Haku
Liity jäseneksi

Kiila kuntoutusta AKT:n jäsenille – Vahvista työkykyä ja saat tukea työelämässä jaksamiseen

Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa työkykyä ja tukea työelämässä jatkamista. Kiila-kuntoutus on sopiva vaihtoehto, mikäli sinulla on terveydellisiä haasteita ja työssä jaksaminen on kortilla.

Palvelu on sinulle maksutonta.

Miksi Kiila?

Kuntoutuksesta löydät uutta motivaatiota ja voimavaroja työelämään sekä vertaistukea. Lisäksi pääset tapaamaan eri alojen ammattilaisia, jotka tarjoavat kestäviä keinoja arkeesi. Pitkäkestoinen kuntoutus tuo sinulle pysyvämpää muutosta ja jaksamista työelämään. Lisäksi saat omaohjaajan kuntoutuksen ajalle, joka keskittyy juuri sinun kuntoutuspolkusi onnistumiseen.

Kiila-kurssi:

Alkutilanteen kartoitus: 27. ja 28.8.2026 Coronarian tiloissa, työpaikkakäynti ajalla
31.8.2026- 2.10.2026 etänä

Ryhmäjaksot: 1. jakso: 19.-21.10.2026 (3 vrk) | 2. jakso: 25.-27.1.2027 (3 vrk) | 3. jakso:
12.-15.4.2027 (4 vrk) | 4. jakso: 16.-18.8.2027 (3 vrk)

Yksilölliset valmennukset: 5 kertaa ajalla 3.10.2026-17.9.2027 etänä

Päätöskeskustelut: ajalla 20.9.-22.10.2027 etänä

Lisätiedot

Coronarian kurssivastaava Sarita Lehto
sarita.lehto@coronaria.fi, p. 044 517 813

AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski
pasi.ritokoski@akt.fi, p. 0400 425 497

Lataa kurssiesite täältä pdf-muodossa

Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n toiminta lakkautettu

Vuonna 1996 perustetun Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n eli tuttavallisemmin Tatsi ry:n toiminta on lakkautettu. Toiminnan lakkauttamisesta päätti yhdistyksen ylimääräinen kokous 12.2.2026. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry:n hallitus oli tehnyt 18.12.2026 päätöksen, jonka mukaan se esitti yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle kutsumista ja toiminnan lakkauttamista. Yhdistyksen toiminta päättyy helmikuun 2026 aikana. Työntekijöiden työsuhteet yhdistyksessä ovat päättyneet.

Työttömän ensiapupaketti (tyottomanensiapu.fi) sekä Varaudu työttömyyteen -materiaali säilyvät verkossa ainakin vuoden 2026 ajan, ja ne siirtyvät maaliskuussa 2026 SAK:n hallinnoimiksi. Varaudu työttömyyteen -korttien uudesta tilausjärjestelmästä tiedotetaan myöhemmin.

Kiitämme lämpimästi vuosien varrella toiminnassa mukana olleita, jäsenyhdistyksiä sekä yhteistyökumppaneita yhteistyöstä.

Tietoa yhdistyksen toiminnan lakkauttamisesta puheenjohtaja Mari Keturilta (Jhl ry), varapuheenjohtaja Arja Salolta (Teollisuusliitto ry) ja toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltulalta (27.2.2026 asti).

AKT: Työehtojen noudattaminen liian vähällä huomiolla hankintalaissa


 

– Työehtosopimusten ja lakien noudattamisen pitäisi ehdottomasti olla yksi olennainen osa hankintakriteereistä, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko painottaa. 

Tehokkuusajattelu on joukkoliikenteessä jo nykyisellä hankintalainsäädännöllä johtanut työolojen heikkenemiseen. Linja-autoliikenteen aikataulut ovat niin kireitä, etteivät kuljettajat ehdi käydä vessassa tai palautua työvuorojen välillä. Nyt hallituksen esityksessä kilpailua halutaan tehdä vielä tehokkaammaksi.

