–    Me tuemme Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n poliittista lakkoa. AKT on oikeassa puolustaessaan työntekijöiden oikeuksia ja etuja haastavina aikoina, liiton puheenjohtaja Jim Klungnes kirjoittaa järjestön tukiviestissä AKT:lle

Norjan ammattikuljettajien liiton mukaan Suomen hallituksen pitäisi osoittaa halukkuutta neuvotella yhteiskunnallisista ratkaisuista. Järjestö pitää välttämättömänä, että kaikki muutokset tehdään huolellisesti harkiten ja niin, että huomioidaan niiden vaikutukset sekä työntekijöihin että heidän perheisiinsä.
Järjestö on jyrkästi sellaisia toimenpiteitä vastaan, jotka heikentäisivät sosiaaliturvaa, koska se vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja toimeentuloon.

Edelleen Yrkestrafikkforbundet vastustaa kaikkia rajoituksia tukilakkoihin, joilla ammattiliitot voivat tukea toisiaan. Solidaarisuus työntekijöiden kesken on olennaista. Näin voidaan turvata työntekijöiden kollektiiviset edut ja varmistaa reilu kohtelu eri liitoille. Järjestön mielestä kaikkia yrityksiä rajoittaa tätä perusoikeutta on vastustettava.

Lisäksi Yrkestrafikkforbundet vastustaa leikkauksia ansiosidonnaisen työttömyysturvaan, joka toimii elintärkeänä turvaverkkona työntekijöille taloudellisesti epävarmassa tilanteessa. Sen sijaan järjestössä uskotaan, että on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa työttömyysturvaa, jotka tarjoaa vakautta ja tukea silloin kuin sitä kipeimmin tarvitaan.

Lisäksi järjestö vastustaa Suomen hallituksen aikomusta edistää paikallista sopimista tavalla, joka voi romuttaa pitkällä aikavälillä työntekijöille saavutettuja etuja ja johtaa sen sijaan työolojen kahtiajakoon. Keskitetty sopiminen vahvistaa yhtenäisiä työehtoja ja edistää reilua, oikeudenmukaista työelämää.

AKT:n ahtaajat saavat puolen miljoonan ahtaajan tuen eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF kertoo, että sen ahtaajat osoittavat ehdotonta tukea ja solidaarisuutta kaikille Suomen satamissa työskenteleville ahtaajille ja muille työntekijöille. ITF haluaa tukea suomalaisten työtaistelua. Järjestö toteaa, että työtaistelua käydään hallitusta vastaan, joka on tekemässä suurimpia heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliseen asemaan Suomessa vuosikymmeniin – tai ehkä koskaan.

ITF:ssä on nähty, että ammattiliitoilla sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lla erityisesti on ollut erittäin tärkeä rooli suojella ja edistää työntekijöiden oikeuksia, vahvistaa ay-liikettä ja puolustaa jäsenten oikeuksia.

ITF:n ahtaajat ovat tietoisia siitä, millainen uhka viimeisen vuoden tapahtumat ovat  työntekijöiden oikeuksille ja sosiaaliturvalle. Suomalaisella työntekijäliikkeellä on historiallinen rooli ja erityisesti AKT on ollut avainasemassa. Sen työtaistelut nähdään suurimpia ammattiyhdistyliikkeen voimannäyttöinä missään puolilla maailmaa – mukaan lukien monet lakot ja mielenosoituksen viimeisinä kuukausina.

Hallituksen pitää kuunnella, kun työntekijöillä on sanottavaa. Jos työntekijöitä ei kuulla, ammattiyhdistysten pitää toimia.

 Lue koko ITF:n viesti tästä

Teollisuusliiton lakkovahteja piikiekkovalmistaja Okmeticin tehtaan portilla Vantaalla 11. maaliskuuta 2024. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

– Lakkojen hyväksyttävyys on luonnollisesti korkeinta niiden keskuudessa, joita nämä työelämäheikennykset koskettaisivat: naiset, nuoret, työttömät ja työntekijät. Tässäkin mittauksessa SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 70 prosenttia hyväksyy käynnissä olevan poliittisen lakon, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.

