Keitele Group tuomittiin maksamaan AKT:lle vahingonkorvausta 24.1.2024 Kuva: Lehtikuva Antti Aimo-Koivisto – AKT:ta vastaan vuoden 2021 lopussa määrätty turvaamistoimi miljoonan euron uhkasakkoineen oli käräjäoikeuden mukaan oikeudeton ja perusteeton. Sikäli tuomio tuntuu hyvältä, koska nyt vihdoin vahvistetaan kanta, jota AKT on toistanut alusta lähtien. Turvaamistoimien käyttö ei kuulu työmarkkina-asioihin ja on tosiasiassa työtaistelutoimi työnantajien taholta, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Tapaus sai alkunsa, kun AKT Teollisuusliiton pyynnöstä saartoi normaalin työehtosopimusneuvottelun yhteydessä Keiteleen tuotteet satamiin. Tavoite oli vauhdittaa sopimusneuvotteluja. Lopulta myös kävi niin, että Keiteleen ja Teollisuusliiton välillä solmittiin työehtosopimus. Keitele haki käräjäoikeudesta joulukuussa 2021 turvaamistoimipyyntöä perusteilla, jotka jälkikäteen osoitettiin paikkansa pitämättömäksi. Turvaamistoimi määrättiin niin, ettei AKT:ta kuultu osapuolena lainkaan. Turvaamistoimella ja siihen liittyvällä uhkasakolla pyrittiin lopettamaan laillinen saarto. Keiteleen pyynnöstä oikeus langetti AKT:lle myös ennen näkemättömän suuren, miljoonan euron uhkasakon. Helsingin käräjäoikeus peruutti turvaamistoimen kuultuaan AKT:n vaatimukset, jolla pystyttiin osoittamaan sen perusteet totuudenvastaisiksi. Keiteleen tapausta hyväksi käyttäen on saatu mustamaalattua AKT:ta ja koko ammattiyhdistysliikettä oikeudettomasti ja perusteetta. Käräjäoikeuden annettua turvaamistoimipäätöksen, julkisuudessa alkoi ryöpytys, miten mm. ei noudateta tuomioistuinten ratkaisuja. Toimintaa verrattiin Lapuan liikkeeseen ja erityisesti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen alkoi puhua AKT:sta ay-mafiana. Käytännössä työnantaja oli itse saanut aikaan kohun miljoonan euron uhkasakkoineen perättömillä väitteillä, joihin turvaamistoimen myöntäminen perustui. – Työnantajien tietoinen retoriikka on saatu lanseerattua mediassa läpi. Siitä on tullut osa järjestäytyneiden työntekijöiden vastaista vihapuhetta, jota viljellään jopa ministeritasolla. Perusteettomien väitteiden hyväksikäyttöä on jatkettu myös vaikuttamistyössä vaadittaessa lakko-oikeuden rajoittamista, toteaa Ismo Kokko. AKT nosti Keitelettä vastaan vahingonkorvauskanteen ja vuoden 2023 marraskuussa Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa. Yksipuolisella tuomiolla vahvistettiin, Keitele Group haki ja sai tarpeettoman ja perusteettoman turvaamistoimen. Keitele -yhtiöt velvoitettiin maksamaan AKT:lle korvauksia joulukuun 2021 tapahtumista. Keitele tyytyi päätökseen, eikä hakenut siihen takaisinsaantia.
