Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on neuvotellut jo yli kahden kuukauden ajan työehtosopimuksistaan työnantajaliittojen, kuten Autoliikenteen Työnantajat ALT:n sekä Satamaoperaattorit ry:n kanssa. Valtaosa eli 12 liiton sopimusta ja samalla työrauhavelvoite päättyivät 31.1.

Ahtausalan sovittelut jatkuvat maanantaina 13.2. aamupäivällä. Kuorma-autoalan, säiliöauto- ja öljytuotealan sekä terminaalitoiminta-alan sopimuksien osalta jatketaan maanantaina klo 16 valtakunnansovittelijan toimistossa Leo Suomaan johdolla. 

– Edelleen sopimuksissa on auki tekstikysymyksiä. Myös palkankorotukset ovat ratkaisematta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko tiivistää.

Ensimmäiset lakot alkamassa keskiviikkona aamuyöllä

Mikäli sovittelu ei tuota tulosta eikä sopimusta synny, ahtausalan lakko alkaa satamissa 15. helmikuuta aamulla klo 6.00 ja siitä eteenpäin toistaiseksi. Ahtausalaa koskee jo nyt AKT:n antama ylityökielto.

Kuorma-auto- sekä säiliöauto- ja öljytuotealojen lakot uhkaavat 15.2. heti vuorokauden vaihtuessa ja päättyvät 21.2. puolilta öin kello 24.

Terminaalitoiminta-alan lakon on määrä alkaa 15.2. aamulla kello 6.00 jatkuen 22.2. aamuun kello
6.00.

Lakot koskevat kaikkia lakkoon kuuluvilla toimipaikoilla työskenteleviä AKT:n neuvottelemien työehtosopimusten piiriin kuuluvia työntekijöitä. Lisätiedot toimipaikoista, joita lakko koskee, löytyvät sivustolta akt.fi/neuvottelut.

Lakot koskevat kaikkiaan noin 9000 työntekijää.

Tiivistahtinen tes-kierros jatkuu sovittelujen rinnalla neuvotteluilla linja-autoalan, huoltokorjaamojen, linja-autoasemien, Airpron, liikenneopetusalan, kaupan automiesten, taksiliikenteen ja Viking Linen työehtosopimuksista.

AKT:n neuvottelujen etenemistä voi seurata osoitteessa akt.fi/neuvottelut.

– Tarkoitus on saada ihmiset puhumaan vaaleista ja politiikasta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta linjaa.
Eikä vain puhumaan, vaan myös äänestämään. Jo nyt esimerkiksi media on hereillä, myös työpaikoilla pitää havahtua vaaleihin.

–  Vain 55 prosenttia työntekijöistä kertoo varmuudella äänestävänsä, johtaja Jyrki Konola lisää. 

Este äänestämiselle on esimerkiksi poliittinen jargon – ei jakseta kuunnella Ne, joilla jo muutenkin menee hyvin, on aktiivisemmin tapana käyttää ääntään. Tähän halutaan vaikuttaa.

Vaalistaja-kampanjalla halutaan antaa sellaisia eväitä, jotka kannustavat tekemään äänestyspäätöksen. Vaalikeskusteluun nostetaan teemoja, joita suomalaiset työntekijät tutkitusti eli TNS Kantarin tekemän kyselyn perusteella pitävät tärkeinä. Teemat eivät ehkä olisi olleet samoja, ellei asiaa olisi tutkittu. 

– Työlainsäädännön nippelit ei ole se, joka ensimmäisenä ihmisiä kiinnostaa, Konola kertoo.

Ostovoiman tippuminen huolettaa valtaosaa

Kun kysyttiin, ovatko ihmiset huolestuneita kotitaloutensa toimeentulosta hintojen nousemisen vuoksi? Tämä huoli oli yhteinen 59 prosentille kaikista vastaajista. Työntekijä-ryhmässä luku oli jo 67 prosenttia, työväenluokkaan itsensä määritelleistä 73 prosenttia.

– On ihmisiä tilanteessa, jossa pienetkin hinnannousut saattavat keikauttaa talouden, Konola sanoo.

