Matkatoimistoalan työehtosopimusneuvotteluissa tavoitellaan neuvottelutulosta huhtikuun aikana 27.4.2023 Matkatoimistoja koskeva työehtosopimus on voimassa 30.4. saakka. Mikäli neuvottelutulokseen ei huhtikuun aikana päästä, siirrytään alalla sopimuksettomaan tilaan maanantaina 1.5. Nykyisen työehtosopimuksen noudattaminen jatkuu kuitenkin ns. työehtosopimuksen jälkivaikutuksen ansiosta. Sopimuksettoman tilan aikana sekä työnantajat että työntekijät noudattavat vanhan työehtosopimuksen määräyksiä, esimerkiksi palkka- ja työaikamääräyksiä. Matkailualan jaosto kokoontuu ensi viikolla käsittelemään sopimustilannetta ja jaostokokouksen jälkeen tilanteesta tiedotetaan jäseniä sähköpostitse. Sähköpostitiedote lähtee ilmoittamaasi osoitteeseen, joten vielä ehdit tarvittaessa päivittämään sähköpostiosoitteesi liiton jäsenrekisteriin. Voit päivittää tietojasi eAsioinnin kautta tai ottamalla yhteyttä AKT:n jäsenrekisteriin, yhteystiedot löydät tästä. Kirjaudu eAsiointiin tästä.
AKT:n toimistot siirtyvät kesäaikaan tiistaina 2.5. alkaen 24.4.2023 AKT:n keskustoimisto ja aluetoimistot siirtyvät kesäaikaan tiistaina 2.5. alkaen elokuun loppuun saakka. Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1222 Jäsenrekisteripalvelun puhelinpäivystys ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14, p. 09 6131 1244 Keskustoimisto on avoinna ma-to 8.00–15.30 ja pe 8.00–14.30. Aluetoimistot on avoinna ma-to klo 9-12 ja 13–15 sekä pe klo 9–12 ja 13–14 Toivotamme kaikille iloista vappua!
Ammattikoulutuksesta leikattu jo riittävästi 22.4.2023 VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä toivoo, että uusi hallitus lyhentäisi toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi. Tästä Niemelä laskee säästöksi sata miljoonaa euroa. Ratkaisu olisi täyskäännös linjaukseen, joka tehtiin parikymmentä vuotta sitten, kun kaikki ammatilliset perustutkinnot pidennettiin kolmivuotisiksi. Silloin tarkoitus oli antaa ammattiopiskelijoille mahdollisuus jatko-opintoihin ja lisätä yleissivistävää koulutusta. – Opintojen lyhentämisen sijaan tulisi lisätä resursseja. Kouluihin tarvitaan päteviä opettajia ja lähioppimista. Huomiota tarvitaan opiskelijoiden tukemiseen. Työelämä muuttuu ja tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat yhä enemmän kielitaitoa ja kykyä oppia uutta, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom jyrähtää. Kuvassa on Niko Blom. Kuva: Vesa-Matti Väärä Viesti työpaikoilta kertoo, että ammatillisesta koulutuksesta saatu pohja ei tahdo riittää jatkuvasti kehittyvän työelämän vaatimuksiin. Leikkaukset näkyisivät pitkällä aikavälillä kohtaanto-ongelmana. Työt ja tekijöiden osaaminen menevät ristiin ja syntyy työttömyyttä. ”Valtiovarainministeriön virkamieskunta on ottanut liikaa poliittista valtaa.” Myös toimitusministeriön opetusministeri Li Andersson kommentoi asiaa Kansan Uutisissa 21.4. ja muistutti, että ammatillinen koulutus on viimeisimmän, vuoden 2018 reformin jälkeen osaamisperustaista. Se tarkoittaa sitä, että tutkintoja voi suorittaa alle kolmessa vuodessa, mikäli opiskelijalla on aikaisempaa osaamista. Anderssonin kanssa voi olla samaa mieltä siitä, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Niemelän esitys on käsittämätön ja perustuu tietämättömyyteen. – Valtiovarainministeriön virkamieskunta on ottanut liikaa poliittista valtaa talouspoliittisessa keskustelussa jo ennen Niemelän uusia kannanottoja, Blom sanoo.
