AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi puheessaan AKT:n valtuustolle, että palkansaajien ostovoima on tänä vuonna kasvanut jo toista vuotta peräkkäin. Hän muistutti edellisen tes-kierroksen lähtökohdista, jossa palkansaajien ostovoima oli romahtanut.

– Lähdimme vuosi sitten työehtosopimuskierrokseen sillä tavoitteella, että vuosina 2022 ja 2023 syntynyt ostovoimakuoppa saadaan kurottua umpeen. Tavoite ei ollut helppo, eikä tukea ainakaan valtiovallan taholta tullut, Ismo Kokko kertoo.

Nyt näkymä on se, että palkansaajien ostovoima palautuu vuoden 2020 tasolle ensi vuoden aikana. Keskeisinä syinä ovat olleet ennen kaikkea työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset sekä inflaation hidastuminen.

– Olemme siis saavuttamassa työehtosopimuskierroksen tavoitteemme ostovoimakuopan kuromisesta kiinni –  joistain epäilyistäkin huolimatta. Olennaista on ymmärtää, että palkankorotukset ja työehdot eivät tipu taivaasta. Ne tulevat ammattiliittojen neuvottelujen ansiosta, ja ovat nyt sekä jatkossa kovan työn takana, Kokko sanoo.

Nyt tilanne näyttää siltä, että seuraava työehtosopimuskierros käydään joko vuoden 2027 tai 2028 talvella. AKT:lla ei tämänhetkisessä tilanteessa ole kiirettä uusiin neuvotteluihin. 

– AKT:n näköpiirissä ei ole tällä hetkellä syitä, jonka vuoksi kannattaisi käyttää kahden vuoden jälkeistä irtisanomisoptiota ja irtisanoa sopimuksia päättymään talvella 2027. Suomessa ei nykyhallituksen jäljiltä talous edelleenkään kasva ja työllisyystilanne on rehellisesti sanottuna heikko. Näin neuvotteluasetelma ei välttämättä suosi työntekijäosapuolta.

Kysymys seuraavasta kierroksesta muuttuu kuitenkin ajankohtaiseksi ensi vuoden syksyllä, kun teknologiateollisuuden sopimuksen irtisanomismahdollisuus tulee eteen syyskuun lopussa 2026. 

– Mikäli teknologiateollisuuden sopimus irtisanotaan, on mahdollista, että muut työnantajat seuraavat perässä. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että neuvottelukierros käytäisiin juuri eduskuntavaalien alla ja miten se vaikuttaisi neuvotteluihin, on riski molemmille osapuolille, Kokko sanoo.

Teksti: Sini Silvàn Kuva: Anne-Maarit Valli

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kahtena peräkkäisenä vuotena tehnyt kyselyn paikallisliikenteen kuljettajille vessa-asioihin liittyen. Tuorein kysely on tehty syys-lokakuussa. Kyselyn tuloksia käsiteltiin tuoreeltaan AKT:n valtuustossa 18.–19. marraskuuta. Asia herätti kokouksessa paljon huomiota.

– Meidän toimillamme on saatu selkeästi parannusta aikaan, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo tyytyväisenä.

Linja-autonkuljettajien työehtosopimuksessa on erityinen määräys, että vessaan on päästävä minimissään neljän tunnin välein. Vuonna 2024 jopa puolet (51 prosenttia) kyselyyn vastanneista paikallisliikenteen kuljettajista kertoi, että tosiallista mahdollisuutta päästä vessaan ei ollut. Nyt prosenttiosuus oli tippunut 34 prosenttiin.

Edelleen on todella suuri määrä kuljettajia, joille vessassa käynti on suuri ongelma. Nyt kuitenkin nähdään, että asiaan voidaan vaikuttaa.

– Edellinen kysely vuonna 2024 paljasti työpaikkoja, joissa ongelmia oli tietyillä paikallisliikenteen linjoilla. Näillä työpaikalla on pidetty katselmuksia yhdessä työnantajan, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. On selvitetty, miten tilannetta voidaan parantaa. Uusintakyselystä voidaan todeta, että tällä on ollut merkitystä, Blom sanoo.

Oulussa ja Lahdessa ollaan jo ottamassa käyttöön AKT:n suosittelema malli, jossa kunnat ja kaupungit toteuttavat vessat – ja kilpailutuksessa linjat voittaneet liikennöitsijät maksavat sopimusten mukaan niiden käytöstä. Kyselyn avoimissa vastauksissa tämä sai kiitosta ’’Lahdessa on tulossa uusia vessarakennuksia useille päättäreille, mikä on hyvä juttu’’.

– Työpaikoilla on myös käyty keskustelua, että liikenteen tilaajilta tulleet aikataulut ovat äärimmäisen tiukkoja. Työnantajien linja on ollut se, että jos vessaan täytyy mennä, kuljettajat voivat sen tehdä pelkäämättä sanktioita siitä, jos linja myöhästyy, Blom kertoo.

