SAK:n ehdotus sisältää toimia, jotka lisäävät talouskasvun ja vakauden edellytyksiä. Toimenpiteet jakaantuvat viiteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen on työllisyyden vahvistaminen inhimillisellä tavalla. Leikkausten tie olisi akuuttiin työttömyystilanteeseen väärä valinta, koska leikkaukset heikentäisivät kasvua ja kansalaisten toimeentuloa.

– Esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan palauttaminen turvaisi sitä, että työnteko olisi työttömälle aina kannattavaa. Myös työllisyyspalveluita on tarpeen resursoida paremmin ja palkkatuen käyttöä pitää hyödyntää, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila sanoo.

Toinen SAK:n ehdottama kokonaisuus koskee koulutusta, joka on yksi kasvun kulmakivistä. SAK on jo aikaisemmin esittänyt aikuiskoulutustuen korvaajaksi mallia, joka olisi aiempaa edullisempi ja kohdistuisi paremmin tuen tarpeessa oleviin.

Myös työttömien mahdollisuuksia opiskella tulee parantaa ja maahanmuuttajien kielikoulutusta on syytä lisätä.

– Näitä tavoitteita voi edistää myös tavoilla, joka ei rasita julkista sektoria, Knuutila toteaa.

Kolmanneksi SAK esittää työmarkkinoita vakauttavia toimenpiteitä. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta ei pidä poistaa, koska kyse on tulonhankkimismenosta.
Työmarkkinoiden instituutioita pitäisi varjella, ei murentaa.  

– Kun paikallista sopimista on laajennettu, työsuojeluviranomaisten työmäärä on kasvava. Kestämätöntä tilannetta on korjattava lisäämällä valvonnan resursseja, huomauttaa Knuutila.

Neljäs kokonaisuus on kohtuuhintainen asuminen. Sitä on heikennetty sekä vaikeuttamalla asuntotuotantoa että leikkaamalla asumistukea. Esimerkiksi asumistuen suojaosan palautus edistäisi pienituloisten toimeentuloa ja työllisyyttä.

– Sosiaalisen asuntotuotannon turvaaminen taas olisi hyvä keino tukea rakennusalan toipumista ja riittävää asuntotarjontaa, myös erityisryhmille.
Viimeinen SAK:n ehdottama kokonaisuus käsittelee yhteisöveroa ja yritystukia, joihin hallitus on itsekin peräänkuuluttanut sopeutusta. SAK kannattaa sitä, että myös yritystuet otetaan viimein mukaan sopeutustalkoisiin. Ehdotuksillamme yritystukia on mahdollista karsia tavalla, joka ei aseta yksittäisiä toimialoja kohtuuttomaan tilanteeseen. 

– Kyselytutkimuksen perusteella esityksillemme on kansalaisten vankka tuki. Vaikka hallitus haluaisi sivuuttaa ay-liikkeen kannat, kansan enemmistöä on syytä kuulla, huomauttaa Tatu Knuutila.

Väestöryhmistä varsinkin työttömät (76 %), opiskelijat (67 %) ja työntekijäasemassa olevat (60 %) pitävät hallituksen tekemiä leikkauksia liiallisina ja toivovat niiden perumista.

SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen ei ole hämmästynyt kyselyn tuloksista.

– Orpon-Purran hallituksen tekemät leikkaukset ovat kohdistuneet kipeästi juuri työttömiin, työntekijöihin ja opiskelijoihin. Työttömyysturvaa on heikennetty ennennäkemättömän rajusti ja pienipalkkaisten työntekijöiden pärjäämiselle tärkeää asumistukea leikattu. Myös opiskelijoiden saamaa tukea asumiseen on leikattu.

Väänänen on erityisen huolissaan siitä, että hallituksen toimeenpanemat leikkaukset kohdistuvat usein samoihin henkilöihin.

– Pahimmillaan hallituksen toimet ovat leikanneet perheiden tuloja useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. Työllisyyteen niillä ei kuitenkaan ole ollut hallituksen lupaamia vaikutuksia – päinvastoin, työttömyysaste on nyt huikeat 9,6 prosenttia. Tilannetta pahentaa se, että pitkäaikaistyöttömyys on rajussa kasvussa ja nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL täsmensi tällä viikolla arviotaan hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksista. Laitoksen tekemän laskelman mukaan hallituksen vuosina 2024 ja 2025 toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisten määrää noin 110 000 ihmisellä, joista alaikäisiä on 27 000.

