Ismo Kokko, Anna Kontula ja Jari Korkki Työväen Musiikkitapahtuman yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuva: Sini Silvàn

Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtuman yhteiskunnallisessa osuudessa 27. heinäkuuta puhuttiin ammattiliittojen tulevaisuudesta Suomessa ja Euroopassa. Mitkä ovat ay-liikkeen kohtalon kysymykset?

Tilaisuudessa puhunut AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko korostaa jalkatyötä. Ammattiyhdistysliikkeen menestyminen on kiinni siitä, että ihmisiä tavoitetaan henkilökohtaisella tasolla.

– Ilmaiseksi ei saada mitään, Kokko toteaa.

Jäsenet odottavat SAK:n tuoreen tutkimustiedon mukaan ammattiliitoilta perusasioita eli sitä, että työehdot ja palkkataso pysyvät. Nyt Suomeen on syntynyt yhteiskunnallinen ympäristö, jossa pyritään hajottamaan mahdollisuuksia, että ammattiliitot voisivat tehdä ja toteuttaa perustehtäväänsä.

Poliittinen ympäristö on muuttunut järjestäytymistä vastustavaksi. Maassa harjoitettavalla yleisellä politiikalla on nyt toisenlaista vaikutusta kuin aiemmin. Vaaleissa äänestämisen merkitys korostuu entisestään myös työmarkkinoilla.

– Kaikilla portailla on tehtävä enemmän työtä, että ihmiset järjestäytyvät. Ja miten siihen ammattiliitoissa käytännössä vastataan – on palattava perusasioihin, jalkatyöhön työpaikoilla, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko linjaa.

Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa mennään eri suuntaan kuin Suomessa.

– Se on hurjaa, kun EU:ssa komission johdolla on tehty monia direktiivitason uudistuksia, jotka hyödyttävät työntekijöitä. Samaan aikaan jenkeissä presidentti kehuu ammattiliittoja ja painottaa järjestäytymisen merkitystä. Meillä Suomessa kuljetaan poliittisesti täysin eri suuntaan, mitä ei ehkä nähdä.

Kokko näkee, että menossa ovat todelliset vaaran vuodet – siihen vastataan niin, että joka tasolla on tehtävä enemmän töitä työntekijöiden aseman ja oikeuksien puolesta. Muualla Euroopassa seurataan todella tarkasti, mitä Suomessa tapahtuu – ja ollaan siitä huolissaan.

Yhteistyö sai uuden ulottuvuuden kesäkuussa, kun neljä uruguaylaista ay-miestä vieraili Helsingissä. He sukkuloivat sujuvasti suomalaisten kollegojensa kanssa kokoussalista toiseen ja yritysvierailulta seuraavaan. Miehet perehtyivät ahtaajien työhön Vuosaaren satamassa sekä paperitehtaan toimintaan Lohjalla sekä vierailivat eduskunnassa, suurlähetystössä ja ulkoministeriössä. Vapaa-ajalla tutustuttiin ihmisiin ja kulttuureihin puolin ja toisin: ensimmäiseksi tietysti saunomalla.  

Yhteistä kulttuureista löytyykin. Uruguaylaiset ovat rauhallista porukkaa Latinalaisen Amerikan mittakaavassa ja tulevat pienestä, harvaan asutusta maasta. Siinä missä suomalaiset kittaavat kahvia enemmän kuin mikään muu kansa maailmassa, uruguaylaisille maistuu mate, piristävä juoma, joka valmistetaan yerba mate -puun kuivatuista lehdistä. Paikallisen metsäalan liiton kv-sihteeri Ruben Silvalla sitä kuluu lähes kolme litraa päivässä.

Meillä Suomessa paperi- ja selluteollisuuden arvoketjuun linkittyvät ammattiliitot ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä. Paperiliitto, Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja AKT ovat joukkona puolustaneet jäsentensä oikeuksia, ja viime aikoina yhteistyötä on alettu tehdä valtameren yli Uruguayaihin. 

Yhteisenä nimittäjänä on metsäyhtiö UPM, joka omistaa kaksi tehdasta Uruguayssa. Toinen niistä aloitti toimintansa Paso de los Torosissa viime vuonna. Se on Uruguayn historian suurin investointi.

