Näillä ratkaisuilla hallitus on käytännössä päästänyt irti kaikkein tärkeimmästä talouspoliittisesta tavoitteestaan, valtion velkasuhteen taittamisesta. Tutkimukset eivät tue väitettä siitä, että esimerkiksi yhteisöveron lasku olisi tehokas keino edistää talouskasvua. Todennäköisesti se kasvattaa yrityksistä ulos maksettavien osinkojen määrää ja investoinnit jäävät edelleen puuttumaan.

– Hallituskauden puolivälissä on siirrytty aikaan, jossa jaetaan hyvää omille etupiireille. Mikään muu ei tosiasiassa selitä yhteisöveron reipasta alentamista, joka verotulojen osalta syö käytännössä kokonaan aiemmin tehdyn arvonlisäveron kiristyksen ja velkatavoite karkaa käsistä, tiivistää AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. 

Aiemmin toteutetut pienituloisiin työntekijöihin, eläkeläisiin ja opiskelijoihin kohdistetut rajut leikkaukset näyttäytyvät nyt siinä valossa, että niillä rahoitetaankin yrityksille ja hyvätuloisille annettavia uusia verohelpotuksia. Valtionvelan edelleen kasvaessa voidaankin odottaa vielä lisää leikkauksia heikoimmassa asemassa oleville.

Hallitus ei pysty antamaan takeita sen enempää talouskasvun piristymisestä kuin velkaantumisen vähenemisestä. Yrityksille ei synny velvollisuutta työllistää tai investoida vaan ne voivat käyttää veroeuroista säästyvät summat esimerkiksi maksamalla suurempia osinkoja omistajilleen. 

Huomion kiinnittämiseksi toisaalle, ajetaan ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden poistamista, mikä on ollut pitkään kokoomuksen tavoitteena. Vähennysoikeuden poistolla kiristetään työntekijöiden verotusta, eikä se valitettavasti tuo lisää investointeja tai muuta talouskasvua. Valtio saa tästä lisää verotuloja noin 190 miljoonaa euroa, mikä on murto-osa nyt jaettavista veronalennuksista.

– Perussuomalaiset eivät näytä oppineen kunta- ja aluevaalien tuloksesta mitään, koska he jatkavat umpikokoomuslaisella talouslinjalla, työntekijöiden hylättyä heidät äänestyskopissa. Tämän sijaanhan heidän kannattaisi miettiä, mikä heidän politiikassaan on kokonaisuutena mennyt pieleen, sanoo Kokko 

AKT:n palvelunumerot ovat avoinna kiirastorstaina 17.4.2025 klo 9-13. Palvelemme jälleen tiistaina 22.4.2025 normaalisti klo 9-15.

Jäsenpalveluneuvonta p. 09 6131 1244

Työsuhdeneuvonta p. 09 6131 1222

Yhteystietojen muutoksista voit ilmoittaa myös sähköisesti eAsioinnissa.

Toivotamme kaikille hyvää pääsiäistä.

Nuoret ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat työelämässä haavoittuvassa asemassa, sillä heiltä saattaa puuttua tietoa työmarkkinoiden toiminnasta ja työntekijöiden oikeuksista.

– Maahan muuttaneilla on usein puutteelliset tiedot Suomen lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista sekä suomalaisen työelämän käytännöistä ja kulttuurista. Asioiden ymmärtämistä ja selvittämistä voi vaikeuttaa myös puutteellinen kielitaito, sanoo SAK:n työsuhdeneuvonnan asiantuntija Elisa Väänänen.

Työelämän pelisäännöt eivät aina ole tuttuja myöskään nuorille eivätkä he välttämättä ole perillä työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.

SAK:n työsuhdeneuvonnasta saa apua kolmella kielellä esimerkiksi työsopimukseen, oikeaan palkkaan sekä vuorolisien ja lomarahojen maksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yhteydenottajat kysyvät usein myös eri alojen vähimmäispalkkoja ja työehtoja sekä lomaan ja työaikoihin liittyviä asioita, Elisa Väänänen kertoo.

Tärkeä osa palvelua on myös välittää nuorille ja maahan muuttaneille tietoa ammattiliittojen toiminnasta.

