Haku
Liity jäseneksi

Väylien korjausvelka on kriittinen uhka liikenteelle ja logistiikalle

Suomen väylät ovat kuljetusalan selkäranka. Jos tie‑ ja rataverkko rapautuu, rapautuu myös kuljetusalan turvallisuus, tehokkuus ja kilpailukyky. Korjausvelan purkaminen ei ole valinnainen panostus – se on välttämätön investointi Suomen talouteen ja työelämään.

Suomen väyläverkon kunnon heikkeneminen on noussut tasolle, joka uhkaa vakavasti kuljetusalan työtä ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Arvioiden mukaan väylien korjausvelka on noin 4,3 miljardia euroa, ja kasvu on jatkunut lähes katkeamatta vuodesta 2016 lähtien.

– Väyläverkoston kunnon heikkeneminen näkyy suoraan kuljetusalan arjessa, Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen toteaa. Huonokuntoiset tiet, sillat ja rataosuudet vaikuttavat päivittäin kuljettajien työhön, yritysten toimintakykyyn ja matkustajien palvelutasoon. Huonokuntoiset väylät ovat ennen kaikkea turvallisuusriski kaikille väylillä kulkeville. Tässä maailman ajassa väyläverkon kuntoon satsaaminen on myös kriittinen huoltovarmuusteko.

Suomen hallitus valmistautuu kevään kehysriiheen. Kuljetusliitot KL näkee, että korjausvelan taittamiseksi valtion budjettiin tulisi kiinnittää pysyvä vuosittainen määräraha pitkälle ajanjaksolle. Vaikka satsauksia korjausvelan purkuun on tehty ja tilannetta on saatu aina hetkellisesti parannettua, korjausvelan nouseva trendi näyttää jatkuvan.

KL pitää välttämättömänä, että väyläverkon korjausvelan taittaminen nostetaan kansallisten päätösten kärkeen. Pitkäjänteisellä, ennakoitavalla ja riittävällä rahoituksella varmistetaan korjausten suunnitelmallinen toteutus, joka ehkäisee kustannusten paisumista.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Kabotaasivalvonnan säätely etenee oikeaan suuntaan

Hallituksen esitys liikenteen palveluista annettuun lakiin sisältää tervetulleita uudistuksia kabotaasin valvontaan. Ajokorttilain uudistus, joka mahdollistaisi entistä painavampien autojen kuljettamisen B-luokan kortilla sen sijaan sisältää riskejä.

Tavara- ja linja-autoliikenteeseen esitetään aikarajoja kabotaasin kestolle. Tieliikenteen kabotaasirikkomus ja kuljettajatodistuksen hankinnan laiminlyönti on lisäksi tarkoitus sanktioida hallinnollisella maksuseuraamuksella. Nämä yhdessä mahdollistavat sen, että laittomaan kabotaasiin on jatkossa mahdollisuus puuttua nykyistä paremmin.

-AKT on jo pitkään toivonut mahdollisuutta puuttua laittomaan kabotaasiin. Nyt esitetty uudistus on iso askel oikeaan suuntaan. 5 000 euron seuraamusmaksu kabotaasirikkomuksesta ja 3 000 euron maksu kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä toimivat tehokkaana ennaltaehkäisijänä, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pitää erittäin hyvänä, että linja-autoliikenteen kabotaasiin säädettäisiin aikaraja tilapäisyyden määrittelemiseksi. Tämä puuttuu kokonaan nykyisestä lainsäädännöstä. Jatkossa linja-autoliikenteessä voisi harjoittaa kabotaasia enintään seitsemän peräkkäisen päivän ajan 30 päivän ajanjaksolla. Hyvä esitys on myös tavaraliikenteeseen esitetty enintään seitsemän vuorokauden aikana tehtävien kolmen kabotaasimatkan tarkentaminen siltä osin, että mitä yhteen kabotaasimatkaan saa sisältyä.

Ajokorttiuudistus sisältää riskejä

Ajokorttilakiin esitetyn muutoksen myötä B-luokan ajokortti, eli henkilöauton ajokortti, oikeuttaisi kuljettamaan enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa. Edellytyksinä poikkeuksen hyödyntämiselle olisi, että ajoneuvo toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja B-luokan ajokortti on myönnetty vähintään kaksi vuotta aiemmin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen mahdollistaa yhä painavampien ajoneuvojen kuljettaminen B-ajokortilla.

