Kuljetusliitot: Peruspalveluinfraa hoitavien yhtiöiden on pysyttävä valtion omistuksessa 17.12.2024 Eduskunta päätti kolmannen lisätalousarvion yhteydessä laskea VR Yhtymä Oyj:n, Finavia Oyj:n ja Posti Group Oyj:n valtion omistusalarajoja siten, että VR:n ja Finavian osalta omistuksen alaraja on jatkossa 50,10 % ja Postin 33,40 %. – Alarajan laskeminen ei automaattisesti tarkoita kyseisten yritysten osakkeiden myyntiä, mutta joku syy tällaisten päätösten taustalla tietysti aina on, toteaa Rautatiealan unioni RAU ry:n ja Kuljetusliitot KL:n puheenjohtaja Markku Lehtinen. Varsinkin kun maan hallitus on tehnyt linjauksia ja päätöksiä kertaluonteisesta investointiohjelmasta, jota on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. Kuljetusliitot KL pitää tärkeänä, että valtion omistajapolitiikkaa koskevissa päätöksissä arvioidaan pitkän ajan vaikutuksia pikavoittojen sijaan. – Valtio-omisteiset yhtiöt ovat huoltovarmuuden kannalta tärkeitä. Kriisiaikana valtio voi ottaa haltuunsa omistamansa yhtiöt ja kaluston. VR Yhtymä Oyj, Finavia Oyj, Posti Group Oyj, kuten myös esimerkiksi Arctia Oy hoitavat maassamme sellaista peruspalveluinfraa, että niiden pitäisi pysyä valtion omistamina yhtiöinä. – Henkilöstön näkemykset on otettava huomioon sekä työntekijöiden asema ja oikeudet on turvattava mahdollisissa muutostilanteissa, Lehtinen painottaa. Kuljetusliitot KL ry:n uusi hallitus 2025-2026 Kuljetusliitot KL valitsi syyskokouksessaan hallituksen vuosille 2025–2026. Puheenjohtajana 1.1.2025 jatkaa Rautatiealan Unioni RAU:n puheenjohtaja Markku Lehtinen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana kaudella toimii Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n puheenjohtaja Ismo Kokko, toisena varapuheenjohtajana Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n puheenjohtaja Joachim Alatalo ja kolmantena varapuheenjohtajana Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n puheenjohtaja Heidi Nieminen.
AKT:n tes-neuvottelut jatkuvat 16.12.2024 AKT:n tes-neuvottelukierros jatkuu viikolla 51. AKT neuvottelee tiistaina 17.12. PALTA ry:n kanssa Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevasta työehtosopimuksesta. Säiliöauto- ja öljytuotealojen neuvotteluja käydään keskiviikkona 18.12. Neuvotteluja käydään Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n sekä Öljytuote ry:n sekä AKT:n kesken. Autoliikenteen työehtosopimuksista neuvotellaan torstaina 19.12. Nämä neuvottelut käydään ALT:n ja AKT:n kesken. AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n kanssa neuvotellaan kaikkiaan kuudesta eri työehtosopimuksesta. Kaikki AKT:n solmimat 17 työehtosopimusta ovat päättymässä tammi-huhtikuussa 2025. Heti vuoden vaihduttua 8.1.2025 alkavat neuvottelut Satamaoperaattorit ry:n kanssa ahtausalan työehtosopimuksesta. Viimeisenä neuvotellaan matkatoimistoja koskevasta työehtosopimuksesta, joka on päättymässä 30.4.2025. Seuraa AKT:n neuvotteluja osoitteessa akt.fi/neuvottelut
Ismo Kokko jatkokaudelle SASKin hallituksen puheenjohtajaksi 13.12.2024 Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:n uusi hallitus on valittu vuosikokouksessa 11. marraskuuta. Hallitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta ja toimii vuodet 2025–2026. Puheenjohtajana jatkaa Ismo Kokko AKT:sta. Myös varapuheenjohtajisto säilyy ennallaan, mutta hallituksen jäsenissä ja varajäsenissä on muutamia muutoksia. Puheenjohtaja Ismo Kokko, AKT Varapuheenjohtajat (aakkosjärjestyksessä) Jaakko Haikonen, STTK Marko Piirainen, SAK Jäsenet (aakkosjärjestyksessä) Jenni Arnkil, OAJ Susanna Haapalainen, JHL Mikko Hakkarainen, Teollisuusliitto Matti Koskinen, Ammattiliitto PRO Sari Koivuniemi, Tehy Nina Kreutzman, Rakennusliitto Annika Rönni-Sällinen, PAM Lea Väänänen, SEL Varajäsenet (sijaantulojärjestyksessä) Pia Björkbacka, SAK Maria Häggman, STTK Annika Maunula, Paperiliitto Hanna Takolander, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA Reilua Joulua keräys AKT on mukana SASKin Reilua Joulua -keräyksessä. Sillä kerätään varoja SASKin työhön työelämän ihmisoikeuksien puolesta kehittyvissä maissa.