Tutkimus tehtiin 8.–12.3. eli lakkoilmoituksen ja kahden ensimmäisen lakkopäivän aikana.

– Luultavasti lakkojen hyväksyntä on todellisuudessa hiukan mitattua korkeampaa. Vastausten keruun aikaan suomalaisille ei varmaan ollut vielä selvillä, kuinka lakot käytännössä vaikuttavat arkeen. Tällä kertaa lakot on kohdistettu avainaloille ja vaikuttavat enemmän teollisuuteen kuin kuluttajiin, Eloranta sanoo.

Naisten ja nuorten tuki vankkaa

Naisista 61 ja miehistä 43 prosenttia hyväksyy maanantaina 11.3. alkaneen lakon. Toimissa ovat mukana SAK:laisista ammattiliitoista Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.

– Moni hallituksen kaavailema heikennys osuu naisiin. Perusteettomat määräaikaisuudet, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen ja suojaosan poistaminen ovat vahvasti sukupuolittuneita toimia. Naiset eivät pidä näistä ja muista heikennyksistä. Tuoreessa tutkimuksessa he hyväksyvät niiden vastustamisen myös työtekijäpuolen vahvimmalla keinolla eli lakkoilulla, Jarkko Eloranta summaa.

18–40-vuotiaiden keskuudessa lakon hyväksyttävyys on 60 prosenttia. Ikäryhmistä alhaisinta lakkojen hyväksyntä on yli 60-vuotiaissa vastaajissa. SAK:n aiempien tutkimuksien mukaan alle neljäkymmentävuotiaita hiertää erityisesti muun muassa aikeet lakkauttaa vuorotteluvapaa, tehdä ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton ja heikentää työntekijän irtisanomissuojaa.

– Nuoret aikuiset ovat huolissaan, mihin suuntaan suomalainen työelämä on menossa. Esimerkiksi työuransa alussa olevan pääsyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin ollaan vaikeuttamassa. Nuoret kärsisivät tästä ja muista Orpon-Purran hallituksen kaavailemista heikennyksistä koko lopun työuransa. On siis aivan luonnollista, että he vastustavat niitä, Eloranta toteaa.

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 788 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 8.–12.3.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutustu kyselytutkimukseen

SAK kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessaan, miten se on viime viikkoina yrittänyt hakea neuvotteluyhteyttä hallituksen kanssa. Tämä ei ole tuottanut tulosta, vaan hallitus on ilmoittanut, ettei aio luopua miltään osin suunnitelmastaan. 

– Olemme olleet valmiita neuvottelemaan isoista, meille tärkeistä periaatekysymyksistä hallituksen tavoitteiden suuntaisesti. Edes näin merkittävät vastaantulot eivät ole herättäneet heissä vastakaikua, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo. 

Tämän vuoksi SAK:laiset ammattiliitot aloittavat poliittiset lakot maanantaina 11. maaliskuuta lähtien ja ne kestävät tässä vaiheessa kaksi viikkoa. Liitot ilmoittavat lakon piirissä olevat kohteet noudattamiensa ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti. 

– Haluamme varmistaa, ettei toimista ole haittaa terveydelle tai turvallisuudelle. Olen ollut yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen ja pyytänyt olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos ongelmia ilmenee. Tämä koskee myös muita viranomaisia. 

Lakoissa ovat mukana Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Myös muut SAK:laiset liitot osoittavat solidaarisuutta osallistumalla taloudelliseen taakanjakoon. Muista mahdollisista tukitoimista liitot ilmoittavat erikseen. 

Toimet kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia sekä jakeluterminaaleja. Avainalojen lakkojen piirissä on noin 7 000 työntekijää. 