-Muutosta tulisi ainakin kompensoida lisäämällä kuljettajakoulutusta henkilöautojen B-luokan tutkintovaatimuksiin. Lisäksi ammattimaisessa liikenteessä toimivat ajoneuvot tulisi ottaa ajo- ja lepoaikasäädösten sekä näiden valvonnan piiriin, AKT:n vanhempi neuvonantaja Harri Pasanen sanoo.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Kuljetusliitot KL: Valmiuslain välineistä ei saa tulla normaalia kriisinhallintaa

Kuljetusliitot KL: Valmiuslain välineistä ei saa tulla normaalia kriisinhallintaa

Kuljetusliitot ovat huolissaan, että valmiuslakiin esitettävistä laajennuksista tulee lain uuden muotoilun myötä osa normaalia kriisinhallintaa ilman tapauskohtaista harkintaa perusoikeuksien rajoituskynnyksen ylittymisestä. Esimerkiksi työntekijöiden perusoikeuksien rajoituksen tulisi olla aina viimesijainen keino vakavassa poikkeustilanteessa.

Kuljetusliitot arvostelevat valmiuslakityöryhmän mietintöön antamassaan lausunnossa lakiesityksen epätasapainoa työntekijöiden ja työnantajien vastuiden välillä. Poikkeusoloissa esimerkiksi työaikaa, lepoa, vuosilomia, ylityön suostumuksellisuutta, sunnuntaityötä, yhteistoimintamenettelyjä sekä irtisanoutumisaikoja koskevasta sääntelystä voidaan poiketa.

”Kuljetusliitot ymmärtävät hyvin, että sääntelyä tehdään erittäin poikkeuksellisten kriisien oloihin ja toimenpiteet tulee arvioida tässä valossa. On kuitenkin kestämätöntä, jos lisävelvoitteet kohdistetaan lähes ainoastaan työntekijäpuoleen eikä työnantajien toimivaltuuksien väärinkäyttöä sanktioida. Tällä epätasapainolla on suoraan vaikutusta yhteiskunnan toimivuuteen poikkeusoloissa”, lausunnossa todetaan.

Väärinkäyttö tulee sanktioida

Kuljetusliitot tuovat esille, ettei valmiuslakisääntelystä löydy valvonta- tai seuraamusmenettelyä tilanteisiin, joissa työntekijän keskeisiä oikeuksia rajoitetaan poikkeusoloihin vedoten.

”Kuljetusliitot vaativat, että lakiehdotuksen 40 §:ssä säädetty poikkeaminen työ- ja virkaehtosopimusten työntekijälle lakia paremmista määräyksistä on mahdollista ainoastaan tilanteessa, jossa niiden syrjäyttäminen on välttämätöntä hengen, terveyden tai yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi. Nyt esitetty mahdollisuus poiketa kollektiivisesti sovituista työelämän pelisäännöistä ’yhteiskunnan toimivuuden’ nimissä on liian laaja ja epämääräinen.”

Kuljetusliitot huomauttavat lisäksi, ettei minkäänlaista velvollisuutta kokeilla lievempiä toimivaltuuksia olla säätämässä. Kuljetusliitot vaativat, että sääntelyyn otetaan mukaan selväsanaisesti pykälätasolle velvoite käyttää aina lievimpiä mahdollisia toimivaltuuksia.
”Nykyisellään esitys antaa väärinkäytöksille ja ylimitoitetuille toimenpiteille vapaat kädet.”

Etusija työ- ja virkaehtosopimusten poikkeusolosäännöksille

Kuljetusliitot vaativat, että nimenomaan poikkeusoloja varten sovitut työ- ja virkaehtosopimuksen määräykset saavat etusijan valmiuslaissa säädettyihin työnantajan toimintaoikeuksiin nähden.

”Työmarkkinaosapuolet ovat osoittaneet mm. koronapandemian aikana kykynsä sopia poikkeusoloihin sopivat toimintatavat ja työsuhteen ehdot. Kuljetusliitoissa on ilman poikkeusolojakin erittäin joustavasti sovittu alakohtaisia poikkeuksia mm. työaikalainsäädännöstä työehtosopimuksiin huomioiden niin työnantajapuolen kuin työntekijäpuolen näkemykset eli työntekijöiden suojelun ja elinkeinoelämän tarpeet.”