– On selvää, että hallituksen tähänastiset leikkaukset sosiaaliturvasta tulevat vaikeuttamaan vielä pitkään lukuisten suomalaisten toimeentuloa, Pirjo Väänänen toteaa.

SAK vaatiikin hallitusta lopettamaan ihmisten elämää kurjistavan leikkauspolitiikkansa. Syyskuun alun budjettiriihessä ei pidä tehdä enää heikennyksiä sosiaaliturvaan.

– Leikkausten sijaan hallituksen pitäisi arvioida uudelleen tekemiensä päätösten vaikutukset ihmisten työllisyyteen ja toimeentuloon. Esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttaminen kannustaisi työttömiä ja osa-aikaisia työntekijöitä lisäämään työtuntejaan, Väänänen huomauttaa.

Verianin kyselytutkimukseen vastasi 2 615 henkilöä ja se toteutettiin 15.–22.8.2025. Tutkimuksessa esitettiin myös seuraavat kysymykset:

• Pitäisikö hallituksen ryhtyä työllisyystoimiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi vaikka lisävelkaa ottamalla?

• Pitäisikö työttömyysturvan suojaosa palauttaa, jos sen havaitaan helpottavan työttömien työllistymistä?

• Pitäisikö julkistalouden sopeuttamisessa myös yrityksiin kohdistua sopeutustoimia?

Tutustu Verianin kyselytutkimukseen

Vuoteen 2024 saakka työttömyysturvassa oli 300 euron suojaosa, joka mahdollisti pienten palkkatulojen ansaitsemisen ilman, että ne vähensivät työttömyysetuuden määrää.

Hallitus perusteli suojaosan poistamista sillä, että se kannustaisi työttömiä ja osa-aikatyöntekijöitä vastaanottamaan kokoaikatyötä. Näin ei ole käynyt vaan on viitteitä siitä, että suojaosan poisto on osaltaan lisännyt työttömyyttä.

– Suojaosa on turvannut sitä, että työnteko olisi työttömälle aina kannattavaa. Suojaosien poistaminen työttömyysturvasta ja asumistuesta on luonut kannustinloukkuja, joissa työttömän ei ole enää aina kannattavaa tehdä lyhyitä keikkatöitä tai osa-aikatyötä, sanoo johtaja Saana Siekkinen SAK:sta.

Esimerkiksi työttömyyskassa A–kassan jäsenilleen tekemässä kyselyssä nousi vahvasti esiin, ettei osa-aikatyötä kannata enää tehdä.

Siekkinen huomauttaa, että edes työttömyystilanteen helpottaminen ei välttämättä johda siihen, että kaikille halukkaille löytyisi kokoaikaista työtä. Esimerkiksi palvelualoilla on talouden hyvinäkin aikoina teetetty paljon osa-aikatyötä.

SAK:n vielä julkistamattoman osa-aikatyöntekijöille tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 % osa-aikatyötä tekevistä haluaisi lisää työtunteja ja yli 60 % vastaajista haluaisi tehdä kokoaikatyötä.

SAK:n kyselystä käy myös ilmi, että suurin osa kamppailee toimeentulo-ongelmien kanssa. Vastaajien mediaanitulo oli 1500 euroa kuukaudessa ja peräti 59 %:lla tulot jäävät köyhyysrajan alapuolelle.

Suojaosan palauttaminen auttaisi juuri osa-aikatyötä tekeviä ja kannustaisi tekemään työttömänä myös pieniä keikkatöitä.

– Hallituksen on nyt mahdollista korjata huonoksi osoittautunut päätöksensä ensi viikon budjettiriihessä ja osoittaa, että kaikki työ on arvokasta, Saana Siekkinen sanoo.

SAK:n Verianilla teettämässä kyselyssä suojaosan palauttamista kannatettiin laajasti eri väestöryhmissä. Tätä mieltä oli myös enemmistö kyselyyn vastanneista hallituspuolueiden kannattajista. Kyselyyn vastasi 2 615 henkilöä ja se toteutettiin 15. – 22.8.2025.

