Työväen vappujuhlaa vietetään ympäri Suomea torstaina 1.5.2025. Lisätietoja eri paikkakuntien vappujuhlista SAK:n sivuilta https://www.sak.fi/tapahtumat/vappu-2025/. 

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko puhuu Varsinais-Suomen vappujuhlassa Turun Vähätorilla klo 13.20 ja AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom on puhumassa Lahden vappujuhlassa Lahden kauppatorilla klo 13.00.

Lue tarkempi aikataulu Turun, Lahden ja Helsingin vappujuhlista tästä. 

Helsingin työväen vappu

Helsingin työväen vappujuhla Kansalaistorilla torstaina 1.5. klo 10 alkaen. Nähdään AKT:n teltalla Kansalaistorilla, tervetuloa!

Perinteinen suuri vappumarssi lähtee Hakaniemen torilta ja päättyy Kansalaistorille, jossa vietetään musiikkiesityksistä sekä lapsiperheille suunnatusta ohjelmasta koostuvaa vappujuhlaa. Torijuhlan jälkeen vapun vietto jatkuu työväenyhteislaulutilaisuudella Paasitornissa. 

Hallitus päätti alentaa yritysten yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla ja erityisesti suurituloisimpien verotusta. Veronkevennykset johtavat verotuottojen vähenemiseen, joten päätösten seurauksena valtion velkaantuminen jatkuu uusista leikkauksista huolimatta. 

– Veropäätösten taustalla on elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimukset ja tutkimustiedon sivuuttava toiveajattelu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö varoitti aiemmin, että yritysten lobbareiden ajamilla veronkevennyksillä voisi olla vakavia seurauksia Suomelle. Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa nämä varoitukset ja lähti toteuttamaan yritysten toivelistaa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta paheksuu. 

Aiempia leikkauksiaan ja tavallisiin ihmisiin kohdistuvia veronkorotuksia hallitus on perustellut huolella valtion velkaantumisesta. Nyt päätetyt veronkevennykset osoittavat, että huoli valtion velasta ei ole hallituksen talouspolitiikan todellinen johtotähti. 

– Päätökset jatkavat hallituksen talouspolitiikan kovaa linjaa. Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta, Kaukoranta analysoi. 

Hallitus perustelee toimiaan talouskasvun tukemisella, mutta perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua. Taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että veronkevennysten kasvuvaikutukset ovat sen verran pieniä, että ne eivät rahoita itseään. Hallitus ei ole myöskään johdonmukainen, koska se on itse heikentänyt talouskasvua leikkaamalla pienituloisten ostovoimasta ja koulutuksesta. 

Hallitus paikkaa veronkevennysten aukkoa valtion talouteen useilla veronkorotuksilla ja lisäleikkauksilla. Hallitus paikkaa vajetta myös kasvattamalla Valtion eläkerahaston tuloutuksia valtion budjettiin. 

– Eläkerahastojen syöminen on hallitukselle keino peitellä sen veropäätösten vaikutusta valtion talouteen. Pysyvien alijäämien paikkaaminen omaisuustuloilla ei ole kestävää talouspolitiikkaa, Kaukoranta huomauttaa. 

Hallitus jatkaa pohjoismaisen työmarkkinamallin rapauttamista 

Rahoittaakseen yritysten ja suurituloisten veronkevennyksiä hallitus esittää myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa. Muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle. Verovähennyksen poistaminen heikentäisi taloudellisia kannustimia liittyä ammattiliittoon tai työnantajajärjestöön. Tämä voi pidemmällä aikavälillä johtaa järjestäytymisasteen alentumiseen ja sitä kautta kollektiivisen sopimisen rapautumiseen. 

– Hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien ohella pohjoismaisen mallin toinen kulmakivi on työehtosopimuksiin perustuva kollektiivinen sopiminen. Hallituksen uudet päätökset asettuvat jatkumoksi aiemmille työmarkkinaheikennyksille. Näyttää selvältä, että hallituksen tavoitteena on pohjoismaisen työmarkkinamallin murentaminen Suomessa, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa. 

Näillä ratkaisuilla hallitus on käytännössä päästänyt irti kaikkein tärkeimmästä talouspoliittisesta tavoitteestaan, valtion velkasuhteen taittamisesta. Tutkimukset eivät tue väitettä siitä, että esimerkiksi yhteisöveron lasku olisi tehokas keino edistää talouskasvua. Todennäköisesti se kasvattaa yrityksistä ulos maksettavien osinkojen määrää ja investoinnit jäävät edelleen puuttumaan.

– Hallituskauden puolivälissä on siirrytty aikaan, jossa jaetaan hyvää omille etupiireille. Mikään muu ei tosiasiassa selitä yhteisöveron reipasta alentamista, joka verotulojen osalta syö käytännössä kokonaan aiemmin tehdyn arvonlisäveron kiristyksen ja velkatavoite karkaa käsistä, tiivistää AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. 

Aiemmin toteutetut pienituloisiin työntekijöihin, eläkeläisiin ja opiskelijoihin kohdistetut rajut leikkaukset näyttäytyvät nyt siinä valossa, että niillä rahoitetaankin yrityksille ja hyvätuloisille annettavia uusia verohelpotuksia. Valtionvelan edelleen kasvaessa voidaankin odottaa vielä lisää leikkauksia heikoimmassa asemassa oleville.

Hallitus ei pysty antamaan takeita sen enempää talouskasvun piristymisestä kuin velkaantumisen vähenemisestä. Yrityksille ei synny velvollisuutta työllistää tai investoida vaan ne voivat käyttää veroeuroista säästyvät summat esimerkiksi maksamalla suurempia osinkoja omistajilleen. 

