Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään listan toimia, joita se perustelee talouskasvun vauhdittamisella. Käytännössä ehdotetut verohuojennukset keventäisivät erityisesti yritysten ja omistajien verotusta tilanteessa, jossa valtiontalous on jo ennestään historiallisen huonossa jamassa.

– Miljardiluokan veronkevennykset ovat tässä tilanteessa absurdi ajatus. Tuntuu, että aiemmat puheet velkaantumisen lopettamisesta ja yhteisistä talkoista ovat unohtuneet täysin. Elinkeinoelämän lobbareiden puheet ovat irrallaan Suomen tämänhetkistä talouspoliittisesta todellisuudesta, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ihmettelee.

Yksipuolisesti rikkaita suosiva veropolitiikka on tulonjaon kannalta aina ongelmallista. Erityisesti se on sitä nyt, kun hallitus on kovalla kädellä leikannut pienituloisten sosiaaliturvasta ja hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista.

– En ymmärrä, miten kehdataan vaatia rikkaita hyödyttäviä miljardiluokan veronkevennyksiä samaan aikaan, kun muutoin jaetaan vain niukkuutta ja leikkauksia.

Vuosisadan verosumutus

Veronkevennyksiä perustellaan talouskasvun edistämisellä.

– Joillain yksittäisillä veronkevennyksillä voikin olla positiivisia vaikutuksia talouskasvuun. Kun ehdotusten sisältöä katsotaan kokonaisuutena, on ilmeistä, että taustalla on lähinnä muita motiiveja. Selkein todiste tästä on ehdotus luopua perintöverosta.

Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla hyödyttäisi lähinnä varakkaimpia sukuja

Kaukorannan mukaan taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että perintöveron poistaminen on huono tapa tukea talouskasvua.

– Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla hyödyttäisi lähinnä varakkaimpia sukuja, jotka välttyisivät verolta kokonaan. Sen sijaan keskiluokalle se voisi tarkoittaa jopa nykyistä korkeampaa verotusta, koska luovutusvoittovero olisi usein perintöveroa kovempi.

Poukkoilevaa veropolitiikkaa

Veronkevennysten perusteleminen talouskasvulla on Kaukorannan mukaan kyseenalaista – varsinkin jos puhutaan perintöveron kaltaisista veroista, joiden haittavaikutukset talouteen ovat hyvin vähäisiä.

– Erityisen ongelmallista se on kuitenkin tällaisessa tilanteessa, jossa heikko talouskasvu on isolta osin valitun talouspolitiikan seuraus. Hallitus on tietoisesti painottanut julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden korjaamista.

Hallitus on tehnyt rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin, vaikka kaikkien arvioiden mukaan leikkaukset lyhyellä aikavälillä heikentävät työllisyyttä ja kasvua. SAK ja moni muu on vaatinut, että leikkauksia peruttaisiin, lykättäisiin tai korvattaisiin toisenlaisilla sopeutustoimilla, jotta haitat kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle jäisivät pienemmiksi.

Nyt ne, jotka ovat tukeneet näitä hallituksen leikkauksia, perustelevat veronkevennysvaatimuksiaan heikolla talouskasvulla.

– Ei voi ensin leikata köyhiltä tietäen, että se heikentää talouskasvua, ja sen jälkeen käyttää heikkoa talouskasvua perusteluna varakkaita hyödyttäville veronkevennyksille.

Jos kasvua heikentävien ja julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavien leikkausten jatkoksi toteutetaankin julkista taloutta heikentäviä veronkevennyksiä, niin talouspolitiikan perusteluilta putoaa pohja pois.

– Toivon, että hallitus ymmärtää vastustaa elinkeinoelämän ja varakkaiden lobbareiden vaatimuksia. Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä miljardiluokan veronkevennyksiä rikkaille, Kaukoranta sanoo.

Jos olet ehdolla keväällä järjestettävissä kunta- tai aluevaaleissa, sinun kannattaa ilmoittautua SAK:n vaaligalleriaan.

Pääset täyttämään omat tietosi vaaligalleriaan 3. helmikuuta alkaen ja ilmoittautuminen päättyy 14. maaliskuuta. Yleisölle galleria avataan 4. maaliskuuta ja se on auki vaalipäivään 13. huhtikuuta saakka.

Osallistumisen yhteydessä saat linkin, jonka kautta voit päivittää tietojasi sekä lisätä ehdokasnumerosi. Vaaligallerioihin voi osallistua ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Osallistuminen on helppoa

Ilmoittautumislomake ei sisällä aihekysymyksiä, vaan voit perustietojesi lisäksi vapaasti kertoa itsestäsi ja tavoitteistasi. Voit käyttää esittelytekstiisi 750 merkkiä. Lisäksi voit liittää mukaan omien vaalisivujesi ja/tai sosiaalisen median kanaviesi osoitteet sekä kuvasi.

Ilmoittautumisen yhteydessä sinun tulee hyväksyä SAK:n kolme perusarvoa ja sitoutua omalla toiminnallasi edistämään niitä. Arvot ovat: tasa-arvo työssä, yhdenvertaisuus ja ihmisen puolella.

