Hallituksen esitys valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, jossa tosin työntekijöiden näkemykset sivuutettiin tylysti.

– Työntekijöiden edustajat eivät saaneet lopullista esitystä edes nähtäväkseen, ennen kuin se julkaistiin. Lopulliseen versioon on tullut merkittäviä tiukennuksia myötätuntotyötaistelujen ja poliittisten työtaistelujen rajoittamisen osalta. Tiukennukset ovat rajoittavampia kuin mitkään niistä ehdotuksista, joita työryhmän työskentelyssä edes sivuttiin, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström huomauttaa.

Hallituksen esityksessä rajoitukset puuttuvat perusoikeuksiin huomattavasti radikaalimmalla tavalla kuin lainsäädännön arviointineuvoston arvioimassa luonnoksessa. Esityksen sisältämät rajoitukset menevät jopa niin pitkälle, että ne ovat ristiriidassa esitykseen kirjattujen perusteluosioiden kanssa.

– Hallituksen esityksen kirjausten perusteella vaikuttaa siltä, että tukityötaisteluiden rajoitukset voivat jatkossa perustua yksinomaan taloudelliseen harkintaan. Useimmissa tavanomaisissa tilanteissa ne tulevat olemaan käytännössä kiellettyjä kokonaan, Lindström korostaa.

Eduskunnalle annetun esityksen sisältämä poliittisten työtaistelujen 24 tunnin aikaraja on sinänsä hallitusohjelman mukainen. Lopulliseen hallituksen esitykseen on kuitenkin lisätty velvollisuus ottaa huomioon myös poliittisen työnseisauksen tuotantotoiminnalle aiheutuvat häiriöt ennen työnseisausta ja sen jälkeen.

– Tämä velvoite on otettu mukaan suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton toiveesta. Sillä halutaan varmistaa, ettei 24 tunnin työnseisaus aiheuta laajempaa tuotannon keskeytystä teollisuudessa. Tosiasiassa tämä vesittää oikeuden poliittiseen työnseisaukseen joillakin aloilla kokonaan, Lindström toteaa.

Poliittisten työtaisteluiden sääntelyn perustelut kuvastavat Rami Lindströmin mukaan koko hankkeen luonnetta varsin selkeällä tavalla.

– Vaikka hallitus esittäisi päätösvallan siirtämistä eduskunnalta itselleen, olisi tällaisen toimenpiteen vastustamiseksi tehty yli 24 tunnin poliittinen lakko laiton. Ainoastaan hyvityssakko siitä voitaisiin harkinnanvaraisesti jättää tuomitsematta.

Hovioikeus vahvisti päätöksellään vuoden takaisen Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun, jolle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden ratkaisu maaliskuussa 2023 koski kannetta, jonka luottamusmieheksi valittu AKT:n jäsen nosti liiton tuella työnantajaansa vastaan. Järjestäytymätön työnantaja oli kieltäytynyt hyväksymästä työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä sekä maksamaan tälle luottamusmiessopimuksen mukaista luottamusmieskorvausta sekä koulutuskorvausta.

Työnantaja katsoi, ettei sillä ollut velvollisuutta hyväksyä luottamusmiesvalintaa, eikä pitänyt luottamusmiehen valintaa yleissitovana työehtosopimusmääräyksenä.

AKT:n luottamusmies voitti kuitenkin riidan kaikilta osin.

Käräjäoikeus katsoi vuoden 2023 ratkaisussaan, että järjestäytyneillä työntekijöillä on järjestäytymisvapauteen kuuluva oikeus valita luottamusmies. Tämä tarkoittaa näille työntekijöille yhtä lailla velvoitetta valita luottamusmies kuin myös työnantajalle velvoitetta hyväksyä valinta ja luottamusmiehen asema. Sama pätee järjestäytymättömien työnantajien kohdalla.

”AKT:n luottamusmies voitti riidan kaikilta osin.”

Hovioikeuden vahvistama käräjäoikeuden päätös nostaa esiin ajankohtaisen asian eli työehtosopimusten yleissitovuuden merkityksen. Yleissitovat työehtosopimukset koskevat myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työnantajia. Yhtä lailla ratkaisussa on kyse myös perustuslakiin kuuluvasta yhdistymisvapaudesta.

