Tartu haaveisiin ja hae apurahaa 30.7.2025 Kansan Sivistysrahasto hallinnoi AKT:n rahastoa, josta myönnetään apurahoja liiton jäsenille. Säätiön asiamies Ulla Vuolanne kertoo, että hakuaika on aina elokuu, jolloin haetaan apurahat seuraavan vuoden hankkeille. – Ammattiliitot ovat kokeneet, että apurahat tuovat lisäarvoa. Niillä tuetaan alan tutkimustyötä ja jäsenistön harrastus-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa. Tämä on hieno lisäetu jäsenelle, Vuolanne sanoo. Suomessa on noin 250 apurahasäätiötä, jotka tukevat eri kohteita. Kansan Sivistysrahasto on poikkeus väitöskirjoja ja yliopistotutkimusta tukevien säätiöiden joukossa. Apurahaa on myönnetty esimerkiksi 30-vuotiaalle metallimiehelle, joka halusi tehdä taidetta metallista. AKT:n jäsenistä lentoemäntä Kirsi Rautio sekä linja-autonkuljettaja Sami Tukiainen saivat kulttuuriapurahan vuodelle 2025 musiikin tekemistä varten. Näistä kerrottiin AKT-verkkolehden jutussa 3/2025. Tukiainen kertoo käyttävänsä osan rahasta laulutunteihin ja Rautio uuden levynsä julkaisuun. – Meillä tuetaan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotain uudella tavalla, heittäytyä luovaan toimintaan tai kehittää itseään. Kannustetaan ihmisiä toteuttamaan unelmiaan. Se sopii työväenliikkeen arvomaailmaankin hyvin. Riittää, että olet ihan tavallinen ihminen, tavallinen työntekijä, ja voit hakea apurahaa unelmien toteuttamiseen, kehottaa Ulla Vuolanne myös AKT:n jäseniä hakemaan. Apurahoja haetaan sähköisesti Hae apurahaa sähköisesti osoitteesta sivistysrahasto.fi Kirjautumiseen tarvitset henkilökohtaiset pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Haussa valitaan ensin Kansan Sivistysrahasto ja alakohtana AKT. Apurahamäärät ovat keskimäärin apuraha harrastukseen 500 € apuraha toisen asteen opintojen matka- ja materiaalikuluihin 800 € apuraha korkeakoulun tai yliopiston opinnäytetyöhön 1000 € apuraha väitöskirjan tekoon 2 000 € apuraha taiteelliseen työskentelyyn 1 000 € apuraha järjestöhankkeille 1 000 € Rahan suuruuteen vaikuttavat mm. hankkeen rahoitus, hakemuksen perustelu ja yhteiskunnallinen merkittävyys tai yleishyödyllisyys. Kerro hakemuksessa napakasti sisältö ja aihe, mihin haet rahaa sekä selkeä perustelu. Hakuaikaa on 1.8. klo 00.01–31.8. klo 23.59. Apurahat maksetaan alkuvuonna 2026. Apurahan saaja laatii apurahan käytöstä raportin vuoden lopussa. Juttu julkaistu 25.6.2025 aktlehti.fi
Kuljetusliitot KL: Orpo-Purran hallitus lisää pätkätöitä ja jatkaa työntekijöiden oikeuksien polkemista 30.7.2025 Kuljetusliitot KL vastustaa hallituksen suunnitelmia, joilla pätkätyöt tulevat lisääntymään ja työntekijän työsuhdeturva entisestään heikkenemään. Tällä hetkellä määräaikainen työsopimus tarvitsee aina lainmukaisen perusteen. Tällä pyritään suojelemaan työntekijää ja vakituisten työsuhteiden ensisijaisuutta. Jos Orpo-Purran hallituksen suunnitelmat menevät läpi, jatkossa enintään vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia työnantajan aloitteesta ilman perustetta, jos kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä tai aiemman työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Määräaikaista työsopimusta solmittaessa ei tarvitsisi arvioida pysyvää työvoiman tarvetta, kuten tällä hetkellä. Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi myös irtisanoa kuuden kuukauden jälkeen. Samalla hallitus haluaa lyhentää lomautusilmoitusaikaa kahdesta viikosta viikkoon ja poistaa takaisinottovelvollisuuden alle 50 henkeä työllistäviltä työnantajilta. Kuljetusliitot KL toteaa esitysluonnokseen antamassaan lausunnossa, että esitetyillä lainsäädäntömuutoksilla heikennetään jälleen kerran työntekijöiden asemaa ilman tasapainottavia toimia esimerkiksi työnantajan velvollisuuksiin tai työvoimapalveluihin ja sosiaaliturvaan. Hallitus jättää taas kerran kokonaisarvioinnin tekemättä eikä piittaa siitä, että heidän työlainsäädäntöön sokkona räiskimänsä muutokset osuvat yhä useammin samoihin, jo haavoittuvammassa asemassa oleviin ihmisryhmiin luoden näin kohtuuttomia tilanteita ihmisten elämään ja toimeentuloon. Kuljetusliitot KL pitää järkyttävänä, että tässäkin hallituksen esityksessä vaikutusarvioinnissa todetaan esimerkiksi raskaus- ja perhevapaaseen liittyvien syrjintätapausten oletettavasti lisääntyvän, mutta asian estämiseksi ei tehdä yhtään mitään. Hallitus on luomassa työmarkkinoille työllistämismallin, jossa työnantaja voi perustaa toimintansa pitkälti lyhyille määräaikaisuuksille ilman muuta perustetta kuin oma halunsa säästää irtisanomisajan palkoissa, vuosilomissa, kokemusvuosilisissä ja muissa työsuhteen pituuteen sidotuissa työsuhde-eduissa. Hallitus toimii oman hallitusohjelmansa vastaisesti eikä esitä keinoja, joilla määräaikaisuuksien ketjutus voitaisiin estää. Kuljetusliittojen mukaan lomautusilmoitusajan puolittaminen on suora leikkaus työntekijän toimeentuloon eikä jätä työntekijälle riittävästi aikaa sopeuttaa elämiseen tarvittavia menojaan tippuvaan toimeentuloon. Hallitus suunnittelee lisäksi säätävänsä lomautusilmoitusajan osalta laajemman paikallisen sopimisen mallin, joka jo varsinaisen paikallista sopimista koskevan lakipaketin yhteydessä todettiin Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaiseksi. Takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 henkeä työllistäviltä työnantajilta taas johtaa sekavaan tilanteeseen, jossa työntekijä ei työsuhteensa päättyessä voi tietää, onko hän takaisinottovelvollisuuden piirissä vai ei. Lausuntokierros hallituksen esityksen luonnoksesta koskien työsopimuslain ja eräiden muiden lakien muuttamista pidettiin keskikesällä. Kuljetusliitot KL antoi lausuntonsa esitysluonnokseen. Esitysluonnos siirtyy nyt jatkovalmisteluun ja varsinainen esitys tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi. Lue koko lausunto tästä Kaikki lausunnot voi lukea täältä. Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella
Iltalehdessä annetut kommentit eivät edusta AKT:n linjaa 29.7.2025 Iltalehden jutussa 29.7.2025 ”Rekat kaatuvat nyt herkemmin? AKT:n asiantuntijalta yllättävä havainto” yhdistelmäajoneuvojen tieltä suistumiseen liittyen annettiin harkitsemattomia kommentteja, jotka eivät edusta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n kantaa. Pahoittelemme annettuja lausuntoja. AKT arvostaa jokaista kuljettajaa alan eri tehtävissä ja ennen kaikkea raskaan liikenteen kuljettajia. He ovat alan ammattilaisia, tekevät työtään huolella ja ammattitaidolla sekä pitävät Suomessa sekä tavarat että matkustajat liikkeellä 24/7. Jokainen onnettomuus on liikaa, ja niitä pyrittävä ehkäisemään esimerkiksi pitämällä huolta maanteiden kunnosta. Sekä liikenne- että työturvallisuus ovat AKT:lle tärkeitä tavoitteita. Ajo- ja lepoaikoja noudatetaan juuri työturvallisuussyistä.
