Kuluneen vuoden aikana työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin Suomessa. TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 306 000 työtöntä työnhakijaa, heistä noin kaksi kolmesta (204 000) on enintään toisen asteen (yleensä lukio tai ammattikoulu) koulutuksen suorittaneita.

SAK:n työttömille työhakijoille tekemän tutkimuksen mukaan merkittävin työttömyyden syy työuran loppupäässä on koettu ikäsyrjintä. Ikääntyneet työntekijät pääsivät nuorempia hakijoita selvästi harvemmin työhaastatteluihin, ja heillä oli haastatteluhetkellä selkeästi harvemmin tiedossa uutta työtä.

– Ikäsyrjintä liittyy usein ennakkoluuloihin vanhempien työntekijöiden terveyden ja osaamisen suhteen. Jos he pääsevät näyttämään taitonsa työkokeilun tai palkkatuen avulla, he saavat todennäköisemmin työpaikan, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.

Useat sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo vaikeuttaneet työttömien toimeentuloa. Toinen syyskuuta voimaan tulevat leikkaukset heikentävät erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työelämässä. Esimerkiksi 57 vuotta täyttäneet ovat voineet päästä työllistämisvelvoitteen piiriin. Lakimuutoksen jälkeen tämä mahdollisuus poistuu.
Työllisyyden edistämisessä Näätänen heittää pallon yrityksille. Superihmisten etsimisen sijasta on aika opetella muokkaamaan työtä työntekijöiden työkyvyn mukaan. Varsinkin työuran loppupäässä olevat työntekijät ovat usein sitoutuneita, ja he tuovat mukanaan kyvyn löytää ratkaisuja pitkän kokemuksensa vuoksi.

Työttömyys vie köyhyyteen etenkin nuoria

Tutkimuksessa selvisi, että SAK:n alojen työnhakijoiden toimeentulo on jo nykyisellään erittäin tiukalla. Työttömistä työntekijöistä 39 prosenttia vastasi, että heillä ei ole aina varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vaatteisiin. Huolestuttavinta on, että vastaava luku alle 30-vuotiailla on 50 prosenttia.

– Tulosten perusteella näyttää siltä, että köyhyys yleistyy etenkin nuorten keskuudessa työttömyysturvaleikkausten vuoksi, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.

SAK:n alojen ansiosidonnaisella olevien työnhakijoiden keskitulo on noin 1356 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käyttöön jää keskimäärin noin 1012 euroa. Se on pieni summa, kun siitä on maksettava kaikki elämisen kustannukset. Arvonlisäveron nousu tulee pahentamaan vielä tilannetta.

– Köyhyys vaikuttaa ihmisten terveydentilaan ja lisää stressiä. Voimavarat hakea uutta työtä vähenevät. Työttömyysturvan leikkaukset eivät aja ihmisiä töihin, vaan kasvattavat köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää, jotka eivät pääse takaisin työelämään.

SAK:n työttömyysbarometri julkaistiin 27. elokuuta. Kysely tehtiin maaliskuussa 2024 yhteistyössä työttömyyskassojen kanssa. Siihen vastasi 1843 SAK:n alojen kokonaan työtöntä työnhakijaa.

Hallituksen ehdotuksen mukaan ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, kun työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.

SAK:n mielestä kolmen kuukauden suoja-aika työntekijäammateissa on aivan liian lyhyt.

– Työnhaku ja rekrytointiprosessit ovat nykyään pitkiä myös muissa kuin asiantuntija- ja johtotehtävissä, joihin hallitus nyt esittää suoja-ajaksi kuutta kuukautta ilman muita vaatimuksia. Työpaikan löytäminen kolmessa kuukaudessa on haastavaa syntyperäiselle suomalaisellekin, puhumattakaan ulkomaalaisista, joilla ei välttämättä ole työllistymistä edesauttavia laajoja sosiaalisia verkostoja eikä hyvää kielitaitoa, SAK:n johtava asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

SAK toteaa lausunnossaan, että myös työntekijän oleskeluluvalla työskentelevillä tulisi olla kuusi kuukautta aikaa hakea työtä. Suoja-aikojen tulisi olla samanpituisia eri työntekijäryhmillä yhdenvertaisuuden ja viranomaistyön selkeyden vuoksi.

Eve Kyntäjä huomauttaa, että lyhyet suoja-ajat ovat ongelmallisia erityisesti perheellisille, sillä ne lisäävät epävarmuutta koko perheen tulevaisuudesta.

– Lyhyt suoja-aika ei tue hallituksen tavoitetta, että työntekijät pysyisivät maassa ja kotoutuisivat.

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus kannatettava

Hallitus ehdottaa, että työnantajalle säädetään ilmoitusvelvollisuus Maahanmuuttovirastolle, kun työntekijältä loppuvat työt. Ilmoitus olisi tehtävä sähköisesti viikon sisällä.

Tällaista velvollisuutta työnantajilla ei ole ennen ollut.

SAK:n mielestä ehdotus on kannatettava.