Jo nyt tehdyt sopimukset ovat hyvin maltillisia. Reaaliansioissa on kuitenkin palattu 2010 luvun puolivälin lamavuosien tasolle. Samaan aikaan työllisyystilanne on vahva, yritysten tulokset hyviä, osingot ennätystasolla ja Suomen kilpailukyky kunnossa.

Ihmiset osaavat lukea puheiden taakse. Heitä ei höynäytetä puhumalla miljardin tuloveroalennuksesta, vaan ymmärretään, että se olisi pois juuri niistä palveluista, joita voi itsekin tarvita.

Vaaleissa ihmisiä kiinnostaa myös se, että Suomessa tehdään töitä vain suomalaisilla työehdoilla. Työmarkkinarikollisuus halutaan kuriin. 

Ihmiset haluavat myös luopua vastakkainasettelusta. Halutaan sopu työpaikoille.

– Nyt työnantaja on tehnyt omia ratkaisujaan. Meidän sopimusmalliamme on pistetty palasiksi. Työnantaja aikoo enemmän sanella, millä palkalla ja millaisilla työajoilla töitä tehdään, Konola sanoo.

Yksi tavoite kiky-maksujen siirto takaisin työnantajalle

Yksi vaalitavoite on kiky-sopimuksessa aikanaan työntekijöiden maksettavaksi siirtyneiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen siirtäminen viimein takaisin työnantajille.  Lisäpontta tähän antaa SAK:n puolueille tekemässä kysely, jossa tämänhetkinen enemmistö hallituspuolueista (SDP, Perussuomalaiset, Vihreät ja Vasemmistoliitto) kannattavat kikyssä työntekijöille siirrettyjen sote-maksujen siirtoa takaisin työantajalle.

Ekonomisti Tatu Nuutilan johdolla lanseerattiin Vaalistaja-kampanjassa myös maailman ensimmäinen kiky-kello.  Se tikittää reaaliaikaisesti sitä hintaa, mikä kikystä on työajan pidennyksineen sekä kiky-maksuineen siirtynyt työntekijän maksettavaksi. Tarkka summa oli Vaalistaja-kampanjan aloitushetkellä 11 384 211 927 €. Reaaliaikaisen nykytilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.kikykello.fi.

3000 euroa kuukaudessa tienaavalle työntekijälle kiky-maksut tarkoittavat kuukausi kuukauden perään 60 euron lisäkulua. Koko työuralle 18-kesäisestä eläkeikään, kiky-maksuista kertyy 36 000 euron potti, ellei muutosta tehdä. 

– Tämän verran jää saamatta, kun maksut ovat nykyisellä mallilla.

Lue lisää: vaalistaja.fi

Teksti: Sini Silvàn

Maanantaina 6.2. valtakunnansovittelijan toimistossa käytiin läpi ahtausalan kysymyksiä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n, sovittelija Leo Suomaan ja Satamaoperaattorien kesken. Ahtausalan sovittelu jatkuu torstaina ja perjantaina 9. ja 10.2.

Tiistaina jatkettiin Viking Linen Abp:n kanssa Viking Linen työehtosopimuksen tes-neuvotteluja. Autoliikenteen Työnantajat ALT:n kanssa oli myös omia linja-autoalan, kuorma-autoalan ja huoltokorjaamoalan neuvotteluja.

Keskiviikkoaamuna 8.2. valtakunnansovittelijan toimistossa käytiin läpi ALT:n, sovittelijan ja AKT:n kesken kuorma-autoalan, terminaalitoiminta-alan sekä Öljytuote ry:n kanssa säiliöauto- ja öljytuotealan kysymyksiä. 

”Edistymistä sovittelussa on tapahtunut sen suhteen, että alamme olla työnantajien kanssa samaa mieltä siitä, mistä olemme eri mieltä”, twiittasi AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko tilanteesta Twitterissä 8.2.

Sovittelu näiltä kolmelta autoliikenteen alalta jatkuu maanantaina 13.2. klo 16.