Euroopan unionissa on viime vuosikymmenen ajan rakennettu kansalaisten hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta vahvistavaa politiikkaa, Jarkko Eloranta korostaa.

– On parannettu työntekijöiden oikeuksia esimerkiksi työehtosopimista edistävällä vähimmäispalkkadirektiivillä ja tasa-arvoa tukevalla palkka-avoimuusdirektiivillä. Vahvan ja vakaan talouden sekä toimivien sisämarkkinoiden rinnalla on tavoiteltu hyvinvointia sekä sosiaalista kehitystä ja oikeudenmukaisuutta.

Aiempaa ihmisläheisempi politiikka on näkynyt EU:n nauttimassa luottamuksessa. Kevään 2025 eurobarometri osoittaa, että eurooppalaisten luottamus EU:ta kohtaan on noussut finanssikriisin jälkeisestä aallonpohjasta ennätyskorkealle.

– Tavallisia ihmisiä kunnioittavalla politiikalla rakennettu luottamuspääoma on EU:lle entistä vaarallisemmassa maailmassa valtava voimavara. Sitä ei pidä nyt vaarantaa palaamalla hyvinvoinnista leikkaavaan ja työntekijöiden turvaa purkavaan politiikkaan, Eloranta varoittaa.

Jarkko Eloranta näkee huolestuttavia merkkejä siitä, että luottamusta rakentaneen politiikan viisaus ollaan EU:ssa unohtamassa. Niin viime syksynä aloittanut Euroopan komissio kuin monet jäsenmaatkin ovat painottaneet kilpailukyvyn vahvistamista sääntelyä purkamalla. Ensimmäiset purkuesitykset on jo tehty. Työelämää ja hyvinvointia vahvistavat aloitteet sen sijaan uhkaavat jäädä vähiin.

– EU voi olla vahva ja yhtenäinen vain, jos se kuulee tavallisten ihmisten tarpeita ja odotuksia. Eurooppalaiset haluavat unionilta turvaa ulkopuolisia uhkia vastaan, mutta yhtä tärkeää heille on, että EU turvaa ihmisten hyvää arkea ja toimeentuloa. Näiden on kuljettava käsi kädessä.

Eloranta toivoo eurooppalaisten hyvinvointia ja luottamusta vaalivalle politiikalle tukea myös Suomen hallitukselta.

– Meillä on Suomessa laaja yhteisymmärrys siitä, että Euroopan on panostettava puolustukseen ja kyettävä yhteistyöhön ulkoisten uhkien edessä. Nyt olisi tärkeää huomata, että näiden perustaksi tarvittava kansalaisten luottamus ei synny tyhjästä. Sitä on aktiivisesti vaalittava EU:n politiikalla, jonka tavalliset ihmiset ympäri Euroopan kokevat oikeudenmukaiseksi ja hyvinvointiaan vahvistavaksi.

Työntekijöiden turvan vaarantavasta sääntelyn purusta tulee Elorannan mielestä luopua. Sen sijaan hän odottaa komissiolta lainsäädäntöaloitteita muun muassa alihankintaketjuissa tapahtuvan työntekijöiden hyväksikäytön torjumiseksi sekä työntekijöiden suojelemiseksi psykososiaalisilta riskeiltä ja jatkuvalta tavoitettavissa ololta. Myös tekoälyn käyttö työelämässä vaatii EU-tason pelisääntöjä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta osallistuu Turun Eurooppa-foorumissa kahteen keskusteluun:

• Keskiviikkona 27.8. kello 12.30–13.15 Maailma muuttuu – pärjääkö Eurooppa? -keskustelu.

• Torstaina 28.8. kello 12.30–13.15 Kylmät tuulet puhaltavat Euroopassa, romuttuuko työntekijän turva? -keskustelu.

Keskusteluja voi seurata paikan päällä tai striimin kautta.

akt.fi -päätteisistä sähköpostiosoitteista on tänään 26.8.2025 lähtenyt huijausviestejä. 

Viesti näyttää siltä, kuin olisimme jakaneet sinulle tiedoston.

ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ KLIKKAA LINKKIÄ TAI SYÖTÄ KIRJAUTUMISTUNNUSTASI!

Jos olet klikannut linkkiä, vaihda salasanasi välittömästi.