Huomion kiinnittämiseksi toisaalle, ajetaan ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden poistamista, mikä on ollut pitkään kokoomuksen tavoitteena. Vähennysoikeuden poistolla kiristetään työntekijöiden verotusta, eikä se valitettavasti tuo lisää investointeja tai muuta talouskasvua. Valtio saa tästä lisää verotuloja noin 190 miljoonaa euroa, mikä on murto-osa nyt jaettavista veronalennuksista.

– Perussuomalaiset eivät näytä oppineen kunta- ja aluevaalien tuloksesta mitään, koska he jatkavat umpikokoomuslaisella talouslinjalla, työntekijöiden hylättyä heidät äänestyskopissa. Tämän sijaanhan heidän kannattaisi miettiä, mikä heidän politiikassaan on kokonaisuutena mennyt pieleen, sanoo Kokko 

AKT:n palvelunumerot ovat avoinna kiirastorstaina 17.4.2025 klo 9-13. Palvelemme jälleen tiistaina 22.4.2025 normaalisti klo 9-15.

Jäsenpalveluneuvonta p. 09 6131 1244

Työsuhdeneuvonta p. 09 6131 1222

Yhteystietojen muutoksista voit ilmoittaa myös sähköisesti eAsioinnissa.

Toivotamme kaikille hyvää pääsiäistä.

Nuoret ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat työelämässä haavoittuvassa asemassa, sillä heiltä saattaa puuttua tietoa työmarkkinoiden toiminnasta ja työntekijöiden oikeuksista.

– Maahan muuttaneilla on usein puutteelliset tiedot Suomen lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista sekä suomalaisen työelämän käytännöistä ja kulttuurista. Asioiden ymmärtämistä ja selvittämistä voi vaikeuttaa myös puutteellinen kielitaito, sanoo SAK:n työsuhdeneuvonnan asiantuntija Elisa Väänänen.

Työelämän pelisäännöt eivät aina ole tuttuja myöskään nuorille eivätkä he välttämättä ole perillä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.

SAK:n työsuhdeneuvonnasta saa apua kolmella kielellä esimerkiksi työsopimukseen, oikeaan palkkaan sekä vuorolisien ja lomarahojen maksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yhteydenottajat kysyvät usein myös eri alojen vähimmäispalkkoja ja työehtoja sekä lomaan ja työaikoihin liittyviä asioita, Elisa Väänänen kertoo.

Tärkeä osa palvelua on myös välittää nuorille ja maahan muuttaneille tietoa ammattiliittojen toiminnasta.

Neuvoja puhelimitse ja sähköpostilla

• Työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu on auki numerossa 0800 414 004 maanantaisin kello 14–17 sekä tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9–11 ja 12–15.
• Kysymyksiä voi lähettää milloin vain sähköpostilla osoitteeseen tyosuhdeneuvonta@sak.fi.
• Neuvoja saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Orpo-Purran hallitusohjelman mukaan ”Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.” Hallituksen antama esitysluonnos menee merkittävästi pidemmälle irtisanomiskynnyksen madaltamisessa kuin mistä hallitusohjelmassa alun perin sovittiin.

Kuljetusliitot KL pitää huolestuttavana, mutta ei millään tapaa yllättävänä, että hallitus jatkaa valitsemallaan yksipuolisella, työntekijän oikeuksia heikentävällä tiellä. Hallitus perustelee esitystään työllisyysvaikutuksilla ja työllistämisen esteiden poistamisella. Samaan hengenvetoon todetaan, ettei irtisanomiskynnystä madaltamalla saavuteta työllisyysvaikutuksia ja että arvioitu kasvu bruttokansantuotteeseen jää pieneksi.

– Esityksen ainoana tarkoituksena vaikuttaakin siis olevan työntekijän aseman ja työmarkkinoiden vakauden romuttaminen, lausunnossa sanotaan.

Kuljetusliitot KL toteaa työllistymisen esteiden purkamisen olevan hyvä tavoite, mutta hallituksen keinojen olevan siihen täysin vääriä. Irtisanomiskynnyksen alentamisella ja esitetyillä lainsäädäntömuutoksilla ei pureta työllistymisen esteitä, vaan heikennetään työntekijän asemaa, pyyhitään pois vuosien oikeuskäytännön merkitys ja sotketaan työelämän vakiintuneita pelisääntöjä. Näin laajat muutokset tekevät olemassa olevan oikeuskäytännön pitkälti käyttökelvottomaksi ja uuden käytännön muodostuminen kestää vuosia.

– Niinä vuosina tuhlataan paljon työnantajien ja työntekijöiden aikaa ja rahaa riitojen selvittelyyn tuomioistuimissa – puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jota työelämän lisääntyvä epävarmuus tuo, todetaan Kuljetusliittojen lausunnossa.

Kuljetusliitot KL pitää röyhkeänä Orpo-Purran hallituksen tapaa harhauttaa kansalaisia lainsäädännöllisten muutosten mittakaavasta säätämällä pykäläkohtaiset muutokset erillisinä lakeina. On hyvin poikkeuksellista, että esimerkiksi työsopimuslakia avataan harva se päivä ilman minkäänlaista kokonaisarviota kaikkien muutosten yhteisvaikutuksista.

AKT on tehnyt lakiesityksestä oman lausuntonsa ja on mukana myös Kuljetusliittojen yhteisessä lausunnossa.

Lue Kuljetusliittojen lausunto täältä.

Lue AKT:n lausunto tästä.

Kaikki lakiluonnokseen annetut lausunnot löytyvät täältä.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.