Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen on valittu TP:n hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2025–2026. Hallituksen varapuheenjohtajiksi 10.12.2024 järjestetty syyskokous nimesi Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokisen ja puheenjohtaja Juri Aaltosen Toimihenkilöliitto Erto ry:stä. TP:n puheenjohtaja valitaan vuorotellen eri palkansaajakeskusjärjestöjä edustavista jäsenliitoista. Tehtävä on sivutoiminen.

Työelämässä ja työmarkkinoilla liittojen välisen yhteistyön tarve on kasvava. Tähän tarpeeseen pyrimme Teollisuuden Palkansaajissa vastaamaan vakiintuneilla yhteistyön muodoilla kuten tutkimus- ja vaikuttamistoiminnallamme. Tulemme varmasti käymään avointa keskustelua myös uusista yhteistyön mahdollisuuksista, Veli Matti Kuntonen sanoo.

Kiitän saamastani luottamuksesta. Aloitan suurella mielenkiinnolla Teollisuuden Palkansaajien hallituksen puheenjohtajana, hän jatkaa.

Syyskokouksen valitsemat hallituksen jäsenet ja varajäsenet kaudelle 2025–2026 löytyvät TP:n alkuperäisestä uutisesta täältä.

AKT teki helmikuussa 2023 Finnairin kanssa määräaikaisen säästösopimuksen. Säästösopimuksia tehtiin silloin Finnairin aloitteesta useiden henkilöstöryhmien kanssa. Niillä osallistuttiin yhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseen.

Sopimuksessa suostuttiin mittaviin säästöihin henkilöstön työehtoja koskien ja vastapainona Finnair ilmoitti pidättäytyvänsä matkustamohenkilökunnan osalta sekä uusista alihankintasopimuksista että vuokratyövoiman käytöstä.

Kesken sopimuskauden Finnair on kuitenkin solminut uuden alihankintasopimuksen tanskalaisen lentoyhtiön, Jettimen, kanssa tulevalle kesälle 2025.  

Tämän seurauksena AKT on irtisanonut työnantajaliitto Paltan kanssa tehdyn säästösopimuksen. Sopimuksessa noudatetaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanomisen johdosta työntekijöiden työehdot palaavat ennalleen maaliskuun alussa. 

– Me AKT:ssa olemme tietysti pettyneitä ja huolissamme Finnairin koventuneesta henkilöstöpolitiikasta. Lyhyen ajan sisään yhtiö on kohdistanut lentäjiin työsulun, IAU:n luottamusmiehiin irtisanomisuhkan sekä nyt tämä meidän säästösopimuksemme rikkominen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.

Finnair on päättämässä tekniikan pääluottamusmiehen ja työosaston luottamusmiehen työsuhteet mahdollisesti maanantaina 2.12. Syyksi yhtiö on ilmoittanut työtuomioistuimelle osoitettujen kirjallisten todisteiden luovuttamiseen liittyvän turvallisuusriskin. 

Työtuomioistuimelle toimitetut kirjalliset todisteet liittyvät Ilmailualan Unioni IAU:n jättämään kanteeseen. Niiden tarkoitus on ollut osoittaa tulevassa oikeudenkäynnissä Finnairin rikkovan työehtosopimusta.

Aiemmin yhtiö on hyväksynyt sekä luottamusmiesten että IAU:n ja työnantajaliitto PALTA:n käyttää vastaavia todisteita tapauksissa, joissa selvittelyn kohteena ovat olleet esimerkiksi työntekijöiden työaikaan tai tosiasiallisiin työtehtäviin liittyvät työehtokiistat. 

Työtuomioistuimeen toimitetut todisteet ovat samoja, joita yhtiön työntekijät printtaavat paperitulosteiksi siirtyessään lentokoneiden korjaus- ja huoltotehtäviin. Työn tehtyään he kuittaavat koneen lokikirjan, jonka jälkeen tulosteet muuttuvat työn kannalta tarpeettomiksi. Yhtiö ei ole ohjeistanut tuhoamaan tulosteita millään tavoin, joten ne päätyvät sellaisenaan lentoasema-alueen yleisiin roskalaatikoihin.

Yhtiössä vallinneiden menettelytapojen ja yhä vallitsevien käytäntöjen vuoksi on kohtuutonta edellyttää, että luottamusmiehet olisivat voineet ennakoivasti tietää toimivansa väärin toimittaessaan kyseistä todistusaineistoa oikeudenkäyntiä varten.

Paikallisesta sopimustoiminnasta Finnairissa vastaavien, mutta myös sopimuksiin liittyvästä valvonnasta huolehtivien luottamusmiesten työsuhteiden päättäminen vetoamalla turvallisuusriskiin edellä kuvatuissa olosuhteissa on täysin ylimitoitettu toimi.

IAU:n hallitus kokoontuu tulevan viikonlopun päättämään, mihin toimiin liitto asiassa ryhtyy. Tyytymättömyys syntyneeseen tilanteeseen on viestitty toimitusjohtaja Turkka Kuusistolle ja omistajaohjausministeri Joakim Strandille tänään.

Työministeri Arto Satonen esittelee 28.11. yhteistoimintalain muutosehdotukseen, jonka hallitus antaa eduskunnalle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT katsoo, että muutoksilla romutetaan vuonna 2022 tehdyn yt-lain muutosten periaatteita.