Pahoittelemme tilannetta ja teemme parhaamme viestien leviämisen katkaisemiseksi. 

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiehdotus siirtyy seuraavaksi budjettiriiheen käsiteltäväksi. On Suomen ja suomalaisen merenkulun tulevaisuuden tähden tärkeää, että valtiovarainministerin leikkausehdotus palveluhenkilöstön rajaamisesta miehistötuen ulkopuolelle perutaan, sillä muuten menetämme suomalaisen kauppalaivastomme ja merenkulkijat.

Matkustaja-aluslaivat ja ropax-alukset eivät pysty liikennöimään ilman palvelushenkilöstöä, joilla on myös osaamista aluksen turvallisuustehtävistä. Merenkulun tukien leikkaus tekee suomalaisesta merenkulusta kannattamatonta. Suomen lipun alla olevat alukset ulosliputetaan lähivaltioihin (esim. Ruotsi, Viro), joissa merenkulkua tuetaan EU:n suuntaviivojen mukaisesti.

Tuhansia suomalaisia merimiehiä jää työttömäksi, mikäli valtiovarainministerin esitys leikkauksista toteutuisi esitetyn mukaisesti. Työnsä menettäneiden merimiesten on vaikeaa löytää korvaavaa työtä maista tai vieraiden lippujen alta, joiden palkkatasolla ei tule toimeen Suomessa. Suomalaiset merimiehet joutuvat kortistoon ja Suomen valtion maksamien sosiaalietuuksien määrä kasvaa.

Kaikki Euroopan merenkulkumaat tukevat merenkulkuaan EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Myös Viro otti käyttöön EU:n salliman miehistökustannustuen vuonna 2020. Ruotsi tukee – ja vahvistaa – oman merenkulkunsa kilpailukykyä. Jos Suomi yksipuolisesti poistaa miehistökustannustuen, suomalainen merihenkilöstö ei ole enää kilpailukykyinen ruotsalaisiin ja virolaisiin merimiehiin nähden. Tämä tekee suomalaisesta merenkulusta kannattamatonta ja Suomen lipun alla purjehtivat alukset ulosliputetaan lähimpiin kilpailijamaihin. Suomalainen merimieskunta ja merimiesammattitaito katoavat.

Suomenlahtea pitkin purjehtiva Venäjän varjolaivasto on Suomelle turvallisuusuhka, joka saattaa räjähtää silmille minä päivänä hyvänsä. On enemmän kuin ajan kysymys, että näemme kotimerellämme laajalle levinneen öljyvahingon tai vielä jotakin pahempaa.

Suomen ainoa keino ja tie pitää kansamme kunnossa ovat merikuljetukset, joiden on toimittava tilanteessa kuin tilanteessa. Suomen lipun alla purjehtivat alukset ja miehistöt turvaavat Suomen tuonti- ja vientikuljetuksia häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Koronapandemian aikaan kotimaisella tonnistolla hoidettiin maamme elintarvike-, lääke-, kappaletavara ja teollisuuden sekä polttoainekuljetuksia.

Suomen valtio voi ottaa yli ja hallintaansa vain Suomen lipun alla olevat alukset. Ulkomaan lipun alla purjehtiviin aluksiin meillä ei ole minkäänlaista valtaa. Suomen merikuljetuksia ei voi laskea markkinaehtoisuuden ja vieraiden lippujen varaan. Ukrainan sota pysäytti Mustanmeren merikuljetukset. Meri oli miinoitettu eikä ulkomaalaisistakaan varustamoista löytynyt halukkaita merimiehiä ja laivoja, jotka olisivat uskaltaneet ajaa viljaa ukrainalaisista satamista. Laivojen vakuutusmaksut nousivat korkeiksi.

