Regeringen underskattar de konsekvenser som dess nedskärningar får för arbetstagarnas vardag. Det säger fackcentralen FFC:s ordförande Jarkko Eloranta. De nedskärningar i bostadsbidraget och utkomstskyddet för arbetslösa som regeringen redan har genomfört, försvårar livet för många människor. De värsta nedskärningarna inom utkomstskyddet för arbetslösa har dock fortfarande inte trätt i kraft. Regeringens nästa steg är att göra så att också de sjuka hamnar i trångmål: den planerar bland annat att göra den första sjukdagen oavlönad och genomföra stora nedskärningar i sjukdagpenningen.

– Regeringen verkar anse att en sänkt sjukdagpenning gör att man inte är sjuk lika länge och att sysselsättningen på det sättet ökar. Troligtvis leder det bara till att fler jobbar trots att de är sjuka, sa Jarkko Eloranta i sitt tal vid FFC:s representants konstituerande möte på onsdagen.

– Efter ramförhandlingarna meddelade regeringen att nedskärningen av sjukdagpenningen främst skulle gälla högavlönade. I själva verket kan regeringen uppnå sitt sparmål bara om den utsträcker nedskärningarna till att omfatta också låg- och medelinkomsttagare.

Enligt Eloranta kommer frågan om sänkt sjukdagpenning och sjukböter, alltså en oavlönad första sjukdag, att dyka upp vid förhandlingsborden under de kommande kollektivavtalsförhandlingarna.

– Arbetsgivarna vill håva in de besparingar som sjukböterna medför och vältra över kostnaderna för nedskärningarna i sjukdagpenningen på löntagarna.
Eloranta anklagar regeringen Orpo-Purra för att inte ha täckning för sitt prat.

– I regeringsprogrammet lovar regeringen att den finländska arbetsmarknadens rykte ska förbättras genom man aktivt och förebyggande ingriper i missbruk på arbetsmarknaden, ökar tillsynen och förhindrar missbruk. För att förhindra att arbetstagare utnyttjas lovar regeringen dessutom att avsevärt skärpa straffen och effektivera tillsynen.

Enligt Eloranta lyfter regeringen inte ett finger för att förbättra tillsynen, öka risken för att åka fast och skärpa straffen.

– Att arbetstagarna inte får sin lön eller att de får slavlöner verkar inte bekymra regeringen nämnvärt. Så länge de icke-organiserade arbetsgivarna får rätt till lokala avtal utan några skyldigheter. Det är så ytterhögern behandlar och uppskattar arbetstagarna.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallitus väheksyy leikkaustensa vaikutuksia työntekijöiden arkeen. Jo tehdyt asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset vaikeuttavat ihmisten elämää. Työttömyysturvan pahimmat leikkaukset ovat vielä edessä. Hallitus ajaa seuraavaksi ahdinkoon myös sairaat: se muun muassa valmistelee ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta eli sairaussakkoa ja isoja leikkauksia sairauspäivärahaan.

– Hallitus näyttää ajattelevan, että pienempi sairauspäiväraha lyhentää sairastamista ja lisää näin työllisyyttä. Luultavaa on, että vain työnteko sairaana lisääntyy, Jarkko Eloranta sanoi puheessaan SAK:n edustajiston järjestäytymiskokouksessa.

– Hallitus ilmoitti kehysriihen jälkeen, että sairauspäivärahan leikkaus painottuu hyväpalkkaisiin. Tosiasiassa hallitus pääsee säästötavoitteeseen vain ulottamalla leikkaukset myös pieni- ja keskituloisiin.

Elorannan mukaan sairauspäivärahan leikkaaminen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus liukuvat työehtosopimuspöytiin tulevilla tes-kierroksilla.

– Työnantaja haluaa imuroida sairaussakon säästöt itselleen ja vyöryttää sairauspäivärahan leikkausten kustannukset palkansaajille.

Eloranta syyttää Orpon-Purran hallitusta katteettomista puheista.

– Hallitusohjelmassa luvataan, että suomalaisten työmarkkinoiden mainetta parannetaan puuttumalla aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin, valvontaa lisätään ja väärinkäytökset estetään. Lisäksi luvataan, että työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi kiristetään merkittävästi väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia ja tehostetaan valvontaa.

Elorannan mukaan hallitus ei kutenkaan laita tikkua ristiin valvonnan parantamiseksi, kiinnijäämisriskin kasvattamiseksi ja rangaistusten koventamiseksi.

