edunvalvonta on siirtynyt politiikkaan ja siksi SAK:lle on tärkeää tuoda omat näkemykset esille vaalien alla ja sen jälkeen. Työelämäasioista sopiminen ei saa tarkoittaa sitä, että työnantajien edunvalvojat neuvottelevat hallituksen kanssa palkansaajia edustavien ammattijärjestöjen ohi.

– Työntekijän asemaa heikentävät lait ovat toivottavasti viimeinen poliittisen oikeiston ja elinkeinoelämän soidintanssi. Seuraavalla hallituskaudella on palattava aitoihin neuvotteluihin.

SAK:n kaikki 59 tavoitetta työelämän parantamiseksi vaalikaudelle 2027–2031 löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.sak.fi/tavoitteet.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Avoin työpaikka: Suomen Merimies-Unioni hakee ITF-tarkastajaa

Suomen Merimies-Unioni SMU ry hakee ITF-tarkastajaa vakituiseen työsuhteeseen

SMU on merenkulkijoiden edunvalvoja, joka solmii jäseniään koskevia työehtosopimuksia, valvoo niiden noudattamista ja tukee jäseniään työelämän haasteissa. SMUn jäsenet työskentelevät muun muassa matkustaja-aluksilla, rahtialuksilla, uittohinaajilla ja losseilla. Edustamme yli 50 eri ammattinimikettä. SMU ajaa jäsentensä etuja myös kansainvälisen yhteistoiminnan avulla ja olemalla mukana ITF:n mukavuuslippukampanjassa.

ITF (The International Transport Workers’ Federation) edustaa lähes viittä miljoonaa kuljetusalan työntekijää. ITF ajaa työntekijöiden etua kansainvälisesti, kampanjoi työntekijöiden oikeuksien ja järjestäytymisen puolesta sekä organisoi solidaarisuustoimia.
Tehtävänkuvaus

ITF-tarkastajan tehtäviin kuuluu toteuttaa yhdessä muiden ITF-tarkastajien kanssa mukavuuslippulaivakampanjaa Suomessa. Kampanjassa valvotaan ja parannetaan kohdennetuin alustarkastuksin ja muilla tavoin Suomen satamiin saapuvien ulkomaalaisten alusten miehistöjen työ- ja elinolosuhteita. ITF-tarkastajan tehtäviin kuuluu myös osallistua neuvotteluihin, jotka tähtäävät ulkomaisten alusten miehistöjen työsuhteiden ehtoja määrittävien työehtosopimusten solmimiseen. Lisäksi ITF-tarkastaja avustaa muilla tavoin alusten miehistöjen jäseniä heidän etujensa ja oikeuksiensa toteuttamisessa.

Odotamme sinulta

  • merenkulun ja merellä työskentelyn tuntemusta
  • hyvää molempien kotimaisten kielten sekä englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi.
  • kokemusta tavanomaisten digitaalisten työkalujen ja järjestelmien käytöstä sekä kykyä omaksua uusien toimintaympäristöjen käyttö nopeasti ja sujuvasti
  • kykyä suunnitelmallisuuteen
  • ongelmanratkaisukykyä

Tuothan hakemuksessasi erityisesti esille, mikäli sinulla on neuvottelukokemusta tai kokemusta työskentelystä paineen alla tai jos sinulla on kokemusta työskentelystä monikielisessä työympäristössä.

ITF-tarkastajan tehtävän hoitaminen edellyttää sopeutumista epäsäännöllisiin työaikoihin sekä valmiutta matkustamiseen. Ajokortti ja oma auto ovat tehtävässä välttämättömiä.

Tarjoamme sinulle

Merkityksellisen työn merenkulkijoiden etujen hyväksi asiantuntevassa ja mukavassa työyhteisössä sekä näköalapaikan kansainvälisessä työympäristössä.

Tehtävästä maksettava palkka on noin 5 200–6 100 euroa kuukaudessa riippuen valittavan henkilön kokemuksesta. Lisäksi tarjoamme lounas-, työmatka-, puhelin ja liikunta-/kulttuuriedut. Työtehtävän ehdot ja palkkaus määräytyvät Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ATY ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen sekä SMU:n paikallisen sopimuksen mukaisesti.

ITF-tarkastajan työkuva sisältää paljon matkustamista pääasiassa Suomessa, mutta myös ulkomailla. Tehtävään valittavan ensisijaisena toimipaikkana on Merimies-Unionin toimisto Helsingissä. Osa tehtävään perehdytyksestä toteutetaan ulkomailla.

Työsuhde on vakituinen ja kokoaikainen. Toivomme, että voit aloittaa tehtävässä 1.9.2026.

Hakuprosessi

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@smu.fi 6.4.2026 mennessä. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää ansioluettelo PDF-muodossa suomeksi ja englanniksi.

Ensimmäisen kierroksen haastattelut järjestetään viikoilla 16–18 SMU:n toimistolla Helsingissä. Haastattelut järjestetään suomen ja englannin kielellä.

Odotamme hakemustasi!

Lisätietoja tehtävästä antavat:

Heikki Karla, ,iittosihteeri, 050 435 6094, heikki.karla@smu.fi

Parhaiten tavoitettavissa:
25.03.2026 klo 13–16
27.03.2026 klo 13–16
30.03.2026 klo 12–15
01.04.2026 klo 12–15

Patrick Kuronen, ITF-koordinaattori, 040 178 7774, patrick.kuronen@smu.fi

Parhaiten tavoitettavissa:
24.-27.3.2026 klo 10-12
30.-31.3.2026 klo 10-12

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus