Tammikuun lopulla aloitetut AKT:n muutosneuvottelut on saatu päätökseen. AKT:n hallitus päätti uudesta toimisto-organisaatiosta kokouksessaan 12.4. Henkilökunnan määrä on muutosneuvottelujen jälkeen 40 henkilöä.

Muutosneuvottelujen lopputuloksena työsuhde päättyy yhteensä kahdeksalta työntekijältä. Irtisanomisia tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä oli kolmen henkilön osalta, muiden työsuhde päättyy sopimalla ja eläköitymällä.

Muutosneuvottelujen syynä oli jäsenmaksutulon lasku, jonka taustalla oli sekä valtuuston syksyllä päättämä jäsenmaksun alentaminen sekä myös pitkällä aikavälillä tapahtunut jäsenmäärän kehitys.

Muutosten seuraukset näkyvät aluetoimistojen määrän vähenemisenä. Rovaniemen aluetoimisto suljetaan huhtikuun puolivälissä, Jyväskylän, Porin ja Kotkan aluetoimistot huhtikuun loppuun mennessä. Lahden ja Vaasan aluetoimistot suljetaan kesäkuun loppuun mennessä.

Uudessa organisaatiossa on kaikkiaan viisi tiimiä, kun talousasioiden hoito yhdistetään liiton johdon tiimiin.  Näin syntyy kuusihenkinen johdon ja hallinnon tiimi, jossa ovat liiton puheenjohtajat ja taloutta sekä henkilöstöasioita hoitavat työntekijät.

Edunvalvontatiimissä vastataan eri työehtosopimusalojen sopimuksista, tiimille keskitetään vaiheittain myös aiemmin alueilla työsuhteiden riita-asiat. Tiimiin kuuluvat myös esimerkiksi liiton lakimiehet. Edunvalvontatiimiä vetää Harri Pasanen ja tiimiin kuuluu kaikkiaan 13 työntekijää.

Kymmenen hengen järjestötiimiä vetää järjestöpäällikkö Juha Häkkinen. Suurimmat muutokset järjestöasioissa tulevat alueorganisaatioon. Kesäkuun loppuun mennessä AKT organisoidaan viiteen eri alueeseen: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Palvelupäällikkö Maarit Lehdon vetämänä palvelutiimissä työskentelee seitsemän jäsenpalveluneuvojaa, joista viisi työskentelee aluetoimistossa.

Viestintätiimiä vetää viestintäpäällikkö Sini Silvàn ja tiimissä on hänen lisäkseen kaksi työntekijää.

Jatkossa jäsenpalveluita tarjotaan paikan päällä viidessä aluetoimistossa arkisin maanantaista keskiviikkoon. Henkilökohtaiset tapaamiset sovitaan ennalta, akuuteissa tilanteissa kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä. Muutosneuvotteluissa on tehty myös sisäisiä siirtoja, tehtävien yhdistämisiä ja toimenkuvien muutoksia.

Muutosvaiheessa organisoidaan uudelleen esimerkiksi työsuhteiden riita-asioiden hoitamista. Tavoite on saada uusi organisaatio toimimaan hyvässä vauhdissa alkusyksystä alkaen. Pahoittelemme muutosvaiheen mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä, palveluja tarjotaan kuitenkin entiseen tapaan.

Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys ma-pe klo 9-15 +358 9 6131 1222

Jäsenpalveluasiat ma-pe klo 9-15 09 6131 1244

AKT on antanut lausunnon hallituksen esitykseen paikallisesta sopimisesta. Liitto katsoo, että paikallisen sopimisen laajentamisessa heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Erityisesti uhataan kahta asiaa eli luottamusmiehen asemaa ja yleissitovuutta. Hallituksen esitys toimii vain työnantajan eduksi.

Hallituksen esityksellä heikennetään luottamusmiesten asemaa työntekijöiden edustajana. Luottamusmiehillä on sopijaosapuolena koulutusta ja osaamista esimerkiksi työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Irtisanomissuoja merkitsee, ettei luottamusmiehen tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta ottaessaan asioihin kantaa. Kun työpaikan sopijaosapuoli on kokematon, vailla ammattiliiton osaamista ja tukea – työnantaja saa heti enemmän valtaa.

Toiseksi kun paikallinen sopiminen laajennetaan järjestäytymättömään kenttään – yritysten tarve järjestäytyä työnantajaliittoihin vähenee. Toisin kuin hallitus on väittänyt, tämä uhkaa yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää. Mikäli ei ole riittävää määrää järjestäytyneitä yrityksiä, yleissitovuuden ehdot eivät täyty. On jo nyt aloja, joilla yleissitovia työehtosopimuksia ei ole, kuten esimerkiksi taksiala, jolla työehdot ovat kirjavat tai olemattomat.

– Nyt on todellinen pelko siitä, että syntyy sellaisia alueita tai aloja Suomeen, jossa ei ole minkäänlaisia työehtoja. Yleissitovat työehtosopimukset ovat tarjonneet minimityöehdot suurelle osalle suomalaisia. Se on perustava osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Työelämän taksiuudistus kuvaa hyvin nykyistä kehitystä. Jos yleissitovuus menetetään, työpaikalla ei ole velvoitetta toimia minkään työehtosopimuksen mukaan tai noudattaa sitä. Jos yleissitovuus poistuu esimerkiksi kuorma-autoalalta, ei ole enää ”suomalaisia työehtoja” joiden mukaan Suomen maanteillä ajetaan. 

– Pelkäämme, että kaikki päättäjät ja kansanedustajat eivät ymmärrä tämän lainsäädännön merkitystä. Nyt muutetaan asioita, joilla on kauaskantoisia seurauksia jokaisen suomalaisen työehtoihin.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Jaakko Lukumaa.

– Hallitus on päättänyt jo kovista leikkauksista, jotka kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Suomessa moni eläkeläinen sinnittelee pienillä tuloilla. Nämä ihmiset eivät voi enää merkittävästi vaikuttaa tuloihinsa. Olisi väärin leikata heiltä. SAK vastustaa esitettyjä leikkauksia, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Eloranta muistuttaa, että myös indeksijäädytys on leikkaus, koska arjen menot ovat selkeästi kasvaneet.

Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat hallituksen pyynnöstä viime syksynä keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Tavoitteena on tehdä tammikuun 2025 loppuun mennessä yhteinen esitys, joka pitkällä aikavälillä vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.

– Hallitusohjelman eläkekohdassa lukee, että hallitus toteuttaa mainitut pitkän aikavälin säästöt joka tapauksessa. Mutta se on tilannut järjestöiltä esityksen, miten tavoitteeseen voidaan päästä. Jos hallitus nyt puuttuu keskeneräiseen prosessiin kehysriihipäätöksin, se olisi törkeä välistäveto. Sillä voi olla isoja ja hallituksen kannalta ei-toivottuja seurauksia, Eloranta pohtii.

Eloranta peräänkuuluttaa tasapuolisuutta myös eläkekeskusteluun. Hän muistuttaa, että veronmaksajat rahoittavat alivakuutettujen yrittäjien eläkkeiden maksua puolella miljardilla.

– Yrittäjäeläkeuudistuksesta huolimatta veronmaksajien taakka yrittäjien eläkkeistä ei ole pienentymässä, pikemminkin päinvastoin. Ennen kajoamista työntekijöiden eläkkeisiin olisi kohtuullista puuttua yrittäjäeläkkeiden veronmaksajille aiheuttamiin kustannuksiin ja saada yrittäjien eläkemaksut lain vaatimalle tasolle.

Kehysriihestä lisää kuritusta työntekijöille?

Hallituksen holtittomasta leikkauspolitiikasta ovat pahiten kärsineet pienituloiset työntekijät ja lapsiperheet, työttömät, opiskelijat ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. SAK vaatii sosiaaliturvan leikkausten peruuttamista tai vähintäänkin kohtuullistamista. Kehysriihessä olisi tällaiseen uudelleenarviointiin mahdollisuus.

Ministerit ja mediatiedot kertovat, että kehysriihestä on odotettavissa uusia sopeutuspäätöksiä. SAK tunnistaa tarpeen vahvistaa julkista taloutta. Olisi kuitenkin kestämätöntä, jos aiempien tavallisten ihmisten etuuksien ja palveluiden leikkausten päälle tulisi vielä uusia.

– Hallituksen on jatkossa hoidettava julkisen talouden tasapainottaminen oikeudenmukaisemmalla tavalla. Hallituksen pitää siksi kehysriihessä ottaa tarkasteluun ne jo tekemänsä päätökset, jotka heikentävät julkista taloutta. Esimerkiksi hyvätuloisille suunnatun solidaarisuusveron kevennyksen peruminen olisi järkevä ja taloutta vahvistava ratkaisu, samoin jo päätetty kelakorvausten korotuksen peruminen, Eloranta toteaa.

Elorannan mukaan sosiaaliturvaleikkausten sijaan julkista taloutta kannattaa vahvistaa verotuksen keinoin. Lisätuloja valtiolle saataisiin muun muassa osinkoverotusta uudistamalla. Listaamattomien yhtiöiden kevennetyn osinkoverotuksen hyödyt menevät nyt lähes yksinomaan kaikkein hyvätuloisimmille.