Torstaina 9.2. neuvotellaan kaupan automiesten työehtosopimuksesta Kaupan Liiton kanssa.

Perjantaina jatkuvat liikenneopetusalan tes-neuvottelut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kanssa. Uutena alkavat taksiliikenteen työehtosopimusneuvottelut Taksiliikenteen Työnantajat ry:n kanssa. 

AKT:n neuvottelujen etenemistä voi seurata myös osoitteessa akt.fi/neuvottelut.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on ilmoittanut kaupan alan lakoista. Kuljetusliitot KL ja sen jäsenliitot Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry toivovat, että kuljetusliittojen jäsenet osoittavat solidaarisuutta PAMilaisille ja välttävät asiointia lakon alaisissa, rikkurivoimin toimivissa kaupoissa ja marketeissa. 
 
PAM toimii oikeutetusti jäsentensä asialla paremman palkan puolesta. Tukea PAMilaisten työtaistelulle tarvitaan, sillä työnantaja ilmoitti aikovansa lopettaa jäsenmaksujen perinnän ja tilityksen 15.2. alkaen.
 
Lisätietoja PAMin lakoista ja lakkokohteista:
Kaikki kaupan alan tilanteesta 
Tarkista tästä kaupan alan lakkokohteet ja ajankohdat

AKT on antanut lakkovaroitukset satamien sekä autoliikenteen osalta kuorma-auto, terminaalitoiminta ja säiliöauto- ja öljytuotealalle. Sovittelija Leo Suomaa on aloittanut sovittelua valtakunnansovittelijan toimistossa tilauskatsauksilla osapuolten kesken. Sovittelijan kanssa ovat keskustelleet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja sen kanssa neuvottelevat Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT, Satamaoperaattorit ja Öljytuote ry. 

Torstaina Suomaan kanssa tapasivat AKT ja ALT, jolloin käytiin läpi kuorma-auto ja terminaalialan sopimuksia. Vastaava tapaaminen oli torstaina myös AKT:n ja Satamaoperaattorien kanssa. Tänään perjantaina 3.2. valtakunnansovittelijan toimistossa jatkettiin AKT:n ja Öljytuote ry:n kanssa säiliöauto- ja öljytuotealan osalta.

AKT jatkaa edelleen muita työehtosopimusneuvotteluja. Perjantaina 3.2. alkoivat liikenneopetusalan tes-neuvottelut. Liikenneopetusalan työehtosopimus on irtisanottu päättymään 31.1. 

Tes-neuvotteluja linja-auto, huoltokorjaamo ja linja-autoasemien osalta jatketaan ALT:n kanssa tiistaina 7. helmikuuta.

Satamissa aloitettiin lisäksi jo 1.2. alkaen ylityökielto ensimmäisenä työtaistelutoimenpiteenä vauhdittamaan neuvotteluja. Satamien osalta sovittelua jatketaan maanantaina 6. helmikuuta.
 
– Uutisten mukaan perjantaina on syntynyt teknologiateollisuuteen neuvottelutulos palkankorotuksia koskien. Sen sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa. On kiinnostavaa nähdä lopputulos sunnuntaina, miten osapuolten hallinnot neuvottelutuloksen suhteen päättävät. Ratkaisulla on väistämättä oma vaikutuksensa myös muiden alojen neuvotteluihin, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. 

AKT:n neuvottelujen etenemistä voi seurata osoitteessa akt.fi/neuvottelut.

Useat SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet varmistaa yhdessä, että heidän jäsenilleen saadaan oikeudenmukaiset palkankorotukset tällä neuvottelukierroksella.

Tarve yhteiseen järjestölliseen tekemiseen syntyi, kun työnantajien neuvottelujärjestöt kieltäytyivät neuvottelemasta tai viivyttivät neuvotteluiden etenemistä odottaessaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen syntymistä. 

