AKT:n osalta työehtosopimus on hyväksytty jo kuudelle autoliikenteen alalla: kuorma-autoala, linja-autohenkilökunta, linja-autoasemat, huoltokorjaamot, terminaalitoiminta, säiliöauto- ja öljytuoteala. Työehtosopimus syntyi myös ahtausalalle sekä ahtausliikkeiden toimihenkilöille.

Airpron neuvottelutulos käsitellään ensi viikolla

Neuvotteluissa AKT ja Airpro ovat saaneet myös neuvottelutuloksen. AKT:n hallitus käsittelee neuvottelutuloksen ensi viikon perjantaina.

Liikenneopetusalalla neuvoteltiin työehtosopimuksesta AKT:n ja Palvelualojen Työnantajat Paltan välillä 5.3. mutta edistystä ei tapahtunut. Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona 12.3.

Viking Line Oy:n ja Paltan välisiä neuvotteluja on käyty viimeksi 4.3. Neuvottelut jatkuvat 12.3.

Paltan kanssa jatketaan myös huolinta-alan varastoterminaalien neuvotteluita 12.3.

Perjantaina vielä tiivis neuvottelupäivä

Perjantaina 7.3. on jatkettu Elintarvikealan automiesten työehtosopimusneuvotteluja, joita käydään Elintarviketeollisuusliitto ETL:n ja AKT:n välillä.

• Neuvotteluissa kommentoimme toistemme esityksiä ja neuvottelut jatkuvat 14. maaliskuuta, edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen kertoo.

Elintarviketeollisuusliitto odottaa edelleen pääsopimuksen syntymistä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:in ja ETL:n välillä.

Matkustamohenkilöstön neuvottelukunta kokoontui perjantaina 7.3. pohtimaan omalta osalta jatkoa.

– Neuvottelut Paltan kanssa Finnairin matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksesta jatkuvat 11.3., kertoo sopimustoimitsija Katri Höök.

Taksiliikenteen sopimuksesta neuvotellaan AKT:n ja Taksiliikenteen Työnantajat ry:n kanssa maanantaina 10.3.

Seuraa neuvotteluja osoitteessa akt.fi/neuvottelut.

– Talvipäivien valmisteluissa on ollut kierteitä ja käänteitä, mutta kaikki ovat sujuneet erittäin hyvin aktiivisen järjestelytoimikunnan kanssa, kertoo järjestävän osaston AKT:n Kuopion osasto 016 ry:n puheenjohtaja Hannu Turunen. Tapahtumaa on valmisteltu kuukausia ja tapahtumaviikonloppua odotetaan jo malttamattomana. Turunen toivottaa kaikki AKTläiset perheineen ja kannustusjoukkoineen tervetulleiksi rentoon Kuopion kaupunkiin.

AKT:n Talvipäivät tuo Kuopioon kolmisen sataa kilpailijaa ja kokonaisosallistujamäärä nousee tuhanteen henkeen. Talvipäivät järjestetään joka toinen vuosi. Kuopiossa Talvipäiviä on vietetty edellisen kerran vuonna 2009 ja Kesäpäiviä vuonna 2018. 

Talvipäivien virallinen avaus on lauantaina 15.3. Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus Luolassa klo 9.00. Luolassa pelataan Talvipäivien salibandyturnaus. Turnaukseen osallistuu 11 joukkuetta.

Kolmisenkymmentä hiihtäjää osallistuu perinteiseen hiihtokilpailuun, joka hiihdetään Puijon hiihtostadionilla. Pilkkikilpailuun Neulaniemen majalla on osallistumassa kuutisenkymmentä pilkkijää. Karaokekilpailu lauletaan Ravintola Apteekkarissa kahdenkymmenen laulajan vedoin. Uutena lajina virtuaalimäkihyppyä testailee jopa 80 innokasta. Uutuuslajina myös polkukelkkakilpailu, johon osallistuu kahdeksan joukkuetta.