Hallitusohjelmassa tieverkko ja kuljetusala pitää nähdä Suomen kilpailukykytekijänä 21.4.2023 Hallitusohjelmassa tulee tarttua harmaaseen talouteen satsaamalla kansainvälisten kuljetusten eli käytännössä kabotaasiliikenteen valvontaan. Se tarkoittaisi, että Suomen maantieliikenteessä ajetaan ja kuljetetaan suomalaisilla työehdoilla. Tämä olisi yhteinen voitto: suomalaisyrityksille reilumpaa kilpailua, työntekijöille asiallista palkkaa ja yhteiskunnalle verotulojen määrän kasvua. Jo nyt rajavalvonnassa kuvataan Suomeen tulevat ja lähtevät ajoneuvot, mutta tietoa ei hyödynnetä. Lainsäädäntö ontuu myös siinä, ettei kabotaasisääntöjen rikkomisesta ole sanktioita. Raskaan liikenteen valvontaa pitää parantaa jo pelkästään siksi, että kuljetustyö on turvallista. – Se, että kabotaasivalvontaa toteutettaisiin jo olemassa olevilla keinoilla, tarkoittaisi lisää työtä suomalaisille ja lisää verotuloja Suomeen. Suomalaisten työehtojen noudattaminen takaa työehdot, joilla tulee toimeen. Riittävä panostus tieverkkoihin luo edellytykset sille, että Suomi koetaan houkuttelevana investointikohteena, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo. AKT:n hallitusohjelmatavoitteiden tärkeimpiä asioita on maanteiden kunto. Tarvitaan pitkäaikainen ohjelma, jolla pienennetään maanteiden jo 1,65 miljardiin paisunutta ja yhä kasvavaa korjausvelkaa. Maanteiden kehittämisrahoitusta pitää kohdentaa, jotta elinkeinoelämä toimii, työmatkaliikenne sujuu ja liikenneturvallisuus paranee. Myös alempitasoinen tieverkko ja esimerkiksi talvikunnossapito tarvitsevat satsauksia, kun tavaraliikenteen mitat ovat kasvaneet. AKT esittää, että tuleva hallitus ottaa yhdeksi kärkiteemakseen liikennepolitiikan, jossa tieliikenne on sille kuuluvalla ykkössijalla. Kuljetusala tarvitsee myös ammattikuljettajia, joiden työlle annetaan arvoa, alan koulutukseen ja työolosuhteisiin kuten taukopaikkaverkostoon satsataan.
AKT:n hallitus: Suomen tulevan hallituksen ratkaisujen pitää parantaa suomalaisten ostovoimaa 19.4.2023 Vaalikamppailuissa keskityttiin lähes pelkästään valtiontalouteen ja menoleikkauksiin. Kuitenkin hyvinvointivaltion kannalta ratkaisevaa on, miten kansalaiset tulevat jatkossa toimeen. Inflaatio ei näillä näkymin ole hellittämässä ja asuntolainojen korot ovat olleet jyrkässä nousussa. Tämä on kasvattanut elämisen ja asumisen kustannuksia. Mediakeskustelussa on yhä enemmän signaaleja siitä, miten työssäkäyvien köyhyys lisääntyy. Ostovoima pitää myös yhteiskunnan pyörät pyörimässä. – Nyt tarvitaan käytännön toimia tavallisten työssäkäyvien, eläkeläisten ja opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi. Näitä toimia ovat mm. energiakustannusten laskeminen, polttoaineen hinnan alentaminen sekä pieni- ja keskituloisille suunnattava tuloveron alennus, linjaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Erityisen haitallisia ovat mahdolliset sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden leikkaukset. Ne ovat kaikkein raskaimpia vähävaraisille ja pienituloisille ihmisille. Leikkaukset tarkoittaisivat yhä enemmän ongelmia myös työssäkäyville. Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen tarkastuskertomuksen mukaan yleisen asumistuen saajista noin 40 % on työssäkäyviä ihmisiä. Se on hälyttävä luku. – Sosiaaliturvaleikkaukset lisäisivät suomalaisten köyhyyttä, sillä ne osuvat pienituloisiin ja vähävaraisiin ihmisiin. Eivätkä ne takaa yhtään uutta kunnollista työpaikkaa. Paras takuu työllistymiselle on laadukas ammatillinen koulutus, johon on saatava lisää resursseja. Suomi tarvitsee edelleen käytännön osaajia ja kuljetusalalla on osaajista huutava työvoimapula, liiton varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa. Edit 19.4.2023 klo 13.56: Korjattu asumistuen saajien osalta.