Yt-lain alkuperäinen tarkoitus ja tavoite on ollut edistää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä ja vahvistaa yhteistoimintaa. Viimeisimmässä uudistuksessa työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua parannettiin. Nyt tätä yhteistoiminnan periaatetta romutetaan, vaikka vuoropuhelulla olisi myös voitu vahvistaa osapuolten luottamusta, parantaa neuvotteluratkaisuja ja edistää työhyvinvointia eli samalla myös toiminnan tuottavuutta.

Nyt lakiin ehdotetut muutokset ovat yhteistoimintalain tarkoituksen vastaisia. Lakimuutoksen jälkeen neuvotteluvelvoite jäisi enää yli 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Näin ollen kuljetusaloilla valtaosa yrityksistä jää yt-menettelyn ulkopuolelle. Lisäksi neuvotteluaikoja lyhennetään.

Lakimuutos johtaisi käytännössä neuvottelun lakkaamiseen ja vuoropuhelun merkittäviin muutoksiin 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Esimerkiksi kuljetusalalla toimivien yritysten osalta vaikutus on merkittävä. 

– AKT ei kannata ehdotettuja muutoksia, ne heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, liiton vastaava lakimies Sara Seppänen painottaa. 

Yt-lain muutoksista aiheutuu merkittävä säästö yrityksille ja vastaavasti mahdollisia palkkatulojen menetyksiä työntekijöille tilanteessa, jossa myös työttömyysturvaa on heikennetty. 

– AKT katsoo, että esitys on erittäin yksipuolinen. Yt-lain muutosten vaikutuksia ei ole keritty, eikä edes pyritty arvioimaan, Seppänen sanoo. 

AKT vastustaa neuvotteluaikojen puolittamista, eikä niitä voida pitää perusteltuna. Erityisesti lyhimmillään 7 päivän neuvotteluaika on liian lyhyt, että asiat ehditään käsitellä kunnolla. Työnantajaa velvoittavat neuvotteluiden sisältövaatimukset ovat lakimuutoksenkin jälleen ennallaan. Lisääntyy myös riski siihen, että esimerkiksi irtisanomisperusteita joudutaan riitauttamaan.

– Kun ay-liike käyttää puhevaltaa työehtosopimusneuvotteluissa, on kauhistus hirmuinen, koska vaatimukset eivät olekaan enää niin kuin ennen. Pelin sääntöjen muuttuessa on selvää, että pelaajat reagoivat siihen.  

Kymmenen prosenttia tai 250 euroa kahdelle vuodelle voi kuulostaa kovalta palkkatavoitteelta, mutta se ei ole missään mielessä absurdi tai kohtuuton. 

– Suomalaisen työn hinnan kansainvälinen kilpailukyky on parhaillaan kohtuu hyvällä tasolla. Olemme tehneet pitkään maltillisia tai työvoimakustannuksia alentavia työmarkkinaratkaisuja. Vastuuta on kannettu ja yritysten toimintaedellytyksiä tuettu.  

Nyt kansainvälinen kilpailukykymme on tolalla, joka kestää vähän reippaammat korotukset.  

– Toteutuessaan SAK:n liittojen tavoittelemat palkankorotukset palauttaisivat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn suunnilleen tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa ja inflaatiokriisiä. Ei siis todellakaan romuttaisi tai vaarallisesti uhkaisi sitä. 

Eloranta muistutti puheessaan, että spekuloinnista huolimatta tässä ei ole kyse kostosta, vaan jäsenten edunvalvonnasta. 

– Kyse on ihmisten toimeentulosta, sen turvaamisesta ja parantamisesta. Jos duunarin kukkarosta lähtee satasia pois kuukaudessa, niin on selvää, että yritämme neuvotella niitä sinne takaisin. Se ei ole pottuilua, vaan normaalia edunvalvontaa. Työtä, jota ay-liike on aina tehnyt ja tekee jatkossakin.  

Palkansaajat kärvistelevät ostovoimamontussa: palkansaajien ostovoima ei ole pudonnut näin jyrkästi kymmeniin vuosiin. Monttu on saatava umpeen, jotta ihmiset alkavat tulla paremmin palkallaan toimeen. Se on myös hallituksen toive.  

Pienipalkkaisilla ostovoiman pudotus on ollut suhteellisesti rajumpaa kuin keski- ja hyväpalkkaisilla. Osittain siksi, että peruseläminen- ruoka, asuminen, energia – on viime vuosina kallistunut suhteessa enemmän ja osittain siksi, että sosiaaliturvan leikkaukset ovat vieneet osan tuloista.  

– On siis enemmän kuin kohtuullista ja oikeudenmukaista, että pienipalkkaisten toimeentuloa avitetaan vähän enemmän. Siksi euromääräiset korotukset ovat tarpeen alle 2500 euroa kuukaudessa tienaavilla, Eloranta muistuttaa. 

Eloranta kertoi edustajistolle, että työehtokierroksella lähdetään #VoitollaTyöhön. Tällä yhteisellä tunnuksella SAK:laiset liitot alleviivaavat sitä, että työssä käymisen on oltava taloudellisesti kannattavaa. Työstä on saatava elämiseen riittävä palkka, tarpeeksi työtunteja sekä asiallinen työsuhde- ja muutosturva.  

– Työnantaja löytää nyt edestään yhtenäisen, valmistautuneen ja tavoitteisiin sitoutuneen ay-liikkeen ja palkansaajat.  

Lue koko puhe sak.fi