Haku
Liity jäseneksi

AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom vappupuhe Lahdessa – katsetta on suunnattava myös paremman ja oikeuden mukaisemman tulevaisuuden rakentamiseen.


Arvoisat vapun viettäjät ja hyvät toverit!

Vappu on meidän kaikkien yhteinen juhla, ennen kaikkea työntekijöiden ja opiskelijoiden juhla. Tänään emme juhli vain menneisyyttä, vaan katsetta on suunnattava myös paremman ja oikeuden mukaisemman tulevaisuuden rakentamiseen.

Aika viime vapusta tähän vappuun on ollut tapahtumarikas, kun sitä mitataan sillä mitä kaikkia muutoksia työntekijöiden ja opiskelijoiden asemassa on tapahtunut. Nämä muutokset eivät valitettavasti ole olleet positiivisia. Orpo-Purran hallitus on edistänyt kehityskulkua, jossa tässä maassa eriarvoisuus lisääntyy. Ne, joilla on ovat saaneet enemmän ja ne, joilla ei ole juuri mitään heiltä on viety viimeisetkin. Sosiaaliturvaa on heikennetty, työmarkkinoita rapautettu ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihin rajoitettu. Lakko-oikeuksien rajoitusten jälkeen työntekijöiden on tosiasiallisesti mahdotonta puolustautua niiltä heikennyksiltä, joita hallitus tekee määrätietoisesti palkansaajien kustannuksella. Paikallisen sopimisen vapauttaminen, yhteistoimintalain heikentäminen ja valtakunnansovittelijan käsien sitominen tähtäävät siihen, että palkansaajan asemaa neuvottelupöydissä saadaan heikentymään. Näillä muutoksilla meidän jokaisen työssäkäyvän asema on jatkossa yhä epävarmempi silloin, kun työpaikan yhteisistä asioista päätetään.  

Vastakkain asettelu on työmarkkinoilla lisääntynyt. Työnantajien leirissä valtaan ovat päässeet voimat, jotka haluavat murtaa yhtenäistä ammattiyhdistysliikettä.  Sovun ja yhteisen tekemisen sijaan on nyt ilmoilla rakenteita ja perustaa rikkovaa toimintaa. Pitkässä juoksussa tämä ei voi olla kenenkään etu. Tätä linjaa on lähtenyt toteuttamaan myös Orpo-Purran hallitus. Hallituksen linjat on luotu suomen yrittäjien kabineteissa, jossa ajattelu on sen kaltaista, että asioita pitäisi päästä jatkossa sanelemaan yhä vapaammin työnantajien mielen mukaan. Tuskin tietävät edes kaikki yrittäjäjärjestön jäsenet minkälaista politiikkaa järjestön johdossa toteutetaan. Kun työmarkkinoiden rakenne lyödään rikki, syntyy työmarkkinoille yhä vähemmän sitovia työehtosopimuksia, jotka takaavat työlle vähimmäisehtoja. Suomessa ei ole minimipalkkaa vaan vähimmäis- palkat perustuvat työnantajien ja työntekijöiden väliseen sopimiseen. Työmarkkinoiden epävarmuus ja työehtojen epäselvyys tuskin on kotimaisen pienen ja keskisuuren yrityksen etu. Päinvastoin tällainen politiikka avaa ovia ulkomaiselle halpatyövoimalle ja ulkomaiset toimijat voivat tulla markkinoille vähät välittämättä reilusta palkasta ja reiluista työoloista. 

Meille työntekijöille tärkeintä on muistaa järjestäytyä oman alamme ammattiliittoon. Järjestäytyminen ja yhdessä tekeminen on se millä viimekädessä voimme vaikuttaa siihen, että saamme oman äänemme kuuluviin. Joukossa meissä on enemmän voimaa, kuin se mitä yksinämme olemme. 

Hallituksen muutoksien linjaa työlainsäädännön osalta kuvaa parhaiten suunnitellut heikennykset yhteistoimintalakiin. Lakiin, jolla säädellään vähimmäistasoa, jolla työpaikalla tulisi asioita käsitellä yhdessä. Yhteistoimintaa ollaankin siis yhteisen tekemisen sijaan muuttamassa saneluksi työpaikoilla. Yhteistyöllä ei enää nähdä arvoa. Ei voi olla niin, että työntekijöiden ääntä ei enää huomioida omaa työtä koskevissa päätöksissä. 