Uruguaylaiset vieraat ja SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen, pääluottamusmies Jape Lovén sekä AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kiertokäynnillä Vuosaaren satamassa.

Kehitysyhteistyöstä yhteiseen edunvalvontaan

Vielä kymmenisen vuotta sitten Paperiliitto tuki SASKin kautta Uruguayn sellu- ja paperityöntekijöitä kehitysyhteistyöhankkeella. Hankkeesta alkoi liittojen välinen yhteistyö, joka on kantanut hedelmää näihin vuosiin asti – ja kantaa varmasti vielä pitkään.

SASKin tuoretta toiminnanjohtajaa Juska Kiviojaa tämä ilahduttaa. 

– Tämä on erinomainen esimerkki siitä miten kehitysyhteistyönä alkanut tuki on muuttanut muotoaan yhteiseksi edunvalvonnaksi. 

Myös Uruguayn paperiliiton Fopcun puheenjohtaja Washington Cayaffa arvostaa pitkäaikaista kumppanuutta ja veljeyttä.

– Olemme tehneet yhteistyötä SASKin ja Paperiliiton kanssa jo yli 20 vuotta. Viime ajat ovat olleet kaikkein merkityksellisimpiä, kun olemme saaneet yhteistyön käyntiin koko tuotantoketjun ja muidenkin liittojen osalta.

Yhteistyö kannattaa, jotta monikansallisten yritysten työntekijöitä edustavat liitot tietävät, millaisin työehdoin töitä eri maissa tehdään. Kun faktat ovat kunnossa, oikeuksia on helpompi puolustaa. 

Kun toimitaan yhdessä, työelämän ihmisoikeudet saadaan varmemmin toteutumaan myös maissa, joissa paikallinen työlainsäädäntö tai sopimukset ovat heikompia – ja myös niiden työntekijöiden osalta, jotka eivät ole liiketoiminnan ytimessä vaan esimerkiksi istuttavat UPM:n eukalyptusmetsää Uruguayssa.

Tämä on myös suomalaisen työntekijän etu: tehtaiden siirtäminen halvan työvoiman maihin ei silloin ole niin houkuttelevaa yrityksille.

Teksti ja kuvat: Laura Ventä

Poliittisten päättäjien ja ammattiliittojen edustajat ovat lauteilla. Nyt keskustellaan siitä, mihin suuntaan työmarkkinajärjestelmää tulisi viedä. Edessä on tulikuuma työmarkkinasyksy. Keskusteluissa on mukana hallituksen, opposition ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia.

Ammattiliittojen tulevaisuus Suomessa ja Euroopassa: Olisiko ay-liikkeen renessanssin aika? Mitkä ovat ay-liikkeen kohtalonkysymykset? Sananvapauden lava klo 12.30–13.30.

Suomen työmarkkinajärjestelmä rytisee. Samalla Euroopan unionin merkitys työntekijöille kasvaa. Miltä näyttää ammattiliittojen tulevaisuus? Mikä on Euroopan unionin ja vastavalitun parlamentin merkitys palkansaajille? Mitä globaaleja ilmiöitä suomalaiset työmarkkinat kohtaavat? Miltä Suomen työmarkkinat näyttävät nyt eurooppalaisesta näkökulmasta?

Ammattiliittojen tulevaisuudesta keskustelemassa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko (AKT), Antti Hakala (Ammattiliitto Pro), Petteri Oksa (Insinööriliitto) ja kansanedustaja Anna Kontula (vasemmistoliitto) sekä kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihreät).

Suomen työmarkkinajärjestelmä ja ensi talven TES-kierros: salamoiko syksyllä? Sananvapauden lava klo 13.45–15.00

Työmarkkinoilla on myrskynnyt ja hallituksen sekä ammattiyhdistysliikkeen näkemykset työmarkkinapolitiikasta ovat enemmän kuin ristiriitaiset. Takana on lakkojen talvi ja syksyllä edessä on työehtosopimuksiin liittyvät neuvottelukierrokset.

