Satamien ammattiosastot kannattavat puheenjohtaja Ismo Kokon ja 1. varapuheenjohtaja Jarkko Arpulan uudelleenvalintaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n johtoon kaudelle 2026-2030.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa on aloitettu valmistautuminen Tampereella kesäkuussa 2026 järjestettävään XIX edustajakokoukseen. Kokouksessa tehdään sääntöjen mukaiset henkilövalinnat sekä linjaukset liiton toiminnasta seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Kuluvalla hallituskaudella Suomessa on valtiovallan toimesta käynnistetty ennen näkemättömän röyhkeä hyökkäys työmarkkinasopimusjärjestelmää vastaan. Tasavallan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän pitkäaikaisia toiveita lainsäädännön kautta, samalla syyllistäen palkansaajat sekä heitä edustavat ammattiliitot. Tästä huolimatta tämän myllerryksen keskellä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimusaloilla on saavutettu neuvottelutulokset, jotka kestävät yleisen vertailun. Sopimustoiminta on ammattiliittomme tärkein tehtävä ja sen keskiössä ovat liittomme puheenjohtajat sekä sopimusalojen neuvottelukunnat. Tästä tärkeästä syystä satamien ammattiosastot kannattavat Ismo Kokon ja Jarkko Arpulan uudelleenvalintaa kaudelle 2026-2030.

Allekirjoittaneet

os. 131 Helsingin Ahtaustyöntekijät ry
os. 133 Mäntyluodon Ahtaajat ry
os. 134 Rauman Satamamiehet ry
os. 135 Loviisan ja Valkon Ahtaajat ry
os. 136 Haminan Ahtaustyöntekijät ry
os. 137 Kotkan Ahtaustyöntekijät ry
os. 138 Inkoon Ahtaajat – Ingå Stuvare ry
os. 139 Turun Sataman Ahtaajat ry
os. 141 Kemin Ahtaajat ry
os. 142 Oulun Satamatyöntekijät ry
os. 148 Hangö Hamnarbetare – Hangon Satamatyöntekijät ry
os. 156 Larsmon Ahtaustyöntekijät – Larsmo Stuveriarbetare ry
os. 159 Rahjankylän Ahtaajat ry
os. 165 Röyttän Satamatyöläiset ry
os. 166 Kokkolan Ahtaajat – Gamlakarleby Stuvare ry
os. 167 Vaasan Sataman Työntekijät ry
os. 168 Kaskisten Sataman Ahtaajat – Kaskö Hamns Stuvare ry

– Kokonaisuudessaan hallituksen esitykset ovat työntekijöiden kannalta järkyttäviä. Niiden hirvittävyyttä lisää se, että hallitus on jo tähän mennessä leikannut työntekijöiden oikeuksia ennätyksellisen rankasti, SAK:n juristi Katariina Sahlberg painottaa.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen: määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään viisi vuotta.

Katariina Sahlberg arvioi muutoksen lisäävän määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja siten myös työelämän epävarmuutta.

– Hallituksen esitys todennäköisesti lisää myös syrjintää. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Hallituksen esitysluonnoksessa on suoraan todettu, että siltä osin kuin määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, on odotettavissa, että vastaavien syrjintätapausten määrä kasvaa.

Hallituksen esitysluonnos ei toteuta edes hallituksen omaa kirjausta hillitä perusteettomien määräaikaisuuksien ketjuttamista.

– Esitys on perusteluiltaan käytännössä täysin ideologinen huomioon ottaen, että sille ei ole esitettävissä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen tai kansantalouteen. Orpon hallitus käyttää perusteena työllistämisen esteiden poistamista, joka ei ole sama asia kuin työllisyysasteen nostaminen. Oikeasti kyse on työntekijöiden kurittamisesta, Katariina Sahlberg toteaa.

Määräaikaisuuksia koskevan muutoksen lisäksi Orpon hallitus ehdottaa, että lomautuksista pitäisi ilmoittaa työntekijöille vähintään seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Lisäksi, jos työehtosopimuksessa on sovittu lomautusilmoitusajasta lain minimiä paremmin, työpaikkakohtaisesti voitaisiin sopia, että noudatetaankin lain minimiä. Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi.

Hallitus haluaa myös heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeutta saada työtarjous entiseltä työnantajaltaan, jos työpaikan tilanne muuttuu. Esityksen mukaan tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50.