Huoltovarmuudesta pidettävä huolta myös normaalioloissa

Valmiuslaissa säädetään useasta Kuljetusliittojen toimialoihin kuuluvasta asiasta. Esimerkiksi ammattimaista kuljetusta harjoittaville säädetään velvollisuus suorittaa poikkeusolojen hallinnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia ja postiyritykselle velvollisuus toimittaa viranomaisen lähettämiä kirjeitä. Kuljetusliitot toteavat, että poikkeusoloissa voidaan joutua käyttämään sellaisia menetelmiä, joita ei normaalioloissa enää käytetä. Erilaiset digitaaliset tai sähköiset palvelut voivat olla pois käytöstä.

”Kuljetusliitot katsovat, että valmiuslakiin tulisi lisätä työnantajille velvollisuus kouluttaa poikkeusolojen valmiussuunnitelman mukaiset toimintamuodot, ja poikkeusoloihin soveltuvat työnteon tavat työntekijöille jo ennakolta, jotta poikkeusoloissa kyettäisiin tarjoamaan kuljetukset tarvittavassa laajuudessa ja riittävällä tehokkuudella.”

”Kuljetusliitot haluavat korostaa, kuinka tärkeää on taata tiedonkulku myös poikkeusoloissa. Sähkönjakeluun tai tietoverkkoihin kohdistuvat häiriöt voivat tehdä mahdottomaksi sähköisen viestinnän. Tätä mahdollisuutta silmällä pitäen koko maan kattava paperipostin jakeluverkko ja postityöntekijöiden ammattitaito on pidettävä kunnossa poikkeusolojen ulkopuolella.”

Valmiuslakia koskeva mietintö siirtyy nyt jatkovalmisteluun. Lopullisesta valmiuslain sisällöstä päättää eduskunta.

Lue koko lausunto tästä (pdf).

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

AKT:n ilme uudistuu, uudet verkkosivut avattu

AKT:n uudistetut verkkosivut on nyt otettu käyttöön. Uusilla sivuilla palvellaan jäseniä entistä paremmin ja laajemmin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto uudistaa ilmeensä. Nyt uusi graafinen ilme saadaan laajasti käyttöön samalla, kun uusitut verkkosivut otetaan käyttöön. Tässä vaiheessa käyttöön otetaan suomenkieliset verkkosivut. Seuraavaksi kehitämme sivuston englanninkielistä osuutta.

Ilmeen taustalla jäsenkysely

AKT:n ilmeuudistus aloitettiin jäsenkyselyllä. Jäsenet pääsivät osaltaan määrittelemään, millaisena haluavat liiton nähdä ja kokea. Kyselyn pohjalta jatkettiin kehitystyötä viestintätoimisto Red & Bluen, järjestö- ja viestintätiimin sekä AKT:n johdon kanssa.

Ilmeuudistusta seurasi uusien verkkosivujen suunnittelu ja toteutus. Päävastuu on ollut viestinnällä, mutta käytännössä koko henkilöstö on osallistunut osaltaan kehittämiseen.
Uusi on aina uutta, joten kehitystyö jatkuu vielä sivujen julkaisun jälkeen.

Sivusto antaa nyt entistä paremmin perustietoa työelämästä omana kokonaisuutenaan – ensimmäistä työsopimuksesta koko työuran ja jäsenyyden matkalle. Sivustolla kerrotaan liiton toiminnasta työpaikoilla sekä työsuojelu- ja työympäristökysymyksistä.

Sivustolta löytyy tärkeitä yhteystietoja jäsenpalveluihin ja työsuhdeneuvontaan. Oma AKT -kokonaisuudesta löytyvät sähköiset palvelut eli eAsiointi ja ohjeet mobiilisovelluksen käyttöönottoon. Ja paljon muuta.

Tessit luettavissa entistä helpommin

AKT:n suosituimpia verkkosivuja ovat olleet työehtosopimussivut. Nyt tessejä pääsee lukemaan ja tutkimaan entistä helpommin. Tekstit on avattu verkkosivuille ja työehtosopimuksen sisällysluetteloa klikkaamalla pääsee suoraan haluamaansa kohtaan. Silti sivustolta on edelleen ladattavissa myös työehtosopimusten pdf-tiedostot.

