SAK:n pääekonomisti: Hallituksen leikkaukset turvaverkkoihin lisäävät työntekijöiden taloudellista riskiä kohtuuttomasti

Hallituksen toimien seurauksena työttömäksi jäävä tai puoleksi vuodeksi lomautettava työntekijä menettää noin kuukausipalkkaansa vastaavan summan verrattuna nykytilanteeseen. Tämä kasvattaa kotitalouteen kohdistuvaa taloudellista riskiä ja henkilökohtaisen varautumisen tarvetta kohtuuttomalla tavalla.

SAK:n periaatteellinen kanta on ollut, että lakisääteisillä maksuilla ja vakuutuksilla rahoitetut yhteiset turvaverkot tarjoavat riittävän turvan työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden varalle. Kotitalouksilla ei pitäisi olla tarvetta erikseen varautua näihin riskeihin. Säästöjen tulisi olla käytettävissä muihin pitkäaikaisiin hankintoihin ja yllättäviin menoihin silloin, kun niitä on mahdollista kerryttää.

Suomessa toimivien pankkien yleinen suositus kokoaikatyötä tekeville on ollut säästää noin kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava summa eli ”hätävara” pankkitilille tai muuhun paikkaan, josta varat voi helposti ottaa käyttöön. Tutkimusten mukaan suomalaisten kotitalouksien puskurit jäävät kuitenkin usein selvästi pienemmäksi. Eurobarometrin mukaan 25 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaisia puskureita ja vain 40 prosentilla puskurit riittävät kolmeksi kuukaudeksi. Puskureita on vähiten niillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Hyvinvointivaltion turvaverkkoja nakertavien päätösten jälkeen henkilökohtaisen taloudellisen puskurin tarve kasvaa, jotta työntekijän taloudellinen kriisinsietokyky ei heikkenisi entisestään.

Hätävaran tarpeen kasvu on suoraa seurausta hallituksen esittämistä heikennyksistä sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvien leikkausten lisäksi työntekijöiden toimeentuloa heikentää muutostilanteissa se, että hallituksen toimien takia palkanmaksu katkeaa nykyistä nopeammin. Muutosneuvotteluajat puolitetaan, mikä nopeuttaa irtisanomista kolmella viikolla yli 50 hengen yrityksissä. Tätä pienemmissä yrityksissä muutosneuvotteluita ei käydä lainkaan, vaan irtisanomis- tai lomautusilmoitusaika alkaa työnantajan yksipuolisesta ilmoituksesta. Irtisanomisaikoihin hallitus ei tee muutoksia, mutta lomautusilmoitusaikaa lyhennetään seitsemään päivään.

Hallituksen toimien yhteisvaikutus työnsä menettävälle työntekijälle vastaa noin kuukausipalkan suuruista lisämenetystä. Työttömyys aiheuttaa suuren pudotuksen työntekijän tuloihin jo ennen hallituksen työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön kohdistamia heikennyksiä.

– Hallituksen ilmoittamat ja toteuttamat leikkaukset työntekijöiden sosiaaliturvaan, erityisesti ansiosidonnaiseen päivärahaan ja asumistukeen ovat kovia. Yhdessä yhteistoimintalain ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa ne tekevät merkittävän loven palkansaajien taloudelliseen turvaan muutostilanteissa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.

Ilkka Kaukoranta

Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta

Puskurien kerryttäminen on käytännössä mahdotonta useille pienipalkkaisilla aloilla työskenteleville, etenkin jos taloudessa on huollettavia lapsia. Koronakriisi ja vuonna 2022 alkanut raju hintojen nousu ovat syöneet monen duunaritalouden olemassa olevat puskurit. SAK:n jäsentutkimuksen mukaan 11 prosenttia eli 52 000 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä on suuressa köyhyysriskissä. Hallituksen leikkaukset soviteltuun työttömyysturvaan ja asumistukeen heikentävät pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa entisestään ja siten vaikeuttavat myös puskurien keräämistä.

