Kuljetusliitot KL: Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen

Veturinkuljettajien lakko pysäytti tänään junaliikenteen. Lakkoon jouduttiin, koska työnantajapuolella on päätetty, ettei veturinkuljettajien hyvinvointia ja jaksamista edesauttavia työehtosopimuskirjauksia viikkolevosta ole mahdollista parantaa. Tämä on tällä neuvottelukierroksella ollut asia, johon on törmätty kaikissa työehtosopimusneuvottelupöydissä. Työntekijöiden jaksaminen ja työelämän laatukysymykset eivät etene, koska ne ovat työnantajapuolen mielestä merkityksettömiä. Kuljetusalojen työntekijöiden terveydellä ja hyvinvoinnilla ei ilmeisesti ole mitään merkitystä.

Veturinkuljettajan työ on äärimmäisen epäsäännöllistä ja sisältää paljon yötyötä. Kuljettajan on usein pystyttävä työputkensa sisällä kääntämään kelloaan niin, että välillä nukutaan aamulla, illalla, päivällä ja onneksi joskus myös yöllä. Tämä kuvaa laajemminkin kuljetussektorin työntekijöiden tilannetta. Niin junassa kuin muissakin kuljetustehtävissä väsynyt työntekijä on iso turvallisuusriski niin itselle kuin isolle määrälle muita ihmisiä. Ammattiliittojen pitää vaatia työntekijöiden jaksamista parantavia kirjauksia työehtosopimuksiin, koska kokemus on osoittanut, että jos työnantaja esimerkiksi epäinhimillisellä vuororakenteella laskee säästävänsä euron, niin se euro tietysti säästetään.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt excelin, jolla määritellään tämän neuvottelukierroksen ”yleinen linja” ja siitä pitää jääräpäisesti kiinni niin työnantajaliitot kuin valtakunnansovittelijakin. Tämä on aiheuttanut tänä talvena lakkoja useilla aloilla. Työnantajapuolen yksipuolisesti päättämä ”yleinen linja” on radikaali muutos aiempaan työmarkkinatoimintaan ja se tulee aiheuttamaan jatkossakin laajoja työmarkkinahäiriöitä. 

Kuljetusliitot tukevat RAU:n veturinkuljettajien lakkoa ja eivät tule sitoutumaan EK:n yksipuolisesti päättämään työmarkkinamalliin. Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.

Lisätiedot: Ismo Kokko, varapuheenjohtaja Kuljetusliitot KL ry, 040 732 5375

Kaupan automiehille historiallinen sopimus AKT:n työehtosopimuskentässä – Kuuden viikon palkallinen perhevapaa ei-synnyttävälle

Kaupan automiesten työehtosopimuksessa ei-synnyttävien vanhempien palkallisia perhevapaita pidennetään 1.4.2023 alkaen kuudesta päivästä 36 päivään. Käytännössä palkallinen ”isyysloma” eli ei-synnyttävän osapuolen loma pitenee viikosta kuuteen viikkoon. Kaupan automiesten saama neuvottelutulos on AKT:n tekemissä työehtosopimuksissa ensimmäinen, jossa tällainen muutos tehdään.

Tämän lisäksi sovittiin Kaupan automiehille vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvä ADR-lisä sekä jatkossa logistiikan perustutkinnon suorittamisesta luetaan palvelusaikaan kaksi vuotta. Palkankorotukset seuraavat kuorma-autoalalle jo aiemmin sovittuja. Ensimmäinen neljästä korotuksesta tulee takautuvasti 1.3.2023 alkaen ja on 1,5 prosentin suuruinen yleiskorotus. Palkkataulukot ja tarkempaa tietoa julkaistaan myöhemmin.

Perjantaina 17.3. AKT:n hallitus on hyväksynyt useita muitakin työehtosopimusten neuvottelutuloksia. Hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen taksiliikenteen työehtosopimuksesta. Tässä neuvotteluosapuolina olivat AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry.

Hallitus hyväksyi myös ahtausliikkeiden AKT:laisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen. Neuvotteluosapuolina ovat AKT, Steveco, Olmar Pori sekä Finnsteve. 