Liitot ovat yhdessä taistelemassa oikeudenmukaisen toimeentulon ja hyvinvoinnin puolesta. Olemme yhdistäneet voimamme ja pidämme huolen siitä, että palkansaajat kokevat ammattiyhdistysliikkeen tuen omassa arjessaan. Teemme yhdessä kaikkien kanssa kaikkien hyvinvointia parantavia toimenpiteitä kaikissa avoinna olevissa neuvottelupöydässä (yksityinen, valtio, kirkko). 

Mikä on tavoite?

Ammattiliitot haluavat minimissään Saksassa teollisuudessa saavutettuun neuvottelutulokseen vertautuvan palkankorotuksen jäsenilleen. Kattoa ei neuvotteluissa aseteta, mutta minimitason tulee olla korkea jo inflaation takia, sillä ostovoiman heikentyminen on syönyt palkansaajien palkkapussin kokoa. Keskeiset kilpailijamaat ovat taloutensa puolesta pitkälti samassa tilanteessa kuin Suomi, mutta saman kokoluokan ostovoimapudotuksia on koettu meillä viimeksi 1970-luvulla.

Mihin palkankorotusvara perustuu?

Kyse ei ole mahdottomasta vaateesta, vaan reagoinnista taloudelliseen tilanteeseen, jossa kuluttajahinnat ja elinkustannukset ovat karanneet käsistä. Inflaatio ja elinkustannusten voimakas nousu on kurittanut palkansaajien ostovoimaa rajulla kädellä. On koko yhteiskunnan etu, että tällä kierroksella palkansaajien korotukset voivat tukea kulutuksen kautta yrityksiä ja palveluja. Ostovoima on turvattava kaikkien sektoreiden palkansaajille palkankorotuksilla. 

Energia- ja ruokavetoinen inflaatio kurittaa pieni- ja keskituloisia työntekijöitä pahemmin, koska heillä suhteellisesti suurempi osa kulutuksesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin.

Palkankorotuksilla tuetaan myös kotimaista kysyntää. Se on tärkeää koko kansantalouden kannalta nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa. Yksityinen kulutus oli kutistunut vuodentakaisesta.

Kiky-maksujen palautus normaaliin tilanteeseen hillitsisi korotuspaineita

Palkankorotusten ohella olemme esittäneet niin sanottujen kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille. Kyse on kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta perittävien työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen taakanjaosta, joka on ollut voimassa Sipilän hallituksen vuonna 2015 neuvottelemasta kilpailukykysopimuksesta lähtien. 

Maksujen siirto on vuodesta 2016 alkaen kasvattanut työntekijöiden maksamaa pottia noin kahdella miljardilla eurolla. Saman verran siirto on vähentänyt työnantajien kuluja. 

Valtiovalta voisi helpottaa neuvottelutilannetta ja antaa tukea lisämenoista kärsiville palkansaajille palauttamalla maksusta osan takaisin työnantajien hoidettavaksi.

Miksi lakko?

Lakko on aina viimeinen keino, johon turvaudutaan, jos neuvottelut eivät etene. Lakon tarkoituksena on saada työnantajan neuvotteluhalukkuutta nostettua, sillä lakko merkitsee rahanmenetystä yritykselle ja julkiselle työnantajalle. Liiton jäsenet voivat saada liiton myöntämää lakkoavustusta.

Miksi tukilakko?

Ay-liikkeessä ei ole ollut tapana jättää kaveria pulaan. Yhteisellä järjestöllisellä koordinaatiolla SAK:laisten liittojen jäsenet tukevat toisiaan, jotta kaikille saadaan turvattua kunnolliset työehdot. Tukilakot ovat laillisia, jos työtaistelu, jota tuetaan, on laillinen.

Kansainvälinen työjärjestö (ILO):n sopimusten soveltaminen ja yleissopimus nro 87 ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisesta järjestäytymisoikeuden suojelusta (SopS 45/1949), edellyttää implisiittisesti lakko-oikeuden myöntämistä työntekijöille.  Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 1950. 

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 7–8/1976) artiklassa 22 on säännös yhdistymisvapaudesta, mikä käsittää myös oikeuden muodostaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa suojelemiseksi. 

