Puhe kolmella lauseella: Tes-kierroksella tehtiin tilanteeseen nähden oikeita asioita. AKT olemme juuri me, liiton jäsenet. Puheen ay-liikkeestä pitää muuttua parempaan suuntaan.

Työehtosopimuskierros alkaa olla viittä vaille maalissa. Nyt on hyvä aika pohtia, miten kierros oikeastaan meni.  Loppukevään aikana olen kiertänyt AKT:n tapahtumissa, kuten kevätkokouksissa. Eri paikkakunnilla Ylivieskaa myöden on ollut mahdollisuus kysyä jäseniltä, miten sopimuskierros heidän mielestään meni? 

Viesti jäseniltä on ollut selkä. Tehtiin juuri se, mitä tässä hetkessä kannattikin. Tällä kertaa ei ollut oikea aika irtiottoihin.

Toinen viesti on ollut myös hyvin selkeä: näin ei voi enää jatkua. Nyt oli oikea aika edetä maltilla, mutta jatkossa suunta on saatava muuttumaan.

Meillä on paljon alakohtaisia tavoitteita. Niitä pitää saada etenemään.

Tämän suunnan muuttaminen on mahdollista vain niin, että rakennamme yhdessä AKT:tä, jossa on yhä enemmän järjestäytyneitä ja aktiivisia kuljetusalan työntekijöitä. Meidän tehtävämme on entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, että järjestäytymisasteet ovat työpaikoilla kunnossa. 

Tämä työ koskee meitä jokaista. Te valtuutetut olette työpaikalla niitä ihmisiä, jotka näyttävät sen, mitä liitto pohjimmiltaan on. Muistakaa kertoa työpaikoilla, että AKT olemme me. 

Me olimme se, joka työehdot tänä keväänä sopi ja sopii ne jatkossakin. Sitä parempia tuloksia voimme odottaa, mitä enemmän meitä on joukossa mukana. 

Myös liiton talous on saatava tasapainoon. Vain talouden kannalta hyvin hoidettuna liittona olemme varteenotettava vastavoima työnantajien heikennyspyrkimyksiä vastaan. Toiminta on katettava jäsenmaksutuloilla ja jotain olisi hyvä jäädä myös pahan päivän varalle. Tämä työ onkin jo hyvässä vauhdissa valtuuston syksyn -23 päätöksen mukaisesti.  Jatkossa meidän tulee entistä tarkemmin punnita se, mikä on oleellista ja mikä ei. Asiat on laitettava tärkeysjärjestyksen. 

Se tapa, jolla asioista ja ay-liikkeestä puhutaan tällä hetkellä julkisesti ei suosi meitä. Työnantajapuoli on tehnyt pitkää ja vaikuttavaa työtä sen eteen, minkälaisella sävyllä asioista julkisesti keskustellaan. 

Yhtenä esimerkkinä tästä on se, kun hallitus tuli budjettiriihestä ulos verovähennysoikeus -päätöksen kanssa. Ei mennyt aikaakaan, kun eri lehdet olivat tekemässä kyselyitä siitä, kuinka moni ammattiyhdistysliikkeen jäsenistä eroaa hallituksen päätöksen takia. Miksi kysymys oli asetettu näin päin?

Hallituksen aikeena on myös helpottaa irtisanomista. Alisuoriutuminen halutaan perusteeksi irtisanomiselle. Sitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ei tiedä vielä kukaan, mutta jopa ¨Päällikkö-Reijo¨ osaa nimimerkkinsä takaa kertoa, että ay-aktiivit ovat kaikista pahimpia työnjarruja ja opettavat jopa nuoret pahoille tavoille.  Tämä on tarkoituksenmukaista vaikuttamista, jolla pyritään luomaan negatiivista kuvaa ay-liikkeestä. Liekö koko Reijo elinkeinoelämän viestintäkoneiston tuotosta, mene ja tiedä? 