Neuvottelutilanne muilla sopimusaloilta

Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen neuvottelut alkavat 30.3. Työehtosopimus on sanottu irti päättymään 30.4. Neuvotteluosapuolina AKT ja Palvelualojen työnantajat PALTA.

Huolinta-alan varastoterminaalien työehtosopimusneuvottelut jatkuvat seuraavan kerran tiistaina 21.3. neuvotteluosapuolina AKT ja Palvelualojen työnantajat PALTA.
Elintarvikealan automiesten tes-neuvottelut jatkuvat 20.3. Neuvotteluosapuolina ovat Elintarviketeollisuusliitto ry sekä AKT.

Liikenneopetusalan työehtosopimusneuvottelut jatkuvat. Neuvotteluosapuolina AKT ja Palvelualojen työnantajat PALTA.

Aikaisemmin solmitut työehtosopimukset

Matkahuoltoalan eli linja-autoasemien työehtosopimus on solmittu maanantaina 6.3. 

Huoltokorjaamojen ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimukset on solmittu perjantaina 3.3. 

Ahtausalalle on solmittu työehtosopimus 1.3. 

Työehtosopimukset on solmittu 28.2. myös kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuote- sekä terminaalitoiminta-aloille. 

Viking Line Abp:n työehtosopimus on solmittu 3.3. 

Edit 21.3. klo 9.17: Poistettu Airpron neuvottelutuloksen hyväksyminen. Neuvottelutulosta ei ole vielä käsitelty hallituksessa.

Tieverkko murenee ja samalla rapautuu Suomen kilpailukyky


Suomalainen raskas liikenne tarvitsee hyväkuntoista tieverkkoa, peräänkuuluttaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto eduskuntavaalitavoitteenaan. Ilman kuljetuksia ei pärjää teollisuus, eikä myöskään kauppa.  Suomen sisäisistä tavarankuljetuksista 90 prosenttia tapahtuu maantietä pitkin. Maanteiden korjausvelka on paisunut vuosien varrella liian suureksi, ja on nyt Traficomin mukaan 1,6 miljardia euroa.

– Maanteiden kunto on suomalaisen teollisuuden ja kaupan kannalta yksi avainkysymyksiä. Se on paljon suurempi kilpailukykytekijä kuin paljon puhuttu paikallinen sopiminen, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa.

AKT-lehti kysyi kuudelta suurimmalta puolueelta niiden kantaa maanteiden korjausvelkaan. Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että tieverkko on tärkeä ja nykyisellään huonossa kunnossa. Kaikki antoivat ”vaalilupauksen” pitää tiet kunnossa, mutta yksikään ei määrittänyt minkäänlaista rahasummaa. Toivottavasti nämä lupaukset muistetaan myös vaalien jälkeen. https://www.aktlehti.fi/ilmiot/kaikki-haluavat-tiet-parempaan-kuntoon/

EK:n paniikkijarrutus estää työelämän kehittämisen

AKT:n 1. varapuheenjohtaja Jarkko Arpula otti kantaa myös työmarkkinakierrokseen. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on ilmoittanut vetäytyneensä työehtosopimusten neuvottelupöydistä. Kevään 2023 tes-kierros on kuitenkin osoittanut, että EK vahtii joka ikistä yksityisen sektorin sopimusneuvottelua. Yksikään työnantajaliitto ei voi tehdä mitään, mihin keskusliitto ei anna lupaa. Ongelmaa korostaa se, että valtakunnansovittelijan toimisto noudattaa millintarkasti EK:n tahtomaa linjaa. 

– Yhdenkään alan työhyvinvointi ei kehity, kun EK katsoo, että kaikki kehittävät toimenpiteet pitää maksaa jollakin tavalla rahassa mitaten, Arpula sanoo. 

AKT:ssa nähdään, että Suomessa on työvoimapula, joka johtuu pitkälti huonoista työolosuhteista, jonka jäljet johtavat EK:n vetämään linjaan. Ihmiset eivät jaksa työssään, heidät on vedetty liian tiukalle. Kehittäminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Jäljet näkyvät sairauspoissaoloina, väsymisenä ja pahoinvointina, vaikka moni työelämää kehittävä ratkaisu ei maksaisi mitään. Tilanne tulee edelleen heikentymään, ellei EK:n lanseeraamaa nollasummapeliä saada muutettua.