– Jos työntekijän käteen jäävä palkka on esimerkiksi 1 600 euroa kuussa ja hän laittaa tästä sivuun sata euroa kuussa, yhden kuukauden palkan säästäminen veisi lähes puolitoista vuotta. Hallituksen leikkausten kompensoiminen omia taloudellisia puskureita kasvattamalla on monelle palkansaajalle käytännössä mahdotonta. Murentaessaan hyvinvointivaltiota hallitus vie Suomea kohti yksilölliseen varautumiseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Tämä politiikka asettaa monet työntekijät kohtuuttomaan asemaan.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen ja asumistuen leikkausten vaikutus yksin asuvaan

Taulukko, josta käy ilmi, että ansiosidonnaisen päivärahan porrastus ja asumistuen leikkaukset vähentävät 2000–2500 euroa kuukaudessa ansainneiden Helsingissä yksin asuvan päivärahaa ja asumistukea työttömyyden alussa 85 euroa kuukaudessa, 2 kuukauden työttömyyden jälkeen 250–280 euroa kuukaudessa ja 8 kuukauden työttömyyden jälkeen 295–330 euroa kuukaudessa, kun vuokra on 700 euroa kuukaudessa.

Asumistuen heikennysten vaikutukset työssä käyvien talouteen

Kaaviosta käy ilmi, että Helsingissä yksin asuvan, 650 euroa kuukaudessa vuokraa maksavan ja 1900 euroa kuukaudessa ansaitsevan käytettävissä olevat tulot laskevat 190 euroa kuukaudessa. 2600 euroa kuukaudessa ansaitsevan ja 850 euron vuokraa maksavan yksinhuoltajan käytettävissä ole tulo laskee heikennysten jälkeen 220 euroa kuukaudessa.

AKTlehti.fi ja AKT:n somekanavat seuraavat työtaistelupäivää

Aamun ensimmäisessä jutussa kerrottiin työtaistelujen alkamisesta ja lakkovahtien päivystämisestä varikoilla Turussa.
Lue tuore juttu Poliittiset työtaistelut alkoivat, Turun bussivarikolla päivystävät lakkovahdit

Verkkolehdessä myös juttua Kokkolasta. Siellä epäiltiin, ettei edes 100 000 ihmisen lakko riitä muuttamaan hallituksen linjaa. Vakavasta ja painavasta asiasta huolimatta SAK:n tapahtumassa oli hyvä fiilis ahtaajien kesken.

Tuoretta juttua on julkaistu myös Oulusta. Siellä lakko on pitänyt hyvin ja sen syyt ymmärretty hyvin.

Verkkolehdessä kerrotaan myös siitä, miten liiton johto Ismo Kokko, Jarkko Arpula, Niko Blom sekä mm. järjestäjätoimitsija Lauri Tiainen ja viestintäpäällikkö Sini Silvàn ovat olleet liikkeellä päivän aikana. Erityiskiitos annetaan lakkovahdeille.

Poliittinen työtaistelupäivä on poikinut ehkä myös lisää jäseniä liittoon. Tässä terveiset Lehtimäen liikenteeltä.

AKT:n viestintää ovat päivän aikana tuottaneet Arto Jokela, Sirpa Pyykönen, Maarit Lehto ja Sini Silvàn. Kuvia on saatu myös runsain määrin alueelta ja aluetoimitsijoilta.

Poliittiset lakot toteutetaan

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kommentoi työmarkkinatilannetta ja torstaille suunniteltujen poliittisten työtaistelujen tilannetta työnantajaliittojen ja palkansaajakeskusjärjestöjen neuvottelujen jälkeen Helsingissä 13. joulukuuta 2023. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

SAK ilmoitti viime viikolla, että työmarkkinamallikeskustelujen jatkaminen tai neuvotteluihin eteneminen on mahdotonta, ellei Orpon-Purran hallitus osoita mitään vastaantuloa työrauhaa ja paikallista sopimista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa.

– Työmarkkinamalliin olennaisesti liittyvistä elementeistä, kuten työrauhasääntelystä ja paikallisen sopimisen lainsäädännöstä, olisi välttämätöntä neuvotella ja sopia samassa yhteydessä. Toivoimme, että Orpon-Purran hallitus antaa selkeän viestin myös työntekijäpuolen tarpeiden huomioimisesta. Sellaista viestiä ei tullut, vaan hallitus jatkaa yksipuolisesti firmojen etujen ajamista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta purkaa pettymystään SAK:n tiedotteen mukaan.

Tilanne kokonaisuudessaan on hyvin haastava.

– On ihan sama, minkälainen malli meillä on, jos toisella kädellä hallitus ja työnantajat romuttavat luottamusmiehen aseman ja valtakunnalliset työehtosopimukset, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko summaa tilanteen.

Elorannan mukaan SAK on valmis jatkamaan työmarkkinamallikeskusteluja ja -neuvotteluja, jos hallitus mahdollistaa osapuolille aidon ja tasapuolisen neuvotteluasetelman ratkoa työmarkkinakysymyksiä.

