Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 2025 21.11.2024 Ennen kokousta valtuusto kuuli terveiset SDP:n puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta. Alustus herätti keskustelua muun muassa politiikan ja poliitikkojen sekä ammattiliittojen suhteesta, nykyhallituksen toimista sekä ostovoiman kehityksestä. Auror Kiseri AKT:n Espoon os. 048:sta oli huolissaan siitä, tekeekö hallitus nyt sellaisia muutoksia, ettei niitä ole enää mahdollista peruuttaa. Hän muistutti myös, miten ammattiyhdistysliikkeen ja työväenpuolueiden tulisi tehdä yhteistyötä. Kokkolan ahtaajien Vesa Pohjola kyselikin, mikä puolue olisi mieluinen hallituskumppani. Antti Lindtman allekirjoitti sen, ettei puolueen ja ay-liikkeen yhteistyö ole aina aivan saumatonta ollut vaikka niin tärkeää onkin. Tulevan hallituskumppanin osalta tärkeintä ovat yhteiset tavoitteet. Jari Olkkonen Mikkelin Automiehistä puolestaan pohti sitä, miten ristiriitaista on se, että nykyhallitukseen ei uskota, mutta sen talouspolitiikka herättää kuitenkin luottamusta. Jape Lovén Helsingin Ahtaustyöntekijöistä muistutti ostovoiman merkityksestä myös työntekijöiden aseman paranemiselle. Keskustelu kävi niin vilkkaana, että aikataulukin meinasi ylittyä. Varsinainen valtuuston kokous alkoi pienillä juhlallisuuksilla Varsinaisen kokouksen alkuun liiton pöytälipun saivat 60 vuotta täyttänyt valtuuston jäsen Kari Goman, Turun Seudun Linja-autohenkilökunta osasto 100, sekä 50 vuotta täyttänyt hallituksen jäsen Terho Tauriainen, Helsingin Autoalantyöntekijät, osasto 007. Lisäksi valtuusto muisti pöytälipun aiemmin jo saaneita Iikka Tolosta Kajaanin Seudun Automiehet, osasto 053:sta hänen täytettyään 60 vuotta sekä niin ikään 60-vuotiasta Jarmo Haakanaa, Imatran Autoalantyöntekijät, osasto 002:sta, joka ei valitettavasti päässyt paikalle. Kohti vuotta 2025 Liiton puheenjohtaja Ismo Kokko selosti toimintasuunnitelman sekä talouden yleiset linjat ja tiimien päälliköt esittelivät tarkemmin suunnitelmat edunvalvonnan, järjestötoiminnan sekä viestinnän ja palvelutiimin osalta. Edunvalvontatiimin päällikkö Harri Pasanen kertoi, että tuleva vuosi menee pitkälti työehtosopimusneuvottelujen ja uusien solmittavien sopimusten kouluttamisen ja jalkauttamisen parissa. Lisäksi liiton arkeen kuuluu voimassa olevien sopimusten valvonta ja niihin liittyvät riita-asiat. Järjestötiimin painopisteenä on paikallistason edunvalvonta sekä järjestö- ja koulutustyö. Tiimin päällikkö Juha Häkkinen kertasi toiminnan tavoitteet sekä toimintamallit luottamushenkilöiden ja muiden aktiivien tukemiseksi. Palvelutiimi hoitaa liiton käytännön rutiineja jäsenten parissa. Tiimin päällikkö Maarit Lehto kertoi, että tiimissä on kehitetty ja kokoajan mietitään uusia ideoita palvella jäsentä entistä paremmin. Viestintä on mukana kaikessa siinä, mitä liitossa tapahtuu, totesi viestintäpäällikkö Sini Silvàn. Hän kertoi, että viestinnän toimintasuunnitelmassa on ensi vuodelle verkkosivu- ja brändiuudistus ja kertasi tiedottamisen rutiinit. Jäsenmaksuprosentti jatkossakin 1,6 Valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman sekä talousarvion ja jäsenmaksuprosentin 1,6. Se piti myös hallinnon palkkiot ja kulukorvaukset ennallaan. Lisäksi valtuusto käsitteli sille tulleen aloitteen ja päivitti liiton edustajat yhteistyöjärjestöissä. Jonna Alhsten, Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta, osasto 045:stä oli matkannut paikalle pitkän työpäivän jälkeen lyhyillä yöunilla. Alhstenilla ei ensikertalaisena ollut isompia odotuksia, mutta hän yllättyi kokouksen ilmapiiristä. – Tulee vitsintynkää ja on aika vapaata keskustelua. Eikä tämä niin paljoa eroa osaston kokouksista. Hyvää keskustelua ja hyviä mielipiteitä. Jonna Ahlsten voisi hyvin olla jatkossakin mukana – varajäsenenä edelleen – eli sen verran positiivinen kokemus on kokous ollut. – Helsinkiin tulo pelotti jopa enemmän kuin itse valtuusto. Kun täällä kerran viidessä vuodessa käy, on vähän jännittävää. Liikenne on vilkkaampaa kuin Jyväskylän seudulla mutta bussilla täälläkin uskaltaa hyvin matkustaa. Alkuperäinen artikkeli kuvineen verkkolehdessä.
AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta 20.11.2024 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on syksyn ajan järjestelmällisesti valmistautunut tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Liiton jäseniltä on osastojen kautta saatu runsaasti tavoitteita työehtosopimuspöytiin. AKT:ssa on paljon jäseniä, joilla on hyvin erilainen työnkuva, kuten linja-autoala, huolinta-ala, matkustamohenkilöstö, kuorma-autoala ja satama-ala – yhteensä toistakymmentä erilaista työntekijäryhmää. – Työehtosopimustavoitteista nousee selkeästi esiin huoli siitä, että työ on raskasta ja päivät ovat pitkiä. Työ on kuormittavaa sekä fyysisesti että perheen kannalta. Tästä syystä työehtosopimuksissa pitää kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvoinnin kokonaisuuteen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko summaa AKT:n valtuuston kokouksessa. Työhyvinvointia pitää katsoa uudella tavalla. Siitä on ratkaisevaa hyötyä sekä työntekijöille että työnantajille. – Työ- ja lepoaikoja pitäisi katsoa ei vain työnantajalle tarjottavien joustojen, vaan myös työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Nämä ratkaisut eivät ole pois työnantajilta: kun työntekijät voivat työssään hyvin, päästään kehittämään tuottavuutta, jotta myös yritysten tuloksentekokyky paranisi, Kokko linjaa. AKT antaa täyden tuen neuvottelupöydässä SAK:n kärkenä olevalle Teollisuusliitolle. On tärkeää, että kierroksen avaus olisi mahdollisimman hyvä. Se vaikuttaa jatkoon kaikissa neuvottelupöydissä. – Mediassa on esitetty hyvin erikoisia väitteitä, että palkankorotusten hakemisessa olisi kyse kostoretkestä hallitusta vastaan. Kyse on ammattiliittojen perustehtävästä, kun neuvotellaan työntekijöille parempaa ostovoimaa, Ismo Kokko sanoo. – Teollisuusliiton neuvottelemana syntyy katto ja rajat, ja mistään muusta ei neuvotella. Tästä syystä koko vientimalli on täysi susi syntyessään. Varsinkaan sellaista lainsäädäntöä ei pitäisi tehdä, joka sitoo sovittelijan kädet. Vientimalli ei muutenkaan ota huomioon minkäänlaisia alakohtaisia eroja, vaan työehtoja aletaan kloonata samanmallisiksi. AKT muistuttaa perusasiasta. Ammattiliittoon kannattaa kuulua, mitään muuta järjestelmää ei ole, jolla voi vaikuttaa omiin työehtoihinsa. Liiton jäsenyys on se tapa, jolla voi vaikuttaa. – On OK kuulua liittoon, koska muuten poliitikot päättävät meidän työehdoistamme. Ammattiliitot neuvottelevat työntekijöiden puolesta – ihan samalla tavalla kuin työnantajaliitot neuvottelevat omasta puolestaan, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo. AKT: työehtosopimuskierrosta voi seurata tes-kierrosta varten perustetulta neuvottelusivustolta. Siellä kerrotaan kaikki uutiset ja neuvottelujen tuoreimmat käänteet. Ota seurantaan akt.fi/neuvottelut
Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus 15.11.2024 Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja, jos uskoo työehtosopimuspöytiin tulevan kaikki ne lakimuutokset, joita hallitus on viimeisen vuoden aikana tehtaillut. Listalla ovat irtisanomiskynnyksen laskeminen, lomautusilmoitusajan lyhentäminen, muutosneuvotteluaikojen puolittaminen jne. Ne ovat lakimuutoksia, jotka kaikki tähtäävät työntekijöiden oikeuksien kaventamiseen ja viimekädessä ansiotason laskuun. Ainakin heillä, joille on käymässä kalpaten. Tähän päälle on tullut vielä työttömyysturvan leikkaus. Usein ammattiyhdistysliikkeeltä toivotaan uusia avauksia, joten teenpä tässä yhden sellaisen: Työhyvinvointi pitäisi erottaa neuvotteluissa omaksi kokonaisuudekseen. Sen sijaan, että jokaiselle työajan muutokselle lasketaan mekaanisesti neuvotteluissa kustannus, pitäisi asiaa kyetä katsomaan laajemmin ja pitkäjänteisemmin. Työhyvinvointi ja työn tuottavuus ovat yhteydessä toisiinsa, ja yritysten tulosta on mahdollista kasvattaa työhyvinvointia lisäämällä. Kuljetusalalla kyse on hyvin usein työ- ja lepoaikojen järjestämisestä siten, että