Perussuomalaisten politiikka pahentaa halpatyön ongelmaa 17.7.2025 AKT:n aloista linja-autoalalla työskentelee eniten maahanmuuttajataustaisia kuljettajia, kaupungista riippuen n. 30–40 % osuudella. Ilman heidän työpanostaan lapset eivät pääsisi kouluun tai mummot kauppaan. Alan työehtosopimuksessa, jota AKT valvoo yhdessä työnantajan kanssa, ei ole yhtään määräystä, joka mahdollistaisi erilaisen kohtelun maahanmuuttajille. Ongelmia ei tästä näkökulmasta ole ollut. Vahvat työehtosopimukset ovat kaikkien duunareiden paras tuki, ihonväristä riippumatta. Ne voidaan saavuttaa vain, jos ammattiliitoilla on voimaa niitä neuvotella. Ay-liikkeen perustehtäviä on yhtäläisten työehtojen ja työturvallisuuden varmistaminen kaikille työntekijöille. Epäreilu halpatyö syntyy aina sinne, missä ei ole sääntelyä tai valvonta on surkeaa. Perussuomalaiset ovat koko hallitustaipaleensa ajan johdonmukaisesti pyrkineet heikentämään suomalaisten duunareiden mahdollisuuksia neuvotella itselleen parempia työehtoja. Puolue on kakomatta kuitannut lukuisia heikennyksiä työlainsäädäntöön, jotka mahdollistavat halpatyömarkkinoiden laajenemisen. Keinoja on ollut monia: perussuomalaiset ovat osana hallitusta esimerkiksi heikentäneet työehtosopimusten sitovuutta, heikentäneet lakko-oikeutta, ja siten mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihin, edistäneet alustatalouden laajentumista työsuhteiden kustannuksella ja leikanneet irtisanottavien ja lomautettavien palkkoja. Viimeisimpänä tavoitteenaan erityisesti perussuomalaiset ovat liittoutuneet työnantajien kanssa, jotta palkka-avoimuusdirektiiviä ei implementoitaisi Suomeen, kuten kuuluisi. Tällä tähdätään siihen, ettei esimerkiksi naisten, tai vaikkapa maahanmuuttajien, palkat kokonaisuutena yltäisi miesten palkkoihin. On valitettavaa, että perussuomalaiset ovat omalla, palkansaajavihamielisellä politiikallaan heikentäneet duunarien asemaa työmarkkinoilla. Jos perussuomalaiset olisivat aidosti kiinnostuneita duunareista, pitäisi heidän tehdä täyskäännös politiikassaan ja alkaa vihdoin vahvistaa palkansaajien oikeuksia ja pelastaa se mikä vielä pelastettavissa on. Se on paras tapa varmistaa, että puolueen maalaamat uhkakuvat maahanmuuton luomasta halpatyömarkkinoista eivät toteudu. Toivottavasti liian paljon ei ole vielä tuhottu. Lisätietoja: AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, p. 040 732 5375
Liikenneopetusalan, Matkatoimistoalan ja Finnairin matkustamohenkilöstön palkkataulukot uudelle sopimuskaudelle – Uusia työehtosopimuksia julkaistu 26.6.2025 Liikenneopetusalan, Matkatoimistoalan ja Finnairin matkustamohenkilöstön uusien työehtosopimusten palkkataulukot on julkaistu työehtosopimus-sivulla. Linkit taulukoihin: Liikenneopetusalan palkkataulukot Matkatoimistoalan palkkataulukot Finnairin matkustamohenkilöstön palkkataulukot Uudet työehtosopimukset ovat julkaistu suurimmalta osin AKT:n aloista Autoliikenne alojen eli kuorma-autoala, linja-autoala, terminaalitoiminta, huoltokorjaamo ja linja-autoasemat sekä säiliöauto ja öljytuotealan uudet työehtosopimukset julkaistu. LIsäksi työehtosopimukset on julkaistu ahtausalalle ja taksiliikenteelle. Linkit julkaistuihin työehtosopimuksiin: Kuorma-autoala Linja-autohenkilökunta Huoltokorjaamo Terminaalitoiminta Matkahuolto (linja-autoasemat) Säiliöauto- ja öljytuoteala Ahtausala Taksiliikenne Elintarvikealan automiehet Kaikki työehtosopimukset ja palkkataulukot sekä päivärahat löydät täältä. Kaikki AKT:n työehtosopimusneuvottelu-uutiset akt.fi/neuvottelut