Syksyllä alkanut ja vielä käynnissä oleva työehtosopimus kierros on ollut kuitenkin osoitus siitä, että yhteistyössä on vielä voimaa! SAK: laisilla liitot ovat tiivistäneet omaa yhteistyötään. Tietoja on vaihdettu, tavoitteita asetettu ja menty yhteisellä viestillä. Sopimuspöytiin menoa ollaan sekä valmisteltu, että toteutettu yhdessä.

Neuvottelupöydissä olemme joutuneet laajalla rintamalla puolustamaan työehtoheikennyksiä, joita työnantajat nostavat samanlaisina jokaiseen neuvottelupöytään. Nämä heikennykset koskevat pitkässä juoksussa meitä kaikkia ja niitä täytyy siksi torjua yhteisellä tekemisellä. Työnantajien koordinaation vastauksena olemme pystyneet luomaan oman koordinaation, joka varmistaa sen, että sopimus pohjaa ei voi rapauttaa pala palalta vaan tunnistamme heikennykset, joita työnantajat järjestelmällisesti vyöryttävät. Yhteistyötä tulee tarjota myös muiden keskusjärjestöjen palkansaajille. Oikeudenmukaiset työehdot ja reilut palkat kuuluvat jokaiselle palkansaajalle ja tästä täytyy pitää huolta koko Ay-liikkeen voimin. Nyt kun yhteistyö on saanut hyvän alun sitä, täytyy jatkossa vielä tiivistää entisestään. 

Viime kunta- ja aluevaalien tulos niin täällä Lahdessa, kun koko Suomen osalta on osoitus siitä, että Hallituksen sumutus velkalaivan kääntämisestä ei mene enää meille läpi! Ei voi olla niin, että luvataan toista ja tehdään toista. Tämä ei kerta kaikkiaan käy! Vaalien tulos oli osoitus siitä, että eriarvoistavan politiikan sijaan on aika reilummalle politiikalle. 

Orpo-Purran hallituksella Rahaa on kyllä riittänyt rikkaiden veroalennuksiin, mutta ei niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsee. Sosiaaliturvaa on leikattu niin kaikista heikoimmassa asemassaolevien osalta, kun myös YT-kierrosten kautta työttömiksi jääneiltä duunareilta, jotka ovat jääneet työttömyysturvan varaan. Ei voi olla niin, että kun rahat eivät riitä siitä viulut maksavat vain kaikista heikoimmassa asemassa olevat. 

Hallituksen lupaukset työpaikoista ovat myös osoittautuneet täysin tyhjiksi. Työllisyys on nyt paljon heikommassa jamassa, kun se oli silloin kun tämä hallitus aloitti. Orpo-Purran hallitus sai edelliseltä hallitukselta työllisyyteen hyvän pohjan, mutta on kääntänyt suunnan heikoilla toimillaan vain huonompaan suuntaan. Juuri käyty kehysriihi oli osoitus siitä, että vielä niin kauan kuin hallitus pysyy pystyssä se kurittaa pienituloista.  Meidän jokaisen tuleekin jatkossakin pitää huoli siitä, että muistamme äänestää ja linja saadaan muuttumaan. Äänestämällä vaikutamme yhteisiin asioihin ja ennen kaikkea siihen, että päätöksen teko on jatkossa reilumpaa. 

Nuoret ovat tulevaisuus 

Nuoret ovat tulevaisuus. Nuorten koulutukseen pitääkin jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Suomen menestys on aiemmin rakennettu vankkaan osaamispohjaan. Vankan osaamisen pohjalta meillä on mahdollisuus luoda tuotteita, joita muualla ei kyetä toteuttamaan. Koulutuksen tasoon on aiemmin voinut luottaa ja koulutus järjestelmämme on tuottanut osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. Vaikka hallitus puhuu koulutuksen suojelusta teot ovat olleet aivan päin vastaisia. Aikuiskoulutustuen ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset eivät puhu sen puolesta, että osaaminen olisi nousussa. Päinvastoin koulutukseen tehtävät heikennykset rapauttavat osaamispohjaamme. Työpaikoilla osaamisvaatimukset kasvavat ja töissä tarvitaan yhä enemmän taitoja ottaa erilaisia teknologioita haltuun. Kouluissa opiskelusta on tullut yhä enemmän omaehtoista. Tämä yhdistelmä ei ole hyvä. Nuoret tarvitsevat koulussa ammattitaitoista opetusta rajoja ja rakkautta. 