Kansainvälisissä ILOn sopimuksissa on käsitelty myös painostustoimia, joita ei saa olla. Siksi sen enempää järjestäytyneen kuin järjestäytymättömän työntekijän ei tarvitse kertoa, aikooko hän osallistua lakkoon tai ei. ILO:n sopimusten mukaan lakon murtamiseen ei saa käyttää myöskään houkuttimia tai käänteisiä kannustamista, kuten ylityöpalkkioita tai taloudellisia kannustimia. Työnantaja voi kysymällä kerätä ainoastaan tarpeetonta rekisteritietoa, koska kysymyksessä eivät ole välttämättömät henkilötiedot.

Kollektiivinen, yhteinen oikeus

Työtaistelu on kollektiivinen toimenpide, josta päättää ammattiliitto. Lakkorajoista keskustelun käy työntekijöitä edustava ammattiliitto työnantajajärjestön kanssa. Neuvottelua ei siis tarvita yksittäisen työntekijän kanssa. 

Liitto asettaa lakkoon asianomaisen työsopimuksen mukaisia työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee.  Lakko ei siis koske pelkästään ao. työtä suorittavia henkilöitä, ammattiliiton jäseniä. Korkein oikeus on tulkinnut ammattiliittojen kannan mukaisesti, että lakkoon voidaan asettaa työtehtäviä. Näitä lakonalaisia töitä ei saa toinenkaan työntekijä tehdä omien töidensä sijasta tai lisäksi, vaikka itse ei olisikaan lakossa. Myös liittoon kuulumattomalla on oikeus kieltäytyä tekemästä sellaisia lakonalaisia tehtäviä, joita ei itse tavanomaisesti tee.

Työnantaja voisi siis yhtä lailla tarvita arvion järjestäytymättömien työntekijöiden osalta, aikooko heistä joku osallistua työtaisteluun tai ei. Työntekijä kuin työntekijä voi osallistua. Myös järjestäytymättömällä työntekijällä on oikeus osallistua lakkoon ilman seuraamuksia.

Kysyminen voidaan tulkita painostustoimeksi. Toiseksi ei saa kerätä rekisteriä, silloin vastaan tulevat tietosuojakysymykset.

Jos lakkoon osallistumista kysyttäisiin työn tekemisen ja yritystoiminnan järjestelyjen takia, on työntekijä väärä osoite kysymiselle. Oikea taho kollektiivisessa työtaistelussa on ammattiliitto, joka työtaistelusta vastaa, ei yksittäinen työntekijä. 

Lakko käynnistetään järjestöpäätöksellä, yritystoimintaan liittyvät kysymykset ovat sellaisia, jotka osoitetaan liitolle. Yksittäisen työntekijän osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole olennainen tieto. Työntekijä voisi myös ilmoittaa, ettei aio osallistua ja voisi osallistua kuitenkin. Kyselyllä työnantaja ei saavuta muuta kuin potentiaalisesti harmia itselleen. 
 

Teksti: Sini Silvàn

Tällä työmarkkinakierroksella kuljetusalan työnantajaliitot, kuten Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT sekä Satamaoperaattorit ry ovat selkeästi luovuttaneet neuvotteluissa ohjat teknologiateollisuuden työnantajien käsiin. AKT:n aloilla neuvotteluissa ei ole päästy sopimaan ja keskustelemaan keskeisistä kysymyksistä, koska työnantajaliittojen tiukasti koordinoimissa neuvotteluissa odotetaan teknologiateollisuuden palkkaratkaisua.

– Palkankorotuksissa on kysymys ihmisten toimeentulosta tilanteessa, jossa inflaatio on vienyt rajusti ostovoimaa. Neuvotteluissa on lisäksi tärkeitä laadullisia kysymyksiä, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Vielä tammikuun viimeisenä päivänä neuvotteluja jatkettiin pitkälle iltaan, mutta ratkaisuihin ei päästy.
AKT:n useimmat työehtosopimukset päättyvät 31. tammikuuta, jolloin myös työrauhavelvoite loppuu. AKT haluaa nyt vauhdittaa neuvotteluja ja antaa lakkovaroitukset samalla kertaa neljällä eri sopimusalalla. Tällä kierroksella SAK:n liitot tukevat työmarkkinatoimenpiteillä myös toinen toisiaan.

