Rauhaa ja demokratiaa tarvitaan ihmisarvoisen työn kasvualustaksi – Kunnon työn päivä 7.10. 7.10.2024 Globaalin etelän maissa ihmisarvoisen työn tavoitteet eivät useinkaan toteudu edes rauhan aikana. Aikuisten palkka ei riitä elämiseen, ja lastenkin on tehtävä töitä turvatakseen perheen toimeentulo. Työolot eivät ole turvallisia, ja ihmisiä kuolee tai vammautuu pysyvästi paljon enemmän kuin meillä Suomessa. Työntekijät eivät uskalla liittyä ammattiliittoon painostuksen ja pelon takia, tai liitot on kokonaan kielletty. Jos vielä demokratia natisee liitoksissaan tai sitä ei ole, kansalaisten mahdollisuudet puolustaa työelämän ihmisoikeuksia ovat vähäiset. Kaiken tämän seurauksena työelämän oikeuksien puolustajien ääni yhteiskunnassa jää heikoksi. Silloin myöskään työoloihin ei saada parannuksia – ja noidankehä on valmis. Sota heikentää entisestään työntekijöiden mahdollisuuksia ihmisarvoisiin työoloihin. Viime vuosina uutiset Venäjän laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan ja nyt myös Lähi-idän konfliktista ja ovat vyöryneet eteemme mediassa joka ikinen päivä. Ihmisten ahdinko tulee lähelle. Kun ihmisiä kuolee ja asunnot murskautuvat pommien alle, arkeaan jatkavien ihmisten tilanne jää luonnollisesti vähemmälle huomiolle. Miten pärjäävät ne työtä tekevät ihmiset, joiden elämä sodasta huolimatta jatkuu suhteellisen normaalina? Työntekijöiden oikeuksia puolustavalle ay-liikkeelle sotilaallinen konflikti tarkoittaa yleensä toimintaedellytysten heikentymistä tai päättymistä kokonaan. Kolme vuotta sitten Myanmarissa valtaan noussut sotilasjuntta kielsi ay-liikkeen ja pakotti ammattiliittojen toimijat piiloon. Silti vaatetehtaissa ommellaan edelleen, mutta nyt se tehdään pakkotyönä alle 1,5 euron päiväpalkalla. Ukrainassa työlainsäädäntöä on heikennetty, ja heikennysten oikeutus on haettu meneillään olevasta sodasta. Kun sota joskus on ohi, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan löytäminen on entistäkin vaikeampaa. Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin pääsihteeri Luc Trianglen sanoin: ”Työntekijöiden on oltava mukana rauhan ja jälleenrakennuksen prosesseissa, jotta ne onnistuvat ja luovat tarvittavat olosuhteet kestävälle rauhalle ja vakaudelle.” Maailmanlaajuinen ammattiyhdistysliike viettää kunnon työn päivää 7. lokakuuta. Tänä vuonna teemaksi on valittu rauha ja demokratia. Ilman rauhaa ei ole ihmisarvoista työtä. Hyvää kunnon työn päivää – tai sanotaanko mieluummin ihmisarvoisen työn päivää! Juska Kivioja Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. SASKin kautta suomalainen ammattiyhdistysliike vahvistaa niiden toteutumista kehittyvissä maissa.
Hallituksen lakiehdotus estää vapaat neuvottelut ja sitoo valtakunnansovittelijan kädet 3.10.2024 Työministeri Arto Satonen esittelee tänään lakiesityksen, jolla työriitojen sovittelujärjestelmää rukataan. Kyse on niin sanotusta vientilaista. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT katsoo, että lakiehdotus on täysin epäonnistunut. Työriitojen sovittelujärjestelmään on valmisteltu muutoksia, joilla estetään ammattiliittojen vapaus neuvotella työntekijöidensä työehdoista ja rajoitetaan sitä lailla. Tämä muuttaa koko suomalaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskunnan periaatteita. – Lakimuutoksella aiheutetaan konfliktien pitenemistä. Matalapalkka-alat jäävät palkkakuoppaan. Lakiehdotus sitoo valtakunnansovittelijan kädet jopa perusoikeuksien vastaisella tavalla, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. On väitetty, että lakimuutosten jälkeenkin työntekijöiden palkkoja voidaan paikallisin ratkaisuin nostaa palkkakuopasta. Tässä työnantajille tarjotaan mahdollisuus pelata nollasummapeliä. – Työnantajalla on mahdollisuus siirtää rahaa yhden työntekijän taskusta toiseen. Maksetaan toiselle työntekijälle paikallisin sopimuksin vähän enemmän – ja jätetään toinen vieläkin alhaisemmalle palkkatasolle. Lakiehdotuksella halutaan betonoida työmarkkinat vientialojen neuvottelemiin palkankorotuksiin. Viime vuodet ovat olleet tästä esimakua. Tärkeäksi asiaksi nouseekin se, että myös tekstit on viime vuosina punnittu rahassa ja niille on laskettu valtakunnansovittelijan toimistoa myöten arvo, jolla on tekstimuutosten vastapainona haluttu pienentää palkankorotuksia. – Mikäli vientimalli toteutuu, täytyy vientialojen saama tulos nähdä kokonaisuutena, johon kuuluvat yhtä lailla sekä palkankorotusprosentti että vientialojen neuvottelemat tekstiparannukset. Valtakunnansovittelijan toimistossa ja neuvotteluissa on jatkossa annettava vientialojen suhteen tasapuolinen mahdollisuus korotusprosenttien lisäksi tehtäviin tekstiparannuksiin, Ismo Kokko vaatii.