myös kuljettajien tarpeet otetaan huomioon. Näin kulkee ainakin teoria. Työehtosopimusneuvotteluissa suurimmat kiistat eivät useimmiten ole rahakysymyksiä, vaan ne koskevat nimenomaan työelämän laatua. Eikä laatukysymysten kiistoja pitäisikään mitata samaan tapaan lyhytjänteisinä kustannuksina. Usein kyse on oikeudenmukaisuuden tunteesta ja siitä, otetaanko työntekijöiden näkemyksiä huomioon. Lisäämällä työhyvinvointia, yrityksillä olisi merkittävät mahdollisuudet lisätä tuottavuuttaan sekä taloudellista tuloksentekokykyään. Eikä työhyvinvoinnin kehittäminen voi koskea ainoastaan asiantuntijatyötä. Siihen on panostettava myös suorittavan työn osalta. Niin kuljetusalalla kuin kaikilla muillakin aloilla. Talven neuvottelukierros on vedenjakaja tulevaisuutta kirjoitettaessa. Työnantaja on selkeästi etulyöntiasemassa, koska heillä on maan hallituksen vahva poliittinen tuki takanaan. Ja vaikka poliitikot eivät yksityisen sektorin neuvotteluissa läsnä olekaan, ovat he jo sotkeentuneet työmarkkinakysymyksiin kaulaansa myöten. Hallitus on jättänyt eduskunnalle lakiesityksen, jonka on määrä merkittävästi rajoittaa valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia tehdä sovintoesityksiä. Tulevan lain mukaan valtakunnansovittelijalla on käsissään ns. yleisen linjan katto, jota ei saa ylittää. Eli moottoritermein venttiilejä ei ole kuin yksi – jos sitäkään. Ydinkysymys tulevalla kierroksella on, löytyykö työnantajilta halukkuutta jotenkuten tasapuoliseen työehdoista sopimiseen? Vai tulevatko he neuvottelemaan sillä ajatuksella, että nyt otetaan irti kaikki se, mikä otettavissa on? Se tarkoittaisi lopullista siirtymistä uuteen aikaan, jossa työmarkkinaneuvotteluiden valta on annettu poliitikoille. Siirtymistä aikaan, jossa eduskuntavaalit määrittävät työehtojen suunnan osapuolten välisten neuvotteluiden sijaan. Tämän vallan siirron vaikutuksia toivon työnantajien miettivän moneen kertaan. Työntekijäpuolella emme sitä toivo, varsinkaan tilanteessa, jossa molempien poliittisten äärilaitojen kannatus voimistuu ympäri Eurooppaa. Mikä on seuraus, kun vakauttavat elementit yhteiskunnassa vähenevät? Yhdysvaltain ulkopolitiikan eri linjoista on usein käytetty nimitystä ”haukat ja kyyhkyt”. Symbolit varmasti selittävät itsensä. Tänä talvena on pitkälti kyse siitä, onko työnantajapuolella vallalla haukkojen vai kyyhkyjen linja. Ensimmäisellä haetaan pikavoittoja, ja jälkimmäisellä pitkäaikaista menestystä, esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta. Kolumni https://www.aktlehti.fi/kolumnit/tyohyvinvointi-ei-ole-kustannus/
Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim 13.11.2024 The unions will negotiate their own settlements and wage increases with their respective employers’ federations in the coming winter and spring. The Industrial Union has already begun its collective bargaining round. ”Employee purchasing power has fallen dramatically due to rapid and substantial price rises. Wages are no longer worth as much, and we need bigger pay rises to correct this problem,” explains Industrial Union President Riku Aalto. Even though the rate of inflation has slowed recently, Aalto points out that the loss of purchasing power remains. A slower inflation rate still retards growth in purchasing power. Aalto notes that the new pay demand allows for both previously eroded purchasing power and projected inflation over the new settlement period. A flat-rate policy is necessary Service Union United (PAM) President Annika Rönni-Sällinen is similarly concerned at the collapse in purchasing power, finding that inflation has eroded the position of low-income earners. ”Price rises are not the same from everyone’s point of view. Our assessment is that the low paid in full-time work need a monthly raise of at least EUR 150 in the first year and EUR 100 in the second year to keep pace. This flat-rate policy will ensure that everyone gets the