Jos ratkaisuun ei päästä, AKT:n lakot alkavat keskiviikkona 15.2.

Ahtausalalle annetaan lakkovaroitus lakon alkamisesta satamissa 15. helmikuuta aamulla klo 6.00 alkaen ja siitä eteenpäin toistaiseksi. Kuorma-auto- sekä säiliöauto- ja öljytuotealoille annettiin lakkovaroitukset lakoista, jotka alkavat 15.2. heti vuorokauden vaihtuessa ja päättyvät 21.2. puolilta öin kello 24. Terminaalialalle annetaan lakkovaroitus lakosta 15.2. aamulla kello 6.00 alkaen 22.2. aamuun kello 6.00.

Lakot koskevat kaikkia lakkoon kuuluvilla toimipaikoilla työskenteleviä AKT:n neuvottelemien työehtosopimusten piiriin kuuluvia työntekijöitä. Ahtausalaa koskee 1.2. alkaen myös AKT:n aiemmin antama ylityökielto.

Lakko koskee kaikkiaan noin 9000 työntekijää.

Ahtausalan lakko 15.2. klo 06.00 alkaen toistaiseksi
Kuorma-autoalan lakko 15.2. klo 00.00 – 21.2. klo 24.00
Säiliöauto- ja öljytuotealan lakko 15.2. klo 00.00 – 21.2. klo 24.00
Terminaalitoiminta-alan lakko 15.2. klo 06.00 – 22.2. klo 06.00

Erillinen listaus yrityksistä, joita lakko koskee, julkaistaan nettisivustolla akt.fi/neuvottelut/lakko-info 

Tiedotetta muokattu 31.1.2023 klo 22.00: Lakkojen keston osalta

Bus Travel Reissu Ruoti Oy:n työntekijöiden keskuudessa kiertää pääluottamusmiehen nimissä lähetetty monella tavalla erikoinen viesti. Siinä kerrotaan AKT:n antaneen lakkovaroituksen, jonka takia työntekijöiltä vaaditaan tietoa siitä, aikovatko he osallistua työtaisteluun. Viestissä on nimetty Reissu Ruotin eri toimipaikoille Lahteen, Helsinkiin ja Hämeenlinnaan yhteyshenkilöt, joille työntekijöiden vaaditaan ilmoittavan lakkoaikeistaan. Perusteena on se virheellinen väittämä, että ”yrityksellä on oikeus tietää”.

Reissu Ruotin toimitusjohtaja ei ole vastannut haastattelupyyntöön, eikä ole ollut tavoitettavissa puhelimitse. Emme saaneet toimitusjohtajalta vastausta siihen, onko toiminta yrityksen linjan mukaista. Vastausta ei saatu myöskään siihen kysymykseen, ollaanko yrityksessä tietoisia siitä, ettei työnantajalla ei ole oikeutta kerätä tällaisia listoja. Epäselvää on myös se, ovatko luottamusmiehen valintaperiaatteet yrityksen tiedossa. 

– Työnantajalla ei ole oikeutta kerätä mitään rekisterejä siitä, kuka on menossa lakkoon tai kuka ei. Se voidaan kokea painostustoimenpiteenä, joka rikkoo työntekijöiden työtaisteluoikeuksia ja yhdistymisvapautta, AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua painottaa.

Työtaisteluoikeus eli oikeus esimerkiksi osallistua lakkoon koskee laillisia työtaistelutilanteita. Työtaisteluoikeus on osa yhdistymisvapautta. Lakko-oikeus tai työtaisteluoikeus liittyy tilanteisiin, kun työntekijöiden työsuhteisiin liittyvien etujen turvaamiseksi tavoitellaan kollektiivisopimusta työmarkkinavastapuolen kanssa.