AKT osallistuu STOPnyt -mielenosoitukseen 1.2.2024 klo 12–14 Senaatintorilla. 24.1.2024 AKT osallistuu STOPnyt -mielenosoitukseen 1.2.2024 klo 12–14 Senaatintorilla. Nyt on aika lähettää maan hallitukselle vahva viesti, että heidän toimillaan ei ole kansalaisten tukea. Hallituksen on keskeytettävä heikennys- ja leikkausesitystensä valmistelu ja muutettava suuntaa, mihin he vievät Suomea. Me emme vastusta työelämän kehittämistä, vaan kohtuuttomia heikennyksiä. Kun työntekijöiden asemaan vaikuttavaa lainsäädäntöä tehdään, se täytyy tehdä nykyistä tasapainoisemmin työntekijöiden ääntä kuunnellen. AKT on julistanut laajan poliittisen lakon 1.2.-2.2.2024. Työnseisaukset koskevat AKT:n osalta noin 160 yritystä. Katso tästä koskeeko lakko sinua >>. Lakossa olevien jäsenten on erittäin tärkeää osallistua mielenosoitukseen, jotta viestimme on mahdollisimman painava. Mielenosoittajille järjestetään maksuttomia bussikuljetuksia maakuntakeskuksista. Pääset ilmoittautumaan kuljetuksiin täältä: Ilmoittaudu täällä! Kaikkia jäseniä kannustetaan osallistumaan mielenosoitukseen. Jos työpaikkaasi ei ole julistettu poliittiseen lakkoon, osallistuminen tapahtuu omalla ajalla, joten mielenosoitus ei oikeuta AKT:n jäseniä olemaan työpaikalta pois ilman työnantajan lupaa. HUOM. Linja-autoliikenne, linja-autoliikkeiden huoltokorjaamot ja matkahuolto ovat rajattu poliittisen lakon ulkopuolelle 1.2.2024. Rajauksella haluamme yhdessä muiden julkisen liikenteen liittojen kanssa varmistaa mielenosoittajien pääsyn Senaatintorille. Kyseisillä aloilla 1.2. työvuorossa olevat jäsenet menevät kyseisenä päivänä töihin. Tulostettava Stopnyt flyer tästä
Announcement of the political strikes in Aviation Industry 22.1.2024 JHL:n va. puheenjohtaja Håkan Ekström (vas.), AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne, IAUn liittosihteeri Sami Rajala ja SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. tammikuuta 2024. Tilaisuudessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Ilmailualan Unioni IAUn, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Suomen liikennelentäjät SLL:n johto kertoi suomalaiseen lentoliikenteeseen kohdistuvista poliittisista työtaistelutoimenpiteistä. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander These unions are organizing eg. ground handling personnel, cleaners, retail workers, security guards, safety inspector and security guard, hotel personnel, cabin crew, platform bus drivers and fuelers. This political strike will shut down basically the whole aviation industry in Finland for two days in February. Finnish Air Line Pilots’ Association SLL is involved as an independent operator and decides the scope of its activities separately. Background for the political strike The Finnish Government is planning a major assault on working conditions, the right to strike, and social welfare. The cuts will affect employees and the most vulnerable people in society. While the Government seeks to justify such cuts as a way of reducing costs and boosting employment, undermining the status of employees will have no significant impact on the Finnish economy or the employment rate. Instead, the Government’s true objective is to give more power to employers. The Government is not listening to the concerns of employees and has declined to negotiate with their representatives in any meaningful way. The trade union movement must accordingly apply other approaches to ensure that the voice of employees is heard. Unions affiliated to SAK began a programme of political strike action in autumn 2023, calling on the Government to cancel the cuts and initiate genuine dialogue with employee representatives. This means that the political strikes are not primarily aimed at employers but seek to influence political decisions. This campaign of industrial action has been arranged under the banner of #SeriousGrounds.
Viisi liittoa: Lakko lentoasemilla 1.-2.2.2024 19.1.2024 JHL:n va. puheenjohtaja Håkan Ekström (vas.), AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne, IAUn liittosihteeri Sami Rajala ja SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. tammikuuta 2024. Tilaisuudessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Ilmailualan Unioni IAUn, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Suomen liikennelentäjät SLL:n johto kertoi suomalaiseen lentoliikenteeseen kohdistuvista poliittisista työtaistelutoimenpiteistä. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander Lakko lentoasemilla alkaa 1.2.2024 ja päättyy 2.2.2024. Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lakko on poliittinen työtaistelu, jota ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Suomen Liikennelentäjäliitto on mukana itsenäisenä toimijana ja päättää erikseen toimiensa laajuuden. Liitot vaativat, että hallitus keskeyttää heikennys- ja leikkausesitystensä valmistelun ja aloittaa työelämää koskevien muutosten valmistelun tyhjältä pöydältä työntekijöiden ääntä aidosti kuunnellen. – Hallitusohjelman tavoitteet ovat kuin suoraan elinkeinoelämän vaalitavoitteista. Emme voi katsoa toimettomina, kun jäseniltämme ollaan viemässä keinot puolustaa kunnollisia työehtoja. Lakossa ovat mukana JHL:n jäsenet, jotka työskentelevät Finavian tai Airpron palveluksessa, JHL:n va. puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. – Hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat niin kestämättömiä, että työntekijät haluavat reagoida. Hallitus on saatava kuuntelemaan myös työntekijöitä. Lakossa ovat mukana AKT:n osalta matkustamohenkilökunta eli lentoemännät ja stuertit, lentokenttien tankkaustoiminta, sekä lentoaseman linja-autonkuljettajat, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. – IAU osallistuu työtaistelutoimiin muiden ammattiliitojen tavoin ja ilmoittaa toimistaan virallisten päätösten perusteella viimeistään ensi viikon tiistaina, IAU:n liittosihteeri Sami Rajala kertoo. – Me olemme luonnollisesti mukana yhteisessä rintamassa muiden lentoasemilla toimivien liittojen kanssa vastustamassa työntekijöihin kipeästi osuvia leikkauksia ja heikennyksiä. Palvelualojen ammattilaiset toimivat lentoasemilla tukitoiminnoissa tuottamassa matkustajille palveluita, huolehtimassa kiinteistöistä ja turvallisuudesta, kertoo PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.