– Tärkeää on, ettei kilpailutuksen halvin ole aina voittaja. Jos taustalla on työsuhderikkomuksia, kuten maksamattomia palkkoja – tällainen tarjoaja pitäisi sulkea pois kilpailusta, AKT:n vastaava lakimies Sara Miettinen sanoo. 

Hankintalaissa pitäisi painottaa laajempaa tilaajavastuuta koko alihankintaketjulle. Esimerkiksi Ruotsissa hankintayksiköillä on velvollisuus vaatia tarjoajilta työehtojen vähimmäismääräysten noudattamista. Tarjoaja joutuu lisäksi valvomaan alihankkijoidensa osalta vastaavien ehtojen noudattamista. Tämä on Suomessa retuperällä.

Hallituksen lakiesitys lähtee siitä, miten kilpailutus toteutetaan pienemmällä hallinnollisella taakalla. Rikosrekisteriote on vähintä, mitä kilpailutukseen osallistuvalta voidaan vaatia. 

– Julkisissa hankinnoissa pitää valvoa koko alihankintaketjua. Ensinnä tahoa, joka osallistuu kilpailuun, ja myös työntekijöitä. On varmistettava, että kilpailutuksissa esimerkiksi koululaiskuljetukset ovat lapsille turvallisia, Ismo Kokko vaatii.

AKT hakee sopimustoimitsijaa

Nykyisen matkustamohenkilökunnan sopimustoimitsijan eläköityessä vuoden 2026 aikana, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry hakee matkustamohenkilöstön sopimustoimitsijaa monipuolisiin ja haastaviin tehtäviin. Tehtävä on kokoaikainen ja työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Työ alkaa sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään toukokuun 2026 alussa.

Sopimustoimitsijan vastuualueisiin kuuluvat:

  • jäsenten työsuhderiitojen hoito
  • jäsenten neuvonta työsuhdeasioissa
  • luottamusmiesten tukeminen
  • työehtosopimusneuvottelut
  • luottamusmies- ja muu koulutus
  • muut vastaavat tehtävät.

Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää:

  • hyvää ammattiyhdistysliikkeen, työehtosopimustoiminnan ja työlainsäädännön tuntemusta
  • neuvottelu- ja vaikuttamistaitoja
  • kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja verkostoitumiseen
  • halua omaksua uusia asioita ja kehittää vastuualueensa sopimustoimintaa
  • soveltuvaa koulutusta
  • suomen kielen taidon lisäksi hyvää englannin ja ruotsin kielitaitoa.

Lisäksi eduksi katsotaan matkustamohenkilöstön työehtojen syvällisempi tuntemus ja/tai ilmailualan työkokemus.

Työsuhteen ehdot määräytyvät AKT:n henkilökunnan työehtosopimuksen mukaisesti. Hakijat voivat halutessaan esittää palkkatoiveensa. 

AKT:n hallitukselle osoitettuja vapaamuotoisia hakemuksia ja CV:tä pyydämme 15.2.2026 mennessä osoitteeseen madlena.rintala@akt.fi

Lisätietoja tehtävästä antaa edunvalvontapäällikkö Vesa Mikkola, puh. 050 439 3349 tai vesa.mikkola@akt.fi

SASK pitää ulkoministeriön rahoituspäätöstä lainvastaisena – kanteli päätöksestä oikeuskanslerille

Ulkoministeriö teki joulukuun alussa rahoituspäätöksen, jolla SASKin monivuotista rahoitusta leikattiin lähes 40 prosenttia virkahenkilöiden tekemään esitykseen verrattuna. SASKin mielestä päätös loukkaa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja on valtionavustuslain vastainen.

Päätöksessä näkyy vahva poliittinen ohjaus. SASK oli ohjelmatukirahoitusta saavista kehitysyhteistyöjärjestöistä ainoa, jonka rahoitusta leikattiin rajusti. Valmistelijoina ja esittelijöinä toimineet virkahenkilöt jättivät ministerin päätökseen eriävän mielipiteen.