Jäsenkirjeet ja some uudistuvat

Jatkossa someilme muuttuu ja myös jäsenkirjeet tulevat yhdenmukaisesti AKT:n uudella graafisella ilmeellä. AKT:n jäsenkirjeitä lähetetään jäsenille noin kerran kuukaudessa. Kirjeissä kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja esimerkiksi jäseneduista.

Osastot saavat omia kirjeitään tänä keväänä erityisen tiheästi, kun liitossa valmistaudutaan edustajakokouksiin. Omia uutiskirjeitä liitosta lähtee myös työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille.

Verkkolehti tiiviimmin osaksi AKT.fi-sivustoa

Jatkossa AKT-lehden verkkoversio on yhdistetty samaan verkkosivustoon omaksi osiokseen. Näin verkkolehden jutut saadaan esille paremmin.

Uusi ilme myös osastoille

AKT:n osastot ovat jo kuumeisesti odottaneet, milloin on h-hetki uuden ilmeen käyttöönottoon myös osastoille. Uusien verkkosivujen käyttöönotto on lähtölaukaus osastoille. Yhdistysavaimesta löytyy apua siihen, miten uudet värit ja ilme voidaan ottaa käyttöön osastoissa.

Yhteyshenkilönä osastoille graafisten ohjeiden käytössä toimii viestintäkoordinaattori Anne-Maarit Valli anne-maarit.valli@akt.fi.

Otamme mielellämme vastaan palautetta uusista sivuista osoitteessa akt.palaute@akt.fi.
Sivuston kehittäminen jatkuu myös julkaisun jälkeen.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Julkisen talouden sopeuttaminen velkajarrulla ei saa vaarantaa talouskasvua

SAK varoittaa liiallisesta julkisen talouden sopeuttamisesta. Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on tänään antanut raporttinsa, jossa se asettaa valtion ja paikallishallinnon alijäämätavoitteeksi 2–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavan vaalikauden loppuun. Raportin mukaan tämä tarkoittaa 8–11 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella, mikä on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin EU-säännöt edellyttävät.

Työryhmän esitys tarkoittaa jopa kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Orpon hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että näin mittavan sopeutuksen riskinä on talouskasvun merkittävä hyytyminen ja työttömyyden nousun jatkuminen.

– Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä, Lainà varoittaa.

Julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.

– Työntekijöiden asemaa on parannettava merkittävästi vastapainoksi Orpon hallituksen tekemille työelämäheikennyksille. Tämä lisäisi työntekijöiden luottamusta, vauhdittaisi asuntomarkkinoita ja lisäisi kulutusta.

Sopeutustoimien tulee olla sellaisia, että ne supistavat kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi verosopeutusta on SAK:n mielestä suosittava ja vältettävä esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista leikkaamista. Suurituloisten ja yritysten on vuorostaan osallistuttava kasvavien puolustus- ja sote-menojen rahoittamiseen.

Patrizio Lainà tähdentää, että velkaantumisen taittaminen ei onnistu, jos kokonaisveroaste laskee. Menokehysten vastapainoksi julkiseen talouteen tarvitaan jatkossa myös tulokehykset.

Yrittäjien eläkejärjestelmä saatava tasapainoon

Patrizio Lainà huomauttaa, että työeläkejärjestelmä ei rasita julkista taloutta. Järjestelmä on tasapainossa ja pitkällä aikavälillä eläkemaksussa on alennuspainetta. Sen sijaan yrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu tukemaan veronmaksajien rahoilla jo lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain ja ennusteiden mukaan summa on kasvamassa yli 800 miljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä.

– Tilanne on kestämätön. Yrittäjien eläkejärjestelmä on saatava tasapainoon.
Parlamentaarisen työryhmän tavoite ei koske sosiaaliturvarahastoja. Sosiaaliturvarahastoilla rahoitettavat etuudet kuten ansiosidonnainen työttömyysturva eivät heikennä julkista taloutta, koska niiden rahoittamiseksi kerättävät maksut joustavat.