Rikotut työmarkkinat? – Poliitikot ja liittojohtajat lavalla Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella 26.6.2025 Festariohjelman rinnalla Työväen Musiikkitapahtumassa jälleen myös asiallista työelämäasiaa. Tule kuulolle Sananvapauden lavan ääreen lauantaina 26.7. klo 12–14 välisenä aikana. Keskusteluissa kansanedustajien kanssa ammattiliitot: AKT, Pro, Teollisuusliitto ja Insinööriliitto. AKT:n edustaja keskustelussa tänä vuonna pääluottamusmies Jape Lovén Vuosaaren satamasta. Ohjelma Rikotut työmarkkinat? – Poliitikot ja liittojohtajat lavalla Poliitikot ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat lavalla lauantaina 26.7. kello 12.00–14.00 Sananvapauden lava, Kanavanranta 3, Valkeakoski Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä todella rikki? Miksi seuraavat eduskuntavaalit ovat työmarkkinavaalit ja palkansaajille erityisen tärkeät? Tervetuloa kuuntelemaan poliitikkojen ja ammattiliittojen edustajien yhteistä keskustelupaneelia. Talven tes-kierros on takana. Hallituksen työelämäuudistukset ovat pian paketissa. Kuluvan hallituskauden aikana työmarkkinajärjestelmää on pyritty muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla. Järjestelmätason uudistusten lisäksi hallitus on toteuttanut suoraan työntekijöihin yksilötasolla kohdistuvia heikennyksiä. Suunniteltu irtisanomissuojan heikentäminen, muutokset määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin sekä ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus ovat ajankohtaisimpia kysymyksiä. Näyttää siltä, että seuraavista vaaleista on tulossa palkansaajille ratkaisevat työmarkkinavaalit. Tervetuloa seuraamaan poliittisten päättäjien ja ammattiliittojen edustajien keskustelua työmarkkinajärjestelmän tilasta ja mihin suuntaan sitä tulisi viedä. Keskusteluissa mukana hallituksen, opposition ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia. Rikotut työmarkkinat klo 12.00-12.55 Ammattiliittojen näkemyksen mukaan Suomen työmarkkinajärjestelmä on rikottu. Koko järjestelmää sekä yksittäisen työntekijän oikeuksia on ravisteltu viime vuosina. Millainen on työmarkkinajärjestelmän tulevaisuus päättäjien ja liittojohtajien silmin? Mihin tarvitsemme järjestäytyneitä työmarkkinoita? Sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta keskustelemassa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo, AKT:n valtuuston varapuheenjohtaja Jape Lovén, kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.) ja kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.). Onko edessä työmarkkinavaalit? klo 13.05-13.55 Työntekijöiden aseman parantaminen on jäänyt päättäjiltä taka-alalle. Viimeaikaisia päätöksiä on yleisesti pidetty lähinnä työntekijöiden aseman heikennyksinä. Onko edessä työmarkkinavaalit 2027? Jatkuvatko heikennykset vai onko parannuksien aika? Miten suomalaista työmarkkinajärjestelmää tulisi kehittää seuraavan hallituksen toimesta? Keskustelemassa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, kansanedustaja Tarja Filatov (sdp.) ja kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.). Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Tilaisuus päättyy kello 14.00. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa Teollisuusliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ammattiliitto Pro ja Insinööriliitto. Sananvapauden lava sijaitsee festivaalialueella osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski. Nähdään Musareilla! Muista myös AKT:n jäsenten lipputuki -75 % lipun hinnasta. Lue lisää tästä.
