AKT:n jäsenet saavat sähköpostia jäsenkyselystä 8.1.2026 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenet saavat sähköpostitse kutsun 8. tammikuuta alkaen osallistua jäsenkyselyyn. Jäsenkyselyn toteuttaa AKT:n toimeksiannosta Aula Research. Kyselyssä kartoitetaan jäsenten kokemuksia liiton palveluista sekä muun muassa AKT:n eri ammattialojen palkkojen kehittymisestä. Edellinen kysely tehtiin kaksi vuotta sitten, alkuvuodesta 2024. Silloin kyselyyn saatiin hyvin vastauksia. Kyselystä saatava tieto on tärkeää liiton toiminnan kehittämisen kannalta. Nyt toivomme AKT:n jäseniltä samaa aktiivisuutta, jotta saamme kyselystä jälleen kattavaa tietoa eri ammattialojen palkkakehityksestä ja jäsenten tyytyväisyydestä liittoon. Kyselyyn voi vastata anonyymisti. Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja, yhteystiedot lahjakorttien arvontaa varten kerätään erillään itse kyselystä.
Vuodenvaihteen muutoksia 2026: Työlainsäädännössä heikennykset jatkuvat, sosiaaliturvan saamisen ehtoja kiristetään 7.1.2026 Alkuperäinen uutinen SAK:n sivuilla tästä Sosiaaliturva Sosiaaliturvaan on tulossa useita muutoksia, muun muassa työttömyysturvan karensseja kiristetään, työttömien perusturvaetuudet yhdistetään yleistueksi ja toimeentulotukea leikataan. Työttömyysturvan karenssit kiristyvät Neliportainen työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä kiristyy 1.3.2026 alkaen kaksiportaiseksi. Työttömyysturva ja työnhakijan palveluprosessi Jatkossa työtön menettää oikeutensa työttömyysetuuteen heti ensimmäisestä työnhakuun tai työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Työtöntä ei enää muistuteta ensimmäisestä laiminlyönnistä tai mahdollisesta virheestä, vaan seurauksena on suoraan työttömyysetuuden menetys seitsemäksi päiväksi. Toisesta laiminlyönnistä työttömälle asetetaan kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite eli oikeus työttömyysturvaan katkeaa toistaiseksi. Työttömyysturva palautuu kuuden viikon työskentelyllä tai palveluihin osallistumisella. Jatkossa työvoimaviranomainen lähettää työttömille ennakollisen tekstiviestimuistutuksen lähestyvistä määräajoista: alkuhaastattelusta, työnhakukeskustelusta ja täydentävästä työnhakukeskustelusta sekä työhön osoituksen mukaisen työpaikan hakemisesta ja työllistymissuunnitelmassa sovituista toimista. Työnhaun voimassaolo päättyy yhdestä laiminlyönnistä Maaliskuun 2026 alusta tulee myös muutos työnhaun voimassaolon päättymiseen. Työnhaun voimassaolo päättyy, jos työtön jättää asioimatta työvoimaviranomaisen kanssa sen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. Työnhaun päättyminen tarkoittaa myös työttömyysturvan katkeamista. Menettelyltä ei jatkossa siis enää edellytetä toistuvuutta. Työnhaun voi käynnistää uudelleen nykyiseen tapaan. Työvoimaviranomaisen osoittamat työmahdollisuudet heti velvoittaviksi Työvoimaviranomaisen tekemät osoitukset haettavasta työpaikasta (aiempi nimitys: työtarjoukset) ovat 1.1.2026 alkaen työttömiä velvoittavia heti työttömyyden alusta lähtien. Vuoden vaihteeseen saakka osoitukset ovat velvoittavia kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Mikäli työtön ei hae osoitettua työpaikkaa, seuraa siitä työttömyysetuuden menetys. Työvoimaviranomaisen osoittaman työpaikan hakemista ei jatkossa lasketa mukaan määrällisen työhakuvelvoitteen täyttämiseen. Työttömän on haettava lähtökohtaisesti sekä neljää työpaikkaa kuukaudessa että mahdollisten osoitusten mukaisia työpaikkoja. Molempien hakuvelvoitteiden laiminlyönnistä tulee erillinen työttömyysturvan seuraamus 1.3.2026 alkaen. Lue lisää yllä muutoksista SAK:n uutisesta. Velvollisuuteen hakea työtä kiristyksiä Työhakuvelvollisuus kiristyy osalla työnhakijoista 1.1.2026 alkaen. Soviteltua työttömyysetuutta saavien osa-aikatyöntekijöiden on haettava lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa. Tällä hetkellä näiden työnhakijoiden on tullut hakea yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työvoimaviranomaisen on kuitenkin jatkossakin alennettava haettavien työmahdollisuuksien määrää, jos se arvioi, ettei haettavissa ole neljää sellaista työpaikkaa, joihin työnhakija voi työllistyä. Arviossa otetaan huomioon työnhakijan työkokemus, koulutus ja muu osaaminen, työkyky ja mahdollinen työttömyysturvalaissa tarkoitettu ammattitaitosuoja. Työnhakuvelvollisuus voidaan myös jättää kokonaan asettamatta tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos työnhakija on osa-aikaisessa työssä, eikä muun työn vastaanottaminen samanaikaisesti ole mahdollista hänen työkykynsä huomioon ottaen. Lue lisää SAK:n lausunnosta. Työnhakuprofiilin julkaisusta tulee lähtökohtaisesti velvoittavaa Työttömällä on velvollisuus laatia ja julkaista nimetön työnhakuprofiili sähköisellä Työmarkkinatorilla 1.9.2026 alkaen. Työnhakuprofiilin tulee sisältää työnhaun ja työllistymisen kannalta olennaisia tietoja koulutuksesta, työkokemuksesta, muusta osaamisesta ja työtoiveista. Jos työtön ei itse laadi tai julkaise profiilia määräajassa, työvoimaviranomaisen tulee tehdä tämä. Palvelualustalle kirjautuneiden tahojen oikeutta hakea ja tarkastella julkaistuja työnhakuprofiileja yksittäishakuina laajennetaan niin, että oikeus on myös yksityisillä työnvälitysyrityksillä. Lue lisää työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden muutoksista työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Yleistuki Kelan maksamat työttömyysturvaetuudet yhdistetään työttömille maksettavaksi perusturvaetuudeksi 1.5.2026 alkaen. Peruspäiväraha lakkautetaan ja tilalle tulee työmarkkinatuen kaltainen tarveharkintainen työttömän yleistuki. Tarveharkinta koskee näin jatkossa myös työssäoloehdon täyttäneitä työttömiä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan ja saa ansiosidonnaista päivärahaa. Tarveharkinta tarkoittaa, että ansiotulojen lisäksi myös muut tulot vaikuttaisivat yleistuen suuruuteen tulorajan ylittävältä osalta. Tällaisia muita tuloja ovat esimerkiksi vuokratulot ja muut pääomatulot. Tarveharkinnan lisäksi yleistuki sisältää ammatillista koulutusta vailla oleville työttömille iästä riippumatta noin viiden kuukauden odotusajan sekä vanhempien taloudessa asuville tuen osittamisen. Uuteen yleistukeen liittyy aktivointijakso, jonka tarkoituksena on estää työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Aktivointijaksolla työnhakijalle järjestettäisiin työttömän työnhakijan palveluprosessiin kuuluvia tapaamisia lähtökohtaisesti paikan päällä työvoimaviranomaisen toimipisteessä. Tapaamisissa painotettaisiin työttömyyden pitkittymisen syiden selvittämistä ja työnhakijan ohjaamista tarpeellisiin palveluihin. Alle 25-vuotias työnhakija osallistuisi aktivointijaksolle saatuaan yleistukea kahdeksan kuukautta ja 25 vuotta täyttänyt saatuaan yleistukea 1,5 vuoden ajan. Yleistuki on nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan suuruinen (37,21 euroa/päivä vuonna 2025). Yleistuen maksamiselle ei ole enimmäisaikaa. Lue SAK:n lausunto yleistuesta. Toimeentulotuki Toimeentulotuen saamisen ehtoja kiristetään 1.2.2026 alkaen. Jatkossa toimeentulotukea hakevalla on aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen sijasta. Ensisijaisia etuuksia ovat muun muassa työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Jos täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei ole esimerkiksi opiskelun, työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa ensisijaista etuutta haettuna, Kela arvioi onko hänellä oikeus tällaiseen etuuteen. Jos henkilö ei Kelan kehotuksesta huolimatta hae yhden kuukauden aikana kyseistä ensisijaista etuutta, toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa 50 prosentilla. Jatkossa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 50 prosentilla, jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työttömäksi työnhakijaksi. Velvoite hakea kokoaikatyötä koskee myös tilanteita, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea. Perusosan alentaminen voidaan tehdä edellä mainituissa tilanteissa vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Jos toimeentulotuen saajan työttömyysturvaetuuden maksu on keskeytetty työttömyysturvalaissa säädettyjen sanktioiden takia, saajan toimeentulotuen perusosaa alennetaan jatkossa. Alentamisen kesto riippuu työttömyysturvan katkeamisen kestosta, enintään se on kuitenkin kuusi kuukautta. Alentamisen suuruus ensimmäiseltä kuukaudelta on 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia. Samalla toimeentulotuen perusosan tasoa leikataan seuraavasti: 18 vuotta täyttäneiden yksin asuvien henkilöiden osalta 3 prosenttia. Vanhempansa luona asuvien 18 vuotta täyttäneiden osalta 3 prosenttia. Muiden 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta noin 2 prosenttia. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta ja tutustu SAK:n lausuntoon. Toimeentulotuessa huomioitaviin asumismenoihin muutoksia Kuntakohtaisia rajoja hyväksyttävistä asumisen kustannuksista korotetaan 1.1.2026 alkaen osassa kuntia. Jos asumismenot ylittävät kuntakohtaisen tarpeellisen suuruisena pidetyn määrän, tiettyjä erityisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta toimeentulotuen hakija voidaan ohjata etsimään edullisempaa asuntoa. Kuntakohtaiset euromääräiset rajat löytyvät asetuksen liitteestä. Suurin osa Kelan etuuksista jäädytetty vuoteen 2027 saakka Kansaneläkeindeksin jäädytyksen seurauksena suurin osa Kelan maksamista etuuksista on vuonna 2026 samansuuruinen kuin vuonna 2025. Indeksijäädytys koskee seuraavia etuuksia: työmarkkinatuki, peruspäiväraha (1.5. alkaen työttömän yleistuki) ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusosa ja liikkumisavustus starttiraha sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan vähimmäismäärä vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä lasten kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki ja hoitolisä osittainen hoitoraha ja joustava hoitoraha opintoraha, huoltajakorotus ja oppimateriaalilisä ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha nuoren kuntoutusraha kansainvälisen suojelun ja ihmiskaupan uhrien vastaanottoraha ja käyttöraha osa yleisestä asumistuesta osa eläkkeensaajien asumistuesta. Osaa Kelan etuuksia korotetaan kuitenkin Kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,5 prosenttia 1.1.2026 alkaen: kansaneläke takuueläke rintamalisät perhe-eläkkeet vammaisetuudet sotilasavustuksen perusavustus toimeentulotuen perusosa lääkkeiden omavastuut. Käytännössä etuuksien jäädyttäminen vuosiksi 2024–2027 on leikkaus kaikkein köyhimmiltä. Kun etuus pysyy entisen suuruisena ja hinnat nousevat, etuutta saavan henkilön toimeentulo heikkenee. Lue lisää Kelan uutisesta etuuksien jäädyttämisestä ja osan etuuksista indeksikorotuksista. Äitiysavustukseen 40 euron korotus Hallitus päätti syksyn budjettineuvotteluissa korottaa äitiysavustuksen määrää 40 eurolla, eli 170 eurosta 210 euroon. Korotetun äitiysavustuksen saavat ne, joilla lapsen laskettu syntymäaika on 1.4.2026 tai sen jälkeen. Adoptiotilanteessa korotettu avustus maksetaan vanhemmalle, kun adoptioneuvonnan antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen perheeseen 1.4.2026 tai sen jälkeen. Avustuksen rahana valitseville maksetaan 210 euroa. Vuoden 2025 äitiyspakkauksia (arvo 170 euroa) jaetaan todennäköisesti pitkälle vuoteen 2026. Siksi äitiyspakkauksen valitsevat saavat pakkauksen lisäksi 40 euroa. Näin toimitaan niin pitkään kuin vuoden 2025 äitiyspakkauksia on jaossa. Korotuksella hankitut lisätuotteet lisätään vuoden 2026 äitiyspakkaukseen. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnöstä. Erityisraskausrahaan, luovutuspäivärahaan ja erityishoitorahaan muutoksia Erityisraskausrahaan oikeuttavien työtehtävien ja työolosuhteisiin liittyvien raskaudelle vaaraa aiheuttavien tekijöiden listaa päivitetään sairausvakuutuslaissa 1.1.2026 alkaen vastaamaan raskaussuojeluasetuksessa säädettyjä tekijöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaaratekijäluetteloa täydennetään fysikaalisilla ja fyysisillä tekijöillä kuten esimerkiksi melulla, tärinällä ja taakkojen käsittelyllä, jotka voivat aiheuttaa riskin työntekijälle tai sikiölle. Lisäksi erityisraskausrahaa voi jatkossa saada osittaisena, jos raskaana oleva henkilö pystyy jatkamaan työssään osa-aikaisesti. Jatkossa luovutuspäivärahan määrä vastaisi elimen, kudoksen tai solujen irrottamisesta tai siihen liittyviin välttämättömiin tutkimuksiin osallistumisesta aiheutunutta todellista ansionmenetystä. Kela voi maksaa luovutuspäivärahaa ansionmenetyksen korvaamiseksi henkilölle, joka luovuttaa elimen, kudoksen tai soluja tilanteessa, jossa siirto on toiselle henkilölle elintärkeä. Jatkossa erityishoitorahaan olisi oikeus vakuutetulla, joka osallistuu lapsensa sairauden tai vamman vuoksi annettavaan erikoissairaanhoidon tasoiseen hoitoon tai kuntoutukseen. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta. Sosiaalivakuutusmaksut 2026 Vuoden 2025 maksut suluissa. Työeläkemaksut Työeläkemaksu TyEL on 24,4 % (25,28 %) maksun perusteena olevista palkoista. Työntekijän osuus TyEL-maksusta on 7,30 % kaikille ikäryhmille. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen 53–62-vuotiaiden korkeampi maksu poistuu ja tämä pienentää kyseisen ikäluokan maksua (8,65 %) ja korottaa alle 53-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden maksua (7,15 %). Myös eläkekarttuma on jatkossa kaikille ikäryhmille sama eli 1,5 prosenttia palkasta. Aiemmin 53–62-vuotiaille työntekijöille on kertynyt työeläkettä 1,7 prosenttia palkasta. Työnantajan keskimääräinen osuus TyEL-maksusta on 17,10 % (17,38 %). Työnantajien maksua alentaa erityisesti ns. korona-alennuksen takaisinmaksun päättyminen. Yrittäjien eläkemaksu YEL on 24,4 %. Koska aloittavat yritykset saavat alennuksen maksusta, YEL-maksu on keskimäärin arviolta 23,1 %. Lue lisää Eläketurvakeskuksen uutisista työntekijöiden eläkemaksun yhtenäistymisestä ja työeläkemaksuista 2026. Sairausvakuutusmaksu Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 1,10 % (1,06 %) Palkansaajan päivärahamaksu, jos palkka- ja yrittäjätulo vähintään 16 862 euroa/vuosi: 0,88 (0,84 %) Eläkkeen ja etuuden saajan sairaanhoitomaksu: 1,49 (1,45 %) Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,91 (1,87 %) Lue lisää valtioneuvoston uutisesta. Työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % (0,59 %) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 455 000 euroa/vuosi 0,31 % (0,20 %) Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 455 000 euroa ylittävästä palkkasummasta 1, 23 % (0,80 %) Työnantajan osaomistajamaksu 0,31 % (0,20 %) Työntekijän osaomistajamaksu 0,39 % (0,30 %) Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta. Sosiaaliturvaetuuksien indeksit ja elinaikakerroin Työeläkeindeksi 3104 (3037) Palkkakerroin 1,712 (1,673) Kansaneläkeindeksin pisteluku 1939 (1930) Elinaikakerroin 0,94643 (0,94759) Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisista elinaikakertoimesta ja työeläkeindeksistä ja palkkakertoimesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuasetuksen mukaisiin asiakasmaksuihin on tehty lakisääteiset indeksitarkistukset, minkä seurauksena maksujen enimmäismäärät nousevat vuoden 2026 alusta. On arvioitu, että korotukset asiakasmaksuihin kasvattavat hyvinvointialueiden maksutuottoja noin 52 miljoonaa euroa. Esimerkiksi terveyskeskusmaksu nousee 30,20 euroon ja päivystysajan käyntimaksu 41,40 euroon. Sairaalan poliklinikkamaksu nousee 71,30 euroon ja päiväkirurgian maksu 233,80 euroon. Suurempi tasokorotus kohdentuu käyttämättä jääneen palvelun maksuun, joka nostetaan 73,70 euroon. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta. Valmistelussa olevat sosiaaliturvan muutokset Työeläkejärjestelmän uudistus vireillä Työmarkkinajärjestöt sopivat työeläkejärjestelmän uudistamisesta tammikuussa 2025, minkä jälkeen käynnistyi kolmikantainen lainvalmistelu. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan asteittain heinäkuusta 2026 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksellista tasapainoa. Keskeisimmät muutokset liittyvät eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan ja vanhuuseläkerahastoinnin lisäämiseen. Näillä on vaikutusta myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden paranemiseen. Uudistus ei sisällä etuusmuutoksia tai muutoksia ikärajoissa. Esitys työeläkelainsäädännön muutoksista on nyt lausuntokierroksella, joka kestää 4.2.2026 asti. Tutustu sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön. Lue myös SAK:n uutiset siitä, miksi uudistus tehtiin ja sen keskeisestä sisällöstä. Lapsilisän uudistamista selvitetään Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut selvityshenkilöt Liisa Siika-ahon sosiaali- ja terveysministeriöstä ja pääjohtaja Lasse Lehtosen Kelasta tekemään esityksiä lapsilisäjärjestelmän uudistamiseksi 30.4.2026 mennessä. Selvityshenkilöiden tehtävänä on arvioida lapsilisäjärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja sekä tehdä ehdotuksia lapsilisän uudistamiseksi. Vaihtoehtoja tulee arvioida erityisesti lapsiperheiden toimeentulon turvaamisen, syntyvyyden ja suomalaisen yhteiskunnan perhemyönteisyyden edistämisen sekä monimuotoisten perherakenteiden huomioimisen näkökulmista. Ehdotukset tulee julkisen talouden paineet huomioon ottaen tehdä siten, että ne voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannusneutraalisti. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta. Työlainsäädäntö Hallitus jatkaa työntekijöiden aseman heikentämistä vuonna 2026 muuttamalla työlainsäädäntöä. Osa ensi vuonna voimaan tulevista muutoksista on edelleen valmistelussa tai eduskunnan käsittelyssä. Osa vireillä olevista hankkeista on myös sellaisia, että niiden voimaantuloajankohtaa ei toistaiseksi tiedetä. Työntekijän irtisanomista helpotetaan Hallitus muuttaa irtisanomisperusteita muun muassa niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen voi jatkossa päättää pelkän asiallisen syyn perusteella. Nykyisin irtisanomiseen vaaditaan asiallinen ja painava syy. Jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on siis käytännössä nykyistä helpompaa. Uudistetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026, mutta on todennäköistä, että lain voimaantulo viivästyy. Lue lisää SAK:n uutisesta. Takaisinottovelvoite poistetaan alle 50 henkilön yrityksiltä Hallitus on poistamassa takaisinottovelvollisuuden alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Nykyisin velvoite koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. Lakimuutos on valmistelussa, mutta sen tarkemmasta voimaan tulosta ei ole vielä tietoa. Määräaikaisten työsopimusten tekemistä helpotetaan Hallitus on helpottamassa määräaikaisten työsopimusten tekemistä. Jatkossa määräaikaiseen sopimukseen ei tarvittaisi erityistä perustetta, jos työsuhde kestää korkeintaan vuoden. Nykyisin määräaikainen työsopimus voidaan sen pituudesta riippumatta tehdä ainoastaan perustellusta syystä. Ainoastaan pitkäaikaistyöttömän eli vähintään vuoden työttömänä olleen henkilön saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Etenkin nuoret naiset tekevät paljon määräaikaista työtä. Heihin kohdistuu paljon myös raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Lakimuutoksesta aiheutuva määräaikaisuuksien lisääntyminen voi johtaa syrjinnän lisääntymiseen. Lakimuutos on valmistelussa, mutta sen tarkemmasta voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa. Lue blogikirjoitus aiheesta SAK:n nettisivuilta. Lomautusten ilmoitusaikaa lyhennetään Hallitus on lyhentämässä lomautuksesta ilmoittamisen vähimmäismääräaikaa 14:stä seitsemään päivään. Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että työnantajan ei tarvitse noudattaa pidempää määräaikaa siinäkään tapauksessa, että ilmoitusajasta olisi sovittu paremmin alan työehtosopimuksessa. Lakimuutos on valmistelussa, mutta sen tarkemmasta voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa. Lue lisää määräaikaisten työsopimusten helpottamisesta, lomautusten ilmoitusaikojen lyhentämisestä ja takaisinottovelvollisuuden muuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Jatkossa työnantaja päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan Hallitus on sopinut kehysriihessä, että jatkossa työnantaja päättää säästövapaan pitämisen ajankohdan kuten muidenkin vuosilomien kohdalla, ellei muuta sovita. Tällä hetkellä viime kädessä työntekijä saa lain mukaan päättää, milloin hän haluaa säästövapaan pitää. Kyseessä on siis jälleen yksi heikennys työntekijöiden asemaan. Lakimuutoksen voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön uutisesta. Tasa-arvolain säännöksiä täsmennetään Hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja. Kirjauksen takia tasa-arvolain säännöksiä ollaan täsmentämässä. Vaikka tasa-arvolain muutokset ovat sinällään positiivisia, ne eivät tule täyttämään hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta syrjinnän tehokkaammasta ehkäisystä. Tämä johtuu siitä, että muutokset ovat monilta osin vain kosmeettisia. Lisäksi samalla hallitus on toteuttanut työlainsäädännön heikennyksiä, jotka voivat lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Lakimuutoksen tarkemmasta voimaantuloajasta ei ole vielä tietoa. Lue lisää SAK:n uutisesta. Työneuvoston ja yt-asiamiehen virat lakkautetaan Hallitus on valmistellut lainsäädäntöä työneuvoston ja yt-asiamiehen viran lakkauttamiseksi. Työneuvoston osalta tavoitteena on, että lausuntoasiat lakkautetaan kokonaisuudessaan ja työneuvoston toimivaltaan kuuluvat oikaisuvaatimusasiat siirrettäisiin mahdollisesti työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Yt-asiamiehen yhteistoimintalakiin perustuvat tehtävät siirrettäisiin työsuojeluviranomaiselle ja henkilöstörahastoja koskevat asiat siirrettäisiin patentti- ja rekisterihallitukselle. Hallituksen esitys on edelleen valmistelussa ja tavoitteena on, että se annettaisiin eduskunnalle helmikuussa 2026 ja lait tulisivat voimaan toukokuun alussa 2026. Valmistelu jatkuu vuodenvaihteen jälkeen. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Työaikaliitännäisten saatavien vanhentumis- ja kanneaikoihin muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työaikaliitännäisten saatavien kanneaikaa koskevan sääntelyn muuttamista valmisteleva työryhmän alkuvuodesta 2025 selvittämään työaikaliitännäisten ja tarvittaessa vuosilomaan liittyvien saatavien kanneaikaan liittyviä kysymyksiä. Asian taustalla on korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen oikeuskäytännössään omaksuma erilainen tulkintalinja työaikalain ja vuosilomalain kanneaikasäännösten soveltamisesta työehtosopimuksiin perustuviin saataviin. KKO:n tulkinnan perusteella työaikalain kanneaikaa on mahdollista soveltaa kaikkiin työaikaliitännäisiin saataviin riippumatta siitä, perustuvatko nämä työehtosopimukseen vai suoraan lakiin. Työtuomioistuin on vakiintuneesti soveltanut työsopimuslain viiden vuoden vanhentumisaikaa kaikkiin työehtosopimukseen perustuviin saataviin mahdollisesta työaikaliitännäisyydestä riippumatta. Työryhmän esitystä on valmisteltu virkamiesten ehdottaman kompromissin pohjalta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää työsuhteeseen perustuvien saatavien vanhentumis- ja kanneaikoja. Työryhmän esitys etenee lausuntokierrokselle oletettavasti alkuvuonna 2026. Työryhmän tavoitteena on laatia mahdollisimman yksimielinen muistio lausuntokierrosta varten. Tällä hetkellä sekä EK että SAK ja muut palkansaajaliitot ovat tukeneet työryhmän esitystä. Yritysten henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajaa alennetaan Henkilöstön hallintoedustusta koskevassa lainsäädäntöhankkeessa on kysymys yhteistoimintalain 2 §:n ja 5 luvun muuttamisesta. Hallituksen esitys etenee lausuntokierrokselle viimeistään alkuvuodesta 2026. Hallituksen esityksen keskeisenä tarkoituksena on muuttaa henkilöstön hallintoedustusta koskevien säännösten soveltamisalarajaa laskemalla sitä vähintään 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin nykyisestä 150 työntekijästä. Lisäksi luovuttaisiin nykyisestä sopimukseen perustuvasta henkilöstön hallintoedustuksesta yhteistoimintalain tasolla. Hallintoedustus tulisi lain soveltamisalalla toteuttaa jatkossa hallituksessa tai johtoryhmissä. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Palkka-avoimuusdirektiivi laitettava kansallisesti voimaan Palkka-avoimuusdirektiivi hyväksyttiin EU:ssa vuonna 2023. Direktiivin tarkoitus on vahvistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista naisten ja miesten välillä. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin edellyttämät muutokset voimaan viimeistään 7. 6. 2026. Direktiivin täytäntöönpanoon liittyen hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Toisin sanoen Suomen hallitus tekee vain sen, mikä on EU:n jäsenvaltiolle aivan pakollista, mutta ei yhtään enempää. Lue lisää SAK:n uutisesta. Alustatyötä koskeva direktiivi pantava täytäntöön Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan alustatyödirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Työryhmän työn pitäisi olla valmiina hallituksen esityksen muodossa vuoden 2025 loppuun mennessä, jonka jälkeen esitys lähtee lausuntokierrokselle. Direktiivi tulee olla kansallisesti täytäntöön pantuna 1.12.2026. Ministeriössä noudatetaan niin kutsuttua minimi-implementoinnin periaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että kansallisesti ei tulla esittämään alustatyöntekijöille parempaa suojaa kuin mitä direktiivin minimivaatimukset edellyttävät. Lue lisää SAK:n uutisesta. Työsuojelu Työsuojelun saralla asbestityön turvallisuutta parannetaan ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröintiin tulee muutoksia. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden rekisteröinti Työturvallisuuskeskukselle Lakiuudistus ei sisälly hallitusohjelmaan, vaan sen kolmikantainen käsittely on aloitettu jo edellisellä hallituskaudella. Lain tavoitteena on työsuojelun edistäminen. Uuden lain myötä työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevien tietojen rekisteröinti- ja luovutustehtävä siirtyy yksinomaan Työturvallisuuskeskuksen vastuulle. Keskeisimpänä sisältönä on edelleen työnantajan velvollisuus ilmoittaa työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä koskevia tietoja. Uudessa laissa ilmoitusvelvollisuus ei koske enää pienten, alle kymmenen työntekijän työpaikkojen työnantajia, vaan niiden osalta ilmoittaminen muuttuu vapaaehtoiseksi. Laki tulee voimaan 2.4.2026. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta. Asbestityön turvallisuutta parannetaan sääntelyä parantamalla Asbestityön turvallisuutta koskevaan sääntelyyn tulee parannuksia. Lakimuutoksilla pannaan osaltaan täytäntöön EU:n asbestidirektiivin muutokset. Tavoitteena on vähentää asbestille altistumista ja parantaa asbestityön turvallisuutta. Osa asbestityötä koskevan asetuksen muutoksista koskee kaikkea asbestityötä ja osa ainoastaan asbestipurkutyötä tai muita rajattuja toimintoja. Uusi asetus tiukentaa altistumisen raja-arvoa, lisää työntekijöiden kouluttamista ja ammattipätevyysvaatimuksia sekä tarkentaa ennakkoon tehtävän asbestipurkutyöilmoituksen sisältöä. Lisäksi täsmennetään työvälineitä ja niiden toimintakunnon varmistamista koskevaa sääntelyä. Uudistettu asetus tulee pääosin voimaan 21. 12. 2025. Työntekijöiden pätevyysvaatimuksien lisäämistä koskeva säännös tulee voimaan 1.1. 2026. Osassa uusia vaatimuksia on vuoden siirtymäaika. Lue lisää SAK:n uutisesta Koulutus Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun parantamiseksi aloitetaan kokeilu. Työantajille maksettava koulutuskorvaus lakkautetaan. Koulutuskorvaus lakkautetaan Työnantajille ei enää makseta koulutuskorvausta 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettuihin koulutuksiin. Vuonna 2025 toteutettavista edellytykset täyttävistä koulutuspäivistä voidaan kuitenkin edelleen maksaa koulutuskorvausta vuonna 2026. Koulutuskorvausta voivat nykyisin saada tietyt ei-verovelvolliset työnantajat, kuten kunnat, hyvinvointialueet, yliopistot, säätiöt ja yhdistykset. Valtiovarainministeriö on maksanut kalenterivuosittain hakemuksesta Työllisyysrahastolle sen määrän, jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön uutisesta. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu alkaa Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kehittämiseksi käynnistetään kokeilu, joka toteutetaan 1.1.2026–31.12.2033 välisenä aikana. Kokeiluun on valittu mukaan 40 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Toiminnanohjauksen kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua sekä mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen. Samalla kevennetään järjestämislupasäätelyä siten, että se vähentäisi koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon normitaakkaa ja hallinnollista työtä. Käytännössä kokeilussa olevat koulutuksen järjestäjät saavat itse päättää mitä tutkintoja ja tutkinnon osia he järjestävät. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön uutisesta. Maahanmuutto Hallitus kiristää kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtoja. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiin tiukennuksia Kansalaisuuslakia koskevat muutokset tulivat voimaan 17.12.2025. Lakimuutokset tiukentavat Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Muutokset liittyvät toimeentuloa ja nuhteettomuutta koskeviin edellytyksiin, henkilöllisyyden selvittämiseen sekä kansalaisuuden menettämiseen. Lue lisää sisäministeriön nettisivuilta. Pysyvän oleskeluluvan ehdot tiukkenevat Muutokset koskevat henkilöitä, jotka hakevat pysyvää oleskelulupaa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupaa (P-EU-oleskelulupa). Lakimuutoksen myötä pysyvän oleskeluluvan saamiseksi vaadittava asumisaika pitenee neljästä vuodesta kuuteen vuoteen. Lisäksi jatkossa hakijalla tulee olla riittävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria. Joissain tilanteissa pysyvän oleskeluluvan voisi saada jatkossakin jo neljän vuoden asumisajan jälkeen. Lakimuutosten arvioitu voimaantulopäivä on 8.1.2026. Lue lisää sisäministeriön uutisesta. Verotus Verotukseen tulee useita muutoksia vuonna 2026. Muun muassa perintö- ja lahjaveron alarajat nousevat ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu. Ansiotuloverotuksen kevennystä syövät muut muutokset Lähtökohtaisesti palkkaverotus kevenee vuodelle 2026. Palkkaverotuksen kevennyksen vaikutusta pienentää palkansaajan veronluonteisen työttömyysvakuutusmaksun nouseminen 0,3 %-yksiköllä. Lisäksi kevennyksen vaikutusta syövät useiden eri verovähennysten, kuten työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden, poistuminen. Palkansaajan korkeimpien marginaaliverojen alentaminen noin 52 prosenttiin keventää suurituloisten palkansaajien verotusta. Tarkemmin veroprosenttien muutoksista. Eläketulon lisävero kevenee Työeläkkeet nousevat indeksitarkistusten vuoksi 0,88 prosenttia vuonna 2026. Kansaneläkeindeksi taas nousee 0,47 prosenttia. Korkeimpien marginaaliverojen alentaminen koskee myös eläketuloja. Eläketulon lisävero kevenee sen alarajan noustessa 47 000 euron eläketulosta 60 000 euroon. Perintö- ja lahjaveron alarajat nousevat Verotettavan perinnön alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja verotettavan lahjan alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Perintö- ja lahjaverosta vapaan tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa korotetaan 4 000 eurosta 7 500 euroon. Perintöveron kymmenen vuoden maksuajalta perittävän koron marginaali alenee 3,5 prosentista kahteen prosenttiin. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousee hieman Vuonna 2026 kunnallisveroprosentti nousee 36 Manner-Suomen kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 7,57 prosenttiin, mikä +0,04 %-yksikköä enemmän kuin vuonna 2025. Kiinteistövero kiristyy yhteensä 26 kunnassa. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit vuonna 2026 ovat: Rakennukset: 1,18 % Maapohja 1,31 % Vakituinen asunto 0,51 % Muu kuin vakituinen asunto 1,26 % Lue lisää Kuntaliiton sivuilta. Luontoisetuarvot Ravintoedun kustannusten ylärajaa korotetaan 14,00 euroon (13,70 euroa vuonna 2025). Alaraja on 8,80 euroa (8,00 euroa vuonna 2025). Auton latausetu ei ole enää verovapaa 1.1.2026 alkaen. Muutos koskee työntekijän oman auton tai käyttöetuauton lataamista työpaikalla. Vapaassa autoedussa lataus sisältyy autoedun arvoon. Lue lisää Verohallinnon ohjeesta. Verovapaat päivärahat ja matkakustannusten korvaukset Verovapaan kotimaan kokopäivärahan määrä on 54 euroa (53 e vuonna 2025) osapäivärahan 25 euroa (24 e vuonna 2025) ja ateriakorvauksen 13,50 euroa (13,25 e vuonna 2025). Verovapaa kilometrikorvaus on 55 senttiä (59 senttiä/km vuonna 2025) kilometriltä. Lue lisää Verohallinnon ohjeesta. Kotitalousvähennys pysyy ennallaan Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa. Vähennysprosentti on 35 prosenttia ja palkkojen kohdalla 13 prosenttia. Vähennyksen omavastuu on 150 euroa. Öljylämmityksestä luopumiseen saa korotettua kotitalousvähennystä vuoden 2027 loppuun saakka. Lue lisää Verohallinnon ohjeesta. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut säädetään vähennyskelvottomiksi. Tämä koskee esimerkiksi ammattiliittojen jäsenmaksuja. Vähennysoikeus poistuu sekä työntekijä- ja työnantajapuolelta. Työttömyyskassalle menevä maksu tai sen osuus jäsenmaksusta on edelleen vähennyskelpoinen. Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistuu Työsuhdepolkupyörien verovapaus poistuu uusilta polkupyöräeduilta, joiden käyttöönotosta työnantaja ja työntekijä ovat sopineet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Ennen kyseistä ajankohtaa sovitut polkupyöräedut ovat verovapaita sopimuskauden loppuun saakka tai jos kyseessä on työnantajan ostama polkupyörä, enintään viiden vuoden ajan edun käyttöönotosta. Muun muassa elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 14 prosentin alv-kanta kevenee 13,5 prosenttiin 1.1.2026 alkaen. Muutos koskee muun muassa näitä tavaroita ja palveluita: elintarvikkeet ravintola- ja ateriapalvelut rehuaineet liikunta- ja kulttuuritoiminta, kuten urheilu- ja liikuntapalvelut, tapahtumien pääsyliput ja urheilutilojen käyttö kirjat (painetut ja sähköiset julkaisut) lääkkeet henkilökuljetukset majoituspalvelut. Lue lisää erilaisista veromuutoksista verohallinnon uutisesta. Virvoitusjuomien, väkevien alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotus kiristyy Virvoitusjuomaverotuksessa otetaan käyttöön uusi veroporrastus. Uusi porrastus jakaa juomia aiempaa tarkemmin juoman sokeripitoisuuden mukaan. Muutokset tulevat voimaan 1.4.2026. Väkevien alkoholijuomien alkoholivero nousee vuosina 2025–2027. Veronkorotukset ovat 1,3–1,8 prosenttia vuodessa, yhteensä 4,6 prosenttia. Tupakkavero nousee asteittain kuudessa erässä marraskuusta 2024 heinäkuuhun 2027. Korotukset ovat yhteensä keskimäärin 27,1 prosenttia ja ne koskevat savukkeita, kääretupakkaa, piippu- ja savuketupakkaa sekä sikareita ja pikkusikareita. Sähkösavukenesteet ja nikotiinipussit jäävät veronkorotuksen ulkopuolelle. Nuuskan ja nikotiinipussien verotonta matkustajatuontia rajoitetaan. Nuuskaa ja nikotiinipusseja saa tuoda toisesta EU-maasta verottomasti enintään 1 000 grammaa kerralla. Lue lisää alkoholiverosta. Lue lisää tupakkaverosta. Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvovero nousee Sähköautojen perusvero nousee 1.1.2026 alkaen. Täyssähköautojen vuosittainen ajoneuvoveron perusvero nousee 52,91 euroa. Muutos näkyy vuoden 2025 aikana lähetetyissä verolipuissa, jos niissä on vuoden 2026 veroa. Vähäpäästöisten ajoneuvojen perusvero nousee 1.1.2026 alkaen. NEDC-mittaustavan mukainen perusvero nousee, jos päästöt ovat 0-82 g/km. WLTP-mittaustavan mukainen perusvero nousee, jos päästöt ovat 0-102 g/km. Uusi perusvero on 29,10 senttiä päivässä eli 106,21 euroa vuodessa. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamista 170 eurolla kuukaudessa jatketaan vuoden 2029 loppuun. Lue lisää Traficomin sivuilta. Kaavamainen työhuonevähennys poistuu Palkansaajien kaavamainen työhuonevähennys poistuu. Vähennystä voi hakea vielä vuoden 2025 veroilmoituksella. Vaikka kaavamainen työhuonevähennys poistuu, muualta hankitun työtilan kustannukset ovat edelleen vähennyskelpoisia. Finanssialan bonukset muuttuvat osittain veronalaisiksi Pankin maksama asiakasbonus, -hyvitys tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva etu on 1.1.2026 alkaen veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy esimerkiksi yksityistalouden luottojen, talletusten tai sijoitusten määrän tai arvon perusteella. Esimerkiksi lainoista kertyneitä bonuksia ei voi jatkossa käyttää verovapaasti vakuutusmaksujen maksamiseen. Etu on verovapaata tuloa silloin, kun etu käytetään niihin palveluihin, palvelumaksuihin ja luottojen korkoihin, joista etu on kertynyt etua ei makseta rahana asiakas ei voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen. Muutos koskee ainoastaan finanssialan bonuksia. Yksityistalouden ostojen perusteella vähittäiskaupasta saatavat bonukset, alennukset ja hyvitykset ovat edelleen verovapaita.