SAK:n Lainà sanoo, että vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jolla varaudutaan talouden laskusuhdanteisiin, tarvitaan jatkossakin.

– Suhdannevaraus on syytä sisällyttää budjettikehyksiin, eikä sitä pidä huomioida alijäämätavoitteessa. EU-säännöt eivät edellytä lisäsopeutusta, vaikka alijäämätavoitetta ei täysin saavutettaisi. Mahdollisia joustoja EU-sääntöihin on kyettävä myös hyödyntämään ensi vaalikaudella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Pitkäaikaistyöttömiä jo lähes 140 000 – SAK vaatii hallitukselta ripeitä toimia

SAK:n vaatii hallitukselta vaikuttavia ja ripeitä toimia, jotta työttömät pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja niiden avulla kiinni työhön. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pitää saada taitettua.

Tänään julkaistujen KEHAn työllisyyskatsauksen  tietojen mukaan Suomessa oli tammikuussa 139 600 pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut Orpon-Purran hallituksen aikana 2000-luvun ennätyslukemiin. Yli puolet pitkäaikaistyöttömistä on suorittanut korkeintaan toisen asteen tutkinnon, eli he työllistyisivät muita useammin SAK:laisille aloille kuten palvelualoille tai teollisuuteen.

– Hallituksen on viimeistään nyt ryhdyttävä ripeisiin ja vaikuttaviin toimiin, joilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu saadaan taltutettua, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Keinoina SAK esittää muun muassa palkkatuen käytön lisäämistä, jotta työllistyminen on mahdollista myös heikon kysynnän aikana sekä vahvaa panostamista työvoimakoulutukseen, jotta yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa.

– Palveluilla on merkitystä ihmisten työkyvylle ja hyvinvoinnille. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat laajasti muitakin kuin vain työllisyyspalveluja työllistyäkseen.

Eloranta huomauttaa, että SAK:n ehdotukset hyödyntävät myös työnantajia. Palkkatuki madaltaa rekrytointikynnystä vaikean suhdanteen aikana ja oikein ajoitettu osaamisen kehittäminen työvoimakoulutuksen kautta ehkäisee osaajapulaa, kun talous alkaa elpyä.

– Hallituksen on nyt toimittava nopeasti. Ilman lisäpanostuksia palkkatukeen ja koulutuspolkuihin sitkeä pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ja heikentää Suomen kasvu- ja työllisyysnäkymiä tulevaisuudessa.

Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle ajoittui samaan ajankohtaan työttömyyden kasvun kanssa. Työttömien palveluja kuten palkkatukea ja koulutusta on ollut tarjolla aiempaa vähemmän. Hallituksen työllisyystoimet ovat Elorannan mukaan täysin riittämättömiä kasvaneeseen tarpeeseen nähden.

– Hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään tilanteen korjaamiseksi.  Nuorten työllistymisseteli on tarpeellinen, mutta palkkatukea tarvittaisiin muillekin kuin nuorille tässä tilanteessa. Avoimen korkeakoulun opintojen avaamisen työttömille arvioidaan lisäävän opiskelua 500 henkilöllä. Melkoista näpertelyä jättityöttömyyden aikana.

SAK:n täsmätoimet tilanteen korjaamiseksi

1. Jokainen perusasteen varassa oleva työnhakija työvoimakoulutukseen
Työllisyysalueet ohjaavat jokaisen perusasteen koulutuksen varassa olevan työttömän työvoimakoulutukseen, jossa tavoitteena on toisen asteen tutkinto työllistävälle alalle. Osaamisen puute on yksi suurimmista työllistymisen esteistä, ja koulutuspolkujen vahvistaminen olisi tehokas ja pitkävaikutteinen työllisyystoimi.

2. Lisätään palkkatuen käyttöäHallituksen on ohjattava palkkatuelle erillistä lisärahoitusta. Palkkatuki on yksi vaikuttavimmista keinoista työllistää pitkään työttömänä olleita ja ikääntyneitä työnhakijoita silloin, kun talouden tilanne ei muuten tue rekrytointeja.