Miltä hallituksen ensimmäinen vuosi on näyttänyt ammattiyhdistysliikkeen silmin? Mitä odotetaan työmarkkinatalvelta? Löytyykö hallituksen, opposition ja ammattiliittojen kesken yhteisiä näkemyksiä työmarkkinajärjestelmän tulevaisuudesta?

Keskustelemassa työministeri Arto Satonen (kok.), Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, kansanedustaja Miko Bergbom (ps.), ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi (sdp.)

Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Tilaisuus päättyy kello 15.00. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa Teollisuusliitto, AKT, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja Insinööriliitto.

Sananvapauden lava sijaitsee Työväen Musiikkitapahtuman festivaalialueen tuntumassa osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski. 

Poliitikot ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat lavalla lauantaina 27.7. kello 12.30–15.00. Sananvapauden lava, Kanavanranta 3, Valkeakoski

Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Kuva Sini Silvàn.

Tekstiä muokattu 27.6. klo 14.35: Keskustan edustaja ei osallistu keskusteluun.

Text: Jonny Smeds
Kuva: Anne-Maarit Valli

Om arbetstagaren stjäl av sin arbetsgivare så kan arbetstagaren få sparken, men också bli polisanmäld och dömd till böter eller rentav fängelse. Om det däremot är arbetsgivaren som stjäl av arbetstagaren, alltså låter bli att betala arbetstagarens lön helt eller delvis, så kan inte arbetsgivaren straffas för det. Arbetsgivaren kan så klart bli tvungen att betala den lön som arbetstagaren oavsett skulle ha haft rätt till, men något egentligt straff hotar inte.

Det här missförhållandet vill ett färskt medborgarinitiativ rätta till. Enligt medborgarinitiativet borde strafflagen kompletteras med bestämmelser om lönestöld, grov lönestöld och lönesnatteri. I de lindrigaste fallen skulle straffet vara böter, i de grövsta fallen fängelse i högst fyra år.

I allvarliga fall av arbetsrelaterat utnyttjande kan arbetsgivaren redan nu dömas för till exempel ockerliknande diskriminering i arbetslivet eller människohandel. Paula Ilveskivi är jurist på fackcentralen FFC och hon påpekar att det också är viktigt att ingripa i andra fall där arbetstagare utnyttjas.

– Det måste bli stopp på att vissa företag har en affärsmodell som bygger på att de utnyttjar arbetstagare och strävar efter ekonomisk vinning på arbetstagarnas bekostnad. Om man inte gör något åt de här fallen kommer arbetsgivarna att inse att det är lönsamt att utnyttja arbetstagarna och att det inte finns någon risk för att åka fast. Det ger näring åt fenomenet och leder i värsta fall till fler fall av allvarligt utnyttjandet av arbetstagare, konstaterar Ilveskivi.

FFC har länge krävt att till exempel lönedumpning ska kriminaliseras. Det aktuella medborgarinitiativet är ett annat sätt att försöka ta itu med det här missförhållandet.

I Norge har arbetsgivare redan dömts för lönestöld

I Norge har lönestöld (lønnstyveri) varit kriminaliserat i drygt två år. Det var fackförbunden som först lyfte fram problemet, men högerregeringen under ledning av statsminister Erna Solberg tog tag i saken och drev igenom lagändringen. Det norska näringslivets centralorganisation NHO motsatte sig lagändringen.

De nya paragraferna i den norska strafflagen trädde i kraft i januari 2022 och innebär att arbetsgivare kan dömas till böter eller fängelse i högst två år för lönestöld, eller fängelse i högst sex år för grov lönestöld.

Jonas Bals är rådgivare på den fackliga centralorganisationen LO i Norge och han konstaterar att facket ville att lagändringen skulle ge bättre möjligheter att ingripa i lönedumpning och social dumpning samt att polisen skulle göra mer i kampen mot arbetslivskriminalitet.

– Vi är glada över att bestämmelserna om lönestöld skrevs in i strafflagen, för att tydliggöra att det är en form av kriminalitet som ska behandlas på samma sätt som andra former av stöld. Vi var också skeptiska den tendens till klassrättvisa som finns i lagstiftningen, där anställda som stjäl av arbetsgivaren straffas hårt, men där stöld i andra riktningen kunde ske helt utan straff, säger Jonas Bals.