Työntekijät ovat vastustaneet hallituksen heikennyksiä myös mielenilmauksin. SAK ja STTK kutsuivat koolle Stop nyt -mielenosoituksen 1. helmikuuta. Kuva: Ilona Savitie ja Sami Mäkinen.

– Olemme pyytäneet pääministeri Petteri Orpon hallitukselta oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta. Hallitus ei kuitenkaan kuuntele työntekijöitä edustavia järjestöjä. Edelleen se aikoo toteuttaa lukuisia elinkeinoelämän tavoitteita, jotka ovat työntekijöille kielteisiä. Useilla niistä ei ole vaikutusta työllisyyteen tai julkisen talouden tasapainoon, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Elorannan mukaan ammattiliitoilla on valmius koska tahansa keskeyttää lakot, jos hallitus osoittaa ymmärrystä työntekijöiden huolille.

Lakossa on yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n, Palvelualojen ammattiliiton PAMin, Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sekä Sähköliiton työntekijää.

Hallituksella kova linja ja SAK:lla kansan tuki

– Hallitus on kylmäsydäminen ja kovakorvainen tavallisten ihmisten huolille. Ensimmäinen päivä huhtikuuta astuvat voimaan seuraavat rajut sosiaaliturvan heikennykset. Niiden ja muiden leikkausten seurauksena köyhyys Suomessa lisääntyy 100 000 aikuisella ja 17 000 lapsella, Eloranta toteaa.

Elorannan mukaan Orpon-Purran hallituksen kylmä linja huolestuttaa työntekijöitä ja heidän etujärjestöjänsä. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo pakottamassa suuren määrän pienituloisia muuttamaan omasta kodistaan. Eloranta arvioi monen perheen nyt odottavan tulevaa kehysriihtä pelonsekaisin tuntein.

– Suomalaiset eivät hyväksy Orpon-Purran hallituksen linjaa. Tällä hetkellä moni jo pohtii, tuleeko kehysriihestä vielä lisää keppiä tavallisille työntekijöille ja yhteiskunnan heikoimmille.

Toimeentuloleikkausten lisäksi hallitus on heikentämässä työntekijöiden oikeuksia keinoilla, jotka näivettävät Suomen sopimisen kulttuuria ennenäkemättömällä tavalla.

– Lakko-oikeuden rajoittaminen kaventaa työntekijöiden mahdollisuuksia tavoitella parempia työehtoja. Paikallisen sopimisen laajentaminen on varsinainen työelämän taksiuudistus, joka tuo osalle työpaikoista kehnot palkat ja kelvottomat ehdot. 7 000 työntekijää on lakossa koko yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden puolesta, Eloranta huomauttaa.

SAK:n Verianilla 21.–26.3. teettämän kyselyn mukaan 51 prosenttia suomalaisista hyväksyy SAK:n ja sen jäsenliittojen lakot, joilla vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä. 42 prosenttia ei hyväksy ja 7 prosenttia ei tiedä kantaansa. Vahvinta tuki toimille on nuorten, naisten ja työntekijöiden keskuudessa. Kyselyyn saatiin 2 500 vastausta.

– Meillä on koko ajan ollut kansan vahva tuki. Vaikka lakossa ovat vain tiettyjen alojen työntekijät, niin tämä on koko SAK:n yhteinen ponnistus. Päätöksemme työtaistelutoimien jatkosta oli yksimielinen. Me kaikki olemme kiitollisia lakkoilevien panoksesta. Tuemme heitä ja heidän ammattiliittojaan. Jarkko Eloranta sanoo.

Lakot ja niiden rajaukset päivitetään SAK:n liittotoimet-sivulle sitä mukaa, kun ammattiliitot niistä ilmoittavat.

AKT pahoittelee lakoista aiheutuvaa harmia. Hallituksen suunnitelmat muuttavat suomalaisten työelämää niin merkittävällä tavalla, että AKT:n on pakko puolustaa työntekijöiden asemaa. Paikallisen sopimisen laajentaminen uhkaa yleissitovuutta, lakko-oikeiden heikentäminen vie työelämän perusoikeuksia ja sosiaaliturvan leikkaukset vievät pienituloisten toimeentulon.

Mikäli hallitusohjelma etenee puhtaasti hallituksen suunnitelmien mukaan, työntekijöiden asemaa voidaan monella tavalla alkaa heikentää. Suomeen halutaan halpatyömarkkinat. Hallituksen työelämäheikennykset hyödyttävät vain työnantajia ja yrittäjiä. Jatkossa turva ja toimeentulo olisivat pohjoismaiden heikoimmalla tasolla.

Muutokset ovat niin suuria ja merkittäviä, ettei niiden voi antaa mennä läpi ilman taistelua.