Vessaongelma on silti yhä monen kuljettajan arkea. Ongelmana on edelleen se, että vessoja ei ole, aikataulut ovat kireitä ja jos vessa löytyy, se ei ole siisti.

Kyselyn avoimissa vastauksissa kuljettajat kertoivat ”hullunkireistä aikatauluista” ja arvioivat, että aikatauluja suunnittelevat eivät ole tehneet minuuttiakaan käytännön työtä. Joku kuljettaja kuvailee tilannetta niin, että ”aivan kuin olisimme tuulen huuhtomia roskia”. Moni kuljettaja toteaa, että on valittava, myöhästyykö tietoisesti tai yrittääkö ajaa ”kupla otsassa”. Osa wc-tiloista on niin karmeassa kunnossa, ettei niissä voi asioida. Naisille puskapissa-ratkaisu on kaikkein hankalin. Myös kädet pitäisi päästä pesemään.

WC-ongelmia kuitenkin yritetään aktiivisesti ratkoa. Työehtosopimuksessa on myös kirjaus, että jos tosiasiallinen mahdollisuus käydä vessassa ei toteudu, löytyy malli, jolla toimia. Ensimmäinen asia on se, että kuljettaja ilmoittaa tilanteesta työnantajalle tai luottamusmiehelle. Myös epäsiisteistä vessoista on tärkeää ilmoittaa.

Taukopaikkakysely toteutettiin AKT:n ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n yhteistyönä. Kyselyyn vastasi noin 800 paikallis- ja lähiliikenteen linja-autonkuljettajaa.

Lue lisää aktlehti.fi: Linja-autonkuljettajien vessaongelmissa käänne parempaan

Kuva: Tero Pajukallio

AKT:n hallitus valitsi useista hakijoista yksimielisesti uudeksi edunvalvontapäälliköksi Vesa Mikkolan.

Mikkolalla on taustaa vuodesta 2006 ilmailuhuoltomiehenä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.  AKT:n sopimusalan pääluottamusmiehen tehtävässä hän on toiminut vuodesta 2011 alkaen. Viimeisimpänä työpaikkana Swissport Finland Oy. Kokemusta on myös työsuojeluvaltuutetun tehtävistä sekä ammattiosaston eri tehtävistä.

Mikkola on ollut myös AKT:n hallituksen jäsen kesäkuusta 2018 alkaen. Hän on toiminut myös työehtosopimusneuvotteluissa yhtenä säiliö- ja öljytuotealan neuvottelijoista. Lisäksi hän on ollut AKT:n viestintävaliokunnan puheenjohtaja viimeiset kaksi vuotta.

Mikkolan valintaan vaikutti hänen vahva osaamisensa. Tehtävässä on etua siitä, että tuleva edunvalvontapäällikkö tuntee monipuolisesti niin kentän tilannetta kuin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton toimintaa.

– Olen hyvin otettu tästä luottamuksesta, otan tämän isona haasteena. Tiedän, että työtä on paljon. Päällimmäisenä on tyytyväisyys, että hallitus ja liiton johto uskovat tekemiseeni, Vesa Mikkola kertoo tuoreeltaan valinnan jälkeen.

Uusi edunvalvontapäällikkö valittiin, koska tehtävässä tällä hetkellä toimiva Harri Pasanen jää eläkkeelle vuonna 2026.

– Vuoden alusta lähdemme yhdessä Harri Pasasen kanssa tekemään töitä ja siirryn siitä jatkamaan tehtävässä itsenäisesti. Tässä on niin paljon hiljaista tietoa, mitä pitää saada itselleen ensimmäisten kuukausien aikana. Olen kuitenkin siinä hyvässä asemassa, että tunnen taloa.

– Työnkuva tulee olemaan todella mielenkiintoinen, olen tästä aivan innoissani, Mikkola tiivistää.

Hallitus antoi henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lakiesityksensä tänään torstaina eduskunnalle. Niin sanotun potkulakiesityksen mukaan työntekijän irtisanomiseksi ei tarvittaisi jatkossa painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittäisi. 

Lakiesitykseen on tullut muutamia parannuksia aiempiin luonnoksiin verrattuna. Esimerkiksi alisuoriutumista irtisanomisperusteena koskeva erillinen säännös on poistettu. Myös hallituksen aiemmin esittämät lievennykset varoituskäytäntöihin ovat jääneet esityksestä pois. 

SAK:n juristi Katariina Sahlberg korostaa, että parannuksista huolimatta lakimuutokset tulevat silti merkittävästi heikentämään työntekijän turvaa. 

– Orpon hallituksen esitys toisi lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään. SAK vastustaa siksi esitystä jyrkästi. 