I Norge föll den första domen för lönestöld hösten 2023 när en restaurangägare dömdes till villkorligt fängelse i 30 dagar. Offret var en kvinna som hade jobbat som servitör i två år och fått drygt 21 000 euro mindre i lön än vad hon borde ha fått enligt kollektivavtalet. Fallet uppdagades i en rutinkontroll som arbetarskyddsmyndigheten gjorde. Förutom att restaurangägaren dömdes till villkorligt fängelse, blev denne också tvungen att betala den uteblivna lönen.

Jonas Bals säger att LO fortfarande efterlyser en bättre framförhållning i tillämpningen av de nya bestämmelserna i lagen. Dessutom vill LO stärka arbetstagarnas möjligheter att driva in den lön de har blivit bestulna på.

– Straffaspekten är ju bara en del av frågan. Lika viktigt är att säkerställa att arbetstagarna får sin lön.

Läs mer om initiativet (på finska) och underteckna det: https://www.kansalaisaloite.fi/sv/initiativ/13689

Teksti: Jonny Smeds 
Kuva: Anne-Maarit Valli
 

Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa.

Tämä epäkohta halutaan korjata tuoreella kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta.

Vakavissa hyväksikäyttötapauksissa työnantaja voidaan jo nyt tuomita esimerkiksi kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tai ihmiskaupasta. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa kuitenkin, että olisi tärkeää puuttua myös muuhun työntekijöiden hyväksikäyttöön.

– Työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella tulee saada loppumaan. Jos näille tapauksille ei tehdä mitään, työnantajat ymmärtävät hyväksikäytön olevan kannattavaa eikä kiinnijäämisriskiä ole. Se ruokkii ilmiötä ja johtaa pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen, Ilveskivi toteaa.

SAK on pitkään vaatinut esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointia. Nyt vireillä oleva kansalaisaloite on toinen tapa lähestyä tätä epäkohtaa.

Norjassa työnantaja on jo tuomittu palkkavarkaudesta

Norjassa palkkavarkaus (lønnstyveri) on ollut rangaistavaa runsaan kahden vuoden ajan. Aloite lain muuttamiseksi tuli alun perin ammattiliitoilta, mutta pääministeri Erna Solbergin johtama oikeistohallitus lähti ajamaan lakimuutosta eteenpäin. Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO vastusti lakimuutosta.

Norjan rikoslain uudet pykälät tulivat voimaan tammikuussa 2022. Pykälien perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen palkkavarkaudesta tai enintään kuuden vuoden vankeuteen törkeästä palkkavarkaudesta.

Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tavoite oli, että lakimuutos helpottaisi puuttumista alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen ja toisi poliisille lisää keinoja puuttua työmarkkinarikollisuuteen.
 
– Olemme tyytyväisiä, että palkkavarkautta koskevat säännökset kirjattiin rikoslakiin. Se on osoitus siitä, että tätä rikollisuuden muotoa on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin varkauksia. On myös näyttänyt siltä, että oikeuden toteutuminen on ollut luokkariippuvaista: työntekijöitä rangaistaan ankarasti, jos he varastavat työnantajalta, mutta jos työnantaja varastaa työntekijöiltä, siitä ei ole seurannut minkäänlaista rangaistusta, LO:n neuvonantaja Jonas Bals sanoo.

Norjassa ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta tuli syksyllä 2023, kun ravintolanomistaja tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen. Uhri oli nainen, joka oli työskennellyt tarjoilijana kaksi vuotta ja saanut yli 21 000 euroa vähemmän palkkaa kuin mitä hänen olisi työehtosopimuksen perusteella pitänyt saada. Tapaus paljastui työsuojeluviranomaisen rutiinitarkastuksessa. Sen lisäksi, että ravintolanomistaja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, hän joutui myös maksamaan maksamatta jääneen palkan.

Jonas Bals kertoo, että LO peräänkuuluttaa vielä parannuksia uuden lakikirjauksen soveltamisessa. Lisäksi LO haluaa parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia periä heille kuuluva palkka.

– Rangaistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan.

Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689