SAK: Alustaloustyöllä testataan, miten algoritmilla voi johtaa 27.9.2024 Tutkimuksella haluttiin monipuolistaa kuvaa alustatyön arjesta tekijöiden kokemusten kautta. Julkinen keskustelu pyörii ruokalähettien ympärillä, mutta alustojen kautta tehtävää työtä on koko ajan enemmän myös muilla aloilla. Alustavälitteistä keikkatyötä tehdään niin kaupoissa, teollisuudessa, varastoissa, lapsenvahtina, sote-alalla, siivoojana sekä esimerkiksi remontoinnissa ja rakentamisessa. Alustatyön positiivisina puolina haastateltavat mainitsivat helppouden, joustavuuden ja nopeuden. Myös ”matala kynnys” työllistyä oli positiivinen asia alustatyössä. – Algoritmien johtamassa työskentelyssä huomioidaan enemmän työnantajan kuin työntekijän tarpeet, toki lupaukset joustavuudesta toteutuvat jossain määrin. Yksikään haastatelluista ei kuitenkaan aikonut jäädä nykyiseen työskentelytapaan, vaikka arvostivatkin joustavuutta, muistuttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Alustatyössä yrittäjyyteen liittyvä riski siirretään osaksi työnantajalta työntekijälle. Kaikki tarjoukseen tarttuvat eivät tunne alustyön negatiivisia puolia, kuten sairastamista omalla kustannuksella, epävarmuutta keikoista ja palkattomia odotteluaikoja. Lisäksi riskeinä ovat altistumiset kemikaaleille, väkivallan ja häirinnän mahdollisuus, ergonomiaongelmat ja työpäivien venyminen pienten palkkioiden takia. Usein alustatyötä tekevät ovat nuoria tai maahan muuttaneita, joilla ei ole kokemusta ja tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä. – Alustatyön logiikkaan kuuluu työtehtävien pilkkominen ja standardointi, jolloin useampi työntekijä kilpailee keikoista. Tässä kokonaisuudessa ei useinkaan ole työyhteisöä eikä mahdollisuutta vaatia yhdessä parempia työoloja tai palkkaa. Myöskään työntekijän osaaminen ei pääse juurikaan kehittymään. Alustatyöhön kuuluu oleellisena osana jatkuva työntekijöiden arviointi ja arvostelu, jolla on joissain tapauksissa myös taloudellista vaikutusta esimerkiksi työtarjousten määrän tai laadun kautta. Algoritmien logiikka on työntekijöiltä salattu, joten tekijöillä on epävarmuutta siitä, miten arviot ja työmahdollisuuksista kieltäytyminen vaikuttavat tuleviin työmahdollisuuksiin. – Näyttää olevan tavallista, että keikat vahvistetaan mahdollisimman myöhään, jolloin hakijat roikkuvat ”löysässä hirressä”. Joustavuuden hinta on palkaton työ eli vuorojen vahvistamisen odottelu, vuorojen ilmaantumisen tarkkailu ja yksityiselämän aikataulujen sovittelu saatavilla olevien vuorojen ympärille. Tutkimuksessa alustyön luonne oli samanlainen alasta riippumatta. Antila muistuttaa, että alustatyön toimintamallit, teknologia ja käytännöt ovat nyt testissä. Niiden leviäminen muihin työskentelymuotoihin on jopa todennäköistä. – Algoritmijohtamista voi toteuttaa myös työntekijöitä aidosti auttavalla ja hyödyttävällä tavalla, mikäli niin halutaan. On tärkeää laatia sellaiset pelisäännöt ja toimintamallit, joilla uusi teknologia valjastetaan auttamaan työntekijöitä onnistumaan, eli lisäämään samalla työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuottavuutta. Laadullisen tutkimuksen toteutti Johannes Anttila ja Julia Jousilahti Demos Helsingistä. Selvitystä varten haastateltiin neljää luottamusmiestä aloilta, joissa alustyötä esiintyy sekä viittä erilaisista taustoista tulevaa alustavälitteistä työtä tekevää ihmistä.