Ovelaa leikkauspolitiikkaa – hallitus on silpunnut sosiaaliturvaa pala kerrallaan 18.6.2025 Leikkaukset eivät ole tuottaneet hallituksen toivomaa tulosta. Sen sijaan, että työttömyys olisi vähentynyt, työpaikkojen määrä on romahtanut ja yhä useampi työntekijä on jäänyt työttömäksi. Työttömyysaste oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa EU-maiden kärkeä, 9,2 %. EU-maiden työttömyysaste oli maaliskuussa Eurostatin mukaan keskimäärin 5,8 %. Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ovat lisänneet työttömien ja pienituloisten toimeentulo-ongelmia ja ajaneet perheitä köyhyyteen. Myös häädöt ovat lisääntyneet. Leikkaukset ovat kurittaneet työttömien ohella erityisesti nuoria, osa-aikatyötä tekeviä ja muun muassa yksinhuoltajia. Pahimmillaan ne ovat leikanneet perheiden tuloja useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. Hallituksen leikkauspolitiikka on ollut ovelaa. Pala kerrallaan toteutettujen leikkausten massiivisuutta on ollut vaikea hahmottaa ja kokonaisvaikutuksia arvioida. – SAK on huomauttanut hallituskauden aikana useita kertoja, että leikkausten vaikutusarviot ovat olleet puutteellisia samalla kun niiden työllisyyttä parantavia vaikutuksia on liioiteltu. Lisäksi leikkaukset ovat kohdistuneet pääosin samoille ihmisille, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Sakset alkoivat viuhua heti ja leikkaukset jatkuvat Orpon-Purran hallitus on ollut vallassa melko tarkkaan kaksi vuotta. Hallitus päätti monista sosiaaliturvan leikkauksista heti syksyllä 2023 ja niitä on tullut voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Hallitus on jatkanut leikkauksia systemaattisesti koko kautensa ajan: parhaillaan lausuntokierroksella on työttömyysturvan sanktioiden ja toimeentulotuen kiristäminen ja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistäminen yleistueksi. Työttömien työnhaun velvoitteet lisääntyvät ja velvoitteiden laiminlyönnistä seuraavat karenssit kiristyvät ensi vuoden alussa, jos hallituksen tätä koskeva esitys toteutuu. – SAK on painottanut, että laiminlyönti voi olla myös virhe tai tahaton vahinko. Nykyisistä muistutuksista 80 % ei ole johtanut karenssiin, Pirjo Väänänen huomauttaa. Toimeentulotuesta hallitus suunnittelee poistavansa ansiotulovähennyksen, joka on 150 euroa kuukaudessa. Lisäksi tuen perusosaa leikattaisiin 2–3 %. Väänäsen mukaan pahinta on, että perusosaan voidaan tehdä 20–50 %:n vähennys automaattisesti ilman nykyistä harkintaa. Viimeisimpiä hallituksen esityksiä on jo edeltänyt työttömyysturvan raju leikkaaminen: Ansiopäivärahaa leikataan noin 2 kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja noin 8 kuukauden jälkeen lisää. Työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu. Työttömyysturvan 300 euron suojaosa on poistettu. Suojaosa on mahdollistanut pienten keikkatöiden vastaanottamisen ilman työttömyysturvan leikkautumista. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palveluita ja toimeentuloa turvaavat poikkeukset on poistettu. Ansioturvalle pääsyä on vaikeutettu: omavastuuaikaa on pidennetty viidestä seitsemään päivään, työssäoloehtoa on pidennetty kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen ja lomakorvaukset jaksotetaan. Monen työttömän ja pienipalkkaisen työntekijän toimeentulolle tärkeää asumistukea on leikattu ja 300 euron suojaosa poistettu. Tutustu leikkauksiin ja niiden vaikutuksiin tarkemmin. Pienipalkkaisten ansioturva heitettiin romukoppaan Työttömyysturvaan kohdistuneet leikkaukset ovat olleet niin rajuja, että voidaan perustellusti puhua ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän romuttamisesta, SAK:n Pirjo Väänänen sanoo. Kaikkein kipeimmin työttömyysturvan leikkaukset ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin työntekijöihin, joiden ansioturva on ollut matala jo ennen hallituksen leikkauksia. Esimerkiksi 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan työntekijän ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on noin 1525 euroa kuukaudessa. Porrastamisen seurauksena päiväraha putoaa kahden kuukauden jälkeen noin 1220 euroon, ja jos työttömyys pitkittyy yli kahdeksaan kuukauteen, 1144 euroon. Tällaisella summalla on hyvin vaikea tulla toimeen. Lue myös Pirjo Väänäsen blogikirjoitus Eikö mikään riitä? Alkuperäinen uutinen SAK.fi
Kohti turvallisia ja väkivallattomia työpaikkoja – Kolumbia ratifioi ILOn yleissopimuksen 190 17.6.2025 Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimus 190 on ensimmäinen kansainvälinen sitova sopimus, joka koskee nimenomaan työelämän väkivaltaa ja häirintää. Sopimuksen tarkoituksena on suojella työntekijöitä ja muita työelämässä toimivia henkilöitä väkivallalta ja häirinnältä. Sen ratifioiva YK:n jäsenvaltio sitoutuu kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan kaikkien oikeutta väkivallasta ja häirinnästä vapaaseen työelämään, ja sopimus kattaa myös kotiväkivallan. Valtio sitoutuu myös varmistamaan oikeuden työhön liittyvään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kaikille työntekijöille. Kolumbiassa sukupuolisidonnainen väkivalta on surullisen arkipäiväistä – eikä työelämä ole erillinen saareke. Siksi sopimuksen ratifiointi on ollut etenkin naisvaltaisten palvelualojen ammattiliittojen tärkeä tavoite, jota on edistetty SASKin ja suomalaisen ay-liikkeen tuella. Merkittävä askel oikeaan suuntaan SASKin asiantuntija Anton Hausen pitää ratifiointia merkittävänä askeleena kohti tasa-arvoista työelämää. – Tämä on vuosien määrätietoisen työn tulos ja esimerkki siitä, että vaikka tasa-arvonkin suhteen nyt esiintyy maailmalla synkkiä pilviä, asioissa voidaan mennä eteenpäin, hyvään suuntaan. Ratifiointi velvoittaa Kolumbian hallituksen laatimaan kansallisen toimeenpanosuunnitelman yhdessä työnantajien, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sopimuksen toimeenpanemiseksi. Jo yli 40 maata on ratifioinut ILOn häirinnän ja väkivallan vastaisen sopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2021. Myös Suomi kuuluu tähän joukkoon: meillä ratifiointi astui voimaan viime viikolla
AKT:n palvelunumerot palvelevat läpi kesän 16.6.2025 Kesäaika aiheuttaa poikkeuksia AKT:n palveluihin. Liiton Jäsenpalveluneuvonnan ja Työsuhdeneuvonnan palvelunumerot palvelevat ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14. Jäsenpalveluneuvonta puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1244 (poikkeus viikko 30, jolloin päivystys on klo 9-12) Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1222. Aluetoimistot ja keskustoimisto ovat pääsääntöisesti suljettuina 23.6. – 3.8. välisenä aikana. Muista myös eAsiointimme, joka on avoinna 24/7. Työttömyyskassa palvelee läpi kesän. Katso kassan yhteystiedot: a-kassa.fi. Hyvää kesää!