SAK: Tulevan hallituksen tartuttava määrätietoisesti ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön 18.4.2023 Tänään julkaistujen viranomaisten harmaan talouden valvontatietojen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on lisääntynyt. Harmaan talouden valvontaa tekevät viranomaiset törmäävät yhä useammin tilanteisiin, joissa työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi. Niin sanotussa kevytyrittäjyydessä työnantajan velvollisuuksia siirretään työntekijöille. Myös kiskonnan tapaista työsyrjintää koskevien tapausten määrä kasvoi jo neljättä vuotta peräkkäin. Valvontatietojen mukaan työnantajat eivät usein työsuhteessakaan noudata vähimmäistyöehtoja ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Työsuojeluviranomaisten tarkastuksissa on paljastunut puutteita erityisesti palkkauksessa. – Tiedot ovat huolestuttavia ja kertovat, että valvonta ja rangaistukset eivät ole riittävällä tasolla. Jos tuleva hallitus haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa, edellyttää se nykyistä määrätietoisempaa ja tehokkaampaa puuttumista työntekijöiden hyväksikäyttöön ja kovempia rangaistuksia siihen syyllistyneille työnantajille, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän huomauttaa, että kokoomuksen esittämä paikallisen sopimisen vapauttaminen ja yleissitovuuden heikentäminen helpottaisi työvoiman hyväksikäyttöä entisestään. SAK on listannut useita toimia, joilla työntekijöiden hyväksikäyttöön voidaan puuttua. – Ehdotamme, että tuleva hallitus säätää ammattiliittojen kanneoikeudesta ja uusista matalan kynnyksen oikeussuojakeinoista, joilla työntekoa koskevan sopimuksen oikeudellista luonnetta voidaan vahvistaa ja estää työsuhteen naamiointi yrittäjyydeksi. Kanneoikeuden laajentaminen mahdollistaa sen, että ammattiliitto voi nostaa kanteen oikeudessa työntekijän puolesta. Tämä auttaa tilanteissa, joissa hyväksikäytön uhri ei uskalla tai pysty nostamaan itse kannetta. SAK esittää myös muun muassa rikosten vanhentumisaikojen ja työsuhteeseen perustuvien työaikasaatavien kanneaikojen pidentämistä. Liiketoimintakiellon ja yhteisösakon käyttöä työrikoksissa olisi laajennettava nykyisestä. Alkuperäinen uutinen
AKT:n toimistot suljetaan kiirastorstaina klo 13. – Toivotamme iloista pääsiäistä 5.4.2023 AKT:n keskustoimisto ja aluetoimistot ovat suljettu kiirastorstaina 6.4. klo 13.00. Auki jälleen tiistaina 11.4. klo 8.30. Jäsenpalveluneuvonta päivystää numerossa 09 6131 1244 torstaina klo 13. saakka ja myös työsuhdeneuvonta numerossa p. 09 6131 1222 torstaina klo 13 saakka. Jäsenrekisterin sähköiseen asiointipalveluun päästä tästä: eAsiointi
Uusi jäsenetu – Neste-äpillä polttoainealennuksia – Huhtikuussa lisäetu 5.4.2023 AKT:n jäsenenä saat alennusta polttonesteistä Nesteen Palveluasemilta. Alennus on bensiinistä 0,0210 €/l ja dieselistä 0,0210 €/l. Edun saat lisäämällä tiedon liiton jäsenyydestä Neste-äppiin. Express-asemilta etua ei myönnetä. Saat edun Neste-äpillä, joka mahdollistaa tankkaukset kätevästi matkapuhelimella ilman korttia tai käteistä. Voit ladata äpin puhelimesi sovelluskaupasta. Lataa Neste-äppi mobiilisovellus sovelluskaupoista AppStore tai Google Play. Näin lisäät jäsennumerosi Neste-äppiin Avaa sovellus ja siirry asetuksiin oikean yläkulman kolmesta pisteestä 1. Valitse korttien hallinta ja etukortit. 2. Valitse sinulla oleva etukortti. 3. Lisää jäsennumero korttinumerolle varattuun kenttään ja paina tallenna. 4. Jos sopimuksen mukainen jäsenpainike ei näy Neste-äpin valikossa. Tulee äpin käytössä oleva versio päivittää uusimmaksi versioksi sovelluskaupassa. Lisäohjeita löydät tästä. Huhtikuussa lisäetu Huhtikuussa tehdyistä mobiilitankkauksista alennusta 5 senttiä per litra. Tutustu kaikkiin jäsenetuihin tästä.