Työehtosopimustavoitteissa keskeisinä palkka ja työhyvinvointi 10.12.2024 AKT:n ja muiden SAK:laisten ammattiliittojen yhteinen palkankorotustavoite vuosille 2024-2025 on 6 prosenttia tai 150 euroa ensimmäiselle vuodelle ja 4 prosenttia tai 100 euroa toiselle vuodelle. Tämä niin sanottu sekamallinen korotustavoite nostaa pienimpiä palkkoja suhteessa hieman enemmän. Monilla AKT:n sopimusaloilla tehdään raskasta työtä ja pitkiä työpäiviä. Siksi tavoitteiden ytimessä on työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantaminen. Kuljettajien osalta ajo- ja lepoaikoja ei pitäisi katsoa vain työnantajalle tarjottavien joustojen, vaan myös työntekijöiden työssäjaksamisen ja riittävin lepoaikojen näkökulmasta. Onko jopa 15 tunnin työpäivä (sidonnaisuusaika) tätä päivää? Kullakin sopimusalalla on omia tavoitteitaan työehtosopimuksen kehittämisessä ja parantamisessa. Lisäksi tällä kierroksella on mukana SAKlaisten liittojen yhteisiä tavoitteita, jotka liittyvät mm. jo tehtyihin tai tekeillä oleviin työelämän lainsäädännön heikennysten torjumiseen. Myös työnantajilla on ollut jo useiden neuvottelukierrosten ajan työntekijöiden työehtoja heikentäviä tavoitteita ja todennäköistä on, että nyt tekeillä olevat lainsäädännön heikennykset siirtyvät myös suoraan työnantajan tavoitteisiin.
Teollisuuden palkansaajat TP ry:n uudeksi puheenjohtajaksi Veli-Matti Kuntonen Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:stä 10.12.2024 Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen on valittu TP:n hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2026. Hallituksen varapuheenjohtajiksi 10.12.2024 järjestetty syyskokous nimesi Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokisen ja puheenjohtaja Juri Aaltosen Toimihenkilöliitto Erto ry:stä. TP:n puheenjohtaja valitaan vuorotellen eri palkansaajakeskusjärjestöjä edustavista jäsenliitoista. Tehtävä on sivutoiminen. Työelämässä ja työmarkkinoilla liittojen välisen yhteistyön tarve on kasvava. Tähän tarpeeseen pyrimme Teollisuuden Palkansaajissa vastaamaan vakiintuneilla yhteistyön muodoilla kuten tutkimus- ja vaikuttamistoiminnallamme. Tulemme varmasti käymään avointa keskustelua myös uusista yhteistyön mahdollisuuksista, Veli Matti Kuntonen sanoo. Kiitän saamastani luottamuksesta. Aloitan suurella mielenkiinnolla Teollisuuden Palkansaajien hallituksen puheenjohtajana, hän jatkaa. Syyskokouksen valitsemat hallituksen jäsenet ja varajäsenet kaudelle 2025–2026 löytyvät TP:n alkuperäisestä uutisesta täältä.
Autoliikenteen työehtosopimusneuvottelut alkoivat 10.12.2024 AKT aloitti työehtosopimusneuvottelukierroksen jo tiistaina 3.12.2024. Ensimmäisenä neuvottelut aloitettiin PALTA ry:n ja AKT:n välillä solmitusta Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä työehtosopimuksesta. Joulukuun 10. päivä aloitettiin neuvottelut autoliikenteen työehtosopimuksista. AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n kanssa neuvotellaan kaikkiaan kuudesta eri työehtosopimuksesta. Kaikki AKT:n solmimat 17 työehtosopimusta ovat päättymässä tammi-huhtikuussa 2025. Heti vuoden vaihduttua 8.1.2025 alkavat neuvottelut Satamaoperaattorit ry:n kanssa ahtausalan työehtosopimuksesta. Viimeisenä neuvotellaan matkatoimistoja koskevasta työehtosopimuksesta, joka on päättymässä 30.4.2025.