– Se, että duunarit eivät saa palkkaansa tai heille maksetaan orjapalkkoja, ei juuri tunnu hallitusta huolettavan. Kunhan järjestäytymättömät työnantajat saavat paikallisen sopimisen oikeudet ilman velvollisuuksia. Tällä tavalla laitaoikeisto duunareita kohtelee ja arvostaa.

Kesäpäivien valmistelut ovat sujuneet hyvin, sanoo järjestävän osaston AKT:n Jyväskylän osasto 008 ry:n puheenjohtaja Mikko Haasanen. Tapahtumaa on valmisteltu kuukausia ja tapahtumaviikonloppua odotetaan jo innolla. Haasanen toivottaa kaikki AKTläiset perheineen ja kannustusjoukkoineen tervetulleiksi Jyväskylään.

AKT:n Kesäpäivät tuo Jyväskylään kolmisen sataa kilpailijaa ja kokonaisosallistujamäärä nousee tuhanteen henkeen. Kesäpäivät järjestetään joka toinen vuosi. Jyväskylässä Kesäpäiviä on vietetty edellisen kerran vuonna 2011. 

Kesäpäivien virallinen avaus on lauantaina 15.6. Jyväskylän Hipposhallissa klo 9.30. Hipposhallissa kilpaillaan kesäkisojen perinteisillä urheilulajeilla kuten yleisurheilu ja tikanheitto. Lisäksi Hipposhallin läheisyydessä vedetään köyttä neljän vahvan joukkueen voimin. Yleisurheilulajeihin osallistujia on sata ja tikkaa heittää 80 kilpailijaa. 

Rantaonginnan kilpailu Albanrannassa osallistuu reilu 50 onkijaa. Ajotaitokilpailut ajetaan 36 osallistujan voimin Killerin raviradan P-alueella. Karaokekilpailu lauletaan Pub Resinassa runsaan kahdenkymmenen laulajan äänin.

AKT:n nuorille on luvassa Karting-ajoa Jyväskylän Karting Centerissä Vaajakoskella. Ajamaan on ilmoittautunut kolmisenkymmentä nuorta.

Kilpailujen tulokset

Kilpailujen tulokset julkaistaan akt.fi/tapahtumat -sivulle lauantaina kilpailujen päätyttyä.

Iltajuhlaa

Kesäpäivät päättyvät lauantaina iltajuhlaan Ravintola Trattoria Aukiolla, jonne saapuu nelisen sataa juhlijaa. Iltajuhlassa jaetaan AKT:n kultaiset ansiomerkit neljälle ansioituneelle.

Lue lisää päivien ohjelmasta AKT:n verkkosivuilta ja seuraa tapahtumaviikonloppuna AKT:n sosiaalisen median tilejä (Facebook, Instagram, X) sekä aktlehti.fi -sivustoa, jossa julkaistaan juttuja kesäpäivistä.

Kesäpäivien järjestelyistä vastaa AKT:n Jyväskylän ammattiosasto 008 ry.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n toteuttamaan kyselyyn saatiin 895 vastausta. Määrä on hyvä, kun alalla on kaikkiaan noin 6000-7000 kuljettajaa. Kysely tehtiin yhteistyössä Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa.

Kuljettajilta kysyttiin, toteutuuko tosiasiallinen mahdollisuus käydä wc:ssä työehtosopimusten edellyttämän vähintään neljän tunnin välein. Tähän runsaat 51 prosenttia vastasi, ettei mahdollisuutta ole.

Syiksi siihen, miksi vessaan ei pääse kerrottiin, että vessoja ei ole (50 prosenttia ei-vastaajista) – tai vessassa käyminen ei ole aikataulujen puutteessa mahdollista (83 prosenttia ei-vastaajista). Muita syitä olivat esimerkiksi se, että vessat voivat olla niin huonossa kunnossa, ettei niitä voi käyttää. Vastaajat kertoivat myös, että ”kuukautiset ovat aina iso stressi”. Ongelmat ovat yli puolelle päivittäisiä ja kolmannekselle viikoittaisia.

”Aikataulu näyttää riittävää taukoa, mutta todellisuudessa sitä ei ole” 

”Jos virtsaat päätepysäkillä metsään, puskaan, renkaaseen, tms. niin asukkaat/matkustajat tekevät kuljettajasta valituksen. Ja toiseksi virtsaaminen muualle kuin vessaan ei kuulu enää 2020-luvulle.”

Paikallisliikenteen linja-autonkuljettajien vessaongelmaa on kiristänyt se, että linjoja kilpailutetaan määräajoiksi. AKT ja ALT ovat yhdessä ajaneet ratkaisumallia, että tilaajat eli kaupungit ottaisivat vastuun vessojen järjestämisestä ja laskuttaisivat ylläpitokulut liikennöitsijöiltä. Kiistan jatkuessa kuljettajat ovat joutuneet epäinhimillisiin tilanteisiin.

