”Tavoitteena on aina nolla työtapaturmaa vuodessa, mutta tällä alalla se on valitettavan vaikea saavuttaa”, Finnsteven Vuosaaren varapääluottamusmies Timo Lampi kertoo.

Satamien työturvallisuusviikkoa vietetään tänä syksynä 6.-10.10.2025. Teemana on ´Satama – yhteinen työpaikka´. Suomen satamissa on runsaasti eri toimijoita, joiden yhteistyötä tarvitaan. AKT on yhteistyökumppanina mukana Satamaoperaattoreiden järjestämässä Satamien työturvallisuusviikossa yhdessä Suomen Satamat ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n kanssa.

”Liukastumiset ja kaatumiset työpaikalla ovat talvella pahimpia työturvallisuusriskejä. Talvella ahtaajilla on käytössään kitkapohjalla olevat turvakengät, joilla voi välttyä pahimmilta tapaturmilta. Nastakengät otettiin testikäyttöön toissa talvena ja kokeilua laajennettiin viime talvena, joka on parantanut tilannetta. Tapaturmien riskiä on saatu alemmaksi, kun on kuunneltu työntekijöitä mitä voisi tehdä toisin tapaturmien välttämiseksi, esim. miten kenttäalueiden aurausta ja liukkaudentorjuntaa voisi parantaa.” Finnsteven varapääluottamusmies Timo Lampi sanoo.

Työperäisen hyväksikäytön ongelma ei ole missään nimessä uusi. Sen karmeus nousi julkisuuteen Paavo Teittisen tuoreen kirjan Pitkä vuoro ilmestyttyä.

– Kiitos medialle, joka on asioita pöyhinyt, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi. Se, mitä ei ole tapahtunut on lainsäädännön rakentaminen, jolla asiaa voisi estää. 

Luottamusmiesten tieto: tessejä rikotaan

Eloranta toi esiin myös SAK:n luottamusmiesbarometrin. Luottamusmiehiltä on säännöllisesti kysytty, ovatko työnantajat rikkoneet työehtosopimuksia.

– Luottamusmiehet ovat vastanneet kyllä, tessejä on rikottu. Esimerkiksi kuljetusalalla jopa 40 prosenttia luottamusmiehistä kertoo, että heidän työpaikallaan jotain säännöstä on kierretty tai rikottu. Kun tämä on tapahtunut järjestäytyneissä työpaikoissa, on hyvä miettiä, mikä tilanne on työpaikoissa, joissa ei olla järjestäytyneitä, Eloranta sanoo.

SAK ja sen liitot ovat jo pitkään liputtaneet alipalkkauksen kriminalisoinnin puolesta. Keinopaketissa on myös tilaajavastuun petraaminen, samoin kuin hankintalain täsmentämisen. Niin aluehallintoviranomaiset kuin poliisi tarvitsevat riittävät resurssit. 

– Yhden AVI:n tarkastajan lisääminen ei riitä, tarvitaan kymmenien miljoonien panostukset, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi. Ongelman mittaluokka on massiivinen.

”Tämä on suoranaista riistoa”

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo, että työperäisen hyväksikäytön kanssa on taisteltu jo parikymmentä vuotta.

– Tämä on suoranaista riistoa, eikä näytä, että se haluttaisiin oikeasti kuriin. Alihankintaketjuissa erityisesti ulkomaiset työntekijät ovat hyväksikäytön kohteena. 

Palonen kertoo, että kun AVI:n kanssa asioita on tutkittu, niin ulkomailta Suomeen lähetettyjen työehdoissa väärinkäytöksiä on jopa 85 prosentissa tutkituista tapauksista. Kyseessä on siis enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Valvonnan ei pitäisi kuulua työntekijäjärjestölle, mutta olemme perustaneet kansainvälisen työyksikön. Tarkoitus on olla pelotteena ja auttaa yrityksiä, jotka haluavat toimia rehellisesti, Palonen kertoo.

Työmailla käyttöön otetut työntekijöiden veronumerot ja työntekijän tunnistekortti ovat pieniä parannuksia tilanteeseen. 

Iso ongelma on, ettei työehtoja rikkonutta työnantajaa odota juuri minkäänlaiset sanktiot. Pahin rangaistus kiinni jäädessä on se, että työnantajan on maksettavat tessin mukaiset saatavat. Kiinnijäämisen riski on todella pieni.

Tilaajalle todellinen vastuu

Todellinen taloudellinen tilaajavastuu haluttaisiin alkuperäiselle tilaajalle, joka vastaisi koko alihankintaketjusta. 