Muutaman heikennyksen hylkäämisestä huolimatta esitys ylittää edelleen sen, mitä Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu. 

– Lakiesitys ei ainoastaan poista viittausta painavaan syyhyn, vaan se sisältää muitakin huononnuksia. Nykyisin työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Hallitus haluaa esityksellään kumota tämänkin säännöksen pääosiltaan, Katariina Sahlberg sanoo. 

Orpon hallitus on jo tehnyt useita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Lisää on edelleen tulossa. Hallituksen valmistelussa ovat esimerkiksi heikennykset määräaikaisiin työsuhteisiin, irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuteen sekä lomautusilmoitusaikaan. 

– Hallituksen viimeisimpiä kurjistamiskeksintöjä on siirtää päätösvalta säästövapaan pitämisen ajankohdasta työntekijältä työnantajalle. Lisäksi hallitus selvittää parhaillaan, miten jopa työntekijöiden yksityisyyden suojaa voitaisiin heikentää, Sahlberg huomauttaa. 

Kokonaisuudessaan hallituksen tekemät muutokset työehtoihin tulevat vaikuttamaan Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään ennätyksellisen negatiivisesti. Hallituksen tavoittelemaan työllisyyden kasvuun niillä sen sijaan on korkeintaan epävarmat vaikutukset. 

– Suomen työllisyyden kehityssuunta on Orpon-Purran hallituskaudella ollut surkea. Hallituksen pitäisi vähitellen ymmärtää, että työntekijöiden elämää vaikeuttamalla talous ei käänny kasvuun, juristi Katariina Sahlberg toteaa. 

– Meille, jotka reissussa ollaan ja autoissa asutaan, taukopaikkatilanne varsinkin pääkaupunkiseudulla on huono, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Janne Karhiaho kertoo.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto edustaa ammattiliittona raskaan liikenteen kuljettajia. Raskaan liikenteen taukopaikoista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on pulaa. Erityisesti yön yli ajaville kuljettajille rekkaparkeilla ja huoltoasemilla on iso merkitys.

Koko Suomessa ympäri vuorokauden avoinna olevien huoltoasemien verkosto harvenee. Yövuoroa ajavat kuljettajat joutuvat ajamaan pitkiä matkoja ilman vessakäyntejä ja mahdollisuutta peseytymiseen.

HCT-yhdistelmillä ei yksinkertaisesti mahdu jokaiselle huoltoasemalle. Tämä tarkoittaa myös haastetta sille, että on mahdollista noudattaa ajo- ja lepoaikoja, pysyä aikataulussa ja löytää tarvittava parkki- tai yöpaikka.

– Erityisen paha tilanne on autossaan yöpymään joutuvilla kuljettajilla ja varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa ei kohta ole lainkaan paikkoja yöpyä auton kanssa, sanoo AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.

Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja ja AKT:n hallituksen jäsen Janne Karhiaho kertoo, että kuljettajille ikäviä uutisia ovat olleet esimerkiksi se, että vitostiellä Kuortin ja Juvan ABC-huoltoasemien 24h-aukioloaika loppuu ja paikat menevät jatkossa kiinni puolilta öin.

– Varsinkin Juva on risteyspaikka, missä kuljettajia yöpyy paljon ja yövuorolaiset ovat käyneet tauolla. Juva on myös vaihtopaikka pohjoisesta etelään tulevalle liikenteelle.

– Koko ajan niitä fasiliteettejä tarvittaisiin lisää. Tilaa autoille pitäisi olla lisää ja mielellään niitä palveluita, että pääsisi pesulle. Nyt kun noudatetaan ajo- ja lepoaikoja pitää olla paikkoja missä pötkötetään, Karhiaho kuvaa.

Valaistuilla rekkaparkeilla on merkitystä myös turvallisuuden kannalta. Suomessakin tapahtuu polttoainevarkauksia, kuormat saavat olla vielä aika rauhassa. Karhiaho kertoo, että valaistuilla ja vartioiduilla parkkialueilla tilanne on hallitumpaa.

Pääkaupunkiseudulla rekkaparkkien tilanne on heikoin. Myös valtakunnan mittakaavassa ympäri Suomen kenttätilaa tarvittaisiin enemmän. HCT-yhdistelmien kanssa ei edes mahduta mihin tahansa.

– Kun mennään karkeasti iltaseitsemästä eteenpäin, parkkipaikan saaminen on aivan tuurikauppaa. Rupeavat huoltoaseman pihat olemaan täynnä, Karhiaho kertoo.

AKT:n viesti on, että kaavoitukseen on saatava vauhtia, rekkaparkkeihin tarvitaan myös kuntien ja ELY-keskusten tukea. Kuljettajien työaikalainsäädäntö edellyttää tauon pitämistä neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen. Taukopaikkoja tarvitaan, että taukojen pitäminen onnistuu lain mukaan.