required pay rise, and it allows for the special circumstances of low-income employees.” Public and Welfare Sectors Trade Union (JHL) President Håkan Ekström also cites the impact of recent Finnish government cuts on union members, and women in particular, as grounds for the flat-rate wage demand policy. ”Low-paid employees have borne the greatest brunt of cuts in such areas as housing allowance and adjusted unemployment benefit. Wage increases really should be weighted towards lower income employees to compensate for these cuts, so we need a flat-rate policy for wage claims.” The cost impact of a flat-rate wage demand policy may vary by business sector. Finnish Food Workers’ Union (SEL) President Veli-Matti Kuntonen insists that higher wage demands are also a natural fit for current economic conditions. ”Particularly for low-income employees, wage rises will translate directly into higher consumption, providing a much-needed shot in the arm for Finland’s economy and employment. The Orpo Government has throttled domestic demand by increasing unemployment and uncertainty at work. It is time for businesses to step forward and prevent a collapse in domestic consumption.” There is scope for adjustment Finnish Transport Workers’ Union (AKT) President Ismo Kokko notes that price competitiveness is good in Finland, and would not be jeopardised by wage increases of only six and four per cent. ”We are quite competitive in terms of labour prices, and will be well placed to recover when the current economic downturn comes to an end in the near future. The Ministry of Finance repeated this most recently in September. Workers must also enjoy their share of economic growth.” Construction Trade Union President Kimmo Palonen similarly calls for balance. ”A major government assault on the labour market and job security has increased risks for employees, and they should be compensated through higher wages. This is the mechanism of a market economy: a shift of risk from employers to employees should be fairly and reasonably balanced by a greater employee share of value added.” Electrical Workers’ Union President Sauli Väntti calls attention to the sustained wage restraint that has already continued for some years in Finland. ”Our wage rises have long been moderate, and clearly smaller than pay settlements concluded elsewhere in Europe. Average labour costs in the eurozone between 2021 and 2024 rose by 15 per cent, compared to less than 8 per cent in Finland. There is scope for adjustment.” Inquiries: Riku Aalto, President, Industrial Union, tel. +358 40 071 1072 Annika Rönni-Sällinen, President, Service Union United (PAM), tel. +358 50 378 0270 Håkan Ekström, President, Trade Union for the Public and Welfare Sectors (JHL), tel. +358 40 828 2865 Veli-Matti Kuntonen, President, Finnish Food Workers’ Union, (SEL) tel. +358 40 061 1882 Ismo Kokko, President, Finnish Transport Workers’ Union (AKT), tel. +358 40 732 5375 Kimmo Palonen, President, Finnish Construction Trade Union, tel. +358 50 466 4918 Sauli Väntti, President, Finnish Electrical Workers’ Union, tel. +358 50 528 7044
Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent 13.11.2024 Under vintern och våren förhandlar fackförbunden om de egna kollektivavtalen och löneförhöjningarna med respektive arbetsgivarförbund. Industrifackets förhandlingar har redan inletts. – Löntagarnas köpkraft har minskat kraftig. Orsaken är en snabb och kraftig ökning av prisnivån. Lönen räcker inte lika långt som tidigare. Problemet kräver mer påökt än tidigare, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Enligt Aalto har inflationen avtagit på sistone, men köpkraftsgropen ligger fortfarande kvar. Därtill vet vi att inflationen fortfarande påverkar utvecklingen av köpkraften, även om den har avtagit. Aalto konstaterar att löneförhöjningsmålet beaktar både köpkraftsgropen, som har uppstått tidigare, och avtalsperiodens