Liitot ovat valmiita keskeyttämään lakkojen valmistelun ja lakot, jos hallituksella on valmiutta pehmentää ja tasapainottaa heikennysesityksiään. 

SAK teetti Verianilla tekstiviestikyselyn SAK:laisten ammattiliittojen jäsenillä satunnaisotannalla muutama viikko sitten. Siinä kysyttiin, kannattaako vastaaja työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä. Vastaajia oli 7 598 ja heistä 81 prosenttia vastasi kannattavansa lakkojen järjestämistä. 15 prosenttia ei kannattanut ja 4 prosenttia ei osannut sanoa. 

– Me teemme tämän puolustaaksemme kaikkien työntekijöiden etuja ja oikeuksia, mutta haluamme samalla varmistaa, että suomalainen työelämä on reilu ja tasapuolinen myös tuleville sukupolville. Sellainen, jossa työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihin ja -oloihin sekä neuvotella että sopia niistä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. 

Kuva SAK.

Verianin tekemässä kyselyssä 50 prosenttia vastaajista kertoi vastustavansa hallituksen ehdotusta höllentää työnantajien mahdollisuuksia irtisanoa työntekijöitä. Ehdotusta kannatti 39 prosenttia vastaajista.

Orpon-Purran hallitus on helpottamassa työntekijöiden irtisanomisia niin, että henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää jatkossa pelkkä ”asiallinen syy”. Tällä hetkellä irtisanomiseen vaaditaan työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy.

Muutos tarkoittaa irtisanomiskynnyksen madaltamista ja heikompaa työsuhdeturvaa. Se voi johtaa siihen, että työntekijät eivät jatkossa uskalla nostaa esiin työpaikkansa ongelmia irtisanomisen pelossa.

Irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutukset ovat epäselviä. Työllisyyttä edistävien vaikutusten sijaan irtisanomissuojan heikentäminen on sen sijaan omiaan lisäämään työn psykososiaalista kuormitusta, jonka on todettu heikentävän tuottavuutta.

Niin sanottua potkulakia vastustaa Verianin kyselyssä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä peräti 72 prosenttia. 

Puoluekannatuksen mukaan vastustajia löytyy eniten vasemmistoliiton (85 %), SDP:n (81 %) ja vihreiden (67 %) kannattajien keskuudesta. Sen sijaan kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista yli puolet kannattaa potkulakia.

Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista koskevan lakiesityksen valmistelua ei ole vielä aloitettu.

Lue myös: Paula Ilveskivi: Hallitus esittää irtisanomisperusteeksi jälleen pärstäkerrointa

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 437 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 3.–7.2.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hallitus haluaa muuttaa ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi. Sairaussakko koskettaa välittömästi satoja tuhansia työntekijöitä, joilla asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksessa. Julkisuudessa asiaa on perusteltu muun muassa sillä, että maanantaisin pidetään niin sanottuja krapulapäiviä. Tilastojen mukaan eniten työntekijöitä on kuitenkin sairauslomalla keskiviikkoisin.

SAK:laisten liittojen jäsenistä jopa 84 prosentttia vastustaa palkatonta sairauspäivää. SAK:laisilla aloilla on yleensä vähemmän mahdollisuuksia tehdä etätöitä, jolloin se osuu erityisesti heihin. Myös esimerkiksi sairaiden ja vanhusten parissa töitä tekevillä sairaana työskentely on riski asiakkaalle ja elintarveteollisuudessa hygieniavaatimukset ovat korkeat.

Edes johtavassa asemassa työskenteleville kysymys ei ole helppo. Heidän kohdallaan asiaa vastustaa ja puolustaa lähes yhtä moni. Sama koskee kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjiä.

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi huomauttaa, että sairaussakko leikkaisi tuloja erityisesti niiltä, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä. Lue Työläjärven kirjoitus SAK:n blogissa.

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 437 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 3.–7.2.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.