Vastaavaa vaikuttamista on tehty jo pitkään asioissa, joita elinkeinoelämä on halunnut edistää. Ennen kuin maahan saatiin hallituspohja, joka toteutti elinkeinoelämän pitkäaikaiset tavoitteet, puhuttiin näistä tavoitteista ay-liikkeen kannalta negatiiviseen sävyyn jo kymmeniä vuosia. 

Muun muassa lakko-oikeus on käsitteenä demonisoitu. Jo kymmeniä vuosia on toitotettu sitä, että lakkoilu tulee yrityksille kalliiksi ja on muutenkin edesvastuutonta toimintaa. Paikallisen sopimisen osalta luotiin narratiivi, kertomus, jonka mukaan työpaikoilla ei sovita käytännössä yhtään mitään. Luotiin mielikuva, että lainsäädäntöä muuttamalla tämäkin asia korjaantuu. 

Nyt kun hallitus ja elinkeinoelämä ovat saaneet palkansaajavihamielistä lainsäädäntöä voimaan, voimmekin todeta, että tarkoitusperät olivat aivan jotain muuta mitä mielikuvissa oli meille luotu. 

Elinkeinoelämän viesti on mennyt laajasti mediassa läpi ja todellinen tarkoitus heikentää palkansaajien neuvotteluvoimaa on toteutunut.  Mitä tahansa hallitus ja elinkeinoelämä tekeekin palkansaajan aseman heikentämiseksi, on kysymys julkisessa keskustelussa se, kuinka moni aikoo erota liitosta? 

Meidän tuleekin kiinnittää huomiota siihen, miten itse asioista puhumme. On jaksettava toistaa sitä sanomaa, että AKT on se, joka parantaa kuljetusalan työntekijän asemaa. Vain liittymällä liittoon varmistat sen, että palkansaajan asemaa kurjistava kehitys muuttuu. Muutetaan konteksti siten, että kun hallitus on poistamassa ay-maksujen veronvähennysoikeutta, kannattaa liittoon kuulumattomien liittyä liittoon. 

Moni liittoon kuulumaton onkin tehnyt päätöksen liittyä liittoon, kun hallitus on tehnyt heikennyksiä. Viime vuonna AKT:hen liittyi 2 331 kuljetusalan ammattilaista, jotka päättivät olla mukana rakentamassa vahvempaa ammattiliittoa. 

Koko ajan työpaikoilla on työntekijöitä, jotka valitsevat liiton, jotta voivat vaikuttaa omaan asemaansa. Vain kelvollisella järjestäytymisasteella voimme varmistaa sen, että jatkossa myös alakohtaiset asiat etenevät neuvottelupöydissä ja työnantajien ajama vientimalli saadaan historiaan. 

Jatkossa meidän pitää saada myös media puhumaan toisella sävyllä: Olisiko nyt oikea aika liittyä liittoon, kun työntekijän asema on uhattuna?

AKT:n valtuuston kokous Helsingissä keskiviikkona 21.5.2025.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on saanut liki puoli vuotta kestäneen neuvottelukierroksensa liki maaliin. AKT:n kaikki työehtosopimukset ovat tällä kierroksella syntyneet neuvotteluteitse. Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ovat syntyneet yleiskorotuksina.

– Laatuasioita ei ole saatu sopimuksissa juuri vietyä eteenpäin, koska vientimalli on esteenä. Meille kuljetuksessa ehdottoman tärkeät työ- ja lepoasiat seisovat paikoillaan. Asiat eivät kehity, jos pelataan vain vientimallin nollasummapeliä, Ismo Kokko kritisoi puheessaan AKT:n valtuuston kokouksessa tänään 21. toukokuuta Helsingissä.

Vientimalli on nyt osoittanut, että alakohtaisia asioita ei huomioida. Kaikki viennin perässä tulevat halutaan sulloa samaan muottiin. Kokko vaatiikin, että seuraava hallitus pistää vientimallin uusiksi ja peruu lisäksi ratkaisut, joilla valtakunnansovittelijan kädet on sidottu.

