Hovioikeus vahvisti päätöksellään vuoden takaisen Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun, jolle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden ratkaisu maaliskuussa 2023 koski kannetta, jonka luottamusmieheksi valittu AKT:n jäsen nosti liiton tuella työnantajaansa vastaan. Järjestäytymätön työnantaja oli kieltäytynyt hyväksymästä työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä sekä maksamaan tälle luottamusmiessopimuksen mukaista luottamusmieskorvausta sekä koulutuskorvausta.

Työnantaja katsoi, ettei sillä ollut velvollisuutta hyväksyä luottamusmiesvalintaa, eikä pitänyt luottamusmiehen valintaa yleissitovana työehtosopimusmääräyksenä.

AKT:n luottamusmies voitti kuitenkin riidan kaikilta osin.

Käräjäoikeus katsoi vuoden 2023 ratkaisussaan, että järjestäytyneillä työntekijöillä on järjestäytymisvapauteen kuuluva oikeus valita luottamusmies. Tämä tarkoittaa näille työntekijöille yhtä lailla velvoitetta valita luottamusmies kuin myös työnantajalle velvoitetta hyväksyä valinta ja luottamusmiehen asema. Sama pätee järjestäytymättömien työnantajien kohdalla.

”AKT:n luottamusmies voitti riidan kaikilta osin.”

Hovioikeuden vahvistama käräjäoikeuden päätös nostaa esiin ajankohtaisen asian eli työehtosopimusten yleissitovuuden merkityksen. Yleissitovat työehtosopimukset koskevat myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työnantajia. Yhtä lailla ratkaisussa on kyse myös perustuslakiin kuuluvasta yhdistymisvapaudesta.

Kyseisen työnantajan ja työntekijän välisessä kirjallisessa työsopimuksessa oli sovittu, että yhtiö noudattaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Näin on noudatettava myös työehtosopimuksen määräyksiä luottamusmiehen valintaoikeudesta ja työntekijän oikeuksista luottamusmiehen asemassa.

Oikeus perusteli ratkaisujaan korkeimman hallinto-oikeuden aiemmalla linjauksella, että työnantajan on noudatettava vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkka- ja muita ehtoja. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta seuraa järjestäytymättömälle työnantajalle velvollisuus maksaa luottamusmiehelle luottamusmieskorvaus ja koulutuskorvaus. Näihin ei vaikuta se, että säännökset ovat työehtosopimuksen liitteinä.
 
Toiseksi työsopimuslakiin lisätty oikeus valita luottamusvaltuutettu ei heikennä järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies, eikä työnantajan velvoitetta tunnustaa valinta ja luottamusmiehen asema.

Työnantaja vaati valituksessaan hovioikeudelle kanteen hylkäämistä. Koska hovioikeus kuitenkin päätti, ettei jatkokäsittelylupaa myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Päätöksestä on mahdollisuus vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Jo viime vuonna AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua piti käräjäoikeuden tuomiota tärkeänä työpaikkojen edunvalvonnalle.

–    Käräjäoikeuden tuomio oli hyvin perusteltu ja tämän vahvisti nyt myös hovioikeus, kommentoi AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua nyt uutta päätöstä.

AKT:n hallituksen päätöksellä voidaan vuosittain myöntää liiton jäsenille koulutusstipendejä, joiden suuruus voi olla 100 – 500 euroa.

Stipendiä voi hakea luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, I varavaltuutettu, II varavaltuutettu, työsuojeluasiamies tai ammattiosaston toimihenkilö, joka on käynyt omaan luottamustehtäväänsä liittyvän koulutuksen.

Stipendin voi käyttää liiton tavoitteiden mukaisen koulutuksen, jota edellä mainittu henkilö tarvitsee kyseisen luottamustehtävänsä hoitamisessa, kustannusten kattamiseen.

Stipendiä ei myönnetä koulutukseen, jonka kustannuksista koulutussopimuksen mukaan vastaa joko työnantaja tai ammattiosasto.

Stipendin edellytyksenä on koulutuksen loppuun suorittaminen.

Jos stipendin myöntämisen edellytyksiä on rikottu, niin stipendi voidaan periä takaisin.

Stipendiä voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Keväällä hakemusten on oltava liiton toimistossa 30.3. ja syksyllä 31.10. mennessä.