AKT:n jäseniä on 18.-19.3. koolla Oulussa Talvipäivillä. Tapahtumassa on liki tuhat osallistujaa.

Taksiliikennealalle neuvottelutulos

Tiistaina saavutettu neuvottelutulos menee seuraavaksi jaoston ja hallituksen hyväksyttäväksi. Neuvotteluosapuolina ovat AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry. 

Neuvottelutilanne muilla sopimusaloilta

Huolinta-alan varastoterminaalien työehtosopimusneuvottelut jatkuvat seuraavan kerran 16.3. neuvotteluosapuolina AKT ja Palvelualojen työnantajat PALTA.

Elintarvikealan automiesten tes-neuvottelut jatkuvat 20.3. Neuvotteluosapuolina ovat Elintarviketeollisuusliitto ry sekä AKT.

Liikenneopetusalan työehtosopimusneuvottelut jatkuvat. Neuvotteluosapuolina AKT ja PALTA.

Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen neuvottelut alkavat 30.3. Työehtosopimus on sanottu irti päättymään 30.4. Neuvotteluosapuolina ovat AKT ja Palvelualojen työnantajat PALTA.

Aikaisemmin solmitut työehtosopimukset

Matkahuoltoalan eli linja-autoasemien työehtosopimus on solmittu maanantaina 6.3. Neuvotteluosapuolina ovat Oy Matkahuolto Ab, Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ja AKT.

Huoltokorjaamojen ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimukset on solmittu perjantaina 3.3. Neuvotteluosapuolina AKT ja ALT.

Ahtausalalle on solmittu työehtosopimus 1.3. Neuvotteluosapuolina AKT ja Satamaoperaattorit.

Työehtosopimukset on solmittu 28.2. myös kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuote- sekä terminaalitoiminta-aloille. Sopijaosapuolina näissä ovat AKT, ALT sekä Öljytuote ry. 

Viking Line Abp:n työehtosopimus on solmittu 3.3. Neuvotteluosapuolina AKT ja PALTA.

Seuraa AKT:n työehtosopimusneuvotteluja osoitteesta akt.fi/neuvottelut

Murentuuko tieverkko? – AKT:n Talvipäivillä Oulussa pureskellaan liikennepolitiikan ydinkysymyksiä

Maanteiden korjausvelka kasvaa jo nyt, entä sitten kun vaaleihin valmistaudutaan leikkauslistoilla?  Mihin tieyhteyksiin satsataan ja mitä katsotaan sormien välistä. Näihin kysymyksiin on vastaamassa eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaita vaalipaneelissa AKT:n Talvipäivillä Oulussa. 

Pitäisikö satsata uusiin liikenneinnovaatioihin? Voittavatko kansanedustajaehdokkaiden mielestä raiteet vai maantiet, pistetäänkö paukkuja joukkoliikenteeseen? Mikä on sähkön rooli liikennepolitiikassa? Entä kuljettajapula, mitä sille voisi tehdä? Ehkä ihan kaikkiin kysymyksiin ei ennätetä vastata, mutta liikennepolitiikassa riittää miettimistä.

Talvipäivien ohjelmaan kuuluu ajankohtainen liikennepoliittinen vaalipaneeli. Tilaisuus järjestetään Kauppakeskus Valkeassa la 18.3. klo 15.30-17 ja tapahtumaan on vapaa pääsy. 

Keskustelemassa ovat Oulun seudun kansanedustajaehdokkaat Antti Ollikainen (kesk), Joni Meriläinen (sd), Jouni Jussinniemi (vas), Mari-Leena Talvitie (kok) sekä kansanedustaja Ville Vähämäki (ps). 