– Nyt työnantajilla ei ole mitään hävittävää sovittelijan taholta ja siksi he ovat sinne niin innokkaasti menossa. Tällä kierroksella on nähty tilanteita, jossa työntekijäliitto on joutunut sovitteluun ilman että edes lakkovaroitusta on jätetty. Tämä suorastaan huutaa ääneen sen, miten epätasapainoon arvostettu sovitteluinstituutio on hallituksen ja työnantajien toimesta saatu, Ismo Kokko pamauttaa. 

AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom heitti puheessaan haasteen medialle. Hän toteaa, että koko ajan työpaikoilla työntekijöitä liittyy ammattiliittoon. Hallituksen ja työnantajien toimet aiheuttavat vastareaktion ja saavat ihmiset harkitsemaan liittymistä. Ammattiliiton jäsenyys on lopulta ainoa keino kääntää kehitys toiseen suuntaan.

– Työnantaja on saanut pitkäaikaisella työllä läpi sen tavan, millä ay-liikkeestä puhutaan. Meidän pitää puhua asioista meidän näkökulmastamme. Jatkossa myös median pitää kysyä, että ”onko nyt oikea aika liittyä liittoon, kun työntekijän asemaa näin heikennetään”.

Kesäduunarineuvojana juuri aloittanut Toni Heikkilä korostaa, että neuvoja ja tietoa kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Yksikin kysymys voi auttaa välttämään suuremmat ongelmat. 

–  Palvelu on olemassa juuri sitä varten, että kesätyöntekijät, heidän läheisensä ja työnantajat voivat kysyä neuvoa pulmatilanteissa. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, ja mitä aikaisemmassa vaiheessa ottaa yhteyttä, sitä helpommin asioihin voidaan vaikuttaa, Heikkilä huomauttaa. 

Heikkilä opiskelee oikeustiedettä Turun yliopistossa. Opinnoissaan hän suuntautuu erityisesti työoikeuteen ja on perehtynyt muun muassa henkilöperusteisen irtisanomisen sääntelyyn. Hän on kartuttanut työoikeudellista osaamista käytännön työssä opintojen ohella. Lisäksi hän on kouluttautunut nuorisotyönohjaajaksi, mikä tuo arvokasta näkökulmaa nuorten kanssa työskentelyyn. 

Tukea jokaisessa kesätyön vaiheessa 

Kesäduunari-infoon voi ottaa yhteyttä missä tahansa työsuhteen vaiheessa – jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista tai työssä ollessa. Viime vuonna eniten yhteydenottoja tuli erityisesti palkka-asioista, vaikka kysymysten aiheet vaihtelivat kesän mittaan: alkukesästä painottuivat työsopimus ja perehdytys, keskikesällä työajat ja kesäsetelit ja loppukesällä palkkasaatavat ja lomakorvaukset. 

– Tavoitteena on, ettei yksikään kesätyöntekijä jää kysymystensä kanssa yksin. Palveluun voi olla yhteydessä palkkaan, työsopimukseen, työaikoihin tai oikeastaan mihin tahansa työntekoon liittyvässä asiassa, Heikkilä painottaa.  

Kesäduunari-info on suunnattu erityisesti työsuhteensa alussa oleville nuorille ja nuorille aikuisille. 

Kesän mittainen tuki kesäduunareille 

Kesäduunari-info on avoinna 5.5.–31.8.2025. Puhelinneuvontaa saa maanantaista torstaihin kello 9–15 numerossa 0800 179 279 (maksuton). Palveluun voi olla yhteydessä myös WhatsAppin kautta numerossa 040 747 1571 tai nimettömästi sähköisellä lomakkeella. 

Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Kesäduunari-infon verkkosivuilla usein kysyttyihin kysymyksiin ja kesäduunarin muistilistaan, jossa on hyödyllistä tietoa kesätyöhön valmistautumiseen. 

Hyvät toverit!