AKT:n sopimuskierros maalissa 5.6.2025 Kaikkiaan AKT teki työehtosopimukset 17 eri alalle. Suurimmat sopimusalat ovat autoliikenteen kuorma-autoalan ja linja-autoalan työehtosopimukset. AKT sopii myös esimerkiksi matkustamohenkilökunnan eli lentoemäntien ja stuerttien työehdoista, samoin ahtaajien ja huolinnan sopimuksista. Kaikkiaan AKT:n eri sopimusten piirissä työskentelee noin 50 000 suomalaista kuljetusalan työntekijää erilaisissa tehtävissä. Tällä kierroksella lähes kaikki AKT:n palkankorotukset neuvoteltiin ja sovittiin kaikille työntekijöille yleiskorotuksina. Työntekijöiden kannalta tämä merkitsee, että yleisen linjan mukaan sovitut korotukset, eli kolmessa vuodessa 7,8 prosentin korotukset, koskevat yleissitovien sopimusten ansiosta kaikkia alan työntekijöitä. Sopimuksissa on tosin irtisanomismahdollisuus puolin ja toisin kahden vuoden jälkeen. Erittäin tyytyväisiä AKT:n jäsenistön keskuudessa ollaan siihen, ettei hallituksen lainsäädäntöön ajamia heikennyksiä tullut nyt neuvoteltuihin työehtosopimuksiin. Nykyisiä työehtoja puolustettiin menestyksekkäästi. Miinuspuolelle on kuitenkin laskettava se, että hallituksen lainsäädäntöön muuttama vientimalli vaikuttaa vahvasti työehtojen kehittämistä jarruttavasti. Vientimalli jäykisti työehtosopimusneuvotteluja siten, ettei tekstikysymyksiä ja työelämän laadullisia ratkaisuja päästy juurikaan kehittämään. Esimerkiksi AKT:n kuljetusaloilla tärkeisiin lepo- ja ajoaikakysymyksiin ei saatu muutoksia. Työelämän laadullinen kehittyminen törmäsi vientimalliin, eikä työn tuottavuuteen myöskään saatu parannusta. – Suomen seuraavan hallituksen on purettava lainsäädäntöperustainen vientimalli, joka halvaannuttaa työelämän kehittämisen. Työelämän kehittämisessä on oltava myös EU:n tavoittelemaa niin sanottua sosiaalista vuoropuhelua, joka tarkoittaa sitä, että työnantajat ja työntekijät kehittävät työelämää yhdessä sopimalla, ei vain lainsäädäntömuutosten avulla, linjaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. SAK:n liitot tekivät koko neuvottelukierroksen ajan tiivistä yhteistyötä, joka ansaitsee kiitoksen. – Tavoitteiden asettaminen, tietojen vaihto ja mahdolliset järjestölliset toimet toimivat tällä kierroksella erinomaisen hyvin, joten tästä on hyvä jatkaa kohti tulevia koitoksia, Kokko toteaa. Isot kiitokset ansaitsevat myös kaikki AKT:n jäsenet, jotka ovat olleet mukana niin määrittelemässä neuvottelutavoitteita, mukana eri ammattialojen jaostoissa ja itse työehtosopimusneuvottelupöydissä. Kierros alkoi valmisteluilla viime vuoden elokuussa. Itse neuvotteluja käytiin noin puoli vuotta 3. joulukuuta – 2. kesäkuuta. Neuvottelukierroksen uutisoinnit löydät akt.fi/neuvottelut