Tuoreimmassa AKT-lehdessä yhdistelmäajoneuvonkuljettaja kertoo omasta kokemuksestaan, miten maanteiden kunto on muuttunut ala-arvoiseksi. Talvikunnossapidosta ei tunnu monin paikoin olevan tietoakaan. Samalla kun tieverkko rapistuu, yhdistelmien mitat ja massat ovat kasvaneet järkyttävästi? Valtateiden varrelta on jopa poistettu parkkipaikkoja, joihin pitkät HCT-rekat mahtuisivat. Liikenneympäristössä siis vaikuttaa konkreettisesti, miten kuljetusalan työtä voi tehdä. 

Ja ketkä ylipäätään suomalaisilla maanteillä tavaraa kuljettavat? Saadaanko seuraavalla hallituskaudella kabotaasiliikenteen valvonta toimimaan.

Vaalien lopputuloksella on merkitystä paitsi liikennepolitiikkaan myös esimerkiksi työelämäkysymyksiin. Siksi on tärkeää, että ihmiset kiinnostuvat vaaleista – ja äänestävät.

Seuraa paneelia livestriiminä

Paneeli striimataan suorana AKT:n YouTube -kanavalle. Tässä suoralinkki YouTube-kanavalle. Klikkaa itsesi tapahtumaan myös Facebookissa, tässä suoralinkki Facebook-tapahtumaan.

AKT:n Talvipäiviä vietetään Oulussa 18.-19.3. Tarkemmat tapahtuman ohjelmatiedot ja lisätiedustelut tästä linkistä.

SAK tyrmää kokoomuksen ehdotuksen työehtosopimuksien alittamisesta

– Yleissitovien työehtosopimuksien turva on työntekijöille hyvin tärkeä ja kokoomuksen ehdotus romuttaisi sen. Työntekijöiden neuvotteluasema on yleensä heikompi ja valta-aseman eriparisuus korostuu juuri paikallisella tasolla. Epätasapainoinen asetelma ja ehdotus yhdessä synnyttäisivät suomalaisille työpaikoille enemmän sanelua kuin aitoa sopimista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta epäilee.

Yleissitovuus takaa Suomessa työehtojen samanlaisen lähtötason kaikille työntekijöille ja yrityksille.

– Pahimmillaan kokoomuksen ehdotus johtaisi niin sanottuun kilpajuoksuun kohti pohjaa. Nykyään työehtosopimusten minimisuoja estää sen, etteivät yritykset käy epätervettä kilpailua työehtoja polkemalla.

Eloranta muistuttaa, että monilla aloilla työehtosopimuksissa on jo määritelty mistä paikallisesti voidaan sopia toisin. Silloin se on yhdessä sovittua ja huomioi alan tarpeet molemmin puolin.

Eloranta epäilee, ettei kokoomus hahmota, kuinka suuresta ja merkityksellisestä heikennyksestä he puhuvat.

– Työehtosopimusten sitovuuden romuttaminen ehdotetulla tavalla on palkansaajille jopa raskaampi ja periaatteellisempi heikennys kuin vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus.

Jarkko Eloranta huomauttaa myös, että kokoomuksen yrittäjyystavoitteiden ehdotus työehtosopimuksien alittamisesta on räikeässä ristiriidassa samaan ohjelmaan kirjatun työrauhan edistämisen kanssa.

– Tällaiset toimet, joilla yritetään heikentää työehtoja eivät edistä luottamukseen perustuvaa sopimisen kulttuuria, vaan aiheuttavat levottomuutta ja vastustusta. 

Kaupan automiehille, ahtausliikkeiden toimihenkilöille ja Airprolle neuvottelutulokset

Perjantaina 10.3. on saatu neuvottelutulos Kaupan automiesten työehtosopimuksesta. Neuvotteluosapuolina ovat Kaupan liitto, Palvelualojen työnantajat Palta ry ja AKT. Sopimus astuu voimaan, kun kaikki osapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen.  

Keskiviikkona 8.3. on saatu neuvottelutulos koskien ahtausliikkeiden AKT:laisten toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Neuvotteluosapuolina ovat AKT, Steveco, Olmar Pori sekä Finnsteve. Keskiviikkona saatiin myös neuvottelutulos Airpron työehtosopimuksesta. Neuvotteluosapuolina AKT sekä Airpro Oy. Seuraavaksi neuvottelutulokset käsitellään AKT:n hallinnossa.