Finnairin joululahja matkustamohenkilökunnalle on märkä rätti päin naamaa 22.12.2025 Valtionyhtiö Finnair ilmoitti 18.12.2025 avaavansa uuden välilaskullisen lentoreitin Helsingistä Melbourneen. Samalla kävi ilmi, että Bangkok-Melbourne-reitin matkustamohenkilökunnan työt aiotaan ulkoistaa kokonaisuudessaan AAP Aviation -yhtiölle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Finnair ei aio työllistää omaa, suomalaisilla työehdoilla työskentelevää, matkustamohenkilökuntaa Bangkok-Melbourne-reitillä. Samaan aikaan yhtiö kuitenkin lentää samalla reitillä omilla lentäjillä. – Finnairin päätös käyttää ulkoistettua matkustamohenkilökuntaa osoittaa, ettei yhtiö ole se vastuullinen toimija, jonka kuvan se haluaa työntekijöille ja asiakkaille antaa. Samalla yhtiö asettaa eri henkilöstöryhmät epätasa-arvoiseen asemaan: miesvaltainen lentohenkilöstö saa parempaa kohtelua kuin naisvaltainen matkustamohenkilöstö, Kokko toteaa. Finnairin johto on tehnyt päätöksen ilman, että se olisi käynyt minkäänlaisia keskusteluja nykyisen matkustamohenkilökunnan tai heitä edustavan ammattiliiton kanssa. Avoin keskustelu ja eri vaihtoehtojen tarkastelu ovat vakiintunut osa hyvää työmarkkinakäytäntöä ja nykyaikaista yrityskulttuuria, vaikka laki ei tässä tapauksessa keskusteluja vaatisikaan. Uutisen ajoitus asettaa Finnairin johdon toiminnan entistäkin kyseenalaisempaan valoon. Uutinen kerrottiin henkilökunnalle 18.12. Finnairin henkilöstökysely oli sulkeutunut vain muutamaa päivää aikaisemmin. – Henkilökunnan tyytyväisyys vaikuttaa Finnairin johdon palkitsemiseen, joten ei voi välttyä ajatukselta, että uutisen ajoituksella johto halusi varmistaa itselleen bonukset, Kokko sanoo. – Aina kun luulemme, että pohjakosketus on jo nähty, Finnair yllättää uudella tavalla aliarvioimalla omaa matkustamohenkilökuntaansa ja heidän ammattitaitoaan. Oman matkustamohenkilökunnan osaaminen on tunnetusti maailman huippua, mutta sitä ei yhtiö näköjään arvosta, Kokko sanoo.
AKT:n palvelut joulunaikaan ja vuodenvaihteessa 16.12.2025 AKT:n palvelunumerot vastaavat normaalisti jouluaaton aattona 23.12.2025 klo 9-15 ja seuraavan kerran maanantaina 29.12.2025 sekä tiistaina 30.12.2025 klo 9-15. Keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettuina 24.-26.12.2025 sekä vuodenvaihteen 31.12.2025-1.1.2026. Myös loppiaisena 6.1.2026 toimistot ovat suljettu. Jäsenpalveluneuvonta p. 09 6131 1244 Työsuhdeneuvonta p. 09 6131 1222 Jäsenten sähköinen asiointipalvelu eAsiointi palvelee 24/7. Henkilökohtaiseen asiointiin toimistoissa sinun tulee varata aika. Aluetoimistojen yhteystiedot täältä. AKT toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
SAK: Hallitus jatkaa päätöksillään köyhyyden syventämistä 12.12.2025 Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esityksiä, jotka kiristävät työttömyysturvan saamisen ehtoja ja leikkaavat toimeentulotukea. Lisäksi käsittelyssä on uusi tarveharkintainen yleistuki, joka korvaa Kelan maksamat työttömän perusturvaetuudet. – Eduskunnan käsittelyssä olevat esitykset tulevat voimaan tullessaan syventämään köyhyyttä, sillä ne kohdistuvat ryhmiin, joihin myös hallituksen aiemmat sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Kaikkein köyhimpien toimeentuloa leikkaa lisäksi hallituksen päättämä etuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen vuosiksi 2024–2027. Uudessa toukokuun alussa 2026 voimaan tulevassa yleistuessa otetaan muun muassa käyttöön tarveharkinta. Muutos merkitsee kiristystä työttömyysturvan saamisen ehtoihin nykyistä peruspäivärahaa saaville ja myös pitkän työuran tehneille työttömille. – Osa työttömyyskassoihin kuulumattomista henkilöistä voi jäädä työttömyyden kohdatessa yleistuen ulkopuolelle, varoittaa Väänänen. Tarveharkintainen yleistuki tulee olemaan jatkossa monen ikääntyneen työttömän työuran loppuajan toimeentuloturva. Näin käy, koska hallitus on aiemmin päättänyt poistaa työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset ja palvelut ikääntyneiltä pitkäaikaistyöttömiltä. Hallitus kiristää myös työttömyysturvan karensseja. Nykyinen muistutuksesta alkava neliportainen järjestelmä muutetaan kaksiportaiseksi. Työttömän työnhaun laiminlyönnistä tai ensimmäisestä virheestä seuraa jatkossa seitsemän päivän karenssi, joka tarkoittaa toimeentulon menettämistä seitsemäksi vuorokaudeksi. Toisesta laiminlyönnistä tai virheestä työttömyysetuus katkeaa toistaiseksi, kunnes työtön on ollut töissä tai palveluissa kuusi viikkoa. Työttömyysturvan karenssit johtaisivat hallituksen esityksen mukaan myös toimeentulotuen alentamiseen 20–40 prosentilla. Jo ensimmäisen kuukauden 20 prosentin leikkaus toimeentulotukeen tarkoittaa yksinasuvalle noin 116 euron leikkausta toimeentuloon. – Tällaisissa tilanteissa etuudensaaja saa niin sanotun tuplarangaistuksen, ensin työttömyysturva katkeaa ja sitten toimeentulotukea leikataan. Toimeentulotuen ehtojen kiristymisen lisäksi hallitus leikkaa tuen perusosan tasoa noin kahdella prosentilla. Perusosan leikkaus pienentää yhden hengen kotitalouden käteen jäävää tuloa noin 18 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan noin 15 euroa kuukaudessa. – Leikkaukset ovat isoja, kun toimeentulotuen varassa elävien toimeentulo on jo valmiiksi niukkaa. Pirjo Väänänen painottaa, että toimeentulotuen leikkaukset lisäävät edelleen lapsiperheiden heikkoa taloudellista tilannetta. Vaikka hallitus jättää lasten perusosat leikkausten ulkopuolelle sekä ehdottaa, että lasten ansiotulot ja vähäiset lahjat jäävät edelleen sellaisiksi tuloiksi, jotka jätetään huomioimatta tulona, kohdistuu aikuisille tehtävät leikkaukset koko perheen tilanteeseen. – Lapsiperheköyhyydellä on tutkitusti pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia negatiivisia vaikutuksia. Erityisen huolestuttavana SAK:n Väänänen pitää eri etuusleikkausten kokonaisvaikutusta ja kohdentumista samoihin ihmisiin, mistä on huomauttanut myös sosiaali- ja terveysministeriö vaikutusarviossaan. – Vaarana on, että työttömyysturvan velvoitteiden ja seuraamusten kiristäminen lisää yhä useamman työttömän toimeentulotuen tarvetta. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät myös ilman riittävää viimesijaista sosiaaliturvaa.