Kyseisen työnantajan ja työntekijän välisessä kirjallisessa työsopimuksessa oli sovittu, että yhtiö noudattaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Näin on noudatettava myös työehtosopimuksen määräyksiä luottamusmiehen valintaoikeudesta ja työntekijän oikeuksista luottamusmiehen asemassa.

Oikeus perusteli ratkaisujaan korkeimman hallinto-oikeuden aiemmalla linjauksella, että työnantajan on noudatettava vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkka- ja muita ehtoja. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta seuraa järjestäytymättömälle työnantajalle velvollisuus maksaa luottamusmiehelle luottamusmieskorvaus ja koulutuskorvaus. Näihin ei vaikuta se, että säännökset ovat työehtosopimuksen liitteinä.
 
Toiseksi työsopimuslakiin lisätty oikeus valita luottamusvaltuutettu ei heikennä järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies, eikä työnantajan velvoitetta tunnustaa valinta ja luottamusmiehen asema.

Työnantaja vaati valituksessaan hovioikeudelle kanteen hylkäämistä. Koska hovioikeus kuitenkin päätti, ettei jatkokäsittelylupaa myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Päätöksestä on mahdollisuus vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Jo viime vuonna AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua piti käräjäoikeuden tuomiota tärkeänä työpaikkojen edunvalvonnalle.

–    Käräjäoikeuden tuomio oli hyvin perusteltu ja tämän vahvisti nyt myös hovioikeus, kommentoi AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua nyt uutta päätöstä.

AKT:n hallituksen päätöksellä voidaan vuosittain myöntää liiton jäsenille koulutusstipendejä, joiden suuruus voi olla 100 – 500 euroa.

Stipendiä voi hakea luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, I varavaltuutettu, II varavaltuutettu, työsuojeluasiamies tai ammattiosaston toimihenkilö, joka on käynyt omaan luottamustehtäväänsä liittyvän koulutuksen.

Stipendin voi käyttää liiton tavoitteiden mukaisen koulutuksen, jota edellä mainittu henkilö tarvitsee kyseisen luottamustehtävänsä hoitamisessa, kustannusten kattamiseen.

Stipendiä ei myönnetä koulutukseen, jonka kustannuksista koulutussopimuksen mukaan vastaa joko työnantaja tai ammattiosasto.

Stipendin edellytyksenä on koulutuksen loppuun suorittaminen.

Jos stipendin myöntämisen edellytyksiä on rikottu, niin stipendi voidaan periä takaisin.

Stipendiä voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Keväällä hakemusten on oltava liiton toimistossa 30.3. ja syksyllä 31.10. mennessä.

Stipendihakemukset 30.3. mennessä sähköpostilla esa.tuominen@akt.fi tai postitse osoitteeseen; AKT ry, Esa Tuominen, PL 313, 00531 Helsinki.

Lisätietoja: järjestö- ja koulutussihteeri Esa Tuominen p. 09 6131 1224.

Paikallisen sopimisen laajentamista perustellaan työllisyyden kasvulla. Tutkimukset eivät tue väitettä.  Sen sijaan Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n alustavien arvioiden mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen yhdistettynä yrityskohtaisten työehtosopimusten nostamiseen valtakunnallisten rinnalle, ”johtaa kielteisiin vaikutuksiin, mikäli työnantaja painostaa työntekijöitä suostumaan haluamiinsa sopimusehtoihin.” 

Luottamusmiehen asema on työntekijöille ja ammattiliitoille ensiarvoisen tärkeä kysymys. Hallituksen malli on työnantajien tuella tuoda sopijaosapuoleksi luottamusvaltuutettu tai koko työntekijäjoukko. Kumpikaan niistä ei korvaa asioihin perehtynyttä ja sopimiseen koulutettua luottamusmiestä. 

Suosimalla yrityskohtaisia työehtosopimuksia aiheutetaan ketjureaktio, jonka päässä on työehtojen heikkeneminen. Yrityksiltä menee motivaatio liittyä työnantajaliittoon, mikä alkaa syödä työehtosopimusten yleissitovuuksia. Näin päädytään tilanteeseen, jossa järjestäytymättömissä yrityksissä ei ole yleissitovien työehtosopimusten tuomia minimiehtoja. Tämä tilanne on taksialalla jo nyt.