Stipendihakemukset 30.3. mennessä sähköpostilla esa.tuominen@akt.fi tai postitse osoitteeseen; AKT ry, Esa Tuominen, PL 313, 00531 Helsinki.

Lisätietoja: järjestö- ja koulutussihteeri Esa Tuominen p. 09 6131 1224.

Paikallisen sopimisen laajentamista perustellaan työllisyyden kasvulla. Tutkimukset eivät tue väitettä.  Sen sijaan Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n alustavien arvioiden mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen yhdistettynä yrityskohtaisten työehtosopimusten nostamiseen valtakunnallisten rinnalle, ”johtaa kielteisiin vaikutuksiin, mikäli työnantaja painostaa työntekijöitä suostumaan haluamiinsa sopimusehtoihin.” 

Luottamusmiehen asema on työntekijöille ja ammattiliitoille ensiarvoisen tärkeä kysymys. Hallituksen malli on työnantajien tuella tuoda sopijaosapuoleksi luottamusvaltuutettu tai koko työntekijäjoukko. Kumpikaan niistä ei korvaa asioihin perehtynyttä ja sopimiseen koulutettua luottamusmiestä. 

Suosimalla yrityskohtaisia työehtosopimuksia aiheutetaan ketjureaktio, jonka päässä on työehtojen heikkeneminen. Yrityksiltä menee motivaatio liittyä työnantajaliittoon, mikä alkaa syödä työehtosopimusten yleissitovuuksia. Näin päädytään tilanteeseen, jossa järjestäytymättömissä yrityksissä ei ole yleissitovien työehtosopimusten tuomia minimiehtoja. Tämä tilanne on taksialalla jo nyt.

– Jos yleissitovuus puuttuisi vaikka kuorma-autokuljetuksista, voidaan Suomessa aivan laillisesti ajaa vaikkapa 5 euron tuntipalkalla, koska yrityksellä ei ole mitään velvollisuutta noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta tai solmia työehdoista muutakaan sopimusta. Oikeuksiaan vaativat työntekijät voidaan myös helposti lähettää takaisin kotimaahansa, kuten olemme telakka-alalta tai rakennusalalta oppineet, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Julkisessa keskustelussa on esiintynyt vääriä väittämiä työelämään kohdistuvista heikennyksistä. SAK kävi niistä läpi 21.

Hallitus on tekemässä historiallisen suuria heikennyksiä työntekijän työehtoihin, oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Heikennyksiä on perusteltu muun muassa työllisyyden lisäämisellä. Perusteelliset työllisyysvaikutusarviot puuttuvat ja sen sijaan perusteena on kuultu käytettävän arkijärkeä sekä Suomen yrittäjien jäsenilleen tekemää kyselyä.

Orpon-Purran hallitus on puolensa valinnut. Se ei ole työntekijän puolella. Hallitus väittää, että kaikki osallistuvat Suomen talouden pelastustalkoisiin. Samaan aikaan hyväosaiset saavat verohelpotuksia ja julkisia menoja leikataan. Hallituksen politiikka iskee heikko-osaisiin ja työttömiin. Leikkausten väitetään tasapainottavan julkista taloutta, mutta samaan aikaan veroaste laskee. Puheet ja teot ovat ristiriidassa.

Julkinen keskustelu käy kovilla kierroksilla. Liikkeellä on kaikenlaisia väittämiä ja uskomuksia. Väittämät ovat luettavissa tästä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on jättänyt työnantajille ilmoitukset poliittisista lakoista. Ahtaajat osallistuvat lakkoihin 14.-16.2., mikä käytännössä pysäyttää satamien toiminnan.

Linja-autonkuljettajat ja huoltokorjaamojen henkilökunta ovat lakossa 14.-15.2. Tämä vaikuttaa laajasti bussiliikenteeseen niin paikallisliikenteessä kuin kaukoliikennevuoroilla.

Työnseisauksilla vastustetaan Orpo-Purran hallituksen merkittäviä ja pitkäkestoisia työelämäheikennyksiä. Hallituksen ratkaisut hyödyttävät ainoastaan työnantajia ja niillä heikennetään työttömyysturvaa, työsuhdeturvaa ja rajoittaa lakko-oikeutta. Mikäli hallitus toteuttaa suunnitellut työelämämuutokset, niillä ei kasvateta työllisyyttä, mutta tullaan heikentämään työehtoja pysyvästi.