Neuvottelutilanne muilla sopimusaloilta

Taksialan työehtosopimusneuvottelut jatkuvat 14.3. Neuvotteluosapuolina AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry.

Huolinta-alan varastoterminaalien työehtosopimusneuvottelut jatkuvat seuraavan kerran 16.3. neuvotteluosapuolina AKT ja Palvelualojen työnantajat Palta ry.

Elintarvikealan automiesten tes-neuvottelut jatkuvat 20.3. Neuvotteluosapuolina ovat Elintarviketeollisuusliitto ry sekä AKT.

Liikenneopetusalan työehtosopimusneuvottelut jatkuvat seuraavan kerran 14.3. Neuvotteluosapuolina AKT ja Palta ry.

Matkatoimistoja koskeva työehtosopimus on sanottu irti päättymään 30.4. Neuvottelujen ajankohtaa ei ole sovittu.

Saadut neuvottelutulokset ja työehtosopimukset

Maanantaina 6.3. saatiin neuvottelutulos matkahuoltoalan eli linja-autoasemien työehtosopimuksesta. Neuvotteluosapuolina ovat Oy Matkahuolto Ab, Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ja AKT.

Perjantaina 3.3. saatiin neuvottelutulos huoltokorjaamojen ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksesta. AKT ja ALT hyväksyivät sopimuksen myöhään perjantai-iltana.
Työehtosopimus on solmittu 1.3. myös ahtausalalle AKT:n ja Satamaoperaattorien välille. 

Työehtosopimukset on solmittu 28.2. myös kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuote- sekä terminaalitoiminta-aloille. Sopijaosapuolina näissä ovat AKT, ALT sekä Öljytuote ry. Alojen palkkataulukot löytyvät tästä linkistä.

Neuvottelutulos saatiin aiemmin myös Viking Line Abp:n työehtosopimuksesta AKT:n ja Paltan välille. Palta hyväksyi sopimuksen 3.3.

Sopu syntyi palkoista ja työehdoista Linja-autonkuljettajien työaikoihin paikallisen ratkaisun mahdollisuus

Linja-autoalan ja huoltokorjaamojen työehtosopimusten neuvottelutulosten hyväksyminen liki puoliltaöin perjantaina 3.3. päätti Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n lakot tällä erää. Sopimukset on nyt saatu linja-autohenkilökunnalle, huoltokorjaamoille, kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuotealalle, terminaalitoiminta-alalle, ahtaajille sekä Viking Line Abp:lle. Maanantaina 6.3. hyväksyttiin myös linja-autoasemien työehtosopimus. Palkankorotukset ovat AKT:n sopimuksissa noin kuusi prosenttia.

Paikallisliikenteen linja-autonkuljettajien pitkään työhönsidonnaisuusaikaan 11,5 tuntiin saatiin paikallisen sopimisen vaihtoehto.  Yrityksissä voidaan nyt sopia paikallisesti lyhyempien työpäivien kokeiluista – tässä työnantajan ja työntekijöiden tulee toimia yhdessä. Sopimuksen toinen puoli on se, että malli vaikuttaa osittain pekkasiin.

Lauantailisiin saatiin päänavaus. Nyt lauantaityöhön kello 15-18 -välisenä aikana saadaan kymmenen prosentin korotus.

Vessaan pääsemisen ongelmia ratkoo alkavalla työehtosopimuskaudella työntekijöiden ja työnantajien yhteinen työryhmä. 

– Taukokysymykseen on jo saatu yhteydenottoja ulkopuolisilta yrityksiltä, jotka haluaisivat tarjota apua ongelman ratkaisuun ja esimerkiksi taukopaikkojen löytämiseen myös eri puolilla Suomea liikkuville kuljettajille, AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen kertoo.