AKT:n nuorille on luvassa dartsia, keilailua ja biljardia Keilakukossa. Mukaan on ilmoittautunut jo nelisenkymmentä nuorta. Ilmoittautuminen on edelleen auki. Sinä AKTläinen nuori voit ilmoittautua tästä linkistä https://www.lyyti.fi/reg/aktnuorettalvipaivilla

Kilpailujen tulokset

Kilpailujen tulokset julkaistaan akt.fi/talvipaivat2025 -sivulle lauantaina kilpailujen päätyttyä.

Iltajuhlaa

Kesäpäivät päättyvät lauantaina iltajuhlaan Sokos Hotel Puijonsarvessa, jonne saapuu reilu viisi sataa juhlijaa. Iltajuhlassa jaetaan AKT:n kultaiset ansiomerkit kuudelle ansioituneelle.

Ohjelma ja aikataulu

Lue lisää päivien ohjelmasta AKT:n verkkosivuilta ja seuraa tapahtumaviikonloppuna AKT:n sosiaalisen median tilejä (Facebook, Instagram) sekä aktlehti.fi -sivustoa, jossa julkaistaan juttuja Talvipäivistä.

AKT:n Talvipäiviä vietetään Kuopiossa 15.–16.3.2025. Talvipäivien järjestelyistä vastaa AKT:n Kuopion osasto 016 ry.

Lue myös aikaisemmin verkkolehdessä julkaistu artikkeli Talvipäivistä https://www.aktlehti.fi/liitto/kuopio-kutsuu-talvipaiville/

AKT:n Kuopion osasto 16 ry:n toimikunta kuvassa uusissa talvipäiväasusteissa. – Olemme valmiita AKT:n Talvipäiville. Tervetulloo Kuopioon.

Teksti: Anne-Maarit Valli

Suomen Liikennelentäjäliitto SLL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Ilmailualan Unioni IAU ovat sopineet yhteistyöstä käynnissä olevalla neuvottelukierroksella. Päämääränä on solmia Palvelualojen työnantajat PALTA:n kanssa toimialakohtaiset työehtosopimukset, joissa huomioidaan myös lähihistoriassa tehdyt poikkeavat työehtoratkaisut.

Finnairin lentäjiä koskevia sopimusneuvotteluja on käyty yli puoli vuotta ilman, että ne olisivat johtaneet tuloksiin edes kuukausia kestäneessä sovittelussa. AKT:n Finnairin matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31. tammikuuta ilman sopimusta. IAU:n lentoliikenteen teknisiä ja maahuolintapalveluja koskeva työehtosopimus päättyy 15. maaliskuuta.

– Olemme takavuosina tehneet merkittäviä säästötoimia, jotta Finnair selvisi yli vaikeiden vuosien. Tingimme lomarahoissa, työvuorokorvauksissa, palkankorotuksissa ja jopa eläkkeissä. On mahdotonta hyväksyä, ettei tätä yli 200 miljoonan euron uhrausta nyt huomioidakaan. Työnantajaliitto ei neuvottelupöydässä osoita minkäänlaista ymmärrystä edes pieneltä osin työntekijöiden elämänhallinnan ja työssäjaksamisen aivan välttämättömille parannustarpeille, SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto kertoo.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo, että työntekijöiden tinkiminen omista palkoistaan yhdistää kolmen liiton jäseniä.

– Porukat kiristivät vyötään ja työtahtia, jotta työnantaja selvisi yli vaikeiden vuosien. Suomessa ihan kaikkien palkansaajien ostovoima on kuopassa. Nyt yhteistyötä tiivistävien liitojen jäsenille ongelma on erityinen, sillä olemme tuosta ns. yleisestä linjasta jäljessä 4–15 prosenttia.

IAU:n puheenjohtaja Juhani Haapasaaren mukaan kyse on vastavuoroisuuden periaatteesta.

– Työntekijät eivät ole vaatimassa takautuvasti palkankorotuksia, joista luovuttiin koronapandemian vuoksi määräaikaisin sopimuksin vuosina 2021 ja 2022. Se, mitä he vaativat, on heidän suhteellisen ansiotasonsa palauttaminen samalle tasolle muihin toimialoihin nähden, kuin se oli koronaa edeltävänä vuonna 2019.