AKT:n aloilla palkankorotuksia 1.10.2024 alkaen 24.9.2024 Autoliikenteen (kuorma-autoala, linja-autoala, terminaalitoiminta, huoltokorjaamo ja linja-autoasemat), säiliöauto- ja öljytuotealan, kaupan automiehet, elintarvikealan automiehet, taksiliikenteen, liikenneopetusala, Airpro Oy:n ja huolinta-alan varastoterminaalit sekä sataman ahtaajien palkankorotukset 1.10.2024 alkaen (palkankorotukset alla olevista linkeistä): Kuorma-autoala Linja-autohenkilökunta Huoltokorjaamo Terminaalitoiminta Matkahuolto (linja-autoasemat) Säiliöauto- ja öljytuoteala Kaupan automiehet Elintarvikealan automiehet Taksiliikenne Liikenneopetusala Airpro Oy Huolinta-alan varastoterminaalit Satama (ahtaajat)
SAK: Työnantajien työelämärikkomusten määrä pysynyt korkealla 18.9.2024 SAK:n alojen luottamushenkilöistä lähes kolmannes (30 %) arvioi, että hänen työnantajansa on rikkonut viimeisen 12 kuukauden sisällä työehtosopimusta tai lakia. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia ja vuonna 2016 28 prosenttia. SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1070 luottamushenkilöä SAK:n aloilta 2.-12.9.2024 – Jo nyt voimassa olevan lain vallitessa työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on arkipäivää monilla työpaikoilla. Mitä se onkaan sen jälkeen, kun lainsäädäntömuutoksilla työntekijän asemaa vielä heikennetään, kysyy SAK:n lakimies Paula Ilveskivi. Kyselyn mukaan yleisin työelämärikkomus on työehtosopimuksen rikkominen, jota arvioi tapahtuneen jopa joka neljäs (24 %) luottamushenkilö. Muita yleisiä ovat luottamushenkilöiden mukaan työaika- ja työturvallisuuslain rikkominen sekä se, että työnantaja ei ole maksanut työntekijälle kuuluvia palkkoja. Jo tällä hetkellä todellisuus on, että huomattava osa työnantajista rikkoo voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä, mutta rikkomusten seuraamukset ovat varsin vaatimattomia. Ilveskivi pelkää, että kun työehdoista sopiminen yritystasolla laajenee, se pahentaa vielä tilannetta: laki ei takaa riittävää valvontaa työpaikoille. – Voidaan perustellusti ennakoida, että hallituksen työelämäheikennykset tulevat lisäämään luottamushenkilöihin kohdistuvaa painostusta. Painostus työehtojen heikennyksiin voi myös kasvaa, kun koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tuodaan luottamusvaltuutetut. Näyttääkin siltä, että työpaikkatason sopimisesta voi tulla huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa ja sekavampaa. Paula Ilveskiven mukaan hallituksen esityksestä jää epäselväksi, kenen kanssa paikallista sopimusta lopulta tehdään, jos työntekijöitä edustaa neuvotteluissa sekä liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema luottamusmies että muiden työntekijöiden valitsema luottamushenkilö, eivätkä nämä ole yksimielisiä paikallisen sopimuksen sisällöstä. – Kenen kanta ratkaisee esimerkiksi palkankorotukset, työaikajoustot ja niistä maksettavat korvaukset sekä lomarahat. Tällaiset kysymykset olisi pitänyt ratkaista hallituksen esityksessä ennen kuin se annettiin eduskunnalle
AKT:n jäsen! Neste-äpillä kampanjatarjous -3 snt/litra – Kampanja voimassa 16.-29.9. 16.9.2024 Neste-äpillä nyt -3 snt/litra alennusta bensiinistä sekä dieselistä Neste-asemilta. Kampanja on voimassa 16.-29.9.2024 ja alennus koskee Neste-äpillä tehtyjä tankkauksia. Etu ei koske Express-asemia. Mikäli sinulla ei ole vielä Nesta-äppiä lue lisää jäsenedusta tästä linkistä.