AKT:n työtaistelut koskevat yli 20 000 kuljetusalan työntekijää, myös lentokentät menevät kiinni 19.1.2024 AKT:n hallitus on 19.1. päättänyt että liitto osallistuu laajoihin poliittisiin lakkoihin 1.-2. helmikuuta. Hallitus muuttaa työelämänlainsäädäntöä yksinomaan työnantajien eduksi. Työntekijöiden kannalta muutokset ovat yksinomaan kielteisiä, ne heikentävät peruuttamattomasti työehtoja, työsuhdeturvaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Työelämän kehittymisen sijaan jyrkkä kahtiajako kasvaa. AKT:n osalta mukana ovat liki kaikki toimialat. Mukana ovat kuorma-autoala, linja-autoala, matkahuoltoala, kaupan automiehet, säiliöauto- ja öljytuoteala, matkatoimistoala, terminaalitoiminta, huolinta-ala, huoltokorjaamot, AKT:n Viking Linen työntekijät ja ahtausliikkeiden toimihenkilöt sekä ahtausala. Tällä kertaa mukana ovat myös lentokentät eli matkustamohenkilökunta, lentokenttien tankkaustoiminta ja AirPro/ramp-kuljettajat. Lentokenttien osalta tiedotetaan erikseen. Työnseisaukset koskevat AKT:n osalta noin 160 yritystä ja yli 20 000 työntekijää. Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Torstaina 1.2. linja-autoliikenne sekä matkahuolto on työtaistelutoimien ulkopuolella, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua SAK:n ja STTK:n yhdessä järjestämään STOP Nyt! -mielenilmaukseen Senaatintorilla Helsingissä. Yrityslistaus löytyy AKT:n nettisivuilta Työntekijäjärjestöt ovat jo kuukausien ajan pyrkineet vaikuttamaan hallituksen linjauksiin yhä voimistuvilla #PainavaSyy -mielenilmauksilla. Nyt myös AKT koventaa toimiaan. Työntekijät ovat tosissaan. Mieltä ei osoiteta hallitusta tai demokratiaa – vaan hallituksen työelämälinjauksia vastaan. – Hallitus ei ole osoittanut minkäänlaista halua tulla työtekijöitä vastaan. Hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvaleikkaukset ovat kestämättömiä. Työntekijöiden paha olo purkautuu poliittisina mielenilmauksina ja lakkoina, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii. Lue lisää täältä.
SAK ja STTK kutsuvat mielenosoituksen hallituksen heikennyksiä vastaan 15.1.2024 Ammattiliitot ja palkansaajakeskusjärjestöt ovat osallistuneet hallituksen asettamiin kolmikantatyöryhmiin ja keskustelutilaisuuksiin sekä tuoneet eduskuntakuulemisissa esiin, miten raskaasti päätökset osuvat ihmisiin ja toisaalta, miten vähäiset työllisyys- ja säästövaikutukset osalla toimista on. Tämän vuoksi SAK ja STTK kutsuvat mukaan mielenosoitukseen kaikki hallituksen politiikasta huolissaan olevat kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Järjestöt haluavat lähettää yhdessä työelämää ja suomalaisten hyvinvointia heikentävälle hallitukselle viestin: uudistusten valmistelussa on painettava jarrua. – Ensimmäiset työttömiin osuvat heikennykset ovat tulleet voimaan ja hallitus valmistelee jo seuraavia. Irtisanomisen helpottaminen, palkaton sairauslomapäivä ja lakko-oikeuden rajoittaminen ovat jo nurkan takana. Työelämäoikeuksien heikentäminen avaa portit laajalle eriarvoisuuden lisäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. SAK:n ja STTK:n jäsenliitot osallistuvat mielenosoitukseen omien päätösten mukaisesti. – Hallituksen työelämää koskevat uudistukset ovat puhtaasti ideologisia vailla mitään todennettuja työllisyys- tai talousvaikutuksia. On suorastaan käsittämätöntä, että hallitus sivuuttaa arviot uudistusten vaikutuksista ja kansalaisten mielipiteen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Muualta Suomesta saapuville mielenosoittajille järjestetään maksuttomia bussikuljetuksia maakuntakeskuksista. Torilla on tarjolla myös ruokaa ja ohjelmaa. Mukaan on jo ilmoittautunut useita kansalaisjärjestöjä. Katso lisätietoja.