– SASKiin kohdistuva rahoitusleikkaus on hyvin ongelmallinen. On kyse yksittäistä järjestöä suuremmasta periaatteellisesta kysymyksestä, kun päätöksiä tehdään yksittäisten henkilöiden poliittisten mieltymysten pohjalta hyvän hallintotavan vastaisesti. Olemmeko luisumassa kohti trumpilaista päätöksentekoa, jossa oikeusvaltioperiaatteella ei ole merkitystä? SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja kysyy.

Leikkauksen myötä SASKin toiminta supistuu rajusti ja moni tuloksellinen hanke päättyy.

Leikkauksen perustelut ontuvat

SASK on jättänyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen ulkoministeriölle ennen joulua. Lisäksi päätöksen sinetöineen raha-asiainvaliokunnan menettelystä on kanneltu oikeuskanslerille. Ministereillä oli rahoituspäätöstä käsitellessä tiedossaan virkamiesten eriävät mielipiteet sekä epäilys päätöksen laittomuudesta. Valiokunta päätti silti jakaa SASKilta leikatut 6,5 miljoonaa euroa seitsemälle muulle ohjelmatukijärjestölle – joista viidelle ilman perusteluja.

Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Tavio (ps.) on julkisuudessa perustellut päätöstä toteamalla, että SASKin toiminta ei vastaa Suomen kehityspoliittisia painopisteitä.

– Väite ei pidä paikkaansa. SASKin tuella on edistetty tuloksekkaasti naisten ja tyttöjen asemaa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, koulutusta sekä ilmastotoimia osana työelämän ihmisoikeustyötä, Kivioja korostaa.
 
Mikäli rahoituspäätös ei oikaisumenettelyllä muutu, SASK on valmis etenemään asiassa hallinto-oikeuteen. SASK harkitsee myös erillistä kantelua oikeuskanslerille ministeri Tavion toiminnasta.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, jonka jäseniä ovat suomalaiset ammattiliitot. SASK puolustaa työntekijöiden perusoikeuksia, edistää ihmisarvoista työtä ja tukee näin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä maailmalla pääosin kehitysyhteistyörahoituksella.

SAK:n luottamushenkilöpaneeli: 17 prosentilla työpaikoista tehdään PETH-alkoholitestejä

Alkoholimarkkeritestejä (PETH) on luottamushenkilöiden mukaan tehty 17 prosentilla SAK:n liittojen työpaikoista. Se mittaa alkoholinkäyttöä noin viimeisen kuukauden ajalta. 38 prosenttia vastasi, ettei testejä ole tehty ja 45 prosenttia ei osannut sanoa.  

– Tässä oli selkeitä toimialaeroja. Toimialoittain tarkasteltuna PETH-testit olivat yleisimpiä kuljetusalalla, jossa 39 prosenttia luottamushenkilöistä ilmoitti testejä tehdyn, kun taas yksityisillä palvelualoilla vastaava osuus oli 10 prosenttia, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo. 

Jos PETH testi osoittaa runsasta alkoholinkäyttöä, käytännöt jatkotoimien suhteen vaihtelevat merkittävästi.  

Yleisin luottamushenkilöiden vastaus työntekijän runsasta alkoholinkulutusta osoittaneen testin seurauksista oli, että työntekijä ohjataan hoitoon (32 %). Noin viidennes vastaajista (22 %) ei osannut arvioida, miten tilanteissa toimitaan ja 16 prosenttia mainitsi jonkin muun menettelyn. Kymmenesosa luottamushenkilöistä arvioi, ettei tilanteessa tapahdu mitään ja 9 prosenttia kertoi, ettei omalla työpaikalla ole ollut tällaisia tapauksia. 6 prosenttia arvioi työntekijää varoitettavan ja 5 prosenttia kertoi, että työntekijän työnteko keskeytetään palkatta. 