Myönteistä kehitystä osoittaa tuore päätös Lahdesta, jossa kuljettajille rakennetaan sekä uusia kiinteitä vessoja että järjestetään päätepysäkillä bajamajoja. 

AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom kertoo, että viime työehtosopimuskierroksella työehtosopimuksessa päätettiin, että perustetaan sosiaalitilatyöryhmä vaikuttamaan kaupunkeihin sekä lähi- ja paikallisliikennettä kilpailuttaviin viranomaisiin, jotta ne osallistuisivat wc-tilojen järjestämiseen. Kyselyn jälkeen seuraavana askeleena on tarkoitus tuoda ongelmakohdat liikennöitsijöille tietoon, jotta ongelmat voidaan yhdessä ratkaista.

– Arkipäivä noissa olosuhteissa on sietämätöntä. Kilpailuttajien ja kaupunkien on aika ottaa itseään niskasta kiinni. Kaikki avaimet ovat olemassa toimivaan ratkaisuun, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

– Käymme nyt kyselyn vastaukset läpi ja analysoimme ne yhdessä liittojen kesken. Saamme analysoinnista tietoa esimerkiksi siitä, nousevatko vastauksissa jotkut tietyt kaupungit, alueet ja linjat esille. Sen pohjalta meidän on helpompi olla yhdessä yhteydessä liikennettä ostaviin viranomaisiin, kertoo Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja Mari Vasarainen.

Lisätiedot:
Niko Blom, AKT:n 2. varapuheenjohtaja, p. 040 554 0495, niko.blom@akt.fi
Mari Vasarainen, toimitusjohtaja, Autoliikenteen Työnantajaliitto, p. 09 4789 9370, mari.vasarainen@alt.fi

Suomessa on pohjoismaisessa vertailussa poikkeuksellisen vahva työnantajan tulkinta- ja direktio-oikeus. Sen vastapainona on ollut suhteellisen laaja lakko-oikeus.

Lakko-oikeutta on nyt merkittävästi kavennettu. Jotta tasapaino työmarkkinoilla säilyy, pitää vastaavasti rajata työnantajien oikeuksia. 

Konkreettinen esimerkki työnantajan tulkintaetuoikeuden rajaamisesta olisi irtisanomistilanne. Jos työsuhteen irtisanomiseen ei enää tarvita painavaa syytä, on uutta tasapainoa haettava tulkintaetuoikeuden kaventamisesta. Siinä todistustaakan pitää jatkossa olla työnantajalla.

– Mikäli irtisanomistilanteessa on ristiriita, niin työnantajan on kyettävä todistamaan kyseessä olevan asiallisen syyn. Muutoin irtisanominen ei voi astua voimaan ennen kuin tuomioistuin sen vahvistaa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko linjaa.

Ismo Kokko korosti puheessaan valtuustolle, että myös EU-vaalit ovat työntekijöiden kannalta äärimmäisen tärkeät.

– Suomessa ei ole näköpiirissä, että työntekijöiden asema paranisi. EU tuo meille turvaa laitaoikeistoa vastaan.

Eurovaalikausi on ollut työntekijöille myönteinen. Monissa tärkeissä uudistuksissa, joista Suomessa voi tänä päivänä vain haaveilla, on EU-tasolla edistytty. Tällaisia ovat esimerkiksi alustatyötä, palkka-avoimuutta, yritysvastuuta ja minimipalkkaa koskevat direktiivit, joilla edistetään kaikkien työntekijöiden reilua ja yhdenvertaista kohtelua. 

– Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajien on tiivistettävä yhteistyötään mielellään yli keskusjärjestörajojen. Korkea inflaatio on vienyt ostovoimaa, jota on työehtosopimusneuvotteluilla saatava parannettua. Kaiken minkä hallitus lainsäädännössä vie, pitää saada takaisin työehtosopimuspöydissä, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom toteaa.

EU-vaalit 2024

Kesäkuun 9. päivä valitaan Suomen edustajat eurovaaleissa. Vaalit ovat tärkeät. Europarlamentin päätökset vaikuttavat meidän suomalaisten arkipäivään ja työelämään.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29. toukokuuta ja päättyy 4. kesäkuuta. Varsinainen vaalipäivä on 9.6. Olet saanut kotiin kirjeen äänioikeudesta, mutta äänestäminen onnistuu myös henkilötodistuksella.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry kannustaa kaikkia jäseniään käyttämään äänioikeuttaan. Mikäli et itse äänestä – joku muu päättää puolestasi. Olemme koonneet tähän kymmenen hyvää syytä äänestää.