Myöskään aikuiskoulutustuen lakkautukselle ei ole tuotu uskottavaa vaihtoehtoa. Jatkossa työnmurroksessa vaille töitä jääneelle duunarille ei ole tarjolla tukea uusien taitojen ja osaamistason kohottamiseen. 

Myös opiskelun rahoitusta sysätään askel askeleelta enemmän yksilön vastuulle. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa vain hyvin toimeentulevilla on varaa opiskella. Hallituksen politiikka eriarvoistaa ja jatkossa opiskeluun on mahdollisuus vain kukkaron perusteella. 

Hyvät kuulijat! 

Meillä on maailmalta esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun eriarvoisuus lisääntyy ja valta kasaantuu niille, joilla on rahaa. Yhdysvalloissa on alkanut aikakausi, jolla totuudella ei ole painoarvoa vaan mielikuvat, viha ja vallanhimo ohjaavat politiikan suuntia. Rahalla voi ostaa demokraattisia päätöksentekijöitä ja siirtää valtaa yhä enemmän suuryrityksille. Nämä yritykset ovat kasvottomia ja inhimillisyys päätöksenteossa puuttuu. Raha menee ihmisen edelle. 

Työntekijöiden ja opiskelijoiden aseman parantaminen vaatii pitkäaikaisia ja järjestelmällisiä ponnisteluja. Meidän on panostettava koulutukseen, jotta osaaminen kehittyy. Meidän on myös varmistettava se, että yhteiskunnan turvaverkko ottaa vastaan ne, jotka ovat vaarassa pudota. Nyt jos koskaan tarvitsemme liikettä, joka pitää työntekijöiden puolta. Vahvinta on yhteistyö ja tätä yhteistyötä Ay-liike voi meille tarjota. Näytetään yhdessä, että kurjistava politiikka ei nauti kansan luottamusta. On Ok kuulua liittoon!

Erinomaista vappua kaikille ja toivorikasta kevättä! Kiitos!

Niko Blom, AKT:n 2. varapuheenjohtaja

AKT:lle neuvottelutulos liikenneopetusalan työehtosopimusneuvotteluista

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Palvelualojen Työnantajat Palta ry ovat saaneet neuvottelutuloksen tiistaina 29.4. liikenneopetusalan työehtosopimuksesta. 

Neuvottelut liikenneopetusalan työehtosopimuksesta aloitettiin 10.1.2025. Aiempi työehtosopimuskausi päättyi 31.1.2025. 

Seuraavaksi sopimus menee järjestöjen hallintoihin. Molempien liittojen hallinnot käsittelevät asian seuraavan viikon aikana.   

Neuvottelutuloksen sisällöstä ei tiedoteta tätä aiemmin. 

Seuraa AKT:n työehtosopimusneuvotteluja akt.fi/neuvottelut

Rautatiealan Unioni RAU: VR-Yhtymälle sakot työtuomioistuimesta: sovittujen työvuorojen rikkominen jatkuu rangaistuksesta huolimatta

Työtuomioistuin on määrännyt VR-Yhtymälle maksettavaksi 3000 euron sakon ja yli 5000 euron oikeudenkäyntikulut veturinkuljettajien työehtosopimuksessa määriteltyjen lepoaikojen rikkomisesta. Rautatiealan Unionin (RAU) mukaan kyse ei ole yksittäisestä lipsahduksesta, vaan jatkumosta: yhtiön työvuorokäytännöt vaarantavat kuljettajien jaksamisen eikä yhtiö ole puuttunut ongelmiin, vaikka sitä on toistuvasti vaadittu. RAU vaatii VR-Yhtymältä selkeämpiä ja ankarampia työnjohdollisia toimia, jotta todellinen muutos yhtiössä tapahtuisi. 

– Nämä kaksi työvuoroa, joista tuomio annettiin, ovat vain jäävuoren huippu. Olemme yrittäneet neuvotella VR-Yhtymän kanssa asiasta paikallisesti, pääluottamusmiestasolla sekä lopulta liittotasolla Palta ry:n kanssa, mutta muutosta ei ole tapahtunut, sanoo RAU:n puheenjohtaja Markku Lehtinen.  