”Työsopimuslain heikennys pyyhkäisee historiaan vuosikymmenten oikeuskäytännöt – varmuutta työsuhdeturvan tulevaisuudesta ei ole” 11.12.2025 – Työsopimuslain heikennyksellä pyyhkäistään historiaan vuosikymmenten keskeinen oikeuskäytäntö, eikä varmuutta työsuhdeturvan tulevaisuudesta ole olemassa. Perustuslakivaliokuntakin on omassa lausunnossaan ottanut tämän epävarmuuden lisääntymisen esille, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä. Tämä merkitsee, että hallituksen lakiesitys työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevasta lainsäädännöstä etenee tänään 11. joulukuuta valiokunnasta eduskuntaan. Irtisanomisen helpottaminen on jatkoa lakimuutoksille, joilla määrätietoisesti heikennetään työntekijöiden asemaa. Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan jo vuoden 2026 alussa. – Lakiuudistuksen työllisyysvaikutuksista ei edes ole luotettavaa arviota. Hallitus itsekin arvioi ne suuruusluokaltaan pieniksi, Ismo Kokko alleviivaa. Työlainsäädännön heikennyksiä hallitus on perustellut laajasti positiivisilla työllisyysvaikutuksilla. Hallituksen oman esityksen mukaan irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutusta ei olemassa olevan tutkimustiedon perusteella voida arvioida luotettavasti, koska tutkimusnäyttö ei ole selvää. Hallitus itse toteaa esityksessään, että työllisyysvaikutukset ovat suuruusluokaltaan maltillisen pieniä. Voi siis todeta, että kyseessä on vain työsuhdeturvan heikennys työntekijän tappioksi ja vastaavasti työnantajan eduksi. – Esitys tehdään tilanteessa, jossa hallituksen tulisi keskittyä työntekijöiden luottamuksen palauttamiseen. Taloutta ei saada kasvuun, kun työntekijöiden asemaa vain heikennetään, toteaa Ismo Kokko. SAK:n tuore kysely luottamushenkilöille kertoo, että henkilöperusteiset irtisanomiset eivät ole harvinaisia. Kuljetusalalla ne ovat keskimääräistä yleisimpiä. Niistä työpaikoista, joilla irtisanomisia oli tapahtunut, 39 prosenttia vastaajista kertoi niiden johtaneen erimielisyyteen työnantajan kanssa. Erimielisyydet olivat yleisimpiä kuljetusalalla (57 prosenttia). Irtisanomisia helpottavasta lakihankkeesta on kyselyn mukaan keskusteltu lähes puolella (48 %) työpaikoista ja keskustelun sävy on ollut lähes yksinomaan kielteinen (94 %). Se heijastaa työntekijöiden laajaa huolta irtisanomissuojan heikkenemisestä. Tiedot perustuvat SAK:n kyselyyn, johon vastasi 1000 SAK:laisten alojen luottamusmiestä.
PHT: ”Ministeri Kaisa Juuso on päättänyt lakkauttaa työikäisten hyvinvointia edistävän toiminnan” 11.12.2025 Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt leikata Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n avustusta tälle vuodelle ja lakkauttaa sen kokonaan. Kyse on uudenlaisesta elintapaohjauksesta, jolla on tutkitusti ollut positiivisia vaikutuksia työikäisten hyvinvointiin. Päätös osoittaa PHT:n mukaan sosiaali- ja terveysministerin lyhytjänteistä näkemystä työikäisten tarvitsemasta tuesta työ- ja toimintakykyynsä mutta myös sen, että tiettyä, erityisesti palkansaajajärjestötaustaisia toimijoita halutaan rangaista. Sen lisäksi, että päätös osoittaa harkintakyvyttömyyttä, on se toteutettu huonoa hallintotapaa noudattaen. Mitään perusteluja päätökselle ei ole esimerkiksi annettu. PHT ry:ssä mietitään jatkotoimia päätöksen pohjalta. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on terveyden edistämisen järjestö, joka järjestää edullisia ja vaikuttavia hyvinvointikursseja työikäisille sekä lapsiperheille. PHT on myös AKT:n tärkeä yhteistyökumppani.