– Jos yleissitovuus puuttuisi vaikka kuorma-autokuljetuksista, voidaan Suomessa aivan laillisesti ajaa vaikkapa 5 euron tuntipalkalla, koska yrityksellä ei ole mitään velvollisuutta noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta tai solmia työehdoista muutakaan sopimusta. Oikeuksiaan vaativat työntekijät voidaan myös helposti lähettää takaisin kotimaahansa, kuten olemme telakka-alalta tai rakennusalalta oppineet, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Julkisessa keskustelussa on esiintynyt vääriä väittämiä työelämään kohdistuvista heikennyksistä. SAK kävi niistä läpi 21.

Hallitus on tekemässä historiallisen suuria heikennyksiä työntekijän työehtoihin, oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Heikennyksiä on perusteltu muun muassa työllisyyden lisäämisellä. Perusteelliset työllisyysvaikutusarviot puuttuvat ja sen sijaan perusteena on kuultu käytettävän arkijärkeä sekä Suomen yrittäjien jäsenilleen tekemää kyselyä.

Orpon-Purran hallitus on puolensa valinnut. Se ei ole työntekijän puolella. Hallitus väittää, että kaikki osallistuvat Suomen talouden pelastustalkoisiin. Samaan aikaan hyväosaiset saavat verohelpotuksia ja julkisia menoja leikataan. Hallituksen politiikka iskee heikko-osaisiin ja työttömiin. Leikkausten väitetään tasapainottavan julkista taloutta, mutta samaan aikaan veroaste laskee. Puheet ja teot ovat ristiriidassa.

Julkinen keskustelu käy kovilla kierroksilla. Liikkeellä on kaikenlaisia väittämiä ja uskomuksia. Väittämät ovat luettavissa tästä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on jättänyt työnantajille ilmoitukset poliittisista lakoista. Ahtaajat osallistuvat lakkoihin 14.-16.2., mikä käytännössä pysäyttää satamien toiminnan.

Linja-autonkuljettajat ja huoltokorjaamojen henkilökunta ovat lakossa 14.-15.2. Tämä vaikuttaa laajasti bussiliikenteeseen niin paikallisliikenteessä kuin kaukoliikennevuoroilla.

Työnseisauksilla vastustetaan Orpo-Purran hallituksen merkittäviä ja pitkäkestoisia työelämäheikennyksiä. Hallituksen ratkaisut hyödyttävät ainoastaan työnantajia ja niillä heikennetään työttömyysturvaa, työsuhdeturvaa ja rajoittaa lakko-oikeutta. Mikäli hallitus toteuttaa suunnitellut työelämämuutokset, niillä ei kasvateta työllisyyttä, mutta tullaan heikentämään työehtoja pysyvästi.

–    Työttömyysturvan heikennykset ovat kovia. Jos 3000 euroa kuukaudessa tienaava jää työttömäksi, työttömyysturvan porrastus pudottaa kahden kuukauden jälkeen ansiosidonnaista 346 euroa kuukaudessa ja kahdeksan kuukauden jälkeen 432 euroa kuukaudessa. Mikäli huollettavana on kolme lasta, putoaa työttömyysturva vielä 285 euroa kuukaudessa nykytasoon nähden. Eikä tässä puhuta vielä asumistuesta mitään, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Hallituksen linjaa vastustetaan, koska sen mukaan toimimalla ihmisten toimeentulo vaikeutuu. Ansiosidonnainen romutetaan. Irtisanomiseen riittää asiallinen syy ja on epävarmaa miten pieni teko irtisanomiseen riittää. Sairastuminen maksaa, kun ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Määräaikaisuuksia voi tehdä ilman perusteita. Paikallisesta sopimisesta uhkaa tulla paikallista pakottamista, jonka varjolla heikennetään työehtoja ja työehtosopimuksia. Lista heikennyksistä työntekijöille on pitkä.

Työtaistelujen viesti hallitukselle on, että työelämäasioista on avattava aidot neuvottelut välittömästi.

Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lakko on poliittinen työtaistelu, jota ei ole suunnattu työnantajia vastaan.

Lakon piirissä olevat yritykset on listattu AKT:n nettisivuilla.

Lue lisää ahtausalan osalta tästä

Lue lisää linja-autoalan osalta tästä

Lue lisää huoltokorjaamojen osalta tästä