Työtä ja hyvinvointia. Se on perinteinen työväenliikkeen tavoite, joka on edelleen käypää tavaraa tänäkin päivänä. Suomalainen työntekijä on ahkera, vastuuntuntoinen ja on valmis tekemään oman osansa yhteisestä hyvän eteen. Jos vain työtä on tarjolla mahdollisimman monelle. 

Valitettavasti maassamme vain vallitsee tällä hetkellä ahneuden eetos. Karkeaa populismia harjoittamalla ihmiset ajetaan toisiaan vastaan ja perinteinen yhteinen vastuu yhteisestä hyvinvoinnista halutaan jättää historiaan. 

Maamme hallitus sai lahjaksi historiallisen korkean työllisyysasteen. Keväällä 2023 työllisyys oli huipussaan reilusti yli 78% ja lähestyi siis 80%:n rajaa, korona-pandemiasta, Venäjän hyökkäyssodasta, inflaatiosta ja korkeista koroista huolimatta.

Hallituksella oli aloittaessaan kaksi keskeistä talouspolitiikan tavoitetta: valtion velan kasvun taittaminen sekä 100 000 uutta työpaikkaa. Näin kahden vuoden jälkeen voi todeta, että valtio ottaa velkaa enemmän kuin koskaan ja työttömyys on noussut Euroopan korkeimmalle tasolle. Tämä johtuu yksinkertaisesti pahasti epäonnistuneesta politiikasta. Pienituloisille kun ollut ollut tarjolla leikkausten keppiä ja suurituloisille veronalennusten porkkanaa. Lopputuloksena kokonaiskysyntä on sakannut ja valtion tulot vähentyneet. 

On tärkeää muistaa, että Suomi ei ole vain seurannut sivusta talouden haasteita. Vuoden 2008 Yhdysvalloista alkaneesta pankkikriisistä lähtien on tehty lukuisia niin sanottuja kasvutoimia: yritysten yhteisöveroa on kevennetty kahteen kertaan, kilpailukykysopimuksella on mm. pidennetty työaikaa, tutkimus- ja kehitystukia on lisätty, paikallista sopimista laajennettu yritysten toiveiden mukaisesti. Lista on pitkä. 

Investoinnit vain odotuttavat itseään, koska on helpompaa maksaa voitot ulos osinkoina, kuin kehittää kestävää liiketoimintaa. Missä ovat ne pitkäjänteiset yritysjohtajat, joille kvartaali on 25 vuotta, ei kolme kuukautta? 

Hyvät kuulijat, 

Aikamme suurimpia työelämän mullistajia on tekoälyn tulo työpaikaloille. Tekoälyn vaikutukset työelämään kasvavat päivä päivältä. Suomessa vain noin 15 prosenttia yrityksistä hyödyntää tekoälyä systemaattisesti, vaikka olemme digitalisaation edelläkävijämaa. Suurin osa organisaatioista on yhä kokeilu- ja testausvaiheessa.

Eurooppa tarvitsee selkeät ja johdonmukaiset pelisäännöt digi- ja datatalouteen. Sääntelyn tulee olla ymmärrettävää ja tukea innovatiivisuutta. Samalla sen on turvattava työntekijöiden sekä asiakkaiden oikeudet.

Tekoälyn käyttöönoton laajentuessa on varmistettava, että henkilöstö ja heidän edustajansa otetaan mukaan suunnitteluun sekä toteutukseen. Työelämän digitalisoituminen ei saa tapahtua ihmisoikeuksien tai työhyvinvoinnin kustannuksella.

Parhaimmillaan tekoäly mahdollistaa merkittävän tuottavuuden kasvun, joka puolestaan luo lisää työtä ja hyvinvointia. Työväenliikkeen perinteisiä tavoitteita. 

Neuvottelukierroksesta 

Syksyllä alkanut ja edelleen jatkuva neuvottelukierros käynnistyi tilanteessa, jossa oli jo valmiiksi tarve kunnollisille palkankorotuksille: ostovoimakuopan kurominen umpeen ei voinut enää voi odottaa. Hallituksen leikkaukset olivat jo iskeneet pienituloisiin ja monet joutuivat tekemään valintoja esimerkiksi ruuan, vaatteiden ja lääkkeiden välillä.  