Airpron neuvottelutulos hyväksytty AKT:n hallituksessa 4.4.2023 Airpron työehtosopimukseen saatiin jo 8.3. neuvottelutulos, joka odotti pitkään Airpro Oy:n hyväksyntää. AKT:n hallitus hyväksyi sopimuksen 3.4. Palkankorotusmalli Airpron sopimuksessa on sama kuin linja-auto- sekä kuorma-autoalojen aiemmin sovituissa työehtosopimuksessa eli yhteensä neljä kertaa 1,5 prosenttia kahden vuoden aikana. Sopimuksen tekstikysymyksissä perhevapaasanasto muutettiin samoin kuin kevään sopimuskierroksella kautta linjan. Airpron sopimuksen tekstiparannuksia oli merkintä lomarahojen maksuajoista ennen loman alkamista. – Suurimmat pelot kentällä liittyivät työnantajan tavoitteeseen pudottaa yölisien ja pyhien aattojen korvauksia. Tämä saatiin nyt estettyä, sopimustoimitsija Juha Ollas kertoo. Airpron sopimuksella työskentelevät ovatkin hänen mukaansa ”suht tyytyväisiä”, että heikennyksistä selvittiin. Sopu syntyi myös palvelusvuosien laskemisesta lomautusten aikana. Sen mukaan palvelusaika kasvaa pitkässä lomautuksessa aina kuuteen kuukauteen asti. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kokoaikaisesti lomautettuja. Huolinta-alan varastoterminaalin sopimus Viimeisimpiä muita valmistuneita sopimuksia on huolinta-alan varastoterminaalien työehtosopimus. Neuvotteluissa saatiin 23.3. neuvottelutulos, minkä AKT:n hallitus on hyväksynyt. Palkkoihin saadaan tässä sopimuksessa kaikkiaan neljä 1,5 prosentin yleiskorotusta. Ensimmäinen palkankorotus toteutetaan yleiskorotuksena 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Seuraavat palkankorotukset toteutetaan 1.9.2023, 1.2.2024 ja 1.10.2024. Taulukkopalkkoihin tulee vastaavat korotukset. Huolinta-alan sopimuksen kärkitavoite oli määritellä paremmin ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Työehtosopimuksen määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä ovat jo nykyisellään riittävät, mutta haasteita on ollut enemmänkin niiden soveltamisessa. Neuvotteluissa sovittiin liittojen välille menettelytavoista, joiden pohjalta liitot voivat jatkossa paikallisten osapuolien niin halutessa, matalalla kynnyksellä tukea paikallisia keskusteluja ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja pyrkiä edesauttamaan yhteisymmärrykseen pääsyä työpaikoilla. Huolinta-alan työehtosopimuksessa uudistettiin myös perhevapaita. Palkallisia perhevapaita myönnetään nyt yhdenmukaisesti, perusedellytys on se, että työsuhde on kestänyt yli kuusi kuukautta. Aiemmin synnyttävä osapuoli sai enintään kahdeksan viikkoa palkallista vapaata. Nyt palkallista synnyttävän osapuolen vapaata on pari viikkoa enemmän eli yhteensä 62 arkipäivää, mikä tarkoittaa työviikkoina 10 viikkoa ja 2 arkipäivää. Ei-synnyttävän osapuolen palkallinen vapaa taas nousi viidestä päivästä 22 päivään eli on kolme viikkoa ja neljä päivää. Lisäksi alle 7-vuotiaan lapsen adoptiovanhempi saa palkallista perhevapaata samoin perustein kuin ei-synnyttäväkin. Parempien vanhempainvapaiden saamiseksi sovittiin yhden kuukauden myöhennys tes-sopimuskauteen, joka päättyy näin ollen 28.2.2025. Elintarvikealan automiesten sopimuksessa tekstiparannuksia AKT:n hallitus sekä Elintarviketeollisuus ry ovat hyväksyneet myös 23.3. saadun neuvottelutuloksen Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksesta. Sopimuksessa palkankorotukset saatiin autoliikenteen sopimuksia vastaavien prosenttien mukaan. Tämä tarkoittaa kahden vuoden aikana yhteensä neljää 1,5 prosentin korotusta, joissa korotukset sentitetään myös lisiin. Sopimukseen saatiin lisäys, jolla logistiikan perustutkinnon suorittaminen lisää palvelusaikaa kaksi vuotta. Sopimus saatiin myös ADR-lisistä. Liikenneopetusalalle suojavaatteet raskaan liikenteen opetukseen Myös liikenneopetusalan työehtosopimuksesta saatu neuvottelutulos on nyt hyväksytty sekä AKT:n että Paltan puolelta. Sopimus pitää