SLL:n, AKT:n ja IAU:n sopiman yhteistyön perustana on liittojen välinen tiivis tiedonvaihto, sekä toimien keskinäinen koordinointi mahdollisimman tehokkaalla tapaa, jotta tavoitellut toimialakohtaiset työehtoratkaisut saavutetaan kaikilla kolmella sopimusalalla.

SASK-lähettiläiden tehtävä on tehdä työntekijöiden oikeuksia ja SASKin työtä niiden puolesta tunnetuksi Suomessa. He osallistuvat viestintään ja vaikuttamistyöhön globaalien työelämän ihmisoikeuksien puolesta.

Lähettiläät voivat halutessaan toimia ohjatusti neljässä verkostossa, jotka keskittyvät kampanjointiin, vaikuttamistoimintaan, viestintään ja feissaustyöhön. Verkostojen ulkopuolella kukin lähettiläs voi toimia itseohjautuvasti. Jokainen voi pitää SASKin teemoja esillä omassa yhteisössään, esimerkiksi liittonsa ammattiosastossa tai paikallisyhdistyksessä, tai järjestää vaikkapa lähettilästreffejä omalla paikkakunnallaan. Lisäksi lähettiläät voivat osallistua SASKin jatkokoulutuksiin ja hakea mukaan opintomatkalle. 

​Lue lisää ja hae mukaan

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään listan toimia, joita se perustelee talouskasvun vauhdittamisella. Käytännössä ehdotetut verohuojennukset keventäisivät erityisesti yritysten ja omistajien verotusta tilanteessa, jossa valtiontalous on jo ennestään historiallisen huonossa jamassa.

– Miljardiluokan veronkevennykset ovat tässä tilanteessa absurdi ajatus. Tuntuu, että aiemmat puheet velkaantumisen lopettamisesta ja yhteisistä talkoista ovat unohtuneet täysin. Elinkeinoelämän lobbareiden puheet ovat irrallaan Suomen tämänhetkistä talouspoliittisesta todellisuudesta, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ihmettelee.

Yksipuolisesti rikkaita suosiva veropolitiikka on tulonjaon kannalta aina ongelmallista. Erityisesti se on sitä nyt, kun hallitus on kovalla kädellä leikannut pienituloisten sosiaaliturvasta ja hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista.

– En ymmärrä, miten kehdataan vaatia rikkaita hyödyttäviä miljardiluokan veronkevennyksiä samaan aikaan, kun muutoin jaetaan vain niukkuutta ja leikkauksia.

Vuosisadan verosumutus

Veronkevennyksiä perustellaan talouskasvun edistämisellä.

– Joillain yksittäisillä veronkevennyksillä voikin olla positiivisia vaikutuksia talouskasvuun. Kun ehdotusten sisältöä katsotaan kokonaisuutena, on ilmeistä, että taustalla on lähinnä muita motiiveja. Selkein todiste tästä on ehdotus luopua perintöverosta.

Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla hyödyttäisi lähinnä varakkaimpia sukuja

Kaukorannan mukaan taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että perintöveron poistaminen on huono tapa tukea talouskasvua.

– Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla hyödyttäisi lähinnä varakkaimpia sukuja, jotka välttyisivät verolta kokonaan. Sen sijaan keskiluokalle se voisi tarkoittaa jopa nykyistä korkeampaa verotusta, koska luovutusvoittovero olisi usein perintöveroa kovempi.

Poukkoilevaa veropolitiikkaa

Veronkevennysten perusteleminen talouskasvulla on Kaukorannan mukaan kyseenalaista – varsinkin jos puhutaan perintöveron kaltaisista veroista, joiden haittavaikutukset talouteen ovat hyvin vähäisiä.

– Erityisen ongelmallista se on kuitenkin tällaisessa tilanteessa, jossa heikko talouskasvu on isolta osin valitun talouspolitiikan seuraus. Hallitus on tietoisesti painottanut julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden korjaamista.

Hallitus on tehnyt rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin, vaikka kaikkien arvioiden mukaan leikkaukset lyhyellä aikavälillä heikentävät työllisyyttä ja kasvua. SAK ja moni muu on vaatinut, että leikkauksia peruttaisiin, lykättäisiin tai korvattaisiin toisenlaisilla sopeutustoimilla, jotta haitat kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle jäisivät pienemmiksi.