Hallituksen leikkauslistan ohella eri aloilla on myös omat työehtojen kehittämistarpeensa. Monilla aloilla kehittämisvelkaa on päässyt kertymään useiden kierrosten ajan ja joillakin liitoilla se kasvaa jo korkoa korolle niin palkkakehityksen kuin työehtojen osalta.

Uutena ilmiönä on viimeistään tänä talvena nähty, että työnantajaliitoilta on puuttunut todellinen halu neuvotella. Eikä siihen paineitakaan oikein ole. Suurena syynä on varmasti myös EK:n toiveesta rakennettu vientivetoisen palkkamallin lainsäädäntö, joka on käytännössä jäädyttänyt sovittelijan roolin palkkakaton porttivahdiksi. Tyytymättömyys valtakunnansovittelijan toimintaan onkin palkansaajapuolella ollut laajaa ja perusteltua. Enää ei voi puhua objektiivisestä sovittelusta, vaan Bulevardilla työntekijäliitot kohtaavat yhden sijasta kaksi vastapuolta. 

Samaan aikaan hallituksen työelämäheikennykset ovat hankaloittaneet neuvotteluja kautta linjan. Neuvottelupöydissä on jouduttu puolustamaan jo olemassa olevia ehtoja ja yrittämään nostaa työehtosopimusten taso edes nykyisen lainsäädännön tasolle. Tilanne tiivistyy parhaiten irtisanomissuojan ja sen eri elementtien puolustamiseen. 

Tähän kaikkeen vastaukseksi SAK:n jäsenliitot ovat yhdistäneet voimansa. Syksyllä 2024 käynnistynyt neuvottelurupeama on toteutettu tiiviissä liittokoordinaatiossa tunnuslauseella #VoitollaTyöhön. Tämä tarkoittaa yhteistä valmistautumista, yhteisiä toimintatapoja ja yhteistä selkärankaa.

Työantajapuoli on tehnyt vastaavanlaista koordinointia jo vuosien ajan. Mutta kas kummaa, nyt työnantajat ovatkin pöyristyneitä siitä, että työntekijät toimivat suunnitelmallisesti ja yhtenä rintamana.

Yhteisen linjan mukaiset palkankorotukset ovat konkreettinen tapa osoittaa työntekijöille arvostusta: ei vain juhlapuheissa, vaan myös tilipussissa. Työnantajat ovat itse korostaneet yleisen linjan merkitystä, ja nyt on aika lunastaa puheet teoiksi. Elinkustannuskriisin jäljet näkyvät edelleen kulttuurialan työntekijän, koulunkäynninohjaajan ja vanginvartijan arjessa. Julkisen sektorin työntekijät pitävät yhteiskunnan rattaat liikkeessä ja he ansaitsevat muutakin kuin kiitoksia. He ansaitsevat reilun ja oikeudenmukaisen palkan. 

Hyvät toverit, 

On kestämätöntä väittää, ettei valtiolla olisi varaa maksaa yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia. Esimerkiksi valtion työnantaja on tarjonnut jopa 1,5 prosenttiyksikköä yleistä linjaa alempia korotuksia, vaikka valtion budjetti on yli 80 miljardia ja kyse olisi vain 80 miljoonasta eurosta. Se on murto-osa siitä, mitä hallitus jakaa yritystukina tai leikkaa julkisen sektorista ylipäätään. Kyse ei ole rahasta, vaan arvostuksesta ja valinnoista. Yleinen linja kuuluu kaikille.

Starve the beast, näännytä peto, on oikeistolainen talouspoliittinen tavoite, jonka tarkoitus itsetarkoitus on pienentää julkista sektoria. Mutta suosittujen julkisten palvelujen leikkaaminen on epäsuosittua, joten otetaan avuksi veronalennukset. Kun valtio saa vähemmän verotuloja, syntyy budjettivaje, eli ei ole enää varaa rahoittaa kaikkia palveluja. Tällöin oikeisto – Suomessa kokoomus, perussuomalaiset, rkp ja kristilliset – voivat perustella, ettei rahaa ole. Palveluja on pakko leikata. 