Epärehellinen työnantaja voi jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta – Allekirjoita kansalaisaloite palkkavarkauden kriminalisoimiseksi 16.9.2024 Teksti: Jonny Smeds ja Hannele Siika-aho Kuva: Anne-Maarit Valli Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa. Tämä epäkohta halutaan korjata kansalaisaloitteella, jonka mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta. Myös kuljetusalalla tilanne tunnetaan ja vähintään sadat AKT:läiset saavat vuosittain liian pientä korvausta tekemästään työstä. Tämä liittyy esimerkiksi läpituntipalkkaongelmaan. Tällöin työnantaja jättää työehtosopimuksen mukaiset sunnuntai- tai ylityökorvaukset maksamatta ja väittää virheellisesti isomman tuntipalkan kompensoivan ne. Palkkoihin liittyviä riitoja liitossa käsitellään noin pari sataa joka vuosi mutta on syytä epäillä, että osa riidoista ei koskaan tule liiton tietoon. Työntekijän kannalta on tärkeää, että palkka maksetaan oikein ja tarvittaessa liiton avustuksella sekä oikeuden päätöksellä. Tärkeää olisi toimia myös siten, että ennaltaehkäistään näiden tilanteiden syntyminen. Tämä onnistuu helpommin, mikäli alipalkkaus on rikoslain mukaan rangaistava teko. Allekirjoita kansalaisaloite täältä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689
SAK: Tulevaisuus tänään -tapahtuma 12.9.2024 Tulevaisuus tänään on kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma, joka tarjoaa avartavaa keskustelua työelämän tulevaisuudesta. Vuoden 2024 tapahtumassa tavoitellaan maailman parasta työelämää. Tapahtumapaikkana on Helsingin Pikku-Finlandia, joka sijaitsee Finlandia-talon takana. Ovet aukeavat kello 9, jolloin tarjolla on kevyttä aamupalaa. Keskustelut alkavat kello 10 ja kestävät kello 15:een saakka. Keskustelijoina on muun muassa europarlamentaarikoita, kansanedustajia, kuntapäättäjiä, tutkijoita sekä ay-liikkeen edustajia. Keskustelut vetävät Sami Turunen ja Laura Friman. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko keskustelussa mukana klo 10.15. Tapahtumaa voi seurata myös suorana striiminä ja se on katsottavissa jälkikäteen tallenteena. Ohjelma 9.00 Aamupalaa tarjolla 10.00 Koomikkojen aamunavaus – Eeva Vekki ja Johannes Mollberg 10.15 Satojen tuhansien työehdot katkolla – mitä on haussa? Keskustelemassa – Ismo Kokko, AKT:n puheenjohtaja – Veli-Matti Kuntonen, SEL:n puheenjohtaja – Turja Lehtonen, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja – Annika Rönni-Sällinen, PAMin puheenjohtaja – Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja 11.10 Miksi Suomi hukkasi työelämän laadun? Keskustelemassa – Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja (sd.) – Mika Tuuliainen, EK:n johtava asiantuntija – Merja Kauhanen, Laboren johtava tutkija – Juha Antila, SAK:n kehittämispäällikkö 12.00 Tauko 13.00 Onko EU työntekijän viimeinen oljenkorsi? Keskustelemassa muun muassa – Li Andersson, europarlamentaarikko (GUE/NGL) – Eero Heinäluoma, europarlamentaarikko (S&D) – Katja Syvärinen, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja 13.45 Kunnat voivat olla iso työllistäjä, mutta onko siihen halua? – Håkan Ekström, JHL:n puheenjohtaja 14.00 Kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja –miten kuntien vetovoima kuntoon? Keskustelemassa muun muassa – Hilkka Ahde, Helsingin valtuuston jäsen (sd.) – Tuomas Kettunen, Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja (kesk.) ja Keskustan varapuheenjohtaja – Mirka Muukkonen, Turun apulaispormestari (vas.) 15.00 Tilaisuus päättyy – Kahvitarjoilu Tervetuloa paikan päälle!