FFC och STTK bjuder in till demonstration mot regeringens försämringar 15.1.2024 FFC och STTK bjuder in till demonstration mot regeringens försämringar Löntagarcentralorganisationerna FFC och STTK sammankallar en demonstration mot regeringens försämringar i arbetslivet och nedskärningar i den sociala tryggheten. Demonstrationen går under namnet STOP nu! och ordnas torsdagen den 1 februari kl. 12.00–14.00 på Senatstorget i Helsingfors. Fackförbunden och löntagarcentralorganisationerna har deltagit i de trepartsarbetsgrupper och diskussioner som regeringen har sammankallat, och har i samband med utfrågningar i riksdagen lyft fram hur hårt många människor av drabbas av besluten samt hur liten inverkan på sysselsättningen och hur små inbesparingar en del av åtgärderna medför. Därför bjuder FFC och STTK in alla medborgare och medborgarorganisationer som är bekymrade över regeringens politik att delta i demonstrationen. Organisationerna vill tillsammans sända ett budskap till regeringen som försvagar villkoren i arbetslivet och finländarnas välfärd: nu måste regeringen trycka på bromsen när det gäller beredningen av reformerna. – De första försämringarna, som drabbar arbetslösa, har trätt i kraft och regeringen bereder redan följande försämringar. De försämringar som väntar runt hörnet handlar om att göra det lättare för arbetsgivare att säga upp arbetstagare, att göra den första sjukdagen oavlönad och att begränsa strejkrätten. Genom att försvaga rättigheterna i arbetslivet öppnar regeringen portarna för kraftigt ökad ojämlikhet i det finländska samhället, säger FFC:s ordförande Jarkko Eloranta. FFC:s och STTK:s medlemsförbund deltar i demonstrationen i enlighet med sina egna beslut. – Regeringens reformer av arbetslivet är rent ideologiska utan några verifierade effekter på sysselsättningen eller ekonomin. Det är helt enkelt obegripligt att regeringen ignorerar bedömningarna av reformernas konsekvenser och medborgarnas åsikt, konstaterar STTK:s ordförande Antti Palola. För de demonstranter som kommer från andra delar av Finland ordnas avgiftsfria busstransporter från landskapscentrumen. På torget serveras också mat och det ordnas program. Flera medborgarorganisationer har redan meddelat att de deltar i demonstrationen. Mer information här.