Ilmoittaudu osoitteessa vaaligalleria.fi/ilmoittaudu maanantaista 3. helmikuuta alkaen.

Tutustu myös SAK:n tavoitteisiin kuntavaaleissa ja aluevaaleissa.

AKT:n jäsen, joka olet alue- ja kuntavaaliehdokkaana, ilmoittaudu AKT-lehden omaan vaaligalleriaan 28.2. mennessä. Ilmoittautumisohjeet ja AKT:n vaaliteemat löydät täältä.

Käynnissä olevan eläkeuudistuksen lopulliset seuraukset sekä eläkkeisiin että niiden rahoitusjärjestelmään tarkentuvat, kun lainsäädäntötyö uudistusneuvottelujen jälkeen etenee. Osa vaikutuksista voi näkyä vasta pitkän ajan kuluessa – mutta mitä tässä vaiheessa osataan sanoa varmasti ja mikä jää nähtäväksi?

Tela järjestää yhteistyössä palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa työeläkekoulut eri alueilla. Työeläkekouluissa vastataan parin tiiviin tunnin aikana mahdollisimman yksinkertaisesti osin hyvinkin monisyisiin kysymyksiin.

Alueelliset työeläkekoulut on suunnattu ammattiliittojen maakunnissa toimiville luottamus- ja toimihenkilöille sekä hallinnon jäsenille, mutta myös kaikille aktiivisille ja kiinnostuneille jäsenille. Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia.

Tilaisuudet ovat aina iltaisin klo 17.00–19.00. Kevään kiertuepaikkakunnat ovat 13.3. Jyväskylä, 26.3. Seinäjoki, 10.4. Lappeenranta ja 22.4. Turku. Myös syksyn tilaisuuksiin voi jo ilmoittautua: 4.9. Lahti, 16.9. Tampere, 2.10. Joensuu ja 9.10. Helsinki. 

Ilmoittautumiset työeläkekouluihin Telan verkkosivujen kautta tästä linkistä.

Tampereen Seudun Linja-autohenkilökunta ry:n puheenjohtaja Markku Peltolan kommentti linja-autonkuljettajien työloista sai palstatilaa Aamulehdessä 17. tammikuuta. Peltola kirjoittaa siitä, miten työ- ja ajoaikamääräykset ovat pysyneet ennallaan – vaikka joukkoliikennettä muuten kehitetään ja laajennetaan.

”Linja-autonkuljettajan työolot saatava nykypäivää vastaavaksi

Työ- ja ajoaikapykäliin on yritetty saada muutoksia lainsäädännön ja työehtomääräyksien kautta, kirjoittaa Markku Peltola.

Kaupunkien ja seutukuntien tilaajatahot kehittävät ja laajentavat joukkoliikennettä yhä laajemmille alueille. Alueellisen kattavuuden lisäksi liikennejärjestelmä yritetään toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Tuloksena toivottavasti joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja liikenteen kokonaispäästöt pienenevät. Tämä on hyvä asia.

Asialla on kuitenkin myös toinen puoli. Linja-autonkuljettajat tekevät työtään ”vanhentuneilla” työ- ja ajoaikamääräyksillä. Nämä mahdollistavat kuljettajalle ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä jopa 5,5 tunnin keskeytyksettömän ajoajan. Päivälle saattaa kertyä kokonaispituutta 11,5 tuntia ja tämä on mahdollista tehdä yhdellä, vain 30 minuutin tauolla.

Näihin työ- ja ajoaikapykäliin on yritetty saada muutoksia lainsäädännön ja työehtomääräyksien kautta. Mutta ilman vastakaikua, työnantajapuolen mielestä on liian kallista muuttaa työaikoja nykypäivää vastaavaksi, turvallisemmaksi.

Ei tarvitse olla isokaan liikennehaitta, kun ajorupeamasta tulee lähes nonstop-ajoa. 5,5 tunnin yhtäjaksoisen kaupunkiliikenneajelun väsymyksestä ei palaudu lyhyimmillään 30 minuutin tauon aikana. Ja tauon jälkeen voi olla toinen 5 tuntia ylittävä ajopätkä. Kukaan ei voine rehellisesti väittää, että kuljettaja olisi tuon pitkän työpäivän lopulla turvallinen kuljettaja autossa oleville matkustajille ja muille tiellä liikkujille.

Mikäli joukkoliikennettä pyritään kehittämään ja laajentamaan jatkossakin isommille alueille, tähän työaikakysymykseen pitää saada muutos.

Nykyisillä työajoilla meiltä loppuvat linja-autonkuljettajat tavalla tai toisella. Vanhat kuljettajat eläköityvät ennenaikaisesti ja uudet vaihtavat muihin töihin muutaman työskentelyvuoden jälkeen alan raskauden vuoksi. Nykyisillä työpäivien mitoilla ja työvuorosuunnittelulla autonkuljettajille ei jää paljoakaan aikaa perhe-elämälle.

Markku Peltola, puheenjohtaja, Tampereen Seudun Linja-autohenkilökunta ry”

Teksti on julkaistu Aamulehden verkkolehdessä 17.1.2025 sekä painetussa lehdessä 18.1.2025.

Linkki alkuperäiseen tekstiin https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000010969826.html