Nyt ne, jotka ovat tukeneet näitä hallituksen leikkauksia, perustelevat veronkevennysvaatimuksiaan heikolla talouskasvulla.

– Ei voi ensin leikata köyhiltä tietäen, että se heikentää talouskasvua, ja sen jälkeen käyttää heikkoa talouskasvua perusteluna varakkaita hyödyttäville veronkevennyksille.

Jos kasvua heikentävien ja julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavien leikkausten jatkoksi toteutetaankin julkista taloutta heikentäviä veronkevennyksiä, niin talouspolitiikan perusteluilta putoaa pohja pois.

– Toivon, että hallitus ymmärtää vastustaa elinkeinoelämän ja varakkaiden lobbareiden vaatimuksia. Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä miljardiluokan veronkevennyksiä rikkaille, Kaukoranta sanoo.

Jos olet ehdolla keväällä järjestettävissä kunta- tai aluevaaleissa, sinun kannattaa ilmoittautua SAK:n vaaligalleriaan.

Pääset täyttämään omat tietosi vaaligalleriaan 3. helmikuuta alkaen ja ilmoittautuminen päättyy 14. maaliskuuta. Yleisölle galleria avataan 4. maaliskuuta ja se on auki vaalipäivään 13. huhtikuuta saakka.

Osallistumisen yhteydessä saat linkin, jonka kautta voit päivittää tietojasi sekä lisätä ehdokasnumerosi. Vaaligallerioihin voi osallistua ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Osallistuminen on helppoa

Ilmoittautumislomake ei sisällä aihekysymyksiä, vaan voit perustietojesi lisäksi vapaasti kertoa itsestäsi ja tavoitteistasi. Voit käyttää esittelytekstiisi 750 merkkiä. Lisäksi voit liittää mukaan omien vaalisivujesi ja/tai sosiaalisen median kanaviesi osoitteet sekä kuvasi.

Ilmoittautumisen yhteydessä sinun tulee hyväksyä SAK:n kolme perusarvoa ja sitoutua omalla toiminnallasi edistämään niitä. Arvot ovat: tasa-arvo työssä, yhdenvertaisuus ja ihmisen puolella.

Ilmoittaudu osoitteessa vaaligalleria.fi/ilmoittaudu maanantaista 3. helmikuuta alkaen.

Tutustu myös SAK:n tavoitteisiin kuntavaaleissa ja aluevaaleissa.

AKT:n jäsen, joka olet alue- ja kuntavaaliehdokkaana, ilmoittaudu AKT-lehden omaan vaaligalleriaan 28.2. mennessä. Ilmoittautumisohjeet ja AKT:n vaaliteemat löydät täältä.

Käynnissä olevan eläkeuudistuksen lopulliset seuraukset sekä eläkkeisiin että niiden rahoitusjärjestelmään tarkentuvat, kun lainsäädäntötyö uudistusneuvottelujen jälkeen etenee. Osa vaikutuksista voi näkyä vasta pitkän ajan kuluessa – mutta mitä tässä vaiheessa osataan sanoa varmasti ja mikä jää nähtäväksi?

Tela järjestää yhteistyössä palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa työeläkekoulut eri alueilla. Työeläkekouluissa vastataan parin tiiviin tunnin aikana mahdollisimman yksinkertaisesti osin hyvinkin monisyisiin kysymyksiin.

Alueelliset työeläkekoulut on suunnattu ammattiliittojen maakunnissa toimiville luottamus- ja toimihenkilöille sekä hallinnon jäsenille, mutta myös kaikille aktiivisille ja kiinnostuneille jäsenille. Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia.

Tilaisuudet ovat aina iltaisin klo 17.00–19.00. Kevään kiertuepaikkakunnat ovat 13.3. Jyväskylä, 26.3. Seinäjoki, 10.4. Lappeenranta ja 22.4. Turku. Myös syksyn tilaisuuksiin voi jo ilmoittautua: 4.9. Lahti, 16.9. Tampere, 2.10. Joensuu ja 9.10. Helsinki. 

Ilmoittautumiset työeläkekouluihin Telan verkkosivujen kautta tästä linkistä.