Pohjoismaiseen kuljetustyöntekijöiden liiton NTF:n konferenssi kokosi Helsinkiin 23.-24. toukokuuta 180 pohjoismaista ja kansainvälistä kuljetusalan työntekijäliittojen edustajaa. NTF on yhteistyöjärjestö pohjoismaisille kuljetusalan ammattiliitoille niin maantieliikenteessä, ilmailussa kuin meriliikenteessä.

– Yhdessä yli maa- ja liittorajojen pohdittiin ratkaisuja kuljetusalan tulevaisuuden näkökulmasta ja luotiin entistä parempia yhteistyön edellytyksiä. Pysyvää on se, että ihmiset haluavat työstään palkan, jolla tulee toimeen, tapahtuman järjestelyistä vastaava NTF:n pääsihteeri Anu Hietala sanoo.

Uudeksi NTF:n puheenjohtajaksi viisivuotiskaudelle valittiin AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

–  On etuoikeus saada työskennellä ammattiyhdistysliikkeessä ja sen hyväksi, Kokko sanoi kiittäessään luottamuksesta.

Konferenssin teema oli kuljetusalan tulevaisuus. Tulevaisuuskeskustelussa nähtiin, että tarve liikuttaa sekä ihmisiä että tavaroita säilyy, vaikka ala kehittyy. Ammattiliittojen tarve ei ole vähenemässä.

– Muutosten seurauksia on pyrittävä ennakoimaan ja kyettävä muuttamaan esimerkiksi sopimus- ja työympäristötoimintaa vastaamaan muutoksia, Kokko linjaa.

Niin Kokko kuin Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto ETF:n puheenjohtaja Frank Moreels nostivat uhkakuvana esiin ammattiyhdistysliikettä uhkaavan poliittisen äärioikeiston nousun Euroopassa.

– Äärioikeisto ei kulje saappaissa ja maihinnousukengissä, vaan puvut päällään, mutta vaarallisempana kuin koskaan, Moreels sanoo. Ja huomioi äärioikeiston nousun jopa pohjoismaisten valtioiden hallituksiin.

– Kun demokratiaan syntyy tyhjiöitä ja ajat ovat vaikeat, se antaa kasvualustaa populistisille oikeistoliikkeille. Äärioikeistolaiset voimat hyödyntävät vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan ja ovat myös suora uhka ammattiliitoille, joiden työ perustuu solidaarisuuteen ja yhteistyöhön kaikkien työntekijöiden kesken, Kokko puolestaan arvioi.

Ammattiliitoilla on merkittävä rooli vastustaa syrjintää, vihaa ja äärimielipiteitä.

–  Meidän on myös kannustettava avoimeen dialogiin ja vastuulliseen tiedonvälitykseen, jotta voimme torjua äärioikeiston harhaanjohtavia viestejä, Kokko linjaa.

AKT:n edustajina NTF:n jaostoihin valittiin myös sopimustoimitsijat: Johanna Tuomaala, siviili-ilmailu, Vesa Lackman, maanteiden tavaraliikenne sekä ympäristötyöryhmä, Juha Anttila, satama, Juha Ollas, julkinen liikenne sekä Jari Kudjoi, huolinta ja varastot.

– Myönteinen kokemus paikallisesta sopimisesta heijastelee hyvin usein henkilöstön ja johdon välisiä suhteita. Mitä paremmat välit työntekijöillä on työnantajan edustajien kanssa, sitä parempia ovat kokemukset paikallisesta sopimisesta, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström toteaa.

Paikallista sopimista tehdään paljon. SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyssä luottamushenkilöt kokevat nyt, että heillä on aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia paikallisen sopimuksen sisältöön.

– Olettaisin, että vuoden 2023 tuloksessa näkyy hyvä työllisyyskehitys ja työvoimapula, joiden vuoksi on tehty tasapainoisia ja työntekijöiden jaksamista ja tarpeita tukevia paikallisia sopimuksia. Vuonna 2018 työllisyystilanne oli heikompi ja vuonna 2020 meillä oli koronapandemia alkamassa, minkä takia tehtiin heikennyksiä, Lindström kertoo.