– Ilmoitusvelvollisuus auttaisi pääsemään kiinni tilanteisiin, joissa lupajärjestelmää käytetään väärin, Kyntäjä sanoo ja mainitsee esimerkkinä muun muassa rakennusalalla yleistyneen ns. pakotetun kevytyrittäjyyden, jossa työntekijää ei ole tosiasiassa palkattu sellaiseen työsuhteeseen, mitä työlupahakemuksessa on sanottu.

Työvoimapula-alat määriteltävä jatkossakin alueellisesti

Hallitus esittää, että jatkossa työvoimapula-alat määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella ja ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeus voitaisiin laajentaa näille aloille. 

– Työnteko-oikeuden laajentaminen on sinänsä kannatettavaa, mutta työvoimapula-alojen määrittely valtakunnan tasolla ei ole järkevää. Työvoimatarpeet ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea, Eve Kyntäjä sanoo.

SAK huomauttaa lausunnossaan, että ristiriita valtakunnallisesti määriteltyjen työvoimapula-alojen ja alueellisen ELY-keskuksen työlupalinjauksen välillä voi aiheuttaa epäselvyyttä niin työntekijöiden kuin työnantajien keskuudessa. Ammatti voidaan valtakunnallisesti määritellä työvoimapula-ammatiksi, mutta alueellisesti alan työvoimasta voi olla samaan aikaan ylitarjontaa

Alkuperäinen uutinen: SAK.fi

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa vuodelle 2025 leikataan peruspalveluista ja sosiaaliturvasta. Osa hallituksen aiemmin päättämistä leikkauksista on tulossa voimaan vasta myöhemmin, eli leikkaukset jatkuvat myös tulevien vuosien budjeteissa.

Leikkauksista huolimatta julkisen talouden alijäämä säilyy ensi vuonnakin yli 12 miljardin euron tasolla. Alijäämän suuruuteen vaikuttaa heikosta suhdannetilanteesta johtuva ennakoitua heikompi verotuottojen kehitys.

– Hallituksen tekemät leikkaukset pienituloisten ostovoimaan ja repivä työmarkkinapolitiikka ovat heikentäneet talouden kehitystä. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää myös talouskasvua, muistuttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:n tiedotteessa.

Hallituksen aiemmat leikkaukset painottuivat erityisesti sosiaaliturvaan. Hallitus on leikannut rajusti pienituloisten ja työttömien toimeentulosta. Nyt budjettiehdotuksessa leikkauksia kohdistuisi erityisesti sairaisiin. Valtiovarainministeriö ehdottaa sairauspäivärahan leikkaamista, terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamista, lääkekorvauksen pienentämistä, hoitotakuun pidentämistä ja sote-palveluiden rahoituksen vähentämistä.
Säästöpäätösten kokonaisuus heikentää hyvinvointivaltiota.

– Pääministeri Orpo lupasi aiemmin, että julkisen talouden vahvistamisessa keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Nämä puheet asettuvat näiden leikkauspäätösten myötä entistä oudompaan valoon.

Vastoin aiempia puheita koulutuksen erityissuojeluksesta, myös koulutukseen kohdistuu budjettiehdotuksessa leikkauksia. Aiemmin lakkautetun aikuiskoulutustuen lisäksi myös ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan siten, että leikkaus kohdistuu erityisesti ammatinvaihtajiin ja osaamistaan täydentäviin aikuisiin.

– Hallituksen säästöt vaikeuttavat ammatinvaihtoa ja osaamisen täydentämistä. Uhkana on, että leikkaukset heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä. Työurien pidentyessä ja työelämän jatkuvasti muuttuessa on tärkeää, että viisitoistavuotiaana valittua ammatillista koulutusta voi tarvittaessa täydentää toisella tutkinnolla.

Leikkaukset sosiaaliturvaan, koulutukseen ja julkisiin palveluihin ovat seurausta hallituksen poliittisista valinnoista. Julkista taloutta olisi voinut vahvistaa myös toisenlaisilla keinoilla, kuten esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristämällä.

– Myös yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja perintöverotuksen sukupolvenvaihdosten huojennus ovat verotukia, joiden karsiminen vahvistaisi julkista taloutta ja lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta, Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Tela järjestää alueellisten työeläkekoulujen tilaisuudet yhteistyössä palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa.

Kenelle? Liittojen luottamushenkilöt, toimihenkilöt, hallinnon jäsenet sekä aktiivit ja jäsenet.

Mitä? Maksuttomia livetilaisuuksia, joita ei striimata tai tallenneta. Tilaisuus sisältää katsauksen eläkeuudistuksen valmisteluun ja keskustelua aiheesta. Puhujina on palkansaajakeskusjärjestöjen ja Työeläkevakuuttajat Telan asiantuntijoita. He kertovat neuvottelujen näkymistä ja aikataulusta sekä työeläkkeiden rahoituksen tilanteesta ja eläketurvan reunaehdoista uudistamiseen.

Milloin? Tilaisuudet ovat aina iltaisin (klo 17.30–19.00, kahvit klo 17 alkaen).

Syksyn työeläkekoulujen paikkakunnat

Rovaniemi 3.9. 
Pori 18.9. 
Helsinki 24.9. 
Mikkeli 10.10.  

Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen on käynnissä, tule mukaan! Ilmoittautuminen ja lisätietoja ohjelmasta Telan sivujen kautta tästä linkistä.