Merenkulku on Suomelle välttämätöntä. Maamme tuonnista ja viennistä yli 90 prosenttia kuljetetaan meriteitse. Maallamme on oltava omaa, Suomen lipun alla olevaa tonnistoa ja suomalaista miehistöä, joka turvaa kuljetuksemme myös haastavissa häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Suomalaisilla aluksilla työskentelevillä merimiehillä on koulutus ja taidot toimia erilaisissa navigointi- ja turvallisuustehtävissä, mikä on tärkeää Itämeren geopoliittisen tilanteen kiristyttyä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran leikkausehdotukset ovat vaarallisia ja lyhytnäköisiä: on syytä muistaa, että kerran ulosliputettua alusta ei enää takaisin saa. Mikä on menetetty, on menetetty: tämä nähtiin viimeksi 2008, kun suomalainen matkustaja-alusvarustamo siirsi aluksiaan Ruotsin lipun alle nuuskanmyynnin seurauksena. Alukset siirtyivät Ruotsin alusrekisteriin ja purjehtivat siellä vielä yhä tänä päivänä.

Uutinen julkaistu 6.8.2025 Suomen Merimies-Unionin sivuilla.

Ennakkotietojen mukaan esityksen ei pitänyt sisältää enempää leikkauksia peruspalveluihin kuin mitä hallitus on jo tehnyt ja päättänyt. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Purran esityksen suurimpia säästökohteita ovat mittavat leikkaukset kuntien peruspalveluiden ja järjestöjen rahoitukseen.

– Nämä leikkaukset ovat jälleen yksi märkä rätti tavallisen kansalaisen kasvoille. Kuntien ja järjestöjen rahoituksesta leikkaaminen on käytännössä leikkaus arjen palveluihin, toteaa SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.

Uudet leikkaukset yhdessä aikaisempien kehysriihipäätösten ja julkishallinnon “tehostamisohjelman” kanssa voivat vaikuttaa julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden lisäksi yleiseen taloustilanteeseen.

–  Odotettua syvempi taantuma ja julkistalouden sopeuttaminen ovat yhdessä lisänneet työttömyyttä hälyttävän paljon viimeisen parin vuoden aikana. Esitetyt julkishallinnon ja järjestöjen leikkaukset johtavat todennäköisesti irtisanomisiin, mikä osaltaan lisää työttömyyttä.

Lisäksi Purra ehdottaa entisten leikkausten päälle koko valtion kotoutumiskorvauksen lakkauttamista. Jo maassa asuvien ulkomaalaisten kotoutumista Suomeen pitäisi päinvastoin nopeuttaa ja tehostaa.  Nyt uhkana on palvelujen hajautuminen ja heikentyminen.

Julkistalouden sopeutustalkoisiin odotettiin vihdoin elinkeinoelämää mukaan yritystukien kautta. Ministeri Purran esityksessä suuret puheet yritystuista karsimisesta onkin typistynyt tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) leikkaukseksi. Tämän lisäksi tikunnokkaan on nostettu merenkulku, sillä alan miehistötukeen esitetään leikkausta. Pieni säästö, joka voi merkittävästi heikentää Suomen huoltovarmuutta.

Yllätys oli myös, että valtiovarainministeri jatkaa koulutusleikkauksia. Esimerkiksi vapaasta sivistystyöstä ehdotetaan leikattavaksi yhteensä 40 milj. euroa ja myös kuntien valtionosuuksien leikkaukset tulevat kohdentumaan merkittäviltä osin koulutukseen.  SAK on erityisen huolissaan mahdollisesta Opetushallituksen lakkautuksesta ja sen vaikutuksista koulutuksen laatuun. 

– T&K-rahoituksesta ja koulutuksesta leikkaaminen ovat talouskasvun kannalta äärimmäisen huonoja päätöksiä. On käsittämätöntä, että puhe yritystukien leikkauksesta on muuttunut tällaiseksi farssiksi, Knuutila huokaa.

Sen sijaan moni suuri ja vaikuttava toimenpide on sivuutettu valtiovarainministerin esityksessä täysin. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotusta pitäisi uudistaa ja haittaverojen kehitys olisi järkevää sitoa indeksiin. Tällaiset veromuutokset tukisivat sekä julkista taloutta että kestävää kasvua.

Nopeimmin hallitus pääsisi kuitenkin säästötavoitteeseensa luopumalla aikaisemmista päätöksistään keventää yritysten ja suurituloisten verotusta miljardien edestä.

– Esimerkiksi päätös yhteisöveron alentamisesta heikentää verotuottoja vuosittain yli 800 miljoonaa euro. Jos tästä päätöksestä luovuttaisiin, hallitus voisi käytännössä jättää tekemättä miljardin euron lisäsopeutukset, Knuutila huomauttaa.