Hallituksen esitysluonnos on tänään maanantaina lähtenyt lausuntokierrokselle. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat jättäneet luonnoksesta eriävän mielipiteen (pdf).

Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän perusoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. Tätä mieltä oli enemmistö vastaajista SASKin teettämässä kansalaiskyselyssä.

Väitteen kanssa samaa mieltä oli 52 % verkkokyselyyn vastanneista. Vain 19 % vastaajista ei pitänyt työelämäoikeuksiin liittyvää kehitysyhteistyötä tarpeellisena. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista.

Ammattiliittoihin suhtautuminen yleisellä tasolla oli vieläkin positiivisempaa kuin niiden maailmalla tekemään ihmisoikeustyöhön: liittojen toimintaan suhtautui myönteisesti 64 % vastaajista. Negatiivisesti liittoihin suhtautui vain noin kymmenesosa. Naisten asenne oli positiivisempi kuin miesten, ja selvästi eniten myönteistä näkemystä oli 36–50-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tulokset ovat SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesalan mielestä myönteisempiä, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella.

Liittoja ja niiden SASKin kautta tekemää ihmisoikeustyötä maailmalla siis arvostettiin laajalti, mutta tietoisuus globaalista työstä oli melko vähäistä: vajaa 30 prosenttia tiesi siitä. Parhaiten aiheen tunsivat nuoret. Ihmisoikeustyön tärkeimpinä teemoina pidettiin elämiseen riittäviä palkkoja, työturvallisuutta ja lapsityön vastaista työtä.

Ay-liike vakauttaa yhteiskuntia

Ammattiliitot tarjoavat monille ihmisille väylän toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Ne pyrkivät varmistamaan kohtuullisen toimeentulon ja oikeudenmukaisen tulonjaon. Tässä mielessä niitä voidaan pitää yhteiskuntia vakauttavana tekijänä kehittyvissä maissa. 

Tämä ajatus sai vahvistusta kyselyssä. Siinä esitettiin väite: ”vahva ay-liike vakauttaa yhteiskuntia kehittyvissä maissa”. Sen kanssa samaa mieltä oli selvä enemmistö vastaajista, 64 prosenttia. Lähes puolet myös liittoon kuulumattomista antoi väitteelle tukensa.

– Yhteenvetona voi sanoa, että ay-liikettä ja sen tekemää ihmisoikeustyötä maailmalla arvostetaan mutta työ tunnetaan kohtuullisen heikosti. Toki tunnettuus oli laajempaa liittoihin kuuluvien joukossa, niin kuin odottaa saattoi. Tästä on hyvä jatkaa, iloitsee Vesala.

Myös se ilahduttaa Vesalaa, että SASKin ja liittojen globaalin vastuun työ on tavoittanut nuoret aiempaa paremmin, ja he selvästi pitivät työtä tärkeänä.

Kyselyssä selvitettiin ihmisten suhtautumista ammattiliittoihin ja niiden tukemaan työelämän ihmisoikeuksiin liittyvään kehitysyhteistyöhön. Samalla selvitettiin Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin tunnettuutta. Järjestön jäseniä on suurin osa suomalaisista ammattiliitoista ja keskusjärjestöistä.

Kyselyn toteutti Aula Research maaliskuussa 2025 työikäisten suomalaisten keskuudessa. Se on toteutettu kahdesti aiemminkin, ja muutokset neljän vuoden aikana ovat hyvin pieniä. 

Kyselyyn vastasi noin 1 500 ihmistä ympäri Suomen. Heistä 35 prosenttia oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä. 

– Työntekijöiden järjestelmälliseen väärinluokitteluun on nyt saatu selkeä oikeudellinen ratkaisu. Tämä päätös osoittaa, ettei työnantajavastuita voi kiertää kutsumalla työntekijöitä yrittäjiksi, kun tosiasiassa kyse on työsuhteesta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

KHO:n päätös tuo ratkaisevaa selkeyttä alustatyötä tekevien oikeudelliseen asemaan. Se vahvistaa sen, mikä on ollut käytännössä jo pitkään totta: alustayrityksen ohjauksessa työskentelevät lähetit eivät ole itsenäisiä yrittäjiä vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä, joille kuuluvat kaikki työntekijän oikeudet.