Askelviikot haastavat ottamaan askeleen hyvinvoinnille 6.9.2024 AKT:n yhteistyökumppani Suomen Työväen Urheiluliitto TUL järjestämä Askelviikot on hyvän mielen liikuntatempaus, joka kannustaa osallistujat tekemään liikuntaa lisääviä valintoja sekä havainnollistaa pienten arjen muutosten vaikutusta vuorokausittaiseen liikuntamäärään. Koko oma joukkueesi tai osallistu yksilökisaan Idea on simppeli: kokoa oma joukkueesi tai ilmoittaudu mukaan yksilökisaan, kirjaa ylös askelmääräsi kahden viikon ajan 9.-22.9. ja ilmoita askeleet Askelviikkojen päättyessä. Leikkimielisen kisan kaikki sarjojen voittajat palkitaan, minkä lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan huikeita arvontapalkintoja! Askelviikoilla osallistujat keräävät kisaillen askelia työmatkoilla, harrastuksissa tai vaikka kauppareissuilla joukkueina tai yksilöinä kisaten itseään tai toisiaan vastaan. Arjen aktiivisuuden lisääminen lähtee isoista ja pienistä teoista – lupauksista lähteä muuttamaan arjen ympäristöä liikkuvammaksi. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä https://tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/askelviikot/
Lakiuudistus vie koko työelämää koskevaan ”taksiuudistukseen” ja romuttaa työehtoja 5.9.2024 Työministeri Arto Satonen esittelee tänään eduskunnalle lähtevän lakiehdotuksen paikallisen sopimisen laajentamisesta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto katsoo, että lakiehdotuksella heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Erityisesti uhataan kahta asiaa eli yleissitovuutta ja luottamusmiehen asemaa. Kun paikallinen sopiminen laajennetaan järjestäytymättömään kenttään – yritysten tarve järjestäytyä työnantajaliittoihin vähenee. Tämä on selkeä uhka yleissitovalle työehtosopimusjärjestelmälle. Yleissitovat työehtosopimukset taas ovat turvanneet Suomessa työehtojen minimitason. Mikäli ei ole riittävää määrää järjestäytyneitä yrityksiä, yleissitovuuden ehdot eivät täyty. Jo nyt aloja, joilla yleissitovia työehtosopimuksia ei ole, kuten taksiala, jolla työehdot ovat kirjavat tai olemattomat. – Nyt on todellinen pelko siitä, että syntyy sellaisia alueita tai aloja Suomeen, jossa ei ole kunnollisia minimityöehtoja. Yleissitovat työehtosopimukset ovat tarjonneet minimityöehdot suurelle osalle suomalaisia. Se on perustava osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko painottaa. Työelämän taksiuudistus kuvaa hyvin nykyistä kehitystä. Jos yleissitovuus menetetään, työpaikalla ei ole velvoitetta toimia minkään työehtosopimuksen mukaan tai noudattaa sitä. Jos yleissitovuus poistuu esimerkiksi kuorma-autoalalta, ei ole enää ”suomalaisia työehtoja” joiden mukaan Suomen maanteillä ajetaan. – Pelkäämme, että lakia säätävät kansanedustajat eivät ymmärrä muutosten merkitystä. Lakimuutoksella on kauaskantoisia seurauksia jokaisen suomalaisen työehtoihin. Luottamusmiehillä on sopijaosapuolena koulutusta ja osaamista esimerkiksi työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Irtisanomissuoja on merkinnyt, ettei luottamusmiehen ole esimerkiksi tarvinnut pelätä työpaikkansa puolesta ottaessaan kantaa toisten työntekijöiden puolesta. Kun työpaikan sopijaosapuoleksi voidaan jatkossa valita myös muu henkilö, häneltä puuttuu kokemusta, ammattiliiton osaamista ja tukea – näin työnantaja saa heti enemmän valtaa. Yksi myönteinen asia lakiehdotuksesta kuitenkin löytyy. Lakiehdotus vahvistaa sen, että myös järjestäytymättömässä yrityksessä voidaan valita ammattiliittoa edustava luottamusmies. – Jotain hyvääkin lakiehdotuksessa on. AKT:llä on kokemusta useista tapauksista, jossa luottamusmiehen asema on jouduttu ratkaisemaan oikeudessa. Nämä tapaukset on ratkaistu AKT:n eduksi ja luottamusmiehen asema on vahvistettu. Nyt lakiehdotuksella kuitenkin poistetaan epäselvä tilanne ja ammattiliiton luottamusmies voidaan valita jatkossa myös järjestäytymättömässä työpaikassa, Ismo Kokko sanoo.