Niistä vastaajista, joiden työpaikalla on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten kahden vuoden aikana, selvä enemmistö (73 %) kertoo, että ammattiliitolla on ollut merkittävä rooli paikallisessa sopimisessa. Yli puolet (54 %) on sitä mieltä, että liiton roolia tulisi entisestään lisätä.

Hyvät kokemukset paikallisesta sopimisesta syntyvät siitä, että sopiminen tapahtuu työehtosopimusten määrittämissä raameissa ja luottamushenkilöiden toimesta.

– Kyselyn vastaukset tukevat sitä SAK:n näkemystä, että paikallinen sopiminen on hyvä työkalu työpaikkakohtaisten tilanteiden hoitamisessa. Jotta sopiminen olisi tasapainoista, tulee ammattiliittojen osaamisella olla paikallisessa sopimisessa vahva rooli, jolla tuetaan luottamusmiestä neuvottelijana, Rami Lindström painottaa.
Noin kolmannes (32 %) paikallisia sopimuksia tehneiden työpaikkojen luottamushenkilöistä kertoo, että paikallisen sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta on syntynyt erimielisyyttä. Erimielisyystilanteissa työnantaja on useimmiten käyttänyt tulkintaetuoikeuttaan eli työnantajan tulkinta sopimuksesta on otettu käyttöön.

Viidennes (19 %) luottamushenkilöpaneelin vastaajista ilmoitti kokeneensa häiritsevää painostusta paikallisen sopimuksen neuvottelujen yhteydessä.

– On huolestuttavaa, että edelleen isoon osaan paikallisia neuvotteluja liittyy työnantajan painostus. Se ei kuulu rehtiin sopimiseen, Lindström huomauttaa.
SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström muistuttaa, että työehtosopimuksen vähimmäistason ylittävistä eduista, kuten kannustinlisistä, on aina mahdollista sopia työpaikalla.

– Jos työehtosopimuksen muista ehdoista poiketaan paikallisen sopimisen keinoin, tulee ammattiliiton olla aktiivisesti mukana tasapainottamassa neuvotteluja. Se on työnantajankin etu, sillä hyvät kokemukset reilusta paikallisesta sopimisesta parantavat työntekijöiden työssä viihtyvyyttä.

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1020 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaukset kerättiin 28.2.–14.3.2023.

Uutinen SAK:n sivuilla.

Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään Valkeakoskella 26.-30.7.2023. AKT:n lipputuki jäsenille on edellisvuosien mukaan 75 % alennus lipun hinnasta. Osta liput Tiketistä nyt. Lippujen oston yhteydessä ilmoitetaan nimi ja jäsennumero. Jäsenetuliput ovat nimetyt ja henkilöllisyys tarkastetaan rannekkeenvaihdon yhteydessä portilla.

Perinteikäs mutta jatkuvasti uudistuva festivaali tarjoaa kävijöilleen jälleen kiinnostavan, monta musiikkityyliä kattavan ohjelman. Heinäkuussa UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaan ainutlaatuisessa miljöössä kuullaan muun muassa elektropoppia, räppiä, kansanmusiikkia, poprockia, vaihtoehtometallia, salsaa sekä uunituoreita työväenlauluja. Esiintyjiksi on kiinnitetty mm. Ismo Alanko, Anna Eriksson, J. Karjalainen, Erja Lyytinen, Liisa Tavi, Paleface ja Nyrkkitappelu sekä Kuumaa, Bess, Samuli Putro, Asa ja Opal Ocean (AUS). Kaikki esiintyjät tästä.

Ohjelmisto päivittyy kevään aikana. Lue lisää tapahtumasta www.musarit.fi

Tämän vuoden Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen kannustaa kesätyöntekijöitä olemaan yhteydessä neuvontaan, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää.

Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen on oikeustieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Hän on perehtynyt työoikeuteen muun muassa notaarityössään, jossa hän selvitti alustatalouden työaikakäytäntöjä.