Rahaa on kuitenkin yksityisille yrityksille, tulee se sitten suorien tukien tai yhteisöveron laskun muodossa. Julkiset palvelut on kuitenkin tarkoitettu kaikille, ennen kaikkea pienituloisille. Ei anneta niiden rapautua, vaan säilytetään mahdollisuuksien tasa-arvo.

Muutoinkin kuin saattohoidon osalta. 

Työperäinen maahanmuutto on kaikesta kritiikistä huolimatta yksi varteenotettava keino säilyttää meidän yhteiskuntamallimme. 

Työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto voi onnistua vain, jos maahan muuttavat kiinnittyvät yhteiskuntaamme. Paikallisen kielen taito on tässä avainasemassa. 

Ongelma on, että työn perusteella maahan tulevat eivät useinkaan pääse kielikoulutukseen eivätkä kuulu kotoutumispalvelujen piiriin. Tämä vaarantaa työturvallisuutta ja vaikeuttaa arjen asiointia. Valtionhallinnon kielitutkinnot ovat kalliita ja kohtuuttoman vaikeita. Ulkomailla hankittujen tutkintojen tunnustaminen on hidasta, kallista ja epävarmaa.

Työnantajien vastuuta kielikoulutuksesta on lisättävä. Tällä hetkellä vain kuusi prosenttia työnantajista tukee kieliopintoja työajan ulkopuolella, ja vain yhdeksän prosenttia mahdollistaa opiskelun työajalla.

Puhumme usein siitä, kuinka Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa. Mutta vähemmän puhumme siitä, miten varmistamme, että nämä ihmiset viihtyvät Suomessa ja haluavat jäädä. Emme voi kohdella maahanmuuttajia vain huoltosuhteen korjaajina tai eläkkeiden maksajina. Työvoiman tarveharkinta on säilytettävä, se on selvää. Meillä on aloja, joilla on työvoimapulaa sekä meillä on aloja, joilla ei ole. Työttömille suunnattuja työvoimapalveluja on kehitettävä jatkuvasti ja mahdollisimman nopeaan uudelleen työllistymiseen on satsattava tosissaan. Tarjolla ei voi olla pelkkää keppiä.

Lopuksi hyvät toverit!

Vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat työelämävaalit. Se tarkoittaa, että työelämän tulevaisuuden suunta ratkaistaan eduskuntavaaleissa keväällä -27. 
On suoraan sanoen surullista, jos työelämän suunta ratkaistaan hallitusohjelmaneuvotteluissa. Olemme oppineet, että hallitusohjelma on sisältänyt irtisanomissuojaa, lakko-oikeutta, työaikoja, vuosilomia, palkankorotuksia jne. jne. Ei niistä enää neuvotella kolmikantaisesti, saati jätetä sovittavaksi työpaikoille. 

Ne päätetään vaalit voittaneiden puolueiden kesken ja toteutetaan eduskunnassa, pilkkuakaan muuttamatta. Jotta työntekijöiden ääni kuuluu, on meidän kaikkien muistettava tämän nelivuotiskauden kylmä kyyti vielä vaalikopissa keväällä 2027. Se ratkaisee, otetaanko työntekijät jatkossa huomioon millään tavalla. Moraalisia pidäkkeitä oikeistolla ei enää näytä olevan, joten tämä mitä nyt on nähty, on vasta alkua. 

Ei päästetä Suomea työelämän kehitysmaaksi, vaan pidetään huoli työkavereista, työturvallisuudesta, palkkojen kehittymisestä sekä riittävästä palautumisesta. Jotta me kaikki jaksamme tulevaisuudessakin hyvät toverit pitää tätä maata pystyssä. 

Olkaa ylpeitä itsestänne ja työkaveristanne!
Kiitos! 

Ismo Kokko, AKT:n puheenjohtaja