Valepääluottamusmies viestin allekirjoittajana

Viestittelystä tekee vielä erikoisemman se, että viestin lähettäjä esiintyy Reissu Ruotin pääluottamusmiehenä. Luottamusmiehen valinta perustuu kuitenkin aina työehtosopimukseen. Tässä tapauksessa linja-autoalalla AKT:n kanssa sovittuun yleissitovaan työehtosopimukseen. Tämä merkitsee, että luottamusmiehen valitsevat nimenomaisesti ammattiliittoon järjestäytyneet työntekijät. Kyseinen linja-autonkuljettaja ei ole AKT:n jäsen eikä häntä näin ollen ole voitu valita yrityksen luottamusmieheksi tai pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmiehenä esiintyvä henkilö on tavoitettu puhelimitse, mutta hän ei halua kommentoida asiaa.

Reissu Ruoti on järjestäytymätön työnantaja. Linja-autoalalla on kuitenkin yleissitova työehtosopimus, joka koskee myös järjestäytymättömiä työnantajia.

Viestissä virheellisyyttä alleviivaa myös se, että siinä kerrotaan AKT:n antaneen jo lakkovaroituksen. Tietoja työtaisteluun osallistumisesta pyydettiin 27. tammikuuta 2023 mennessä. AKT ei kuitenkaan ole antanut tuohon päivään mennessä yhtään lakkovaroitusta millään sopimusalalla. 

Teksti: Sini Silvàn Kuva: Ari Lehtola

SAK:n Kantar Publicilla teettämän tutkimuksen mukaan palkansaajista jopa 68 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lakko-oikeus on perusoikeus, jota ei saa rajoittaa. Puoluekannatuksella mitattuna suurin kannatus lakko-oikeudella on vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajissa.

– Kannatusta lakko-oikeudelle löytyy runsaasti jopa nihkeimmin asiaan suhtautuvissa kokoomuslaisissa palkansaajissa, joista rajoittamista missään olosuhteissa vastustaa hieman vajaa puolet eli 44 prosenttia, kertoo SAK:n johtaja Jyrki Konola.

Palkansaajat ovat myös valmiita käytännön tekoihin. Kysyttäessä valmiudesta osallistua lakkoihin palkkansa parantamiseksi jopa 56 prosenttia työntekijöistä vastasi myöntävästi.

Jos katsotaan palkansaajien jäsenyyttä ammattiliitossa, kannatusta löytyy jokaisen keskusjärjestön riveistä. SAK:laiseen ay-liikkeeseen kuuluvilla näyttää olevan hieman enemmän lakkovalmiutta kuin muilla: 74 prosenttia on valmis osallistumaan lakkoon, jos aiheena on oman palkan parantaminen.

– Tämä on näkynyt hyvin kirkkaasti viimeisten kuukausia aikana, kun SAK:laiset ammattiliitot päättivät koordinoida työehtosopimustoimintaa varmistaakseen jokaiselle ostovoimaa turvaavat palkankorotukset, Jyrki Konola sanoo.

Yksi tärkeimpiä syitä lakkovalmiuteen on se, että palkansaajat ovat erittäin huolissaan toimentulostaan hintojen nousemisen vuoksi. 59 prosenttia palkansaajista kertoo olevansa huolissaan kotitaloutensa toimeentulosta hintojen nousemisen vuoksi. Huoli korostuu erityisesti niillä, jotka ovat työntekijäasemassa (67 %).

– Mitä pienemmät ovat henkilön tulot, sitä suurempi on huoli omasta toimeentulosta hintojen noustessa. Harvemmin kuitenkaan luvut ovat näin murskaavia, arvioi SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.

Kantar Publicin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin palkansaajien näkemyksiä toimeentulosta, lakko-oikeudesta, lakkojen hyväksyttävyydestä palkkojen nostamisen välineenä ja omasta valmiudesta osallistua lakkoihin. Osallistujat arvioivat myös oman taloutensa tilaa hintojen noustessa. Vastaajia oli 1 504 ja vastukset kerättiin 20.–23.1.2023. Virhemarginaali on 2,5 prosenttia kumpaankin suuntaan. Löydät koko tutkimuksen liitteestä.

Uutinen SAK:n sivuilla