Rikkomukset koskivat palautumisaikoja 

Kyseessä olevat rikkomukset liittyivät veturinkuljettajien kokonaiselpymisaikoihin, ajoaikaelpymisaikoihin ja yhdenjaksoisiin ajoaikoihin kahdessa vuoden 2023 työvuorossa (termien selitykset tiedotteen lopussa). Näiden työehtosopimuksen määräysten tarkoituksena on osaltaan varmistaa työntekijöiden riittävä palautuminen raskaasta, epäsäännöllisestä vuorotyöstä. 

VR-Yhtymä on myöntänyt rikkoneensa työehtosopimusta näissä tapauksissa. Yhtiö on perustellut rikkomuksia työvuorosuunnittelujärjestelmän virheillä. RAU katsoo, että virheitä ei korjattu, vaikka niistä huomautettiin ja neuvoteltiin useaan otteeseen. (Tapahtumien tarkempi kulku kuvattu tiedotteen lopussa).

RAU: Rangaistukset eivät vastaa teon vakavuutta 

RAU:n mukaan VR-Yhtymä on myöntänyt rikkomuksia myös muissa käynnissä olevissa erimielisyystilanteissa, mutta toiminta jatkuu ennallaan. 

– Koska VR-Yhtymä jatkaa samalla linjalla, voi vain todeta, ettei yhtiön tavoitteena ole kuljettajien hyvinvointi. Sillä olisi kaikki mahdollisuudet toimia toisin, Lehtinen painottaa. 

RAU vaatii tiukempia seuraamuksia, jotta VR-Yhtymä ryhtyisi todellisiin muutoksiin.  

– Jos veturinkuljettaja rikkoisi tietoisesti sääntöjä, hänet irtisanottaisiin. Nyt suuri yritys selviää pienillä hyvityssakoilla. Työntekijäpuolelle voidaan asettaa jopa 150 000 euron hyvityssakot työnantajan toimintaa vastaan suunnatusta työtaistelusta, mutta työnantaja joutuu maksamaan korkeintaan 37 400 euroa tietoisesta sopimusrikkomuksesta. Työehtosopimuslaki on maan hallituksen muutosten jälkeen täysin epäreilu. Rangaistuksen tulisi olla tuntuvampi tulkintaetuoikeuttaan käyttävälle työnantajalle, jotta se vaikuttaisi, sanoo RAU:n lakimies Maria Säteri. 

Termien selitykset (Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskeva työehtosopimus) 

  • Elpymisaika = Vähintään 12 minuuttia kestävä ajanjakso työvuorossa, joka ei sisällä työtehtäviä.  
  • Kokonaiselpymisaika = Kokonaiselpymisajan tulee olla riittävä (vähintään 20 % työvuorosta tai ajoajaksi laskettavasta ajasta), jotta palautumista työvuoroissa tapahtuu.  
  • Ajoaikaelpymisaika = Ajoaikojen väliin jäävä aika, joka ei sisällä työtehtäviä. 
  • Yhdenjaksoinen ajoaika = Ajoaikaan sisältyy junan lähtö- ja tuloaikojen välinen aika sekä kääntymisaika ja rahtiliikenteessä vaihtotyöaika. Yhdenjaksoinen ajoaika saa olla pääsääntöisesti enintään 3,5 tuntia, mutta merkittävässä häiriötilanteessa tai työvuorosuunnittelun kanssa yhteisesti sovittuna enemmän. 