sisällään neljä 1,5 prosentin korotusta kahden vuoden aikana. Tekstimuutoksina saatiin ratkaistua suojavaatetuskysymys raskaan liikenteen liikenneopetuksessa. Työaikakysymyksiä ratkotaan jatkossa työryhmätyönä. – Merkittävää ei ole se, mikä työehtosopimuksessa lukee vaan se, mitä siinä ei lue, sopimustoimitsija Jari Kudjoi linjaa. Neuvottelemalla saatiin siis vältettyä tes:iin haluttuja heikennysehdotuksia. Neuvottelutilanne muilla sopimusaloilta Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen neuvottelut ovat alkaneet 30.3. Neuvottelut jatkuvat tänään 4.4., jolloin neuvotteluosapuolten on tarkoitus antaa omat tekstimuutosesityksensä. Työehtosopimus on sanottu irti päättymään 30.4. Neuvotteluosapuolina ovat AKT ja Palta. Aiemmin hyväksytyt sopimukset Sekä AKT:n että Paltan hallinnot ovat 17.3.2023 hyväksyneet 14.3.2023 aikaan saadun neuvottelutuloksen koskien Finnairin matkustamohenkilöstön palkankorotuksia. Perjantaina 17.3. AKT:n hallitus hyväksyi työehtosopimusten neuvottelutuloksen Kaupan automiehille. Neuvotteluosapuolina tässä ovat AKT ja Kaupan liitto. Taksiliikenteen työehtosopimus hyväksyttiin 17.3. Tässä neuvotteluosapuolina olivat AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry. AKT:n hallitus hyväksyi 17.3. myös ahtausliikkeiden AKT:laisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen. Neuvotteluosapuolina ovat AKT, Steveco, Olmar Pori sekä Finnsteve. Matkahuoltoalan eli linja-autoasemien työehtosopimus on solmittu maanantaina 6.3. Huoltokorjaamojen ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimukset on solmittu perjantaina 3.3. Viking Line Abp:n työehtosopimus on solmittu 3.3. Ahtausalalle on solmittu työehtosopimus 1.3. Työehtosopimukset on solmittu 28.2. myös kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuote- sekä terminaalitoiminta-aloille.
AKT: Kääntävätkö Perussuomalaiset takkinsa myös työehtosopimusten yleissitovuudessa? 1.4.2023 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT jakoi muiden SAK:n liittojen tapaan tietoa Vaalistaja-kampanjasta ja puolueiden linjauksista keskeisissä työmarkkinakysymyksissä. Vasta kun ennakkoäänet oli annettu ja 1,7 miljoonaa äänioikeutettua ehti vaaliuurnille, Perussuomalaiset muutti kiky-kantansa. Perussuomalaiset ovat peukuttaneet SAK:n kyselyssä myös työehtosopimusten yleissitovuuden puolesta. Perustuuko tämäkin vain väärinkäsitykseen, vai ovatko perussuomalaiset tässäkin lähdössä Kokoomuksen kelkkaan? Kokoomus on kertonut pitkään, että se haluaa romuttaa työsopimusten yleissitovuuden. – Riikka Purra, ovatko Perussuomalaiset sanojensa mittaisia vai ovatko he yhdessä Kokoomuksen kanssa ajamassa yleissitovuutta alas? kysyy AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Yleissitovuuden alasajo tarkoittaisi tavallisille työntekijöille sekä työehtojen että toimeentulon merkittävää heikkenemistä. AKT:n jäseniä on paljon pienissä työpaikoissa esimerkiksi kuorma-autoalalla. Yleissitovuus on sekä työntekijöille että työnantajille ensiarvoisen tärkeä. Se luo raamit sille, millä ehdoilla alalla tehdään työtä ja miten alalla kilpaillaan. Yleissitovuudella on aivan keskeinen merkitys työlainsäädännön täydentäjänä. Siitä luopuminen tarkoittaisi myös yleisistä palkankorotuksista luopumista. Yleissitovuuden myötä kaikilla pienilläkin työpaikoilla palkat ja työehdot paranevat sekä parantavat ostovoimaa. Myös aluehallintoviranomaisten mahdollisuus valvoa palkkausta ja työehtoja perustuu työehtosopimusten yleissitovuuteen. Ilman yleissitovia sopimuksia ei ole mahdollista esimerkiksi toteuttaa kesäkuun alussa voimaan astuvaa valvontalain muutosta, jossa juuri parannettiin keinoja valvoa alipalkkausta. – Pitäisikö yleissitovuutta nyt heikentämisen sijaan vahvistaa? Työntekijöitä ja myös yrittäjien kilpailukykyä turvaisi, mikäli suurin työehtosopimus olisi aina yleissitova.