Hallitus unohtanut työntekijät

– Hallitus ei ole tullut lainkaan vastaan. Tässä tilanteessa on mahdotonta sopia työmarkkinamallista. Samaan aikaan hallitus heikentää muuta työlainsäädäntöä siten, että työehtosopimusten merkitys heikkenee ja tasapuolinen neuvottelumahdollisuus osapuolten väliltä rapautuu, Jarkko Eloranta sanoo.

Elorannan mukaan työehtosopimusten kattavuus ja sitovuus heikkenevät hallituksen lainsäädäntöhankkeiden vuoksi. Tällöin on mahdotonta edistää SAK:n keskeisiä tavoitteita työmarkkinamallille, kuten samapalkkaisuutta, matalapalkkojen nostamista ja heikkojen työehtojen korjaamista.

– Työmarkkinamallin tavoite koordinoidusta palkanmuodostuksesta ei toteudu, mikäli yritysten järjestäytymisen kannusteet katoavat. Silloin työehtosopimusten yleissitovuus heikkenisi ja paikallisella sopimisella voitaisiin ohittaa työehtosopimukset. Työelämän kurjistuminen alkaisi, sillä työehdoissa ja palkoissa nähtäisiin kilpajuoksu kohti pohjaa, Eloranta toteaa.

The political industrial action organized by AKT concerns 17,000 employees in the transport sector

AKT opposes the government’s weakening of labor legislation and social welfare cuts. The working life changes of the government program only benefit employers. 

For the employees, the changes are exclusively negative, they weaken working conditions, employment security and opportunities to influence. 

Instead of the development of working life, a sharp bifurcation is growing. The position of the weakest people in society is further weakened.

AKT will participate on Thursday 14.12. in political industrial action with The Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK) and its affiliated unions. About ten industries are involved in AKT. Included are for example the truck industry, bus industry, drivers who work with commercial sector, tanker and oil product industry drivers, travel agency industry, terminal operations and dockers.

The political stoppages cover a total of 150 companies and approximately 17,000 employees. In particular, the industrial action will be visible in local traffic in large cities.

Servicemen get home

Work done to protect life, health and the environment is delimited outside of industrial action measures. The repatriation transports of servicemen, which are handled as charter traffic, are also left outside of the activities.

The company listing can be found here.

SAK’s unions have been trying to influence the government’s policies with #PainavaSyy expressions for months. No progress has been made. Now AKT is involved in showing that the employees are serious. The opinion is not expressed against the government, but against its government´s program.

– The tripartite negotiations between employers, employees and government have shown that wage earners are not consulted in those groups. We only have the opportunity there to acknowledge the entries in the government program, but nothing else, says AKT chairman Ismo Kokko.

The government can still cancel the strikes

Time is ticking. It is still expected that the government will start negotiating the government program and its very one-sided solutions for employees. Orpo-Purra’s government still has until Wednesday to open up such a discussion that the broad, country-wide industrial action measures can be cancelled.

– For us, the Nordic model means a working life that respects employees and is based on collective agreement, Niko Blom, the 2nd vice-president of AKT, says.

AKT:n järjestämät poliittiset työtaistelut koskevat 17 000 kuljetusalan työntekijää

AKT vastustaa hallituksen työelämänlainsäädäntöön kohdistuvia heikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia. Hallitusohjelman työelämämuutokset hyödyttävät pelkästään työnantajia. Työntekijöiden kannalta muutokset ovat yksinomaan kielteisiä, ne heikentävät työehtoja, työsuhdeturvaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Työelämän kehittymisen sijaan jyrkkä kahtiajako kasvaa. Yhteiskunnan heikoimpien asema heikkenee entisestään. 

AKT on mukana torstaina 14.12. poliittisissa työtaisteluissa muiden SAK:n liittojen ja muun ay-rintaman kanssa. AKT:n osalta mukana on liki kymmenen toimialaa. Mukana ovat kuorma-autoala, linja-autoala, kaupan automiehet, säiliöauto- ja öljytuoteala, matkatoimistoala, terminaalitoiminta, huolinta-ala sekä ahtaus.

Poliittiset työnseisaukset kattavat kaikkiaan 150 yritystä ja noin 17 000 työntekijää. Erityisesti työtaistelu tulee näkymään suurten kaupunkien paikallisliikenteessä.