SAK:n pääekonomisti: Hallituksen leikkaukset turvaverkkoihin lisäävät työntekijöiden taloudellista riskiä kohtuuttomasti 11.1.2024 Hallituksen toimien seurauksena työttömäksi jäävä tai puoleksi vuodeksi lomautettava työntekijä menettää noin kuukausipalkkaansa vastaavan summan verrattuna nykytilanteeseen. Tämä kasvattaa kotitalouteen kohdistuvaa taloudellista riskiä ja henkilökohtaisen varautumisen tarvetta kohtuuttomalla tavalla. SAK:n periaatteellinen kanta on ollut, että lakisääteisillä maksuilla ja vakuutuksilla rahoitetut yhteiset turvaverkot tarjoavat riittävän turvan työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden varalle. Kotitalouksilla ei pitäisi olla tarvetta erikseen varautua näihin riskeihin. Säästöjen tulisi olla käytettävissä muihin pitkäaikaisiin hankintoihin ja yllättäviin menoihin silloin, kun niitä on mahdollista kerryttää. Suomessa toimivien pankkien yleinen suositus kokoaikatyötä tekeville on ollut säästää noin kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava summa eli ”hätävara” pankkitilille tai muuhun paikkaan, josta varat voi helposti ottaa käyttöön. Tutkimusten mukaan suomalaisten kotitalouksien puskurit jäävät kuitenkin usein selvästi pienemmäksi. Eurobarometrin mukaan 25 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaisia puskureita ja vain 40 prosentilla puskurit riittävät kolmeksi kuukaudeksi. Puskureita on vähiten niillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Hyvinvointivaltion turvaverkkoja nakertavien päätösten jälkeen henkilökohtaisen taloudellisen puskurin tarve kasvaa, jotta työntekijän taloudellinen kriisinsietokyky ei heikkenisi entisestään. Hätävaran tarpeen kasvu on suoraa seurausta hallituksen esittämistä heikennyksistä sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvien leikkausten lisäksi työntekijöiden toimeentuloa heikentää muutostilanteissa se, että hallituksen toimien takia palkanmaksu katkeaa nykyistä nopeammin. Muutosneuvotteluajat puolitetaan, mikä nopeuttaa irtisanomista kolmella viikolla yli 50 hengen yrityksissä. Tätä pienemmissä yrityksissä muutosneuvotteluita ei käydä lainkaan, vaan irtisanomis- tai lomautusilmoitusaika alkaa työnantajan yksipuolisesta ilmoituksesta. Irtisanomisaikoihin hallitus ei tee muutoksia, mutta lomautusilmoitusaikaa lyhennetään seitsemään päivään. Hallituksen toimien yhteisvaikutus työnsä menettävälle työntekijälle vastaa noin kuukausipalkan suuruista lisämenetystä. Työttömyys aiheuttaa suuren pudotuksen työntekijän tuloihin jo ennen hallituksen työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön kohdistamia heikennyksiä. – Hallituksen ilmoittamat ja toteuttamat leikkaukset työntekijöiden sosiaaliturvaan, erityisesti ansiosidonnaiseen päivärahaan ja asumistukeen ovat kovia. Yhdessä yhteistoimintalain ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa ne tekevät merkittävän loven palkansaajien taloudelliseen turvaan muutostilanteissa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta Puskurien kerryttäminen on käytännössä mahdotonta useille pienipalkkaisilla aloilla työskenteleville, etenkin jos taloudessa on huollettavia lapsia. Koronakriisi ja vuonna 2022 alkanut raju hintojen nousu ovat syöneet monen duunaritalouden olemassa olevat puskurit. SAK:n jäsentutkimuksen mukaan 11 prosenttia eli 52 000 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä on suuressa köyhyysriskissä. Hallituksen leikkaukset soviteltuun työttömyysturvaan ja asumistukeen heikentävät pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa entisestään ja siten vaikeuttavat myös puskurien keräämistä. – Jos työntekijän käteen jäävä palkka on esimerkiksi 1 600 euroa kuussa ja hän laittaa tästä sivuun sata euroa kuussa, yhden kuukauden palkan säästäminen veisi lähes puolitoista vuotta. Hallituksen leikkausten kompensoiminen omia taloudellisia puskureita kasvattamalla on monelle palkansaajalle käytännössä mahdotonta. Murentaessaan hyvinvointivaltiota hallitus vie Suomea kohti yksilölliseen varautumiseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Tämä politiikka asettaa monet työntekijät kohtuuttomaan asemaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen ja asumistuen leikkausten vaikutus yksin asuvaan Asumistuen heikennysten vaikutukset työssä käyvien talouteen
SAK: Vuodenvaihteen muutoksia 2024: Työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan isoja leikkauksia 21.12.2023 SAK Kokosi yhteen listaan vuoden 2024 alussa ja sen aikana voimaan tulevia muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työehtoihin, koulutukseen, työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan sekä verotukseen. Lista luettavissa tästä.
Eduskunta hyväksyi työttömyysturvaa koskevan lakimuutoksen 17.12.2023 Eduskunta on hyväksynyt ensimmäisen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta, jotka leikkaavat työttömyysturvan määrää ja rajoittavat oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan 1.1.2024. ja osa myöhemmin vuoden aikana. Lisää työttömyysturvan muutoksista luettavissa A-kassan sivulta. Sivustoa päivitetään edelleen.