Taustaa: Veturinkuljettajien työehtosopimuksen vastaiset työvuorot VR-Yhtymässä

  • Useassa Rautatiealan Unionin osastossa toistui sama ongelma. VR-Yhtymän veturinkuljettajien työvuorot oli julkaistu työehtosopimuksen vastaisina siitä huolimatta, että luottamusmies on siitä työvuorosuunnitteluun lausuntovaiheessa huomauttanut. 
  • Osastojen luottamusmiehet tekivät asiasta erimielisyysmuistioita.  
  • RAU:n VR-Yhtymän veturinkuljettajien pääluottamusmies käsitteli paikallisia erimielisyysmuistioita VR-Yhtymän edustajien kanssa useissa eri neuvotteluissa. 
  • Pääluottamusmies liitti oman lausuntonsa erimielisyysmuistioon. Muistio käsiteltiin Rautatiealan Unionin ja Paltan välisissä neuvotteluissa. VR-Yhtymä myönsi rikkomukset, mutta ei korjannut toimintaansa. 
  • Rautatiealan Unioni nosti asiasta hyvityssakkokanteen työtuomioistuimeen. Tuomio annettiin kirjallisessa prosessissa. Työtuomioistuin tuomitsi VR-Yhtymän hyvityssakkoihin kirjallisen materiaalin perusteella. 
  • Samaan aikaan työtuomioistuimen käsittelyn kanssa, VR-Yhtymä teetätti joissakin Rautatiealan Unionin osastoissa veturinkuljettajilla työehtosopimuksen vastaisesti liian pitkiä työvuoroja. Osastojen luottamusmiesten huomautukset eivät tuoneet muutosta. Näistä tapauksista tullaan myös nostamaan kanne työtuomioistuimessa. 
  • Sama prosessi käytiin läpi paikallisen luottamusmiehen, pääluottamusmiehen ja lopulta RAU:n ja Paltan toimesta. VR-Yhtymä myönsi rikkomuksensa. Asia on valmisteilla työtuomioistuimeen. 
  • VR-Yhtymä jatkaa työehtosopimuksen vastaisten työvuorojen teettämistä veturinkuljettajilla eri puolilla Suomea. Luottamusmiehet ovat tehneet erimielisyysmuistioita, pääluottamusmies käynyt neuvottelut ja valmistelee erimielisyysmuistiota liittotasolle. Tämän jälkeen käydään lisää RAU:n ja Paltan välisiä neuvotteluita, jonka jälkeen asiat käsitellään todennäköisesti työtuomioistuimessa.  

AKT:n palvelunumerot siirtyvät kesäaikaan perjantaina 2.5. – Palvelemme keskiviikkona 30.4. klo 13 saakka

AKT:n keskustoimisto ja aluetoimistot siirtyvät kesäaikaan perjantaina 2.5. alkaen elokuun loppuun saakka.

Jäsenrekisteripalvelun puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1244

Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1222

Palvelunumerot ovat auki keskiviikkona 30.4. klo 9-13.

Jäsenrekisteriasioissa eAsiointi palvelee 24/7.

Toivotamme kaikille hyvää vappua. Työväen vappujuhlaa vietetään ympäri Suomea. Lisätietoja eri paikkakuntien vappujuhlista SAK:n sivuilta https://www.sak.fi/tapahtumat/vappu-2025/. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko puhumassa Turun vappujuhlassa 1.5. ja Niko Blom Lahden vappujuhlassa. lue lisää tästä.

Elintarvikealan automiehille työehtosopimus

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Elintarviketeollisuusliitto ovat 25.4.2025 hyväksyneet Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen. Sopimuskausi on kolmivuotinen 25.4.2025 – 31.1.2028, mutta se on irtisanottavissa päättymään 31.1.2027. Palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana kolme kertaa.

Palkankorotukset vuonna 2025 

Palkkoja korotetaan 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,5 %.  

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 2,5 %:lla. Tuntipalkkoja ja kaksiviikkoispalkkoja korotetaan aikaisemman käytännön mukaisesti.  

Erillisiä lisiä (erityislisä maidonkeräilystä säiliöautolla, erikoislisä pakaste- ja karja-autonkuljettajalle, työpukukorvaus, yksinajolisä) korotetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien 2,5 %:lla.  

Luottamusmieskorvausta korotetaan 5,4 %:lla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. 

Palkankorotukset vuonna 2026 

Palkkoja korotetaan 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,9 %.  

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 2,9 %:lla. Tuntipalkkoja ja kaksiviikkoispalkkoja korotetaan aikaisemman käytännön mukaisesti.  

Erillisiä lisiä (erityislisä maidonkeräilystä säiliöautolla, erikoislisä pakaste- ja karja-autonkuljettajalle, työpukukorvaus, yksinajolisä) korotetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien 2,9 %:lla.  

Palkankorotukset vuonna 2027 

Palkkoja korotetaan 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,4 %.  

Taulukkopalkkoja korotetaan samasta ajankohdasta lukien 2,4 %:lla. Tuntipalkkoja ja kaksiviikkoispalkkoja korotetaan aikaisemman käytännön mukaisesti.  

Erillisiä lisiä (erityislisä maidonkeräilystä säiliöautolla, erikoislisä pakaste- ja karja-autonkuljettajalle, työpukukorvaus, yksinajolisä) korotetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien 2,4 %:lla.  

Luottamusmieskorvausta korotetaan 2,4 %:lla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.  