– SAK haluaa selkeyttä siihen, miten alkoholitestausta hyödynnetään työpaikoilla ja mitä tuloksesta voi seurata. Tämä on tärkeää työntekijöiden oikeusturvan ja käytänteiden läpinäkyvyyden näkökulmasta, kun tavoittelemme päihdehaitatonta työelämää, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi kertoo. 

Työläjärvi muistuttaa, että PETH-testeihin liittyy haasteita liittyen yksityisyyden suojaan sekä tulkintaan vaikutuksista ajankohtaiseen työkykyyn. Työntekijän vapaa-aika on yksityisasia. Tietoa ja tukea tulee olla ennakoivasti tarjolla niin, ettei vapaa-ajan tottumuksista pääse kehittymään työkykyä alentavia sairauksia.  

– PETH-testi ei saisi olla ainoa mittari, jolla työkykyä ja työhön sopivuutta arvioidaan. Päihteisiin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tuki tulisi aina olla ensisijaista, jotta vältytään tilanteilta, joissa työkyky on jo alentunut.  

Tutkimuksessa oli myös kysymyksiä, joita on toistettu säännöllisin väliajoin. Niiden perusteella voi sanoa, että päihdeohjelmien määrä on kasvanut. Kirjallisen päihdeohjelman ilmoitti olevan käytössä työpaikalla 68 prosenttia vuonna 2014, 76 prosenttia vuonna 2019 ja nyt vuoden 2025 lopulla 77 prosenttia. 

 

Hallituksen esitys vyöryttää lisää negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen


– Lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvoitteen poistaminen vaikuttavat suoraan työllisyyteen, mutta negatiivisesti. Työntekijät päätyvät nopeammin lomautetuiksi, eikä heitä tarvitse enää irtisanomistilanteessa ottaa takaisin, vaikka tilanne parantuisikin, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kommentoi hallituksen tänään eduskunnalle antamaa esitystä.

Alle vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden vapauttaminen luo erityisesti nuorille entistä laajemmat silpputyömarkkinat. Ne eivät luo uskoa tulevaisuuteen. 

Hallitus perustelee muutoksia samoin kuin aina ennenkin, eli työllisyyden parantamisella. Tästäkään esityksestä ei löydy selkeää laskelmaa tai perusteluja, että näillä muutoksilla olisi todellisia, positiivisia vaikutuksia.

– Hallitus lupasi kautensa alussa maahan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta lopputulos on päinvastainen. Suomeen on tämän hallituskauden aikana tullut lähes saman verran lisää työttömiä, Kokko kritisoi.

Aivan äskettäin päähallituspuolue kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen ja entinen työministeri Arto Satonen ovat julkisesti myöntäneet, ettei hallitus tule pääsemään tavoitteeseensa. Siksi onkin erityisen outoa, että hallitus jatkaa samoilla keinoilla, millä työttömyys on saatu Euroopan korkeimmalle tasolle. Looginen johtopäätös on, ettei hallitus tavoittele parempaa työllisyyttä vaan jotain ihan muuta. 

– Näyttää siltä, että hallituksen toimilla tavoitellaan yksinkertaisesti työntekijöiden aseman heikentämistä työmarkkinoilla. Ja jokainen varmasti ymmärtää, minkä etupiirin etua sillä ajetaan, Kokko sanoo. 

Työllisyyden parantamiseksi ei ole olemassa lainsäädäntökikkailua. 

– Nyt tarvitaan ripeästi kannustimia investointeihin ja kasvuun, panostusta osaamiseen sekä työntekijöiden terveydestä huolehtimiseen, Kokko linjaa.

Työelämän Temu-laki etenee – luvassa lisää huononnuksia työntekijöiden oikeuksiin

– Tämä työelämän Temu-laki tuo lisää epävarmuutta Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään. Ja kuten muutkin nykyisen hallituksen tekemät työelämäheikennykset, se samalla pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa, SAK:n juristi Katariina Sahlberg toteaa.

Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen, Sahlberg huomauttaa.

– Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Lisäksi ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan.

Hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa sanotaan suoraan, että määräaikaisten työsuhteiden kasvu lisää myös syrjintätapausten määrää.

– Pätkätöiden lisääminen lakiteitse on karhunpalvelus etenkin naisille ja lisää epätasa-arvoa ja syrjintää työelämässä. Hallituksen linja on käsittämätön senkin vuoksi, ettei määräaikaisten työntekijöiden aseman heikennyksillä ole osoitettavissa myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen. Tämäkin todetaan hallituksen omassa esityksessä, Sahlberg ihmettelee.

Hallituksen esitys huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa. Lomautuksista voisi jatkossa ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, voitaisiin paikallisesti sopia, että työpaikalla noudatetaankin lain minimiä.

– Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi, Katariina Sahlberg huomauttaa.

Lisäksi hallitus haluaa esityksellään heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia. Jos työpaikan tilanne muuttuu, ei kaikilla työnantajilla olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin työpaikalta irtisanotuille työntekijöille. Tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Nykyisellään alarajaa ei ole.

Hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta esitellään tänään torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa.

– Hallitus tekee esityksellään melkoisen arvovalinnan tilanteessa, jossa kotimainen kulutuskin sakkaa ihmisten kokeman epävarmuuden takia. Nämä muutosesitykset eivät varmasti tule parantamaan tilannetta, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo.

 

AKT:n jäsenelle 80 000 euron korvaukset irtisanomiskiistassa


– AKT sai hoidettua jäsenensä asian työtuomioistuimessa. Jäsenelle se tarkoitti merkittäviä korvauksia, sopimusalavastaava Juha Anttila tiivistää.

Irtisanomiskiistassa kyse oli erittäin ammattitaitoiseksi arvioidun työntekijän sairaudesta. Tämä oli syy siihen, ettei hän pystynyt tekemään kaikkia ahtaajan tehtäviä. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan olisi tarvinnut irtisanomisen sijaan tehdä työtehtäviin kohtuulliset mukautukset.

Asiassa oli riitaa ensinnä siitä, miten laajat mukautukset olisi tarvittu. Työterveyslääkäreiden arviot osoittivat, että rajoitteet olisivat koskeneet vain osaa työtehtävistä. Rajoitteita oli fyysisesti hyvin raskaassa laivasurrauksessa, jossa lastia kiinnitetään painavilla ketjuilla, vuorotyön tekemisessä sekä kuumassa työskentelyssä.

Työnantaja oli kuitenkin tehnyt linjauksen, jonka mukaan vuodesta 2020 alkaen työntekijöille ei ole tehty mukautuksia tai tarjottu työtä lainkaan, mikäli työkykyrajoite on ollut pysyvä. Työtuomioistuimen kanta kuitenkin oli, että mukautukset on harkittava tapauskohtaisesti. Tuomion mukaan työntekijän tarvitsemat mukautukset eivät myöskään olisi olleet työnantajalle kohtuuttomia. Samalla työpaikalla kaikki työkykyisetkään työntekijät eivät tehneet kaikkia ahtaajan toimenkuvan mukaisia tehtäviä. Lisäksi päivävuoroissa käytettiin säännöllisesti tilapäisiä ahtaajia.

Yksi ratkaisun peruste oli myös se, ettei työnantaja ollut selvittänyt osa-aikatyön mahdollisuutta.

Työtuomioistuimen kanta oli joulukuun 19. päivä annetussa tuomiossa, ettei työnantajalla ollut työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työntekijän työsopimusta.

Tuomion mukaan työnantaja on menetellyt syrjivästi irtisanoessaan pitkäaikaisen työntekijänsä työsopimuksen. Erittäin moitittavana pidettiin, sitä että kohtuullisten mukautusten laiminlyönti perustui kategoriseen linjaukseen, ettei pysyvästi työrajoitteisille mahdollisteta työn mukauttamista.