Viestinnällinen voitto AKT:lle oli se, että linja-autonkuljettajien työaika- ja vessaongelmat nousivat esiin valtakunnan mediassa aina puoli yhdeksän uutisia myöten. Työnantajankin joutuu sen asian eteen, ettei työvoimapula ratkea elleivät työehdot ja olosuhteet parane. Pitkiä työhönsidonnaisuusaikoja voidaan muuttaa myös paremmalla työvuorosuunnittelulla.

Pasanen kertoo, että moni käänsi kelkkansa, kun kuuli faktoja kuljettajan työstä. 

– He eivät ajattele enää, että linja-autonkuljettajat hakivat vain kovia palkkoja.

Neuvotteluissa kova todella kovaa vastaan

Pasanen taustoittaa työmarkkinakierroksen erikoisia piirteistä. Positiivisen puolelle nousee se, miten työnantajaliittojen tavoitteita saatiin torpattua. Kaikki vaikutukset eivät ole siinä, mitä papereissa näkyy, vaan mitä heikennyksiä jäi pois.

– Työnantajapuoli oli liikkeellä niin isoilla ideologisilla heikennyksillä, että jos niitä yritettäisi laittaa vastakkain, ne olivat vaakakupissa tosiaan kuin 10 kilon puntti työnantajalla ja kilon puntti työntekijöillä.

Pasanen pohtii, että AKT:n tavoitteiden olisi pitänyt olla niin kovia ”kuin olisi haluttu kuuta taivaalta”. Näin olisi oltu tasapainossa sen suhteen, mitä työnantaja esitti.

–  Nyt onnistuttiin torjumaan työaikamääräysten heikentäminen, 2-viikkojakson murtaminen, työntekijöille tärkeisiin pekkasiin kajoaminen ja jopa palkattoman karenssipäivän lisääminen sairauslomiin, Pasanen kertoo.

– On iso asia, että työnantajien esitykset on saatu pois. 

Neuvottelijat ottivat roolia ikään kuin maalivahtina torjumassa työnantajan laukauksia, mitä ei helposti näe. Sovittelut käydään suljettujen ovien takana. 

– AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko jopa esitti valtakunnansovittelijalle, että siellä kirjoitettaisiin sovintoesitykseen näkyviin työnantajan (rajuimmat) esitykset eli molempien osapuolten esitykset näkyisivät laajemmin. Niitä ei kuitenkaan laitettu sinne. Ero on siinä, että meidän jäsenemme tietävät pitkälti, mitä me AKT:ssa olemme hakeneet. Työnantajan heikennysesitykset eivät ole olleet näkyvissä.

Mediapelissä työnantaja vaikutti voittavan. 

– Olisin toivonut SAK:lta vahvempaa tukea ja ulostuloja julkisuudessa, Pasanen sanoo. 

– Työaikakysymyksissä kaikkiin AKT:n esityksiin työnantajan näkemys oli, että se maksaa, muutoksesta tulee kustannuksia. Kyllä tulee siitäkin kustannuksia, että kuljettajille tulee sairauslomia ja liikennevahinkoja väsymisen ja kiireen takia, Pasanen sanoo.

Hän uskoo, että työaikakysymykset tulevat olemaan seuraavallakin neuvottelukierroksella keskeisessä asemassa. Työvoimapula voi toimia tässä vauhdittajana ja muuttaa myös työnantajan näkemyksiä.

Teksti: Sini Silvàn

Kuljetusliitot KL: VM:n liikennesektorille ehdottamat leikkaukset ovat yhteiskunnallisesti vaarallisia

Kuljetusliitot KL suhtautuu erittäin kriittisesti valtiovarainministeriön listaamiin liikenteen ja kuljetuksen säästökohteisiin ja pitää niitä pitkän tähtäimen työllistäviltä vaikutuksilta negatiivisina sekä turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta vaarallisina.

Tulevilta poliittisilta päättäjiltä vaaditaan vahvaa perehtyneisyyttä ja kiinnostusta selvittää esitettyjen säästökohteiden lyhyen ja pitkän tähtäimen vaikutuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Toimiva ja turvallinen maantie-, rata- ja vesiväylästö mahdollistaa elinkeinotoiminnan tehokkaat logistiset ketjut sekä sujuvan ja turvallisen työ- ja vapaa-ajan matkustamisen. 