Irtisanominen edellyttää jatkossakin asiallista ja painavaa syytä 

Todettiin, että työehtosopimuksen 2 §:n mukaisesti työehtosopimuksen osana noudatetaan sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevia ETL:n ja SEL:n välillä solmittuja yleisiä sopimuksia ja siten näihin sopimuksiin tulleet muutokset tulevat myös tämän työehtosopimuksen osaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että irtisanomisiin noudatetaan sopimusta, jonka mukaan lakisääteinen asiallinen syy ei riitä irtisanomisperusteeksi.   

Hälytysrahasta sovittiin  

Työntekijälle maksetaan hälytysraha, mikäli hänet kutsutaan työajan ulkopuolella hälytystyöhön. Hälytysraha on kahden tunnin palkka muun hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi, ellei luottamusmiehen kanssa, tai, jos luottamusmiestä ei ole, työntekijöiden kanssa yhdessä toisin sovita. 

Myös työryhmissä mietitään tekstikysymyksiä 

Päätettiin perustaa kolme työryhmää, joista yhden tarkoitus on tarkastella perhevapaamääräyksiä, ja joka voi sopimuskauden aikana tehdä perhevapaita koskevia esityksiä ja muita muutoksia työehtosopimukseen, mikäli molempien osapuolten hallinnot muutokset hyväksyvät. 

Toisen työryhmän tarkoitus on selkeyttää työehtosopimuksen tekstejä sopimuskauden aikana. 

Lisäksi perustetaan työryhmä, jonka tarkoitus on selvittää tarvetta luottamusmiesten ammattiyhdistyskoulutukseen ja asiasta sopimiseen. Tämä työryhmä voi tehdä sopimuskauden aikana aiheeseen liittyviä muutoksia työehtosopimukseen, mikäli molempien osapuolten hallinnot ne hyväksyvät.   

Seuraa AKT:n työehtosopimusneuvotteluja akt.fi/neuvottelut

Pääsiäisen jälkeen jatkettu neuvotteluja matkatoimistojen ja matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksista

Matkustamohenkilökunnan neuvottelut jatkuivat pienen tauon jälkeen 22.4. Kyseessä oli jo 16. neuvottelukerta.  

– Olemme tavanneet Paltan ja Finnairin edustajat kahdesti, tiistaina 22.4. ja torstaina 24.4. Yhteisymmärrykseen on päästy jo monista asioista, mutta takapakkia tuli soveltamisalakysymyksen suhteen. Tapaamme seuraavan kerran vappuaattona 30.4., kertoo sopimustoimitsija Katri Höök.  

Matkatoimistoalan työehtosopimusneuvottelut jatkuivat 23.4. ja seuraavan kerran kokoonnutaan maanantaina 28.4. 

– Neuvottelut etenevät, mutta onhan tässä vielä paljon kesken, tiivistää sopimustoimitsija Höök. 

Liikenneopetusalalla otettiin aikalisä ja neuvottelut jatkuvat 29.4.2025.  

Seuraa AKT:n työehtosopimusneuvotteluja akt.fi/neuvottelut

Juhlitaan työväen vappua – Vappupuheet Ismo Kokko Turussa ja Niko Blom Lahdessa

Työväen vappujuhlaa vietetään ympäri Suomea torstaina 1.5.2025. Lisätietoja eri paikkakuntien vappujuhlista SAK:n sivuilta https://www.sak.fi/tapahtumat/vappu-2025/. 

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko puhuu Varsinais-Suomen vappujuhlassa Turun Vähätorilla klo 13.20 ja AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom on puhumassa Lahden vappujuhlassa Lahden kauppatorilla klo 13.00.

Lue tarkempi aikataulu Turun, Lahden ja Helsingin vappujuhlista tästä. 

Helsingin työväen vappu

Helsingin työväen vappujuhla Kansalaistorilla torstaina 1.5. klo 10 alkaen. Nähdään AKT:n teltalla Kansalaistorilla, tervetuloa!

Perinteinen suuri vappumarssi lähtee Hakaniemen torilta ja päättyy Kansalaistorille, jossa vietetään musiikkiesityksistä sekä lapsiperheille suunnatusta ohjelmasta koostuvaa vappujuhlaa. Torijuhlan jälkeen vapun vietto jatkuu työväenyhteislaulutilaisuudella Paasitornissa. 