Työtuomioistuimen tuomiossa kerrottiin, että työntekijä itse ei ole osaksikaan antanut aihetta työsuhteen päättämiselle.

– Työtuomioistuimen päätös merkitsi, että oikeus voitti ja työntekijää kuunneltiin, Juha Anttila linjaa.

Tuomio tuo esiin AKT:n jäsenen todella isot edut

Liiton jäsenyys ja AKT:lta saatu oikeusapu oli tässä työntekijälle hyvin merkittävä asia. Ensinnä oikeudenkäyntikulut kohoavat riita-asioissa helposti useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin, jo siinä liiton oikeusapu oli merkittävä. Toiseksi työtuomioistuimessa ratkotaan pelkästään liittojen välisiä riitoja. Liittoon kuulumaton työntekijä olisi joutunut viemään asian omalla riskillä käräjäoikeuteen.

AKT:n jäsenyys oli tässä todella merkittävä asia myös siksi, että tuomiossa ratkaiseva asia oli AKT:n työehtosopimukseen kuuluva irtisanomissuojasopimus. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat AKT:n jäsenet yksinkertaisesti ovat paremmassa suojassa kuin ne, jotka ovat uuden, juuri voimaan tulleen potkulain piirissä.

AKT:n sopimuksissa irtisanomissuojasopimus on autoliikenteen alan sopimuksissa sekä ahtausalan sopimuksissa. Näillä sopimusaloilla toimivilla AKT:n jäsenillä on käytännössä parempi irtisanomissuoja kuin niillä, jotka eivät ole jäseniä. 

Teksti: Sini Silvàn

Suomen työttömyys EU-maiden suurinta, hallitus epäonnistunut työllisyyspolitiikassa

Suomen työttömyysaste oli 10,6 prosenttia marraskuussa. Aiemmin EU:n kärkisijaa pitänyt Espanja siirtyi toiseksi 10,4 prosentin työttömyysasteella. Työttömyysaste on viimeksi ollut Suomessa näin korkealla 1990-luvun lamassa.

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà luonnehtii Orpon-Purran hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa täysin epäonnistuneeksi. Luvatusta 100 000 uudesta työpaikasta tulikin suurtyöttömyys.

Lainàn mukaan Etelä-Euroopassa talouden kysyntää on ylläpidetty EU:n elpymisrahaston avulla ja siellä työttömyys on vähentynyt vauhdilla.
Suomessa sen sijaan vallitsee taloudellisen lamaannuksen tila, kun ihmiset eivät uskalla kuluttaa ja varautuvat säästämällä entistä huonompiin aikoihin.

– Sosiaaliturvaa olisi parannettava ja työmarkkinoilla olisi tehtävä työntekijöiden asemaa vahvistavia uudistuksia luottamuksen palauttamiseksi ja talouskasvun käynnistämiseksi. Silloin työttömyysaste kääntyisi vihdoin laskuun Suomessakin, Patrizio Lainà toteaa.

Lainàn mielestä Suomen olisi otettava oppia Etelä-Euroopasta, miten työttömyyttä voidaan vähentää oikein mitoitetulla ja kohdennetulla finanssipolitiikalla.

– Nyt hallituksen lähinnä pienituloisiin osuneina leikkauksina toteutetut sopeutustoimet ovat syventäneet suhdannekuoppaa ja kasvattaneet työttömyyttä. Julkinen talouskaan ei ole vahvistunut, vaan pikemmin heikentynyt.

Jotkut tahot ovat syyttäneet työttömyyden kasvusta maahanmuuttoa. Maahanmuutto ei kuitenkaan ole työttömyyden kasvun syy, vaan työttömyys kohdistuu ensimmäisenä maahan muuttaneisiin, koska he ovat monesti heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla.

– Olisin huolissani myös nuorista, sillä työttömyys kohdistuu myös heihin. Nuoret eivät pääse työmarkkinoille ja syrjäytymisriski kasvaa, Patrizio Lainà huomauttaa.