Neuvoja puhelimitse ja sähköpostilla

• Työsuhdeneuvonnan puhelinpalvelu on auki numerossa 0800 414 004 maanantaisin kello 14–17 sekä tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9–11 ja 12–15.
• Kysymyksiä voi lähettää milloin vain sähköpostilla osoitteeseen tyosuhdeneuvonta@sak.fi.
• Neuvoja saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Orpo-Purran hallitusohjelman mukaan ”Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.” Hallituksen antama esitysluonnos menee merkittävästi pidemmälle irtisanomiskynnyksen madaltamisessa kuin mistä hallitusohjelmassa alun perin sovittiin.

Kuljetusliitot KL pitää huolestuttavana, mutta ei millään tapaa yllättävänä, että hallitus jatkaa valitsemallaan yksipuolisella, työntekijän oikeuksia heikentävällä tiellä. Hallitus perustelee esitystään työllisyysvaikutuksilla ja työllistämisen esteiden poistamisella. Samaan hengenvetoon todetaan, ettei irtisanomiskynnystä madaltamalla saavuteta työllisyysvaikutuksia ja että arvioitu kasvu bruttokansantuotteeseen jää pieneksi.

– Esityksen ainoana tarkoituksena vaikuttaakin siis olevan työntekijän aseman ja työmarkkinoiden vakauden romuttaminen, lausunnossa sanotaan.

Kuljetusliitot KL toteaa työllistymisen esteiden purkamisen olevan hyvä tavoite, mutta hallituksen keinojen olevan siihen täysin vääriä. Irtisanomiskynnyksen alentamisella ja esitetyillä lainsäädäntömuutoksilla ei pureta työllistymisen esteitä, vaan heikennetään työntekijän asemaa, pyyhitään pois vuosien oikeuskäytännön merkitys ja sotketaan työelämän vakiintuneita pelisääntöjä. Näin laajat muutokset tekevät olemassa olevan oikeuskäytännön pitkälti käyttökelvottomaksi ja uuden käytännön muodostuminen kestää vuosia.

– Niinä vuosina tuhlataan paljon työnantajien ja työntekijöiden aikaa ja rahaa riitojen selvittelyyn tuomioistuimissa – puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jota työelämän lisääntyvä epävarmuus tuo, todetaan Kuljetusliittojen lausunnossa.

Kuljetusliitot KL pitää röyhkeänä Orpo-Purran hallituksen tapaa harhauttaa kansalaisia lainsäädännöllisten muutosten mittakaavasta säätämällä pykäläkohtaiset muutokset erillisinä lakeina. On hyvin poikkeuksellista, että esimerkiksi työsopimuslakia avataan harva se päivä ilman minkäänlaista kokonaisarviota kaikkien muutosten yhteisvaikutuksista.

AKT on tehnyt lakiesityksestä oman lausuntonsa ja on mukana myös Kuljetusliittojen yhteisessä lausunnossa.

Lue Kuljetusliittojen lausunto täältä.

Lue AKT:n lausunto tästä.

Kaikki lakiluonnokseen annetut lausunnot löytyvät täältä.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.

AKT on jättänyt viime viikolla ennakkoilmoituksen poliittisesta mielenilmauksesta, jolla otetaan kantaa valtion omistajaohjauksen rooliin Finnairissa.

AKT:n osasto 208 eli Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY osallistuu poliittiseen mielenilmaukseen Ilmailualan Unioni IAU:n kanssa torstaina 27. maaliskuuta. Kahden tunnin mielenilmaus ajoittuu samaan hetkeen, klo 14.00 – 16.00 Finnairin yhtiökokouksen kanssa.

AKT:n ammattiosaston jäsenet pidättäytyvät kahden tunnin ajan työstä, joka alkaisi Finnairin lennoilla Helsinki-Vantaalta. Muut työt tehdään normaalisti.

Mielenilmauksen taustalla on erityisesti se, että yhtiön hallituksen palkkioita on ehdotettu nostettavaksi kahdessa vuodessa yhteensä noin 30-45%. Finnairin on valtion enemmistöomisteinen yhtiö, sillä valtio omistaa yli puolet Finnairin osakkeista. Näin Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandilla olisi oikeus halutessaan estää palkkioiden nostaminen.