SAK: Veropäätökset osoittavat hallituksen huolen valtion velasta valheeksi

Hallitus päätti alentaa yritysten yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla ja erityisesti suurituloisimpien verotusta. Veronkevennykset johtavat verotuottojen vähenemiseen, joten päätösten seurauksena valtion velkaantuminen jatkuu uusista leikkauksista huolimatta. 

– Veropäätösten taustalla on elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimukset ja tutkimustiedon sivuuttava toiveajattelu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö varoitti aiemmin, että yritysten lobbareiden ajamilla veronkevennyksillä voisi olla vakavia seurauksia Suomelle. Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa nämä varoitukset ja lähti toteuttamaan yritysten toivelistaa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta paheksuu. 

Aiempia leikkauksiaan ja tavallisiin ihmisiin kohdistuvia veronkorotuksia hallitus on perustellut huolella valtion velkaantumisesta. Nyt päätetyt veronkevennykset osoittavat, että huoli valtion velasta ei ole hallituksen talouspolitiikan todellinen johtotähti. 

– Päätökset jatkavat hallituksen talouspolitiikan kovaa linjaa. Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta, Kaukoranta analysoi. 

Hallitus perustelee toimiaan talouskasvun tukemisella, mutta perustelu ei kestä kriittistä tarkastelua. Taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että veronkevennysten kasvuvaikutukset ovat sen verran pieniä, että ne eivät rahoita itseään. Hallitus ei ole myöskään johdonmukainen, koska se on itse heikentänyt talouskasvua leikkaamalla pienituloisten ostovoimasta ja koulutuksesta. 

Hallitus paikkaa veronkevennysten aukkoa valtion talouteen useilla veronkorotuksilla ja lisäleikkauksilla. Hallitus paikkaa vajetta myös kasvattamalla Valtion eläkerahaston tuloutuksia valtion budjettiin. 

– Eläkerahastojen syöminen on hallitukselle keino peitellä sen veropäätösten vaikutusta valtion talouteen. Pysyvien alijäämien paikkaaminen omaisuustuloilla ei ole kestävää talouspolitiikkaa, Kaukoranta huomauttaa. 

Hallitus jatkaa pohjoismaisen työmarkkinamallin rapauttamista 

Rahoittaakseen yritysten ja suurituloisten veronkevennyksiä hallitus esittää myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa. Muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle. Verovähennyksen poistaminen heikentäisi taloudellisia kannustimia liittyä ammattiliittoon tai työnantajajärjestöön. Tämä voi pidemmällä aikavälillä johtaa järjestäytymisasteen alentumiseen ja sitä kautta kollektiivisen sopimisen rapautumiseen. 

– Hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien ohella pohjoismaisen mallin toinen kulmakivi on työehtosopimuksiin perustuva kollektiivinen sopiminen. Hallituksen uudet päätökset asettuvat jatkumoksi aiemmille työmarkkinaheikennyksille. Näyttää selvältä, että hallituksen tavoitteena on pohjoismaisen työmarkkinamallin murentaminen Suomessa, pääekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa. 

Hallituksen velkatavoite karkasi – pienituloisia kuritettu turhaan

Näillä ratkaisuilla hallitus on käytännössä päästänyt irti kaikkein tärkeimmästä talouspoliittisesta tavoitteestaan, valtion velkasuhteen taittamisesta. Tutkimukset eivät tue väitettä siitä, että esimerkiksi yhteisöveron lasku olisi tehokas keino edistää talouskasvua. Todennäköisesti se kasvattaa yrityksistä ulos maksettavien osinkojen määrää ja investoinnit jäävät edelleen puuttumaan.

– Hallituskauden puolivälissä on siirrytty aikaan, jossa jaetaan hyvää omille etupiireille. Mikään muu ei tosiasiassa selitä yhteisöveron reipasta alentamista, joka verotulojen osalta syö käytännössä kokonaan aiemmin tehdyn arvonlisäveron kiristyksen ja velkatavoite karkaa käsistä, tiivistää AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. 

Aiemmin toteutetut pienituloisiin työntekijöihin, eläkeläisiin ja opiskelijoihin kohdistetut rajut leikkaukset näyttäytyvät nyt siinä valossa, että niillä rahoitetaankin yrityksille ja hyvätuloisille annettavia uusia verohelpotuksia. Valtionvelan edelleen kasvaessa voidaankin odottaa vielä lisää leikkauksia heikoimmassa asemassa oleville.