3. Kuntien sakkomaksut jäädytetään työvoimakoulutuksen ja palkkatuen ajalta
Nykyisessä työllisyyspalveluiden rahoitusmallissa kotikunta maksaa osan työttömän työttömyysturvasta niin sanottujen sakkomaksujen muodossa. Sakkomaksut juoksevat myös palveluiden ajalta. Sakkomaksut on jäädytettävä palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen ajalta, jotta kunnilla ja työllisyysalueilla on riittävät kannusteet toteuttaa esitetyt toimet. Näin työllisyysalueita kannustetaan ohjaamaan työvoimakoulutukseen myös työttömät, joilla on jo tutkinto, mutta osaamisen päivittämistä tai kehittämistä tarvitaan. Näissä tilanteissa voi riittää lyhyempi koulutus ja esimerkiksi tutkinnon osan suorittaminen.

Lue myös

Siirry arkistoon

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Kysely: Valtaosa palkansaajista pitää ostovoiman kasvua ammattiliittojen, ei hallituksen ansiona

Kysely: Valtaosa palkansaajista pitää ostovoiman kasvua ammattiliittojen, ei hallituksen ansiona

SAK:n Verianilla toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 59 prosenttia palkansaajista on sitä mieltä, että ammattiliittojen neuvottelemilla palkankorotuksilla on suurempi vaikutus ostovoiman kasvuun kuin hallituksen toimenpiteillä.

Palkansaajista jopa 71 prosenttia pitää kokoomuksen ja perussuomalaisten väitteitä ansioistaan työntekijöiden ostovoiman kasvattamiseksi epäuskottavina.

– Kyselyn perusteella valtaosa tunnistaa hallituspuolueiden bluffin. Hallituksen tekemät veropäätökset eivät juurikaan vaikuta tavallisen, ammattiliittoon järjestäytyneen työntekijän vuosiansioihin. Vain ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset realisoituvat ostovoiman kasvuna, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kokoaikaisten työntekijöiden palkat nousivat loka–joulukuussa 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös tänä vuonna palkkoja korotetaan ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten ansiosta. Korotusten suuruus vaihtelee aloittain.

Orpon-Purran hallitus on vaikeuttanut merkittävästi ammattiliittojen neuvottelumahdollisuuksia, kun se on muuttanut suomalaista työmarkkinajärjestelmää yksipuolisesti työnantajapuolen hyväksi. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta heikentävä vientilaki ja työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen.

– Vastakkainasettelusyytösten sijaan hallituspuolueiden pitäisi katsoa peiliin. Jos ne olisivat aidosti huolissaan palkansaajien ostovoimasta, eivät ne olisi alun perinkään vaikeuttaneet ammattiliittojen mahdollisuuksia neuvotella työntekijöille kuuluvista palkankorotuksista. Kokoomuksen ja perussuomalaisten puheet eivät vastaa tekoja, vaan käsienpesu jatkuu, Jarkko Eloranta huomauttaa.

Verian toteutti kyselytutkimuksen SAK:n toimeksiannosta 18.–20.2.2026. Kyselyyn vastasi 1185 palkansaajaa. Tilastollinen virhemarginaali on aineiston tasolla noin 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Voit tutustua kyselyn tuloksiin tarkemmin täällä, mukana ovat tulokset myös koko väestön osalta.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Uutinen

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

Uutinen

AKT:lle uusi hallitus

Kiila kuntoutusta AKT:n jäsenille – Vahvista työkykyä ja saat tukea työelämässä jaksamiseen

Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa työkykyä ja tukea työelämässä jatkamista. Kiila-kuntoutus on sopiva vaihtoehto, mikäli sinulla on terveydellisiä haasteita ja työssä jaksaminen on kortilla.

Palvelu on sinulle maksutonta. Hakuaikaa on 26.6. saakka.

Miksi Kiila?

Kuntoutuksesta löydät uutta motivaatiota ja voimavaroja työelämään sekä vertaistukea. Lisäksi pääset tapaamaan eri alojen ammattilaisia, jotka tarjoavat kestäviä keinoja arkeesi. Pitkäkestoinen kuntoutus tuo sinulle pysyvämpää muutosta ja jaksamista työelämään. Lisäksi saat omaohjaajan kuntoutuksen ajalle, joka keskittyy juuri sinun kuntoutuspolkusi onnistumiseen.