–    Työttömyysturvan heikennykset ovat kovia. Jos 3000 euroa kuukaudessa tienaava jää työttömäksi, työttömyysturvan porrastus pudottaa kahden kuukauden jälkeen ansiosidonnaista 346 euroa kuukaudessa ja kahdeksan kuukauden jälkeen 432 euroa kuukaudessa. Mikäli huollettavana on kolme lasta, putoaa työttömyysturva vielä 285 euroa kuukaudessa nykytasoon nähden. Eikä tässä puhuta vielä asumistuesta mitään, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Hallituksen linjaa vastustetaan, koska sen mukaan toimimalla ihmisten toimeentulo vaikeutuu. Ansiosidonnainen romutetaan. Irtisanomiseen riittää asiallinen syy ja on epävarmaa miten pieni teko irtisanomiseen riittää. Sairastuminen maksaa, kun ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Määräaikaisuuksia voi tehdä ilman perusteita. Paikallisesta sopimisesta uhkaa tulla paikallista pakottamista, jonka varjolla heikennetään työehtoja ja työehtosopimuksia. Lista heikennyksistä työntekijöille on pitkä.

Työtaistelujen viesti hallitukselle on, että työelämäasioista on avattava aidot neuvottelut välittömästi.

Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lakko on poliittinen työtaistelu, jota ei ole suunnattu työnantajia vastaan.

Lakon piirissä olevat yritykset on listattu AKT:n nettisivuilla.

Lue lisää ahtausalan osalta tästä

Lue lisää linja-autoalan osalta tästä

Lue lisää huoltokorjaamojen osalta tästä

Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut.

Yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saataisiin YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.

Direktiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa. Hallitus lähetti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat voimakkaasti kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.

Ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen taas on välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa.

– Hallituksen kanta on vastuuton, sillä molemmat näistä uhrin oikeussuojaa vahvistavista direktiiviesityksistä ovat välttämättömiä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ne ovat Euroopan perusoikeusviraston suosituksen mukaisia, toteaa SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka.

Suomen hallituksen kannanmuutos tuntuu erikoiselta siksikin, että Suomi on direktiiviä alun alkaen vaatinut. Suomi sai myös useita keskeisiä tavoitteitaan läpi neuvotteluissa. Euroopan tasoinen direktiivi takaisi sisämarkkinoilla yrityksille tasapuolisen kilpailuympäristön.

– Suomi ajaa tällä itseään kauas EU:n kehittämisestä ja kestävän kehityksen periaatteista kansainvälisissä järjestöissä. Direktiivin voimaantulo olisi globaalisti merkittävä signaali siitä, että kilpailukykyä ei haeta ihmisoikeuksia tai ympäristöä loukkaamalla, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow painottaa.

– Suomen kannan muutos asettaisi myös vastuulliset suomalaiset yritykset erittäin vaikeaan asemaan. Jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Ykkösketjuun-kampanjassa oli mukana suuria suomalaisia yrityksiä, joka tavoittelivat yritysvastuusäätelyä jopa kansalliselle tasolle, Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen muistuttaa.

Lue myös SAK:n, Akavan ja STTK:n asiantuntijalausunto yritysdirektiivistä eduskunnan suurelle valiokunnalle sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle (6.2.2024).

Viime kevään neuvottelukierroksella sovitut palkankorotukset astuivat voimaan helmikuun alusta 1.2.2024 alkaen. Uudet palkkataulukot löydät verkkosivuiltamme akt.fi. Voit siis tarkastaa nettisivuilta oman alasi tilanteen.

Taulukot ovat sopimusaloittain seuraaville aloille: kuorma-auto, linja-auto, ahtausala, huoltokorjaamo, terminaali, matkahuolto, säiliöauto- ja öljytuoteala, huolinta-alan varastoterminaali, liikenneopetus, taksiliikenne, kaupan ja elintarvikealan automiehet sekä Airpro Oy. Seuraavat korotukset astuvat voimaan lokakuun alussa.

Katso tästä oman sopimusalasi uusi taulukko:

Kuorma-autoala
Linja-autoala
Ahtausala
Huoltokorjaamo
Terminaali
Matkahuolto
Säiliöauto- ja öljytuote
Huolinta-alan varastoterminaali
Liikenneopetus
Taksiliikenne
Kaupan automiehet
Elintarvikealan automiehet
Airpro Oy