– Kun rahasäkki on tilaajalla, sillä on täydet mahdollisuudet toteuttaa asiat, Palonen totesi.

Hän uskoo, että tilaajavastuuta kasvattamalla alihankintaketjut lyhenisivät. Sillä olisi positiivinen vaikutus myös työntekemisen laatuun.

Maahanmuuttajat hallituksen toimin entistä riippuvaisempia työnantajasta

PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen muistuttaa, että nykyhallitus on itse asiassa pahentanut tilannetta tai asettanut kaikki maahanmuuttajataustaiset entistä riippuvaisemmaksi omasta työnantajasta, kun on asetettu rajoja esimerkiksi sille, miten nopeasti on löydettävä uusi työpaikka.

– Maahanmuuttajat pitävät tosi kovasti kiinni omasta työpaikastaan, eivätkä uskalla pitää puoliaan, kun pelko on, että he joutuvat poistumaan maasta. Monet hallituksen toimet ovat nimenomaan heikentäneet tilannetta. Työnantajalla entistä suurempi mahdollisuus toimia niin kuin tykkää.

Alipalkkauksen kriminalisointi onnistuu tessien pohjalta

SAK:n liitot näkevät, että yksi olennaisista keinoista on alipalkkauksen kriminalisointi. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi vahvistaa, että alipalkkauksen kriminalisoinnin pohjana voivat olla myös työehtosopimukset, minimipalkkalakia ei vaadita. Myös ammattiliittojen yhteinen kanneoikeus on yksi tapa päästä ajamaan työntekijöiden asiaa. Lisäksi esimerkiksi veronumeron käytön laajentaminen useammalle alalle voi olla hyvä ratkaisu.

Ongelmassa on kysymys miljoona jopa miljardiluokan rahoista. Jatkuu niin kauan kuin joku hyötyy. Se jatkuu, ellei siihen puututa.

– Kiinnijäämisen riskiä pitää kasvattaa ja sanktioita koventaa, Eloranta tiivistää.

– Kun työperäinen hyväksikäyttö laajenee, paine kasvaa myös suomalaisten työehtoihin. 

SAK:n esiin nostamasta keinovalikoimasta esimerkiksi niin alipalkkauksen kriminalisointi kuin ammattiliittojen kanneoikeus ovat olleet näkyvästi myös AKT:n eduskuntavaalitavoitteissa esiin nostettuja asioita.

https://www.sak.fi/tavoitteet/tyoperaisen-hyvaksikayton-kitkeminen/

Teksti ja kuvat: Sini Silvàn

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry avusti jäsentään työsuhteen irtisanomiseen liittyvässä riidassa. Siinä työntekijän työsuhde oli päätetty henkilökohtaisilla perusteilla siten, että työnantaja vetosi työntekijän toimintaan lakon aikana. Työnantaja syytti työntekijää muun ohella lojaliteettivelvoitteen vastaisesta toiminnasta, törkeän epäasiallisesta ja uhkaavasta käyttäytymisestä sekä vahingon tuottamisesta.

Työtaistelu vuonna 2023 oli laillinen lakko sopimuksettomassa tilassa. Työntekijä toimi lakon aikana lakkovahtina varikon portilla. Työnantaja syytti työntekijää epäasiallisesta ja uhkaavasta käytöksestä, alkoholin nauttimisesta työnantajan alueella ja vahingon aiheuttamisesta päihtyneenä.

Työntekijän ja työnantajan välinen työsuhde oli ennen irtisanomiseen johtavia tapahtumia kestänyt 15 vuotta. Työnantaja ei ollut varoittanut työntekijää irtisanomisperusteessa väitetystä toiminnasta lainkaan ennen irtisanomista. 

Videotallenteet ja todistajat osoittivat työnantajan väitteet perättömiksi

AKT vei asian työtuomioistuimeen, jossa arvioitiin, oliko työnantajalla asiallinen ja painava syy irtisanoa työntekijä varoitusta antamatta. Tällaisena syynä ei ainakaan voida pitää työntekijän osallistumista lailliseen työtaisteluun. 

Asiassa arvioitiin vielä työnantajan väittämiä työntekijän menettelystä lakkovahtina toimiessaan. Tapahtumista esitettiin näyttönä videotallenteita sekä kuultiin useita todistajia. Työnantajan väitteet töihin tulevien työntekijöiden uhkaavasta kohtelusta, auton pysäyttämisestä konepellille heittäytyen ja päihtyneenä vahingonaiheuttamisesta osoittautuivat suurimmalta osin perättömiksi. 