Tärkeä viesti sinulle AKT:n jäsen 9.12.2024 Teollisuusliitto on käynnistänyt ensimmäisenä tes-neuvottelut jo syyskuussa. Nyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta on neuvoteltu pian kolme kuukautta. Useat muutkin teollisuuden alat käyvät jo neuvotteluita ja kuljetusalat, yksityiset palvelut sekä julkinen sektori käynnistävät neuvottelujaan hieman myöhemmin. AKT:n neuvottelut Oman alamme, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton työehtosopimuskierroksen neuvottelut pääsevät varsinaisesti vauhtiin itsenäisyyspäivän jälkeen. Autoliikenteen alan neuvottelut aloitetaan 10. joulukuuta. Voit seurata AKT:n neuvottelujen etenemistä omalta neuvottelusivustolta koko tes-kierroksen ajan. Sivustolle päivitetään tiedot uusista neuvotteluista ja tes-kierrokseen liittyviä uutisia. Voit katsoa muiden liittojen neuvottelutilanteen täältä SAK:n sivuilta. Neuvottelut jatkuvat SAK:n liittoperheessä Käytännössä suurin osa työehtosopimuksista neuvotellaan seuraavan puolen vuoden aikana. Me ammattiliitot olemme päättäneet SAK:laisessa liittoperheessä varmistaa yhteisesti, että jokaiselle sopimusalalle saadaan neuvoteltua työehtosopimukset ja kunnolliset palkankorotukset. Olemme jo kertoneet julkisesti myös liittojen päättämistä palkankorotustavoitteista näihin neuvotteluihin ja tätä tavoitetta kohti kuljemme. Kymmenen prosentin palkankorotustavoite on hyvin perusteltu. Viime vuosien maltilliset palkankorotukset Suomessa ovat syventäneet ostovoimakuoppaa palkansaajilla. Samanaikaisesti kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet huomattavasti korkeampia. Tämä on vahvistanut Suomen kilpailukykyä, mutta samalla tiputtanut suomalaisen duunarin ostovoimakuoppaan. Ensimmäisenä neuvotteluissa olevalla teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksella on paljon merkitystä myös muiden sopimuksiin. Teollisuusliitto avaa uraa kaikille sen jälkeen neuvoteltaville työehtosopimuksille ja palkkaratkaisuille. Ei siis ole yhdentekevää, miten tässä ratkaisussa onnistutaan. Ensimmäisellä sopimuksella on enemmän kuin väliä. Voit lukea ensimmäisen sopimuksen merkityksestä kaikille palkansaajille lisää Jaana Ylitalon blogista. Teollisuusliiton neuvottelut eivät ole edenneet, joten Teollisuusliitto oli pakotettu ilmoittamaan vauhditustoimista hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi. Lakkoja järjestetään tällä ja ensi viikolla 3., 4., 9.–12. joulukuuta. Toimipaikkoja lakon piirissä on yli 400 ja niissä 33 000 työntekijää. Me SAK:laiset liitot tuemme yhdessä Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja. On tärkeää, että kaikki SAK:laisten liittojen jäsenet ovat vähintään hengessä mukana tukemassa Teollisuusliittoa ja sen jäseniä heidän neuvotteluissaan ja työtaisteluissaan. #VoitollaTyöhön. Allekirjoittaneet SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen Sähköliiton puheenjohtaja Jari Korpela
AKT irtisanoi Finnairin kanssa tehdyn säästösopimuksen 4.12.2024 AKT teki helmikuussa 2023 Finnairin kanssa määräaikaisen säästösopimuksen. Säästösopimuksia tehtiin silloin Finnairin aloitteesta useiden henkilöstöryhmien kanssa. Niillä osallistuttiin yhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseen. Sopimuksessa suostuttiin mittaviin säästöihin henkilöstön työehtoja koskien ja vastapainona Finnair ilmoitti pidättäytyvänsä matkustamohenkilökunnan osalta sekä uusista alihankintasopimuksista että vuokratyövoiman käytöstä. Kesken sopimuskauden Finnair on kuitenkin solminut uuden alihankintasopimuksen tanskalaisen lentoyhtiön, Jettimen, kanssa tulevalle kesälle 2025. Tämän seurauksena AKT on irtisanonut työnantajaliitto Paltan kanssa tehdyn säästösopimuksen. Sopimuksessa noudatetaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanomisen johdosta työntekijöiden työehdot palaavat ennalleen maaliskuun alussa. – Me AKT:ssa olemme tietysti pettyneitä ja huolissamme Finnairin koventuneesta henkilöstöpolitiikasta. Lyhyen ajan sisään yhtiö on kohdistanut lentäjiin työsulun, IAU:n luottamusmiehiin irtisanomisuhkan sekä nyt tämä meidän säästösopimuksemme rikkominen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.