–    AKT vastustaa hallitusohjelman toimia, koska ne muuttavat suomalaista työelämää ja hyvinvointiyhteiskuntaa radikaalisti. Mikäli muutokset menevät läpi, ne ovat peruuttamattomia. Työntekijän asema heikkenee pysyvästi, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

AKT:n ilmoittama työtaistelu koskee Viking Linen rahdinkäsittelytehtäviä Helsingin ja Turun satamissa. Työnseisaus jatkuu maanantaina 1.4.2024 klo 06.00 ja päättyy maanantaina 8.4.2024 klo 06.00 ja koskee vetomestarinkuljettajia, liikenteenohjaajia ja rekkaselvittäjiä.

Toiseksi työtaistelu koskee AKT:n säiliöauto- ja öljytuotealalla Neste Oyj:n varastojen operaattoreita. Työnseisauksen aikana ei tehdä maanantaista 1.4.2024 klo 06.00 maanantaihin 8.4.2024 klo 06.00 välisenä aikana alkavia työvuoroja.  

Kolmanneksi työtaistelu koskee ahtausalan työtehtäviä alihankintatöineen AKT:n ilmoittamissa yrityksissä. Ahtausalalla työnseisaus alkaa maanantaina 1.4.2024 klo 06.00 ja päättyy maanantaina 8.4.2024 klo 06.00.

Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Myös huoltovarmuus turvataan.

Lakon piirissä olevat yritykset on listattu AKT:n nettisivuilla lue lisää akt.fi.

– Olemme pettyneitä. Olemme toivoneet tasapuolisuutta ja pehmennystä työntekijöiden kannalta koviin toimiin. Hallitus ei tullut vastaan, vaan aikoo edelleen toteuttaa lukuisia elinkeinoelämän tavoitteita, jotka ovat työntekijöille kielteisiä. Useilla niistä ei ole vaikutusta työllisyyteen tai julkisen talouden tasapainoon. Niiden taustalla eivät olekaan asialliset vaan ideologiset syyt, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo SAK:n tiedotteessa.

SAK on esittänyt jo aiemmin merkittävää vastaantuloa, jotta tulehtuneeseen tilanteeseen löytyisi jonkinlainen kompromissi. Tänään Eloranta esitti idean minimiehtojen turvaamisesta.

– Ehdotimme hallitukselle minimityöehtojen turvaamista seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Hallitus on todennut, ettei se tavoittele työehtosopimuksien yleissitovuuden tuoman minimiturvan poistamista. Se ei kuitenkaan hallitusohjelmaneuvotteluissa perehtynyt paikallisen sopimisen toteutuksen tarkkoihin seurauksiin. Aikalisän ansiosta olisi aikaa arvioida laajemman paikallisen sopimisen vaikutuksia, Eloranta sanoo.

Tiedotteen mukaan SAK:n hallitus päätti jatkaa jo aikaisemmin alkaneita lakkoja keskeytyksettä. Lakossa on yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n, Palvelualojen ammattiliiton PAMin, Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja Sähköliiton työntekijää.

– Meillä on valmius koska tahansa keskeyttää lakot, mikäli hallitus osoittaa ymmärrystä työntekijöiden huolille. Seuraavan kerran SAK:n hallitus kokoontuu arvioimaan tilannetta ja työtaistelutoimien jatkoa seuraavalla viikolla, Jarkko Eloranta kertoo.

SAK kertoo tiedotteessa tiistaina julkaistusta, Verianilla 13.–17.3. teetetystä kyselystä. Kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista hyväksyy SAK:n ja sen jäsenliittojen lakot. Vahvinta tuki on nuorten, naisten ja työntekijöiden keskuudessa.

– Meillä on edelleen kansan vahva tuki. Vaikka lakossa ovat vain tiettyjen alojen työntekijät, niin tämä on koko SAK:n yhteinen ponnistus. Päätöksemme työtaistelutoimien jatkosta oli yksimielinen. Me kaikki olemme kiitollisia lakkoilevien panoksesta. Tuemme heitä ja heidän ammattiliittojaan.

Eloranta kertoo, että Orpo-Purran hallituksen kylmä linja huolestuttaa työntekijöitä ja heidän etujärjestöjänsä.

– Hallitus on ollut alusta saakka kylmäsydäminen ja kovakorvainen tavallisten ihmisten huolille. Niin nytkin. Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuuteen. Moni on tänään huolissaan, että mitähän hallituksen kehysriihi huhtikuussa tuo tullessaan.

Lakot ja niiden rajaukset päivitetään SAK:n sivulle www.sak.fi/liittotoimet ammattiliittojen antamien ilmoitusten jälkeen.