Varusmiehet pääsevät kotiin

Työtaistelutoimenpiteiden ulkopuolelle rajataan hengen, terveyden ja ympäristön suojelemiseksi tehtävä työ. Myös tilausajoliikenteenä hoidettavat varusmiesten kotiuttamiskuljetukset on rajattu ulkopuolelle.

Yrityslistaus löytyy täältä.

SAK:n liitot ovat jo kuukausien ajan pyrkineet vaikuttamaan hallituksen linjauksiin #PainavaSyy-mielenilmauksilla. Edistystä ei ole saatu. Nyt AKT on mukana osoittamassa, että työntekijät ovat tosissaan. Mieltä ei osoiteta hallitusta vaan sen työelämälinjauksia vastaan.

– Kolmikantatyöryhmät ovat osoittaneet sen, että palkansaajia ei niissä ryhmissä kuulla. Meillä siellä mahdollisuus vain kuitata hallitusohjelman kirjaukset, mutta ei muuta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Hallitus voi vielä peruuttaa lakot

Aika käy kellossa. Edelleen odotetaan, että hallitus ryhtyy neuvottelemaan hallitusohjelmasta ja sen hyvin yksipuolisesti työntekijöihin kohdistuvista ratkaisuista. Orpo-Purran hallituksella on vielä keskiviikkoon asti aikaa sellaiseen keskustelunavaukseen, että laajat, koko maata koskevat työtaistelutoimenpiteet voidaan perua.

– Meille pohjoismainen malli tarkoittaa työntekijöitä kunnioittavaa ja yhteiseen sopimiseen perustuvaa työelämää, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa.

Työelämän heikennykset osuvat rajuina kaikkiin AKT:n jäseniin

Kuljettajan työtä kuormittavat jo nyt tärinä, melu, kiire, väkivallan uhka, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat. Satama-, kuljetus- ja liikennetyö ovat työtapaturmien määrällä mitattuna vaarallisia ammatteja ja jaksaminen koetuksella. Tarve työehtojen parantamiseen on iso. 

Hallitusohjelmaan kirjattu vientivetoinen työmarkkinamalli ja valtakunnansovittelijan käsien sitominen voivat tehdä tulevista työehtosopimuskierroksista pelkkiä palkkaneuvotteluja, joissa vientiliitot neuvottelevat tason. Jokaiselle tekstimuutokselle voi tulla kova hinta.

Lakko-oikeuden rajoittaminen vie vaikutusmahdollisuuksia

Lakonuhalla on iso painoarvo kuljetusliittojen neuvotteluissa. Lakoilla on iso vaikutus työnantajiin. Siksi lakko-oikeuksiin myös halutaan puuttua. AKT:n jäsenelle vaikutukset ovat merkittäviä.

Hallituksen tavoite on, että laillisia tukityötaisteluja olisivat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. Erityisesti juuri satamalakkoja halutaan rajoittaa – jopa kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten vastaisesti. Nämä muutokset estävät esimerkiksi kuljetusliittoja auttamasta tukilakoilla toisiaan.

Laittomaksi todetun työtaistelun jatkamisesta määrättävällä 200 euron henkilökohtaisella lakolla halutaan pelotella ihmisiä. Muitakin lakkosakkoja korotettaisiin.

Myös poliittisten mielenilmausten kestoa halutaan rajoittaa. Näin Suomi siirtyy niiden maiden joukkoon, joissa sanan- ja mielipiteenvapautta rajoitetaan, ei suinkaan pohjoismaiseen malliin.

Irtisanominen helpottuu ja lisääntyy

Vielä nyt työntekijän irtisanomiseen vaaditaan painava syy. Hallitus haluaa, että asiallinen syy riittää irtisanomiseen. Epäselvää on, millainen asia syyksi riittää? Selvää on, että irtisanomiset helpottuvat ja lisääntyvät. Millaiseen asemaan tämä asettaa edunvalvonnassa työskentelevät luottamusmiehet? He joutuvat työntekijöiden etua puolustaessaan neuvottelemaan myös vaikeista asioista. Osa työnantajista tai heidän edustajistaan pitää luottamustehtävissä olevia hankalina ihmisinä. Luottamusmiesten asema ja kyky pitää toisten puolta heikkenee.

Yhtäkkiset lomautukset

Alle 50 työntekijän yrityksissä voisi jatkossa irtisanoa ja lomauttaa ilman muutosneuvotteluja. Isommissakin yrityksissä neuvotteluajat puolittuisivat. Kun myös takaisinottovelvoite poistuisi alle 50 työntekijän yrityksissä, irtisanottua ei siis tarvitsisi palkata takaisin, kun taloudellinen tilanne paranee. Tilalle voisi palkata toisen, vaikkapa halvemman työntekijän.