Kiila-kurssi:

Alkutilanteen kartoitus: 27. ja 28.8.2026 Coronarian tiloissa, työpaikkakäynti ajalla
31.8.2026- 2.10.2026 etänä

Ryhmäjaksot: 1. jakso: 19.-21.10.2026 (3 vrk) | 2. jakso: 25.-27.1.2027 (3 vrk) | 3. jakso:
12.-15.4.2027 (4 vrk) | 4. jakso: 16.-18.8.2027 (3 vrk)

Yksilölliset valmennukset: 5 kertaa ajalla 3.10.2026-17.9.2027 etänä

Päätöskeskustelut: ajalla 20.9.-22.10.2027 etänä

Lisätiedot

Coronarian kurssivastaava Sarita Lehto
sarita.lehto@coronaria.fi, p. 044 517 8130

AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski
pasi.ritokoski@akt.fi, p. 0400 425 497

Lataa kurssiesite täältä pdf-muodossa

Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n toiminta lakkautettu

Vuonna 1996 perustetun Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n eli tuttavallisemmin Tatsi ry:n toiminta on lakkautettu. Toiminnan lakkauttamisesta päätti yhdistyksen ylimääräinen kokous 12.2.2026. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n hallitus oli tehnyt 18.12.2026 päätöksen, jonka mukaan se esitti yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista ja toiminnan lakkauttamista. Yhdistyksen toiminta päättyy helmikuun 2026 aikana. Työntekijöiden työsuhteet yhdistyksessä ovat päättyneet.

Työttömän ensiapupaketti (tyottomanensiapu.fi) sekä Varaudu työttömyyteen -materiaali säilyvät verkossa ainakin vuoden 2026 ajan, ja ne siirtyvät maaliskuussa 2026 SAK:n hallinnoimiksi. Varaudu työttömyyteen -korttien uudesta tilausjärjestelmästä tiedotetaan myöhemmin.

Kiitämme lämpimästi vuosien varrella toiminnassa mukana olleita, jäsenyhdistyksiä sekä yhteistyökumppaneita yhteistyöstä.

Tietoa yhdistyksen toiminnan lakkauttamisesta puheenjohtaja Mari Keturilta (Jhl ry), varapuheenjohtaja Arja Salolta (Teollisuusliitto ry) ja toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltulalta (27.2.2026 asti).

AKT: Työehtojen noudattaminen liian vähällä huomiolla hankintalaissa


 

– Työehtosopimusten ja lakien noudattamisen pitäisi ehdottomasti olla yksi olennainen osa hankintakriteereistä, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko painottaa. 

Tehokkuusajattelu on joukkoliikenteessä jo nykyisellä hankintalainsäädännöllä johtanut työolojen heikkenemiseen. Linja-autoliikenteen aikataulut ovat niin kireitä, etteivät kuljettajat ehdi käydä vessassa tai palautua työvuorojen välillä. Nyt hallituksen esityksessä kilpailua halutaan tehdä vielä tehokkaammaksi.

– Tärkeää on, ettei kilpailutuksen halvin ole aina voittaja. Jos taustalla on työsuhderikkomuksia, kuten maksamattomia palkkoja – tällainen tarjoaja pitäisi sulkea pois kilpailusta, AKT:n vastaava lakimies Sara Miettinen sanoo. 

Hankintalaissa pitäisi painottaa laajempaa tilaajavastuuta koko alihankintaketjulle. Esimerkiksi Ruotsissa hankintayksiköillä on velvollisuus vaatia tarjoajilta työehtojen vähimmäismääräysten noudattamista. Tarjoaja joutuu lisäksi valvomaan alihankkijoidensa osalta vastaavien ehtojen noudattamista. Tämä on Suomessa retuperällä.

Hallituksen lakiesitys lähtee siitä, miten kilpailutus toteutetaan pienemmällä hallinnollisella taakalla. Rikosrekisteriote on vähintä, mitä kilpailutukseen osallistuvalta voidaan vaatia. 

– Julkisissa hankinnoissa pitää valvoa koko alihankintaketjua. Ensinnä tahoa, joka osallistuu kilpailuun, ja myös työntekijöitä. On varmistettava, että kilpailutuksissa esimerkiksi koululaiskuljetukset ovat lapsille turvallisia, Ismo Kokko vaatii.