inflation. Nu behövs en blandlinje Servicefacket PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen delar oron över den minskade köpkraften. Enligt henne har inflationen försvagat låginkomsttagarnas läge. – Prisökningarna behandlar inte alla på samma sätt. Enligt vår bedömning måste löneförhöjningen för heltidsanställda låginkomsttagare vara minst 150 euro i månaden det första året och 100 euro i månaden det andra året. En sådan blandad linje ger alla den förhöjning som behövs och beaktar låginkomsttagarnas speciella läge, säger PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen. Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL:s ordförande Håkan Ekström menar att inverkan på medlemmarna, i synnerhet kvinnorna, av regeringen Orpos nedskärningar, motiverar en sådan blandad linje. – Regeringens nedskärningar i bland annat bostadsstödet och jämkade arbetslöshetsförmåner drabbar lågavlönade arbetare allra svårast. För att kompensera sådana nedskärningar är det motiverat att löneförhöjningarna i något högre grad riktar sig till lågavlönade än andra. Därför har vi ett behov av en blandad lösning för löneförhöjningarna, säger JHL:s ordförande Håkan Ekström. En blandad form av löneförhöjningar innebär att kostnadseffekten kan variera i de olika branscherna. Enligt ordföranden i Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL, Veli-Matti Kuntonen, är större löneförhöjningar än tidigare också tillbörliga i det rådande konjunkturläget. – Arbetarnas, i synnerhet låginkomsttagarnas, löneförhöjning går direkt till konsumption. En sådan vitaminspruta vore bra för Finlands ekonomi och för sysselsättningen. Regeringen Orpo har haft en negativ inverkan på inhemsk efterfrågan genom åtgärder som har skapat oro i arbetslivet och arbetslöshet. Företagen måste nu ta ansvar, så att den inhemska efterfrågan inte kollapsar, anser SEL:s ordförande Veli-Matti Kuntonen. Vi har råd Enligt Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT:s ordförande Ismo Kokko är Finlands konkurrenskraft idag god. Löneförhöjningar på sex och fyra procent utgör knappast något hot för den. – Den prismässiga konkurrenskraften är i ordning och vårt läge är fint när den ekonomiska melankolin snart vänder. Finansministeriet konstaterade detta senast i september. Också arbetarna ska få sin del av tillväxten, menar AKT:s ordförande Ismo Kokko. – Regeringens indragningar på arbetsmarknaden och försvagningarna i anställningstryggheten är kännbara. De ökar löntagarnas risker och som kompensation måste lönerna stiga. Så fungerar marknadsekonomin: när risken förs över från arbetsgivarna till löntagarna, är det bara rimligt att löntagarnas andel av mervärdet ökas, anser Byggnadsförbundets ordförande Kimmo Palonen. Elektrikerförbundets ordförande Sauli Väntti påminner om den återhållsamma löneutvecklingen som har pågått i flera år i Finland. – Löneutvecklingen har varit återhållsam i Finland. I Europa har löneuppgörelserna under en längre tid varit klart större än i Finland. Från år 2021 till år 2024 har arbetskraftskostnaderna stigit med 15 procent inom eurozonen och med knappa 8 procent i Finland. Vi har råd, menar Elektrikerförbundets ordförande Sauli Väntti. Kontaktuppgifter Industrifackets ordförande Riku Aalto, tfn 0400 711 072 Servicefacket PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen, tfn 050 378 0270 Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL:s ordförande Håkan Ekström, tfn 040 828 2865 Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL:s ordförande Veli-Matti Kuntonen, tfn 0400 611 882 Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT:s ordförande Ismo Kokko, tfn 0407325375 Byggnadsförbundets ordförande Kimmo Palonen, tfn 050 466 4918 Elektrikerförbundets ordförande Sauli Väntti, tfn 050 528 7044
Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia 13.11.2024 Kuva: Sini Silván Ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tänä talvena ja ensi keväänä. Teollisuusliiton neuvottelut ovat jo alkaneet. – Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen. Tämän pulman hoitaminen vaatii aiempaa suurempia palkankorotuksia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Aallon mukaan inflaatio on viime aikoina hidastunut, mutta ostovoimakuoppa on yhä jäljellä. Ja hidastunutkin inflaatio vaikuttaa yhä ostovoiman kehitykseen. Aalto toteaa, että palkankorotustavoite huomioi sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden aikaisen inflaation. Sekalinja tarpeen Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jakaa huolen ostovoiman supistumisesta. Hänen mukaansa inflaatio on heikentänyt pienituloisten tilannetta. – Hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja 100 euroa kuukaudessa toisena vuonna. Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen ja huomioi pienituloisten työntekijöiden erityistilanteen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee sekalinjaa myös Orpon hallituksen leikkausten vaikutuksilla jäsenistöön, erityisesti naisiin. – Hallituksen leikkaukset esimerkiksi asumistukeen ja soviteltuun työttömyysturvaan kohdistuvat rajuimmin pienipalkkaisiin työntekijöihin. Näiden leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. Sekalinjaisen muodon takia palkankorotusten kustannusvaikutukset voivat vaihdella aloittain. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan aiempaa suuremmat palkankorotukset sopivat myös suhdannetilanteeseen. – Työntekijöillä, erityisesti pienituloisilla, palkankorotus menee suoraan kulutukseen. Se piristysruiske olisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle tarpeen. Orpon hallitus on vaikuttanut kielteisesti kotimaiseen kysyntään lisäämällä toimillaan epävarmuutta työelämässä ja työttömyyttä. Yritysten on nyt kannettava vastuuta, jottei kotimainen kulutus romahda, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Värkeissä on varaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon mukaan Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaisi. – Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. – Hallituksen työmarkkinaheikennykset ja työsuhdeturvan heikennykset ovat tuntuvia. Ne kasvattavat palkansaajien riskiä, ja sen kompensoimiseksi palkkojen pitää nousta. Näin markkinatalous toimii: kun riskiä siirretään työnantajilta palkansaajille, niin on oikeus ja kohtuus, että palkansaajien osuutta arvonlisästä kasvatetaan, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti muistuttaa Suomessa vuosia jatkuneesta palkkamaltista. – Suomessa palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Euroopassa palkkaratkaisut ovat jo pitkään olleet selvästi isompia kuin Suomessa. Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle 8 prosenttia. Värkeissä on varaa, Sähköliiton Sauli Väntti sanoo. Tes-kierroksen seuranta ja muuta tietoa neuvotteluista www.sak.fi/voitollatyöhön. Yhteystiedot Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto p. 0400 711 072 Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen p. 050 3780270 Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström p. 040 828 2865 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen p. 0400 611 882 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko p. 0407325375 Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen p. 050 466 4918 Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti p. 050 528 7044
Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa 7.11.2024 TEKSTI ja KUVAT: Sini Silvàn – On hyvä, että olemme yhteisesti koolla, kun ollaan yhteisellä ja tärkeällä asialla, pohti matkailujaoston jäsen Heli Koivurinne. Eckerö Linen ryhmä- ja kokousmyyntivirkailija Koivurinne on yksi runsaasta 120 AKT:n eri ammattialajaostojen edustajasta yhteiskokouksessa. Vantaan Aviapoliksessa AKT:n eri ammattialajaostojen yhteiskokous starttasi hyvissä fiiliksissä. Koolla oli salillinen AKT:n ydinporukkaa, kun edustajia oli kerralla liki kaikilta liiton ammattialoilta ja eri puolilta Suomea. Jaostoja on kaikkiaan viisitoista. – Paljon täällä on porukkaa ja monta jaostoa. On hyvä ja tärkeä, että ollaan koolla, koska asia ja tavoitteet ovat yhteiset, Heli Koivurinne pohtii. Hän itse on matkailujaoston jäsen, Mailin hallituksessa ja myös nuorisovaliokunnan jäsen. Tunnelmaa piti hyvänä myös Mailin hallituksen sihteeri ja matkailujaoston varamies Mika Numminen. Hänelle keskustelusta ja SAK:n Jaana Ylitalon esityksestä jäi mieleen liittojen tiivistyvä yhteistyö. – Minkä takia sitä ei aikaisemmin ole tehty? Numminen pohti. Eri liittojen yhteistyö kuulosti Nummisen korviin hyvältä nykyisessä muodossaan. SAK:ssa eri liittojen johto keskustelee keskenään, säännöllisesti kerran viikossa liittojohtajat kokoontuvat ja käyvät läpi neuvottelutilanteita. – Kaikki ovat ajan tasalla toistensa tekemisessä, liitot voivat peilata siihen, mitä ovat itse tekemässä. Siitä lähtevät neuvottelut. Informaatio on se tärkeä juttu, että ollaan yhteisellä asialla. On tärkeää, että tieto tavoittaa myös meidät jäsenet, Numminen toteaa. Työrintamalta hyviä uutisia Sekä Numminen että Koivurinne kertovat omalta alaltaan myönteisiä uutisia. Heli Koivurinne tekee töitä Eckerö Linellä ryhmä- ja kokousmyyntivirkailijana. – Kun ihmisillä on vähän rahallisesti tiukempaa, niin lähimatkailu kasvaa, koska se on helpommin toteutettavissa. Meillä on ollut hyvä vuosi koronavuosien jälkeen. Korona vaikutti paljon meidän alaamme ja yritykseen. Nyt on ollut vilkas vuosi. Mika Numminen tekee töitä GBT Finlandissa ja on sen varapääluottamusmies. – Meilläkin töitä riittää ja palkataan lisää väkeäkin, positiivista sinänsä. Teppo Rouhiainen (vasemmalla) ja Juha Peura. Kokous innostui keskustelemaan Kokouksessa jaostojen edustajat innostuivat todella puhumaan ja kommentoimaan. Niin Paul Lindholm, Dan Lindblom, Jape Lovén, Anssi Naskali, Markku Peltola, Tapio Myller kuin David Herok ja moni muukin innostui kommentoimaan. Auror Kiseri sai koko salin taputtamaan, kun palasi koko liiton kannalta tärkeään perusasiaan. Osataanko ihmisille kertoa ydinasia ja syy, miksi kannattaa kuulua liittoon? – Työehdoista sovitaan paremmin työehtosopimuksilla. – Yhteistyössä on voimaa, tiivisti Niko Blom koko jaostokokouksen tärkeimmäksi asiaksi. Varsinaiset jaostojen työehtosopimusneuvottelutavoitteet sovitaan liiton sisäisesti, niistä tieto menee vain tes-neuvottelupöytään. Neuvottelujen etenemistä seurataan verkkosivuilla akt.fi/neuvottelut. Ota sivu seurantaan!
Luottamusmiesvaalit syksyllä 2024 7.11.2024 AKT:n jäsenten valitseman luottamusmiehen rooli työpaikalla on äärettömän tärkeä. Olennaista tehtävässä on ensinnä saada mahdollisimman moni työpaikan työntekijä mukaan liiton jäseniksi. Yksi perustehtävistä on neuvotella työnantajan kanssa työpaikan asioista ja pitää työntekijöiden puolta. Luottamusmiehet valvovat työehtosopimuksen sekä työlainsäädännön toteutumista työpaikalla. Luottamusmieskausi on kaksivuotinen. Syksyllä -24 valitaan jälleen luottamusmiehet 1.1.2025 alkavalle kaudelle. Vaaliohjeet on lähetetty ammattiosastoille syyskuussa. Työpaikalla AKT:n jäsenet valitsevat luottamusmiehen. Ammattiosasto hyväksyy valinnan. Ehdokkaat asetetaan ja varsinaiset vaalit pidetään loka-joulukuun aikana. Seuraa oman työpaikkasi ja osastosi tiedotteita. Erityisen tarkkana kannattaa olla, että luottamusmiesvalinnat ilmoitetaan ammattiosastosta valintojen jälkeen eteenpäin. Tiedon tarvitsevat erikseen niin osasto itse, työnantaja, aluetoimisto sekä liiton toimisto. Luottamusmiestoiminnasta saat lisätietoja liiton sivuilta akt.fi/tyoelamatietoa/luottamusmiestoiminta. Mikäli tehtävä kiinnostaa, tartu rohkeasti tilaisuuteen! Työ voi olla haastavaa mutta myös palkitsevaa ja liiton luottamusmieskursseilta saat tarvittavaa tukea tehtävän hoitamiseen. Artikkeli julkaistu 19.9.2024 verkkolehdessä aktlehti.fi.
AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle 6.11.2024 AKT:n työehtosopimusten tavoite-esityksiä on käsitelty syksyn mittaan eri ammattialojen jaostoissa. 7.-8. marraskuuta jaostot kokoontuvat Vantaalle yhteiseen kokoukseen, jossa täsmennetään tavoitteita ja luodaan yhteistä linjaa. AKT:n ammattiosastoilta saatiin alkusyksyllä tavoite-esityksiä tulevaa työehtosopimuskierrosta varten. Aloitteet liittyivät moniin erilaisiin työehtosopimuskysymyksiin, kuten esimerkiksi työaikamääräyksiin, työolosuhteisiin, työssäjaksamiseen ja työsuhdeturvaan. Esitykset jaettiin eri ammattialajaostoille, kuten esimerkiksi linja-autojaostolle, kuorma-autojaostolle ja niin edelleen. Eri ammattialajaostoja on kaikkiaan viisitoista. Jaostot ovat kokoontuneet syys-lokakuun aikana Hakaniemessä ja käyneet esityksiä läpi yksityiskohtaisesti. Jaostojen yhteiskokous järjestetään Vantaalla 7.-8. marraskuuta. Siellä kuullaan yhteenvedot kunkin ammattialan muutosesityksistä. AKT:n hallitus kokoontuu marraskuussa vahvistamaan työehtosopimusten neuvottelutavoitteet. Neuvottelujen etenemistä seurataan verkkosivuilla akt.fi/neuvottelut. Ota sivu seurantaan!
Neuvottelusivusto avautuu – seuraa sivuilta tes-kierroksen etenemistä 6.11.2024 AKT:n nettisivuille avataan oma neuvottelusivusto, jolla seurataan tes-kierroksen etenemistä vaihe vaiheelta. Sivusto avataan samana päivänä 7.11., kun AKT:n ammattialajaostot kokoontuvat yhteiskokoukseensa. Sivusto löytyy osoitteesta akt.fi/neuvottelut. Neuvottelujen etenemistä seurataan sivustolla hetki hetkeltä. Vastaava sivusto oli avoinna myös edellisellä tes-kierroksella ja siitä tuli heti AKT:n nettisivujen luetuin ja seuratuin osio. Samaa odotetaan tälläkin kertaa. Ensimmäiset uutiset sivustolla kertovat jaostojen yhteiskokouksesta. Jatkossa kerrotaan esimerkiksi sovituista neuvottelupäivämääristä, kun eri ammattialoja edustavat neuvottelijat tapaavat työnantajien edustajien kanssa. Tapaamisten jälkeen kerrotaan, onko tuloksia syntynyt – tai junnaavatko neuvottelut paikallaan. Sivustolta voi lukea myös SAK:n liittojen yhteisiä tes-uutisia. Useimmat AKT:n työehtosopimukset umpeutuvat 31.1.2025. Ensimmäisten varsinaisten neuvottelujen uskotaan alkavan työnantajien kanssa itsenäisyyspäivän jälkeen. Neuvottelujen etenemistä ja tuloksia seurataan koko tes-kierroksen ajan. Eli seuranta jatkuu vuoden 2025 puolella siihen saakka, kunnes neuvottelukierros on saatu päätökseen. Seuraamalla sivustoa pysyt kartalla siitä, mitä neuvottelurintamalla tapahtuu. Ota sivusto seurantaan!