Määräaikainen työsuhde vuodeksi ilman erityistä perustetta?

Aiemmin jokaiseen määräaikaisuuteen on vaadittu syy. Silti määräaikaisia on jo aiemmin ketjutettu ja käytetty väärin. Esimerkiksi AKT:n linja-autonkuljettajia on voitu palkata pätkissä, jolloin he ovat jääneet ilman kunnon lomia ja vakituisen työn etuja. Jatkossa työnantaja voisi solmia määräaikaisen työsopimuksen jopa ilman syytä. Määräaikaisista voisi tulla ”vuoden koeaika”.  Vakituiset työsuhteet vähenisivät. 

Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi

Ensimmäisestä sairauspäivästä halutaan palkaton. Nyt AKT:n tesseissä sairauslomat on sovittu palkallisiksi, mutta seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa hinnasta voidaan joutua neuvottelemaan – esimerkiksi alemmilla palkankorotuksilla?

Ansiosidonnaisen useat heikennykset

Jatkossa AKT:n jäsenen pitäisi tehdä kokonainen vuosi ennen kuin on oikeutettu ansiosidonnaiseen turvaan. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi pätkätyöntekijän työttömyysturvaa.

Ansiosidonnaisen suojaosat ja lapsikorotukset pois

Suojaosa on tarkoittanut 300 euron rahamäärää, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiosidonnaiseen päivärahaan. Se halutaan poistaa, jolloin lisätyön ottaminen vaikeutuu. ja Lapsikorotuksen poistuminen vie työttömän lapsiperheeltä noin 140-300 euroa kuukaudessa.

Koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa halutaan heikentää portaittain. Lisäksi työttömyysturvan omavastuupäivät lisääntyvät viidestä seitsemään.

Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan

Vuorotteluvapaa ja aikuiskoulutustuki on ollut monelle henkireikä tai mahdollisuus vaihtaa uudelleen alaa esimerkiksi kuljettajaksi. Tämä väylä halutaan katkaista.

Paikallinen sopiminen – heikompia sopimuksia ilman luottamusmiestä

Nyt työntekijäliittoihin kuuluvat yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia. Hallitus haluaa, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Lisäksi luottamusmiehistä halutaan eroon, neuvottelijaksi sopiai ”reipas kaveri”. Toinen ongelma on, että työnantajilla ei ole tarvetta järjestäytyä, mikä uhkaisi työehtosopimusten yleissitovuutta. Yrityskohtaiset sopimukset taas voitaisiin solmia ulkomailla, ja riskinä on, että kuljetusyrityksen työehdot voisivat olla – esimerkiksi puolalaiset.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen ohjelma on käytännössä rakennettu EK:n ja työnantajapuolen tavoitteille. Siinä ei ole lainkaan huomioitu työntekijöiden tarpeita. Työnantajat saavat tavoitteensa pelkästään puolustamalla hallituksen lakiesityksiä. Tästä syystä juuri nyt on aika protestoida poliittisilla työtaistelutoimilla.

 

The AKT executive committee decided on sympathy actions for Tesla

AKT has been following developments on Tesla strike in Sweden. Our sympathies have all along been on the side of Tesla workers and the unions. It is obviously important to have a collective agreement for all workers.

–    IF Metall and Swedish workers have AKT´s full support. It is a crucial part of the Nordic labour market model that we have collective agreements and unions support each other, says Ismo Kokko the president of Finnish Transport Workers´ Union AKT.

Swedish trade union IF Metall has been trying for a long time to get a collective agreement for workers on Tesla workshops. The situation escalated to strike several weeks ago. Tesla and Elon Musk have an international anti-union policy in all the Tesla workplaces. Tesla has refused to sign collective agreements for its workers also in Sweden. That is against the whole Swedish labour market system.

Tesla strike has got support from several other unions in Sweden including transport unions in Sweden (Svenska Transportareförbundet). They have joined forces in solidarity to force Tesla to respect workers´ rights and Swedish legislation.

The Nordic transport unions stand united in this matter. Ismo Kokko is also the president of Nordic Transport Workers´ Federation. IF Metall has asked for support from other Nordic transport unions.

Danish Union 3F and Norwegian Fellesforbundet have already announced support to IF Metall. AKT from Finland now also joins the action.
In the meeting 7th of December AKT´s executive committee decided that AKT also joins the other unions to support Tesla workers.