Äänestyspaikat

EU-vaalit 9.6.2024 – Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.2024-4.6.2024. Ennakkoäänestyspaikat löydät tästä linkistä ja varsinaisen vaalipäivän paikat tästä.

10 syytä äänestää EU-vaaleissa

1. Vastusta ääri-ilmiöiden rynnistystä

Tykkäätkö työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksistä? Työehtoja polkeva politiikka voi syntyä EU:n ytimeen, jos ääriryhmät saavat riittävästi paikkoja.

2. EU:ssa puolustetaan työntekijän asemaa

EU:n perusarvoja on puolustaa työntekijöiden oikeuksia, joita on haastettu monesta suunnasta. Pitää valita parlamenttiin oikea porukka – että sama suunta jatkuu.

3. Yrityksille vastuuta

EU:n yritysvastuudirektiivin käsittely jatkuu vielä. Ammattiliitoille on edelleen tärkeää, että yritysvastuu toteutuu.

4. Valvotaanko tekoälyä tai valvooko se meitä?

Olisiko mukavaa, jos työasusi mittaisi elintoimintojasi ja raportoisi ne pomolle? Tällainenkin vaate on jo kehitetty. EU:n päätöksistä riippuu, millaiset rajat asetetaan tekoälylle ja sen käytölle.

5. Työehdot jokaiselle

Alustatalous laajenee huumaavaa vauhtia ja ulottuu koko ajan uusille aloille. Työtekoon tarvitaan kunnon ehdot eikä niin, että olemme pian kaikki alustatalouden palveluksessa.

6. Ilmasto

Euroopassa tarvitaan sekä kunnianhimoisia päästövähennyksiä että  oikeudenmukaista tapaa toteuttaa ratkaisut. 

7. Äänestä itse, älä anna ääntäsi pois

Rikkaat ja hyvin koulutetut äänestävät aktiivisesti, pienituloiset ja vähän koulutetut eivät. Tilastot ovat tienneet tämän jo lähes sadan vuoden ajan. Käytä itse omaa ääntäsi, älä anna sitä muille.

8. Palkka ei ole se ja sama

EU:ssa on arvioitu olevan noin kolme miljoonaa työharjoittelijaa. Direktiivin laatiminen harjoittelijoiden palkoista kuten myös minimipalkoista jatkuu ensi kaudella.

9. Työtä turvallisesti

Ensi vaalikaudella EU:ssa keskustellaan esimerkiksi siitä, miten työvoimapulaan vastataan. Työssä jaksamiseen liittyvät myös esimerkiksi EU:n etätyösäännökset ja työsuojelusäännökset, joita käsitellään ensi kaudella.

10. Suomi EU:n kartalla

Suomi tarvitsee entistä enemmän unionia. Vahva EU ja vahva demokratia ovat suomalaisten etu.

Lataa 10 syytä äänestää EU-vaaleissa -esite tulostettavaksi tästä.

[Nyheter på svenska]

Luottamushenkilöistä 72 prosenttia arvioi, että työpaikalle palkataan tulevana kesänä kesätyöntekijöitä. Vuosi sitten luottamushenkilöistä 76 prosenttia kertoi, että työpaikalle tullaan palkkaamaan kesätyöntekijöitä.

Kesätyöntekijöitä palkataan viime vuotta enemmän yksityisiin palveluihin ja kuljetusalalle. Yksityisten palvelualojen SAK:laisista luottamushenkilöistä 88 prosenttia kertoo tuoreessa kyselyssä, että työpaikalle palkataan kesätyöntekijöitä (2023 83 %). Kuljetusalojen luottamushenkilöistä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta kertoo 75 prosenttia (2023 70 %).

– Kesätyöpaikkojen määrä on kaikkiaan hieman laskussa verrattuna viime vuosiin. Kesätyöntekijöitä palkataan nyt suurin piirtein sama määrä kuin ennen koronapandemiaa, sanoo SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkola.

Hän huomauttaa, että SAK:n kysely ei tue julkisuudessa esillä ollutta pelkoa kesätyöpaikkojen määrän romahtamisesta, vaikka alakohtaisia eroja onkin.

SAK:n kyselyn perusteella kesätyöntekijöitä palkataan viime kesää vähemmän teollisuuteen ja julkiselle palvelualalle. Teollisuuden työpaikkojen luottamushenkilöistä 63 prosenttia arvioi, että kesätyöntekijöitä palkataan tulevana kesänä (2023 70 %).