Työtuomioistuin totesi, ettei lakkovahtina toimivan henkilön lyhytaikainen pysäyttäminen ja lakon syistä keskustelu töihin tulevan työntekijän kanssa ollut lakon aikana poikkeuksellista. Työtaistelu oli laillinen ja sen aikana voitiin pyrkiä varmistumaan siitä, että lakon alaisia töitä tehtäisiin mahdollisimman vähän. Työntekijän syyksi jäävä vähäinen moitittava käyttäytyminen oli tapahtunut vapaa-ajalla ja työnantajan alueen ulkopuolella, eikä riittänyt irtisanomisen perusteeksi – Työtuomioistuin katsoi irtisanomisen perusteettomaksi ja tuomitsi työnantajan korvaamaan työntekijälle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

Arvostettu työntekijä irtisanottiin tekaistuin perustein

Helsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry:n eli AKT:n osasto 009:n puheenjohtaja Jani Hartikka pitää tuomiota aivan oikeana.

– Hyvä, että oikeus toteutui, kun työtuomioistuin totesi irtisanomisen laittomaksi. 

Hartikka katsoo, että arvostettu työntekijä irtisanottiin tekaistuin perustein. Hänen näkemyksensä on, että työnantaja on lähtenyt kokeilemaan pelottelua siitä, jos työntekijä osallistuu lakkoon. 

Työnantaja rikkoo lakia ja selviää ilman sakkoja

Työtuomioistuimen ratkaisu tuo esiin myös epätasapainon työmarkkinaosapuolten välillä. Kun työnantaja irtisanoo työntekijän laittomasti tai esimerkiksi maksaa palkkoja työehtosopimusten vastaisesti, sanktioita ei yksinkertaisesti ole. Maksimirangaistus laittomassa irtisanomisessa tai alipalkkauksessa on se, että työnantajan on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. 

– Tässä on räikeä epätasapaino verrattuna työntekijäliitoille määrättyihin sanktioihin, kuten lakkosakkoihin, jotka työntekijöille ovat nykyisellään kymmeniä tuhansia euroja, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Teksti: Sara Seppänen ja Sini Silvàn

Kuljetusliitot KL toteaa lausunnossaan työneuvoston olevan keskeinen työlainsäädännön tulkinnan väline, jonka kolmikantainen rakenne on edistänyt tasapainoa ja ennakoitavuutta työmarkkinoilla. Sen lausunnot ovat tukeneet yhtenäistä lain soveltamista ja vähentäneet tulkintariitoja. Ilman työneuvostoa tulkintavastuu hajautuisi viranomaisille ja tuomioistuimille, mikä lisäisi epävarmuutta ja oikeudellisia ristiriitoja.

”Hallituksen esitys työneuvoston lakkauttamisesta on lyhytnäköistä ja typerää, ja antaa yhdessä hallituksen muiden työmarkkinoiden tasapainoa horjuttavien toimien kanssa yhdessä aihetta epäillä, että hallituksen todellisena tavoitteena onkin heikentää työmarkkinoiden toimivuutta ja lisätä ristiriitoja”, Kuljetusliittojen lausunnossa todetaan.

Työneuvoston lakkauttaminen johtaisi yhä kasvavaan riitojenratkaisupaineeseen tuomioistuimissa, joissa jo nyt käsittelyajat ja prosessin kustannukset ovat kestämättömällä pohjalla. Samoin työmäärä tulisi lisääntymään vakavasti aliresursoidussa työsuojeluorganisaatiossa. Hallituksen esitysluonnoksen säästöperusteet ja lakkauttamisesta saavutettavat taloudelliset hyödyt tulevat näin ollen kumoutumaan moninkertaisesti.

Kuljetusliitot KL on lisäksi erittäin huolissaan palkansaajakeskusjärjestöjen esille tuomista puutteista lainvalmistelussa ja työryhmätyöskentelyssä. Nykyhallituksen lainvalmistelua leimaa toistuvasti näön vuoksi järjestetty työryhmätyö, jossa työryhmällä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa lakiesitysten sisältöön.

Lausuntokierros hallituksen esityksen luonnoksesta koskien työneuvoston lakkauttamista päättyy torstaina 25.9. Kuljetusliitot KL antoi lausuntonsa esitysluonnokseen. Esitysluonnos siirtyy nyt jatkovalmisteluun ja varsinainen esitys tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi.

Lue Kuljetusliittojen ja muiden lausuntoja täältä.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.