Työnantajien on aika näyttää kantavansa vastuuta oman pärjäämisensä lisäksi työntekijöidensä pärjäämisestä ja siten koko maan taloudesta. Pahin ongelma on SAK:laisten ammattiliittojen näkökulmasta työntekijöiden rapistunut ostovoima. 

– Palkansaajat ovat palkankorotuksensa ansainneet. Työntekijöiden ostovoima pitää myös talouden pyörät pyörimässä. Kotimarkkinat ovat ylläpitäneet hentoista talouskasvuamme. Kasvun vahvistaminen vaatii, että ihmisillä on varaa kuluttaa ja uskoa tehdä hankintoja. Kurjistamisen kierteen on loputtava ja luottamusta tulevaisuuteen luotava palkankorotuksilla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa. 

SAK:n hallitus muistuttaa, että minkä maan hallitus on rikkonut, työmarkkinaosapuolten on korjattava. Työehtojen parantamisen lisäksi työehtosopimusneuvottelijoiden harteilla on sopimiseen ja neuvotteluun perustuvan mallin vahvistaminen. 

SAK:laiset liitot puolustavat jäsentensä etuja ja toimeentuloa hallituksen toimilta työehtosopimusneuvotteluissa. Orpon-Purran hallituksen lakimuutokset heikentävät toimeentuloa ja työelämän turvaa. Liittojen on työehtosopimuksilla oikaistava hallituksen lakimuutosten vaikutuksia työntekijöiden oikeuksiin ja työehtoihin. 

– Työnantajat sen sijaan ovat saaneet Orpon-Purran hallitukselta kaiken toivomansa. Neuvottelupöydässä tilanne on toinen. Selkävoitoilla ei ratkaisuja rakenneta ja sopimuksia solmita. Työnantajien on syytä ottaa neuvottelut tosissaan ja vakavasti, Jarkko Eloranta sanoo. 

Hallitukselta työnantajille annettua hyvää on ulotettava myös työntekijöille eli heille, jotka viime kädessä tuloksen tekevät. Neuvottelujen pitkittäminen ja palkansaajien esittämien asioiden ohittaminen vain vaikeuttavat ratkaisujen aikaansaamista. 

SAK:n hallitus korosti jälleen, että SAK:laiset ammattiliitot menevät yhdessä työehtosopimusneuvotteluihin. Ammattiliitot ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä ja edistämään työntekijöiden etuja yhteisrintamassa. 

Hallitus totesi esimerkiksi jatkavansa järjestöllisten toimien valmistelua työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. 

– Tämäkin vaihtoehto saattaa tulla eteen, vaikka toki toivomme, että asiat ratkeavat neuvottelupöydässä. Vastuu tästä ei ole vain ay-liikkeellä, vaan myös neuvottelupöydän toisella puolella, Eloranta muistuttaa. 

SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet yhdessä varmistaa, että tällä neuvottelukierroksella liittojen kaikissa työehtosopimuksissa saavutetaan työehtoja parantavat ratkaisut ja oikeudenmukaiset palkankorotukset:  #VoitollaTyöhön 

Helppolukuinen, maksuton verkko-opas tulee tarpeeseen, koska työturvallisuuslakia sovelletaan lähes kaikissa tilanteissa, joissa tehdään työtä. Lakipykälien tulkinta on ollut työturvallisuusasiantuntijoillekin vaativaa. 

Opas tarjoaa ohjeita ja käytäntöjä 

Uusi opas julkaistaan osissa, ja sisältöä päivitetään tarvittaessa. Alkuun opas kattaa työturvallisuuslain neljä keskeistä pykälää. Oppaan olennaista antia työpaikoille ovat pykälien ymmärtämistä helpottavat soveltamisosat.

Opas antaa myös aiheittain hyviä käytäntöjä, jotka auttavat lain soveltamisessa. Lisäksi oppaan sivuille on koostettu linkkejä, jotka ohjaavat lisätietoihin.

– Käytännönläheiset ohjeet avaavat työturvallisuuslain perimmäistä tarkoitusta. Ohjeisiin tutustuminen auttaa työpaikkoja tekemään toimia työturvallisuuden kehittämiseksi, Työterveyslaitoksen työturvallisuusyksikön johtaja Tommi Alanko arvioi.

– Toivon, että opas otetaan työpaikoilla vastaan työturvallisuuden tietopankkina, jonka kautta löytyy sitten lisää tietoa. Opas hyödyttää kaikkia työturvallisuusasiantuntijoita ja työturvallisuusorganisaatioita, Alanko muistuttaa.

Opasta rakennetaan asiantuntijatyönä

Työturvallisuuslain soveltamisoppaan ovat laatineet Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat. Pohjana on hyödynnetty aiemmin monilla työpaikoilla käytettyä maksullista opaskirjaa, joka kuitenkin on vanhentunut sitä mukaa, kun työturvallisuuslakia on päivitetty.

– Lisäksi olemme kuulleet työelämän asiantuntijoita. Sidosryhmäpaneeli on kommentoinut oppaan ohjeita ja auttanut löytämään hyviä käytäntöjä. Ne hyödyttävät lukuisia työpaikkoja, Alanko kiittää.

Opasta päivitetään muutama pykälä kerrallaan, mutta jo nyt julkaistut keskeisiä työturvallisuuslain pykäliä käsittelevät sivut antavat selvyyttä moneen työpaikoille tärkeään
asiaan.

Ensin julkaistut sivut kattavat työturvallisuuslaista neljä pykälää, jotka käsittelevät työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja arviointia, työntekijälle annettavaa opetusta ja ohjausta sekä työnantajan sijaista.