Kiinnitä turvavyösi ja liity AKT:n jäseneksi 4.12.2024 AKT on aloittanut marraskuun lopulla kampanjan somessa ja verkossa teemalla ”On OK kuulua liittoon!”. Somekampanjan ilmeen ytimessä on jokaiselle kuljetusalan ihmiselle tuttu juttu, turvavyö. Kuljetusalalle suuntaavaa kehotetaan kiinnittämään turvavyö ja liittymään AKT:n jäseneksi. Jäsenyyshän merkitsee nimenomaan – turvallisuutta. AKT:n kampanja alkoi marraskuun lopulla ja jatkuu tammikuun puoliväliin. Joulunpyhien aikaan pidetään hetki somerauhaa ja jatketaan sitten uudelleen. Kampanjan tarkoitus on vahvistaa myönteistä mielikuvaa AKT:stä liittona ja yhtä lailla ammattiliiton jäsenyydestä. AKT:n jäsenenä kannattaa pysyä ja siihen kannattaa liittyä. Kampanja tukee jäsenhankintaa työpaikoilla. Kaikille jäsenille lähetetään tietoa kampanjasta jäsenkirjeessä. Sen matkassa tulee myös flyer eli yhden A4-sivun kokoinen mainos jäsenyydestä. Jokainen jäsen voi printata sellaisen värillisenä tai mustavalkoisena ja tarjota sen avulla halutessaan jäsenyyttä vaikka työkaverille. Käytännössä liittoon liittyminen vaatii juuri sitä: että joku henkilökohtaisesti ehdottaa jäsenyyttä. Kampanja voi tarjota tähän taustatukea. Kampanjan idea on muistuttaa, että liittoon kuuluminen on normaali ja hyvä juttu. Liittyminen kuuluu asiaan, kun tullaan kuljetusalalle. Kampanjassa kehotetaan menemään sivulle akt.fi/jäsenyys. Sivulla on kootusti tietoa siitä, mikä ammattiliitto on. Ja liittohan on se, joka neuvottelee palkoista ja auttaa jäseniä monella tapaa ja tarjoaa jäsenetuja. Kampanjassa myös mainitaan, että työnantajatkin kuuluvat omiin liittoihinsa. Toisin sanoen, liiton jäsenyys on aina fiksu tapa hoitaa omia asioita. Tässä asia kiteytettynä: ”Ammattiliittoon kuuluminen on normaali ja hyvä juttu. Se kuuluu asiaan, kun tulet kuljetusalalle. On OK kuulua liittoon – myös työnantajat kuuluvat. Pistä turvavyö kiinni, ja liity AKT:n jäseneksi.” Katso kampanjavideo tästä Videon katsominen edellyttää, että hyväksyt markkinointievästeet.
AKT:n tes-neuvottelut käynnistyvät 4.12.2024 Jo aiemmin AKT oli mukana, kun SAK:n liitot julkistivat 13. marraskuuta yhteisen palkankorotustavoitteensa. Palkankorotusten ensisijainen tavoite on korjata työntekijöiden ostovoimaa. Ensimmäiselle vuodelle tavoite on 6 prosenttia tai 150 euroa, toiselle vuodelle 4 prosenttia tai 100 euroa. Niin sanottu sekamuotoinen korotustavoite merkitsee, että pienipalkkaisimpien osalta korotus on muita reilumpi. SAK:n tiedotustilaisuudessa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko totesi, että Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaa. – Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.