– Valtio puuttui omistajana viimeksi Nesteen toimitusjohtajan kohtuuttomaan palkitsemiseen, kun se äänesti palkitsemisesitystä vastaan. Katsomme Finnairin hallituspalkkioiden korotusten olevan samalla tavalla kohtuuttomia, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Finnairin henkilöstöltä on vaadittu pandemian ja sittemmin Ukrainan sodan johdosta mittavia säästöjä. Hallinnon palkkioiden korotukset ovat huonosti harkittuja ja huonosti perusteltuja, eikä valtion tule niitä hyväksyä. 

AKT pahoittelee mielenilmauksesta mahdollisesti matkustajille aiheutuvia haittoja.

Suomen hallitus haluaa helpottaa työntekijän irtisanomista siten, että jatkossa työsopimuksen irtisanomiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy. Tällä hetkellä laissa määritellään, että syyn pitää olla asiallinen ja painava.

Eniten heikennystä vastustavat naiset. Naisista 64 prosenttia kertoo vastustavansa lakimuutosta, vastaava luku miehillä on 53 prosenttia.

Hallituksen työlainsäädäntöheikennykset ja sosiaaliturvaleikkaukset ovat osuneet ja osuvat erityisesti naisiin. Siksi naisten keskuudessa on enemmän huolta hallituksen toimista, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.  

Esimerkiksi lapsikorotusten ja suojaosan poisto työttömyysturvasta sekä asumistuesta ovat jo heikentäneet erityisesti osa-aikatyötä tekevien naisten toimeentuloa ja työssäkäynnin mahdollisuuksia.

–Naisten asema työelämässä heikkenee tämän hallituksen toimesta. Raskaus- ja perhevapaasyrjintää kitkevä työryhmä esitti tasa-arvon päivän kynnyksellä lähinnä kosmeettisia keinoja ongelman hoitamiseksi. Irtisanomisen helpottaminen on vain yksi näistä naisten asemaa työmarkkinoilla heikentävistä toimista.

Kyselyssä palkansaajista lakimuutosta vastustavat etenkin vasemmistoliiton (92 %), SDP:n (86 %), Vihreiden (67 %) ja Keskustan (65 %) kannattajat. Irtisanomissuojan heikentämistä kannattavat muita useammin Kokoomuksen, Liike Nytin, RKP:n ja Perussuomalaisten kannattajat.

Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä, pitäisikö irtisanomissuojan olla yhtä vahva mies- ja naisvaltaisilla aloilla. Hallituksen lakihanke irtisanomissuojan heikentämiseksi koskee erityisesti naisvaltaisia aloja. Naisvaltaisten alojen työehtosopimuksissa ei ole kirjauksia, jotka suojaisivat lakimuutokselta, toisin kuin miesvaltaisilla aloilla.

Palkansaajat eivät hyväksy irtisanomissuojan eriytymistä nais- ja miesvaltaisten alojen välillä. Vastaajista 92 prosenttia arvioi, että irtisanomissuojan pitäisi olla yhtä vahva mies- ja naisvaltaisilla aloilla.

–Irtisanomissuojan ero nais- ja miesvaltaisten alojen välillä sotii täysin palkansaajien oikeustajua vastaan. Hallituksen esitys on selvästi työmarkkinoiden ja työntekijöiden eriarvoisuutta lisäävä.  Eduskunnan suuressa salissa kansanedustajien on arvioita tarkkaan haluavatko heikentää tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Hallitus on pitkällä valmistelussaan, jossa lainsäädännöstä poistetaan viittaus painavaan syyhyn. Painavan syyn poistamisen lisäksi työsopimuslakiin ollaan lisäämässä esimerkiksi irtisanomisperustelista, joka on hyvin lavea ja epämääräinen. Sillä voidaan perustella irtisanomisia erittäin laajasti. Myös varoituksen antamisen periaatteisiin puututaan.

– Alkuperäinen hallitusohjelmakirjaus koski vain painavan syyn poistamisesta laista. Nyt tulossa olevassa esityksessä työnantajan tarpeita on kuunneltu jälleen herkällä korvalla ja siinä mennään paljon pidemmälle kuin hallitusohjelmassa on kirjattu.

Tutkimuslaitos Verianin internetpaneelin kautta kerätty palkansaajia edustava aineisto kerättiin 6.–10.3.2025, ja siihen vastasi 1599 palkansaajaa. Tilastollinen virhemarginaali koko aineiston tasolla 2,5 %-yksikköä suuntaansa.