– Työpaikoilla on tärkeää, että kaikki työturvallisuuteen liittyvät perusasiat ovat kunnossa. Ne auttavat myös vähentämään ja hallitsemaan psykososiaalisia kuormitustekijöitä, Alanko sanoo.

Opas on toteutettu osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Tutustu työturvallisuuslain soveltamisoppaaseen tästä

– Koko palkansaajaliike vastustaa lakiesitystä. Tämä on ollut linjamme hallitusohjelman julkaisemisesta lähtien ja olemme tuoneet sen toistuvasti esille mm. #painavasyy -kampanjassa. Työministeriön valmistelussa ja hallituksen esityksessä on ohitettu täysin ammattiyhdistysliikkeen näkemykset.  Myös oikeuskansleri on huomauttanut lakiesityksen ongelmista, SAK:n lakimies Katariina Sahlberg sanoo.

SAK:n mukaan hallitus tekee ison virheen, jos se puuttuu työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen ja valtakunnansovittelijan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen.
Suomea sitovien EU- ja ILO-säädösten mukaan valtiovallan tulisi edistää työehtosopimustoimintaa ja järjestäytymisvapautta sekä huolehtia sovittelutoimen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.  Jos esitys etenee lainsäädännöksi, Suomi ottaa tietoisesti merkittävän riskin sitä sitovien kansainvälisoikeudellisten normien rikkomisesta.

Valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei tule rajoittaa lainsäädännöllä.  Toteutuessaan esitys murentaisi merkittävällä tavalla työntekijäpuolen luottamusta sovitteluinstituutiota kohtaan – instituution, jonka pitäisi olla TES-neuvotteluja tukeva riippumaton ja puolueeton toimija.

Sahbergin mukaan hallitus jatkaa vientimalli-esityksellään epätasapuolista työmarkkinapolitiikkaa ja työnantajien ajamien uudistusten toteuttamista.  Aikaisemmin toukokuussa Orpon hallitus sai voimaan lakkolaki- uudistuksen, jolla rajattiin ammattijärjestöjen oikeutta mm. tukilakkoihin.  Eduskunnan käsittelyssä on esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta.  Lukuisia muita työlainsäädännön ja työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä on parhaillaan valmistelussa.  

– Lakiesitys suosii jälleen kerran yksityisen sektorin työnantajapuolta, sillä se sitoo työmarkkinakierroksella sovittelutoimen kädet ennalta vientialojen ratkaisuun, eikä jätä tilaa toimialakohtaiselle aidolle sovittelutoiminnalle.  Työnantajapuolella ei ole jatkossa huolta sovintoesityksistä, sillä se voi luottaa sovittelutoimen pysyvän vientialojen määrittämissä palkankorotuksissa.  Samalla alakohtaisten tarpeiden huomioon ottaminen tai palkkaerojen kurominen ja palkkauksellisen tasa-arvon edistäminen käy entistä mahdottomammaksi.  

Työministeri perustelee esitystään Ruotsin vientivetoisella mallilla.  Toisin kuin on väitetty, pohjoismaissa työehto- ja palkkasopimisen mallit ja sovittelutoimen resurssit ja toimintaedellytykset ovat erilaisia.  Esimerkiksi Ruotsissa malli pohjautuu työmarkkinaosapuolten sopimukseen – toisin kuin nyt esitetty lakimalli. Ruotsissa teollisuussopimuksen (industriavtal) linjasta on sen historian aikana poikettu myös ylöspäin toimialakohtaisesti.

Naisten ja miesten välien palkkaero on Suomessa edelleen n 16 %.   Sukupuolen mukainen ammattialojen eriytyminen työmarkkinoillamme on suurempaa kuin monissa muissa maissa.  SAK:laisilla aloilla on useita naisvaltaisia ja matalapalkkaisia ammattialoja, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, joiden palkka- ja ostovoimakehitys on ollut vaatimatonta.  Hallitus on vientimallillaan heikentämässä työssäkäyvien asemaa ja mahdollisuuksia nousta palkkakuopasta.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan esitys lakisääteisestä palkkamallista romuttaa valtakunnan sovittelijan mahdollisuudet tehdä työtään.

– Esitys heikentää sovittelijan asemaa, riippumattomuutta ja uskottavuutta. Seurauksena sovittelijan työ hankaloituu. Se on muidenkin kuin matalapalkka-alojen ongelma, sillä sovittelijan käsien sitominen vaikeuttaa kaikkien ammattiliittojen mahdollisuutta parantaa työntekijöiden työehtoja ja palkkoja.

Elorannan mukaan lakisääteinen vientimalli on erityisen ongelmallinen monelle naisvaltaiselle alalle. Palkkamalli ei ole vain julkisten alojen työntekijöiden ongelma.

– Riskit sukupuolten palkkatasa-arvon kehittymiselle ovat suuret, jos palkkauksen epätasa-arvoon liittyvät korjausmahdollisuudet heikkenevät. Laki ylipäätään heikentää kaikkien palkkakuopassa olevien mahdollisuutta parantaa asemaansa.

Jarkko Eloranta huomauttaa, että Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että työriitojen sovittelujärjestelmä toimii riippumattomasti, asianmukaisesti ja työriidan osapuolet voivat luottaa siihen.

– Hallitus on nyt muuttamassa lakia ilman työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä. Ja kuten todettua, niin työntekijäpuolella ei jatkossa ole luottamusta sovittelijan tasapuolisuuteen.

Sovittelijan käsien sitominen ja tukilakkojen voimakas rajoittaminen tulevat huomattavasti vaikeuttamaan ammattiliittojen mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja. Orpon-Purran hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt heikentämään palkansaajien asemaa työelämässä. Tämä linja on jatkunut vientimallia säädettäessä.