Kuljetusliitot KL: Työvoiman riisto Suomessa on saatava loppumaan 8.12.2025 Paavo Teittisen tänä syksynä julkaistu teos, Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen, paljastaa karun todellisuuden – ulkomaalaisia työntekijöitä on Suomessa alistettu pakkotyöhön ravintoloissa, siivouspalveluissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsätöissä. Työehdot ovat olleet mielivaltaisia, työturvallisuus puutteellista ja työnantajan painostuksesta yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan on katkaistu. Tätä kaikkea viranomaiset ja poliitikot katsovat sormiensa läpi, ja siten syntyy varjoyhteiskunta, jossa hyväksikäyttö rehottaa ja ihmiskauppiaat jatkavat kannattavaa liiketoimintaansa. Työntekijöiden riisto on löytänyt paikkansa kuljetusalaltakin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on mm. nostanut AKT-lehdessä esiin kuljetusalalla toimivan Cofund-yritysryppään, jossa on käytetty kyseenalaisia henkilöstövuokrausjärjestelyjä, ja joissa työntekijöitä -erityisesti velkaantuneita henkilöitä- on värvätty yhtiömiehiksi kommandiittiyhtiöihin. Työn tekemisestä on maksettu alle alan työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Työntekijät ovat kertoneet tekevänsä jopa 72 tuntisia työviikkoja ja asumisesta autoissa. Lisäksi on ilmennyt veronkiertoa, eriskummallisia ”korvausten” maksujärjestelmiä ja sopimusten epäselvyyksiä. – Kun valvonta on puutteellista ja lainsäädäntö ei aseta riittäviä velvoitteita, syntyy tilanne, jossa työntekijöiden oikeuksia poljetaan järjestelmällisesti ja tulee se laajenemaan entisestään eri aloille ja henkilöstöryhmiin, toteaa Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen. Kuljetusliitot KL vaatii tilanteen korjaamiseksi mm. seuraavia toimenpiteitä: Alipalkkauksen kriminalisointi – alipalkkaus ja työehtojen räikeä polkeminen on saatava rikoslain piiriin. Tehostettu viranomaisvalvonta ja resurssit – viranomaisille on annettava riittävät keinot ja resurssit puuttua väärinkäytöksiin. Ammattiliittojen kanneoikeus – liitoille on annettava oikeus ajaa työntekijöiden etuja oikeudessa siten, ettei yksittäinen työntekijä joudu leimatuksi. Yritysten yhteiskuntavastuu ja vastuulliset kuljetusketjut – tuotantoyritysten tulee olla vastuussa myös siitä, että sen käyttämät kuljetusyritykset toimivat pelisääntöjen mukaan. Kuljetusliitot KL korostaa, että työntekijöiden hyväksikäyttö ei ole kilpailuetu, vaan rikos ihmisarvoa vastaan. Epärehellisten yritysten toiminnasta kärsivät myös rehelliset elinkeinoelämän toimijat. – Meidän on yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kesken varmistettava, että työelämä perustuu reiluihin pelisääntöihin – ei työntekijöiden riistoon, Lehtinen painottaa. Lisätiedot: Markku Lehtinen, puheenjohtaja Rautatiealan unioni RAU ry ja Kuljetusliitot KL ry, 050 336 8006 Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä. yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.
Orpon hallitus saksi vastoin virkaesitystä työelämän perusoikeuksien rahoituksen 5.12.2025 Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty poliittisella päätöksellä ja esityksen vastaisesti muille järjestöille. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit – lähes kaikilta osin jopa hyvin tai erittäin hyvin. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalainen työelämän ihmisoikeusjärjestö, joka on saanut kiitosta tuloksekkaasta ja kustannustehokkaasta työstään. – Järjestön työ ja hakemus ovat vastanneet rahoittajan asettamia standardeja. Paljon poliitikkojen päätöksestä kertoo, että rahoitusesityksen valmistellut ja esitellyt virkahenkilö ulkoministeriöstä on jättänyt asiaan eriävän mielipiteen. Esittelijä on katsonut, että avustukset SASKille tulisi myöntää rahoitusesityksen mukaisesti, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. – Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut. Poliittinen ohjaus on tässä päätöksessä ollut poikkeuksellisen räikeää ja rapauttaa luottamusta järjestöjen tasaveroiseen ja lainmukaiseen kohteluun. SASKin ja sen kumppaneiden avulla esimerkiksi Kolumbiassa kotitaloustyöntekijät ovat saaneet 8-tuntisen työpäivän ja oikeuden ylityökorvauksiin ja yölisiin. Kotitaloustyöntekijöitä Kolumbiassa on noin 700 000 ja valtaosa heistä on naisia. – Tämä on yksi esimerkki työstä, jota SASK tekee maailmalla. Perusoikeuksia työntekijöille, lapsityövoiman ja pakkotyön poistaminen ja oikeus vaikuttaa omiin työehtoihin ovat ilmeisesti kokoomuksen ja sen hallituskumppaneiden mielestä vääränlaista työtä, Jarkko Eloranta toteaa. Orpon hallituksen asenne työntekijöihin, heidän oikeuksiinsa ja etuihinsa sekä heitä edustaviin ammattiliittoihin on poikkeuksellisen nuiva, jopa vihamielinen. – Työelämän perusoikeuksien edistäminen on Suomen, suomalaisten yritysten ja työntekijöiden etu. SASKin rahoituksen leikkaamisessa tuntuukin olevan kyse syvästä ideologisesta vastenmielisyydestä työntekijöitä ja heitä edustavia ammattiliittoja kohtaan. SAK:n alkuperäinen tiedote löytyy täältä.
Järjestöjen valtionapupäätökset: Merkittävä leikkaus työelämän ihmisoikeustyöhön 5.12.2025 Ulkoministeriön tuore rahoituspäätös heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävää työtä maailmalla. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusta seuraavalle nelivuotiskaudelle leikataan merkittävästi nykytasoon verrattuna. SASKille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus, kun haettu rahoitus oli 22,5 miljoonaa neljäksi vuodeksi. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa. SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti, lähes 40 prosenttia. Lähes 6,5 miljoonaa euroa SASKille myönnetystä rahoituksesta oli virkahenkilöstön esityksen jälkeen siirretty muille järjestöille poliittisella päätöksellä. Virkahenkilöstön mukaan SASKin hakemus täytti ohjelmatuen kriteerit – lähes kaikilta osin jopa hyvin tai erittäin hyvin. Päätöksen valmistelija ja esittelijä ulkoministeriössä ovat jättäneet rahoitusmyönnöstä eriävän mielipiteen. Esittelijä katsoo, että avustukset SASKille tulisi myöntää esittelijän rahoitusesityksen mukaisesti. Valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut. – Mistä johtuu, että yhden järjestön kohdalla virkahenkilöstön päätös on sivuutettu näin räikeällä tavalla? kysyy SASKin hallituksen puheenjohtaja Ismo Kokko. Hallitus on päättänyt painottaa kaupan ja kehityksen yhdistävää kehitysyhteistyötä korostaen yritysten roolia kehitysyhteistyössä. – SASKin työllä vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia yhteistyössä yritysten ja ammattiliittojen kanssa. Siksi on suorastaan hallituksen omien periaatteiden vastaista leikata tästä työstä, jota tehdään kaupan ja kehityksen rajapinnassa, sanoo SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja. YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 8 ei päästä, jos huomiota ei kiinnitetä talouskasvun ja työpaikkojen määrän ohella työpaikkojen laatuun. Parempi työelämä ja riittävä toimeentulo vahvistavat kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia ja taloutta. SASKilta leikkaaminen haittaa laadukkaiden työpaikkojen syntyä ja heikentää sitä kautta yhteiskuntien vakautta. Vakaa toimintaympäristö takaa paremmat menestymisen edellytykset myös kauppaa käyville suomalaisille yrityksille. Tavoitteeseen pääsemiseksi SASK muun muassa tarjoaa suomalaisille kehitysrahoitusorganisaatioille työkaluja sen varmistamiseksi, että ihmisarvoinen työ toteutuu Suomen rahoittamissa yksityisen sektorin kehityshankkeissa. Myös ulkoasiainvaliokunta huomioi työelämän perusoikeudet mietinnössään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta, joka linjaa Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Valiokunta totesi, että työntekijöiden perusoikeudet on huomioitava selonteon toimeenpanossa. – Nyt näin ei näytä olevan. SASKiin kohdistuvien leikkausten myötä panostus työelämän perusoikeuksien parantamiseksi heikkenee merkittävästi, Kivioja toteaa. SASKin työllä on myös kansan tuki. SASKin tänä vuonna toteuttavan kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat pääosin positiivisesti työntekijöiden oikeuksien puolesta tehtävään ihmisoikeustyöhön kehittyvissä maissa. Ammattiyhdistysliike nähdään yhteiskuntia vakauttavana tekijänä. Alkuperäinen tiedote löytyy SASKin sivuilta täältä.