Hallitus ei pysty antamaan takeita sen enempää talouskasvun piristymisestä kuin velkaantumisen vähenemisestä. Yrityksille ei synny velvollisuutta työllistää tai investoida vaan ne voivat käyttää veroeuroista säästyvät summat esimerkiksi maksamalla suurempia osinkoja omistajilleen. 

Huomion kiinnittämiseksi toisaalle, ajetaan ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden poistamista, mikä on ollut pitkään kokoomuksen tavoitteena. Vähennysoikeuden poistolla kiristetään työntekijöiden verotusta, eikä se valitettavasti tuo lisää investointeja tai muuta talouskasvua. Valtio saa tästä lisää verotuloja noin 190 miljoonaa euroa, mikä on murto-osa nyt jaettavista veronalennuksista.

– Perussuomalaiset eivät näytä oppineen kunta- ja aluevaalien tuloksesta mitään, koska he jatkavat umpikokoomuslaisella talouslinjalla, työntekijöiden hylättyä heidät äänestyskopissa. Tämän sijaanhan heidän kannattaisi miettiä, mikä heidän politiikassaan on kokonaisuutena mennyt pieleen, sanoo Kokko 

SAK:n Jarkko Eloranta: Jälleen hallitus lyö duunaria

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tuomitsee Orpon-Purran hallituksen kehysriihestä julkisuuteen vuotaneen suunnitelman ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisesta.

– Jälleen hallitus lyö suomalaista duunaria. Työntekijäammateissa ansiot nousevat pääosin ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten vuoksi. On sula mahdottomuus, että hallitus voisi kompensoida tuloveron alennuksella kunnon palkankorotukset. Tänä vuonna monilla SAK:laisilla aloilla palkat nousevat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia, Jarkko Eloranta sanoo.

Elorannan mukaan ay-jäsenmaksun verovähennyskelpoisuus niin sanottuna tulonhankkimismenona on yhä ajankohtainen ja totta.

– Myös pidemmällä aikavälillä duunari kärsisi. Vähennysoikeuden poistaminen voi heikentää järjestäytymisastetta. Sitä kautta heikkenisivät ammattiliittojen mahdollisuudet neuvotella työntekijöille palkankorotuksia ja muita parannuksia jäsenten työehtoihin.

Jarkko Eloranta pitää selvänä, että suunnitelman toteuttaminen murentaisi ihmisten ja työnantajien kannusteen järjestäytyä. Seurauksena koko sopimusyhteiskunta ja järjestäytyneet työmarkkinat rapautuisivat.

Pahaa tahtoa vai osaamattomuutta?

– Hallitus on koko kautensa ajan hyökännyt työmarkkinajärjestelmää ja erityisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan. Julkisuuteen se kertoo työmarkkinauudistuksiensa pohjautuvan järjestäytyneisiin työmarkkinoihin ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, mutta käytännön toimet ovat päinvastaisia. Joko hallituksessa ei ymmärretä työmarkkinoiden toimintaa tai sitten he tarkoituksellisesti vääristelevät ja peittelevät lopullista tavoitettaan, Eloranta sanoo.

Jarkko Eloranta ihmettelee hallituksen kiimaa hakata suomalaista työntekijää. Hänelle on jäänyt epäselväksi, mihin Orpon-Purran hallitus oikein pyrkii.

– Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten mukaan Suomen on edistettävä työmarkkinaosapuolten edustavuutta ja keskinäistä neuvottelutoimintaa. Sopimusyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten järjestäytymisen heikentäminen sotii myös EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tarkoitusta vastaan. Direktiivin yhtenä tavoitteena on työehtosopimusten kattavuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Hallitus viittaa kintaalla näille tavoitteille. Mitä hallituksella on suomalaista työntekijää vastaan?

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on huolissaan myös Suomen talouskasvun puolesta.

– Jos kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä halutaan kasvattaa, niin työmarkkinajärjestelmän toimivuus on keskeinen osa sitä. Silloin puhutaan mm. vihreän siirtymän ja uuden teknologian hyödyntämisestä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Maailmantalousfoorumissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä on todettu, että onnistumiseen vaaditaan työmarkkinaosapuolten keskinäistä sopimus- ja neuvottelutoimintaa. Suomessa Orpon-Purran hallitus kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan omassa todellisuudessaan.