Merenkulun miehistötuki maksaa itsensä takaisin

Suomen lipun alla purjehtivat laivat ja niillä työskentelevät merimiehet turvaavat maamme huoltovarmuuskuljetukset. Ministeriön julkaisussa spekuloidaan suomalaiseen merenkulkuun suuntautuvan varustamoiden miehistötuen tarpeellisuutta. Tosiasia on, että miehistötuki on itse asiasiassa merenkulun itse rahoittama palautusjärjestelmä, eli ellei Suomen lipun alla ole suomalaisille merenkulkijoille työpaikkoja, niin silloin ei ole myöskään mitään säästöjä tukien osalta, joka jäisi valtion kassaan.

Kaikilla suomalaisilla merimiehillä on merenkulkijoiden osaaminen, tiedot ja taidot hallussaan, työskentelevätpä he laivoilla missä tehtävässä tahansa. Miehistötuen leikkaus johtaisi laivojen ulosliputukseen, ja siten työpaikkojen siirtymiseen pois Suomesta, huoltovarmuuden kuin myös suomalaisen matkustus- ja rahtiliikenteen kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Teiden ja rataverkon kunnossapito on turvallisuuskysymys

Ministeriön julkaisussa esitetään perusväylänpidosta leikkaamista. Väyläviraston mukaan perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään tarpeisiin nähden riittämätön. Vaikka kuluneella hallituskaudella määrärahaan on tehty vuosittainen 300 miljoonan tasokorotus, on kunnossapidon ja korjausten kustannustason merkittävä nousu vähentänyt mahdollisuuksia korjausvelan pienentämiseen ja liikenneolosuhteiden parantamiseen. 

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Jos tiet päästetään entistä huonompaan kuntoon, on teillä kulkeminen vaarallista niin yksityisautoilijoiden kuin tavara- ja joukkoliikenteenkin kannalta. Rataverkon kestävä ylläpito on niin ikään turvallisuuskysymys, josta ei voida tinkiä. 

– Tällä hallituskaudella on tehty paljon parlamentaarista valmisteltua suomalaisen väyläverkoston rahoituksen eteen investointi- ja korjausvelan taittamiseksi.  Nyt VM tarjoaa poliittiseksi vaihtoehdoksi kaiken sen työn vetämistä vessasta alas, mitä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun eteen on tehty, toteaa KL:n puheenjohtaja Tero Palomäki.

 

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.

AKT:n Talvipäivät Oulussa ovat lähestymässä – Mukana parisataa kilpailijaa


Talvipäivien kilpailut

Talvipäivien avaus tapahtuu Virpiniemen hiihtokeskuksella lauantaina 18.3. klo 9.15.

Kaikki kilpailut kilpaillaan lauantaina. Lajeina ovat hiihto, pilkki, salibandy, keilailu ja karaoke. Lisäksi nuorille on tarjolla Lasersotaa Pelibunkkeri Megazonessa, jonne voi ilmoittautua paikanpäällä, järjestäjänä AKT-nuoret. Mukaan mahtuu 48 pelaajaa. Kilpailuaikataulut tästä. 

Liikennepoliittinen vaalipaneeli Kauppakeskus Valkeassa

AKT järjestää Talvipäivien yhteydessä liikennepoliittisen vaalipaneelin Kauppakeskus Valkeassa Oulun keskustassa lauantaina klo 15.30-17.00. Tapahtuma on kaikille avoin. 

Paneelissa keskustelemassa esimerkiksi teiden korjausvelasta ja muista liikennepolitiikan kiperistä kysymyksistä ovat eduskuntavaaliehdokkaat: Jouni Jussinniemi, Vas., Joni Meriläinen, SDP, Antti Ollikainen, Kesk., Mari-Leena Talvitie, Kok., Ville Vähämäki, PS.

Paneeli striimataan suorana AKT:n YouTube -kanavalle. Tässä suoralinkki YouTube-kanavalle. Klikkaa itsesi tapahtumaan myös Facebookissa, tässä suoralinkki Facebook-tapahtumaan.