Julkisella alalla pudotusta on peräti 14 prosenttiyksikköä viime kesään verrattuna. Julkisen alan työpaikkojen luottamushenkilöistä 69 prosenttia arvioi, että kesätyöntekijöitä palkataan tänä kesänä (2023 83 %).

Jussi Kukkolan mukaan teollisuuden luvuissa näkyy rakennusalan ahdinko. Julkisella palvelualalla puolestaan kesätyöntekijöiden määrän laskua saattavat selittää säästöt.

–  Poikkeuksellista koronakesää 2020 lukuun ottamatta teollisuuden ja julkisen alan kesätyöpaikkojen määrä on ollut yhtä alhainen kuin nyt viimeksi vuonna 2016. Teollisuus vientialana elää sykleittäin taloustilanteen mukaan, mutta miten mahtaa käydä julkisen alan kesätyöpaikoille, kun hallituksen päättämät valtion menojen leikkaukset käynnistyvät, Kukkola pohtii.

Kesätyöntekijöiden palkkaamista tiedusteltiin SAK:n alojen luottamushenkilöiltä huhti-toukokuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi 1030 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.

Palkansaajajärjestöjen kesäduunari-info auttaa pulmissa

SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen kesäduunari-info  avautui toukokuun alussa. Kesätyöntekijät saavat palvelusta maksutonta neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja yhteydenottolomakkeen kautta.

Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen kehottaa kesätyöntekijöitä  kiinnittämään huomiota muun muassa siihen, palkataanko heidät työsuhteeseen vai tarjontaanko toimeksiantosopimusta, jossa työnantaja ei esimerkiksi maksa sairausajalta palkkaa tai vakuuta työn tekijää.

– Toimeksiantosopimukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja niistä tulee yhä enemmän yhteydenottoja kesäduunari-infoon. Toimeksiantosopimuksia tarjotaan ihan perinteisiin kesätöihin kuten jäätelönmyyntiin, Tirinen kertoo.

– SAK on jo aiemmin linjannut vientimallineuvotteluihin osallistumisen reunaehdot hallitukselle. Tähän mennessä ne eivät ole täyttyneet. Päinvastoin muutokset työrauhalainsäädäntöön vain nostivat kynnystä osallistua. Tämä tarkoittaa, että odotukset paikallisen sopimisen kokonaisuuteen ovat kasvaneet. Siellä pitää tosissaan huomioida työntekijöitä edustavien järjestöjen kannat. Muutoin vientimallineuvotteluihin ei taideta päästä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo. 

SAK:n hallitus painottaa kolmea seikkaa paikallisen sopimisen kokonaisuudessa: valvonnan riittävyyttä, luottamusmiehen asemaa ja työehtojen minimitason turvaamista. 

– Järjestäytymättömille työnantajille on tulossa helpommat ja keveämmät työpaikkatason sopimisen edellytykset. Se vähentää työnantajien kannustinta kuulua työnantajaliittoihin. Seurauksena murentuu työehtosopimusten yleissitovuus, jolla on pystytty turvaamaan kaikille työntekijöille työsuhteen ja työehtojen minimiturvaa riippumatta työnantajan järjestäytymisestä, Jarkko Eloranta huomauttaa. 

Hallitus lyömässä sidottua 

SAK:n hallitus on huolissaan Orpon-Purran tulevista päätöksistä. Eduskunnassa viime viikolla hyväksytyt lakko-oikeuksien rajoitukset heikentävät järjestäytyneiden työntekijöiden ja heidän ammattiliitojensa mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. 

– Hallituksen suunnitelmissa on vielä monia työntekijöiden kannalta ikäviä asioita. Niihin vaikuttaminen on rajoitusten myötä vaikeampaa. Hallituksen suunnitelma on kenkku: ensin sidotaan työntekijöiden kädet ja sitten heitä lyödään uusilla heikennyksillä. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen myötä hallituksen on helppo vaikka pidentää työaikaa tai puuttua sunnuntaityön korvauksiin, Jarkko Eloranta sanoo. 

SAK:n hallitus arvioi, että rajoitukset heikentävät merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia turvata ja parantaa työehtojaan. 

– Rajoitukset kohdistuvat kollektiiviseen sopimus- ja neuvotteluoikeuteen, koska ne rajaavat oikeutta tukilakkoihin ja muihin myötätuntotyötaisteluihin. Rajoitukset eivät myöskään huomioi täysimääräisesti Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita, Jarkko Eloranta toteaa.