– Ratkaisulla on myös laajempi merkitys. Se tuo kaivattua selkeyttä tilanteeseen, jossa eri lainkäyttöelinten ratkaisukäytäntö alustatyötä koskevissa asioissa on ollut horjuvaa ja epäyhtenäistä. Nyt KHO:n linjaus ohjaa tulevaa oikeuskäytäntöä ja velvoittaa myös viranomaiset tunnistamaan alustatyön todellisen luonteen, Jarkko Eloranta sanoo.

KHO toteaa ratkaisussaan, että vaikka ruokalähettien työ sisältää joitakin yrittäjyyteen liitettyjä piirteitä, kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Yhtiön tosiasiallinen määräysvalta näkyy sen mahdollisuutena ohjata ja valvoa työtä digitaalisen alustan avulla, asettaa laatuvaatimuksia ja vaikuttaa lähettien työskentelyyn monin tavoin. Tämän vuoksi lähettien muodollinen itsenäisyys on vain näennäistä – kyse on todellisesta työsuhteesta.

Korkein hallinto-oikeus ottaa päätöksessään huomioon myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, jonka mukaan työntekijän käsitettä ei tule tulkita suppeasti. Nyt KHO selkeästi osoittaa, että työsuhteen tunnusmerkistö ratkaisee – ei työntekosuhteen otsikoiminen yrittäjyydeksi.

Jarkko Eloranta pitää KHO:n päätöstä ratkaisevana käänteenä alustatyöntekijöiden oikeuksien vahvistamisessa.

– Nyt on vihdoin varmistettava, että ruokaläheteille turvataan samat oikeudet kuin muillekin työntekijöille. Heille on taattava oikeus neuvotella omista työehdoistaan sekä työsuhdeturva, johon sisältyvät muun muassa lakisääteiset vakuutukset ammattitautien ja tapaturmien varalta sekä ansioperusteinen sosiaaliturva.

– KHO:n ratkaisun myötä on selvää, ettei työntekijöiden väärinluokittelu tai työsuhteen naamiointi yrittäjyydeksi saa peittää alleen todellista työsuhdetta. Tämä on tärkeä askel kohti alustatyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja reilumpia työelämän pelisääntöjä, Eloranta korostaa.

Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden haluaa säilyttää 69 % ja työnantajaliittojen 59 % suomalaisista. Mielenkiintoista on, että luvut ovat hyvin samanlaiset riippumatta siitä, kysytäänkö koko väestöltä vai pelkästään palkansaajilta. Leikkaushalua löytyy eniten kokoomuksen äänestäjistä, mutta sielläkin 38 % vastustaa ajatusta poistaa jäsenmaksun verovähennysoikeus ammattiliitoilta.

– Tulos kertoo, että verovähennysoikeudella on vankka tuki puoluekannasta tai koulutustasosta riippumatta. On outoa, että hallitus esittää tällaista leikkausta. Sen säästö valtiolle ei ole merkittävä eikä ehdotuksella ole edes hallituspuolueiden omissa riveissä ehdotonta kannatusta, sanoo SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

Sekä maamme talous että työpaikat hyötyvät järjestäytyneistä ja ennustettavista työmarkkinoista. Siksi valtio on tukenut sekä työntekijöiden että työnantajien järjestäytymistä omiin edunvalvontajärjestöihinsä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on aiemmin laajasti koettu korkea järjestyminen koko maan eduksi. Vastausten perusteella ihmiset kokevat tämän edelleen tärkeäksi: 55 % mielestä valtion tulisi tukea jäsenmaksujen verovähennysoikeudella järjestäytymistä.

– On vahva viesti suomalaisilta, että hallituksen suunnitelmat eivät saa kansalaisten tukea. Suomalaiset näkevät järjestäytyneiden työmarkkinoiden hyödyt sekä koko yhteiskunnan tasolla että omassa elämässään, Syvärinen toteaa.

Kyselyssä tuli tukea myös työehtosopimuksille. Lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (76 %) kokee itse hyötyneensä yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästä.

– Jopa johtavassa asemassa toimivat sekä yrittäjät kokevat järjestelmästä olevan itselleen enemmän hyötyä kuin haittaa. Näin kokee myös enemmistö kaikkien hallituspuolueiden kannattajista. Maan hallituksen toimet uhkaavat yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää. Ei rikota sellaista, mikä ei ole rikki, Syvärinen linjaa.

Kysely toteutettiin 12.-19.5.2025 ja aineisto koostuu 2073 vastauksesta. Kyselyn virhemarginaali on 2,2 % suuntaansa.

​Linkki tutkimukseen

Alkuperäinen uutinen SAK.fi