Tee työsopimus kirjallisena

Tirinen kehottaa kesätyöntekijöitä tekemään työsopimuksen kirjallisena ja käymään sen huolellisesti läpi ennen allekirjoittamista. Työsopimuksessa kirjataan tärkeät työsuhteen ehdot, kuten työtunnit, työaika, työsuhteen kesto, palkka ja noudatettava työehtosopimus. Allekirjoitettu sopimus sitoo kumpaankin osapuolta.

– Kesäduunari-infosta voi kysyä neuvoja jo ennen allekirjoittamista, jos jokin työsopimuksen kohta tuntuu epäselvältä. Neuvoja voi kysyä myös palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyvistä aiheista. Kysymykset käsitellään aina luottamuksellisesti, eikä avun pyytämistä tarvitse arastella, Tirinen painottaa.

– Kesätyöntekijän kannattaa perehtyä huolellisesti omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Hänellä on oikeus saada kunnollinen perehdytys työhönsä. Työnantajan pitää antaa ohjausta muun muassa työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä toimintatavoista, jotta työ sujuu turvallisesti, Tirinen sanoo.

Nuorille suunnatulle työsuhdeneuvonnalle yhä tarvetta

– On todella tärkeää, että on tällainen maksuton kaikille avoin palvelu, jonka kautta voi selvittää kesätöissä mietityttäviä asioita. Monille nuorille kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään, ja kesätyössä tulleet kokemukset saattavat vaikuttaa nuoren mielikuvaan työelämästä pitkäänkin, Tirinen muistuttaa.
 
Maksuton Kesäduunari-info on tarjonnut neuvontaa ja vastauksia jo 18 kesänä nuorten, heidän läheistensä sekä työnantajien kysymyksiin. Vaikka työelämä on muuttunut monin tavoin, kysymysten aiheet ovat pysyneet pitkälti samoina. Eniten kysytään neuvoa palkka- ja työaika-asioissa. Myös koeaikaa ja työtodistusta koskevista aiheista tulee paljon yhteydenottoja.

Kesäduunari-info palvelee kesän ajan

Kesäduunari-info avataan tänään maanantaina 2. toukokuuta ja se palvelee 31. elokuuta asti. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai WhatsApp-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Käytössä on sähköinen yhteydenottolomake Kesäduunari-infon sivuilla. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä.

Kesätyötä koskevat perustiedot ovat käytettävissä Kesäduunari-infon verkkosivuilla. Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymyksien vastauksiin ja kesäduunarin muistilistaan.

Matkatoimistoalan työehtosopimusneuvotteluissa on saatu neuvottelutulos perjantaina 28.4. Tulos käsitellään seuraavaksi osapuolten hallinnoissa. Neuvotteluosapuolina ovat AKT ja Palvelualojen työnantajat Palta ry.

Aiemmin hyväksytyt sopimukset

Sekä AKT:n että Paltan hallinnot ovat 17.3. hyväksyneet 14.3. aikaan saadun neuvottelutuloksen koskien Finnairin matkustamohenkilöstön palkankorotuksia.

Perjantaina 17.3. AKT:n hallitus hyväksyi työehtosopimusten neuvottelutuloksen Kaupan automiehille. Neuvotteluosapuolina tässä ovat AKT ja Kaupan liitto.

Taksiliikenteen työehtosopimus hyväksyttiin 17.3. Tässä neuvotteluosapuolina olivat AKT ja Taksiliikenteen Työnantajat ry.

AKT:n hallitus hyväksyi 17.3. myös ahtausliikkeiden AKT:laisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen. Neuvotteluosapuolina ovat AKT, Steveco, Olmar Pori sekä Finnsteve. 

Matkahuoltoalan eli linja-autoasemien työehtosopimus on solmittu maanantaina 6.3. 

Huoltokorjaamojen ja linja-autohenkilökunnan työehtosopimukset on solmittu perjantaina 3.3. 

Viking Line Abp:n työehtosopimus on solmittu 3.3. 

Ahtausalalle on solmittu työehtosopimus 1.3. 

Työehtosopimukset on solmittu 28.2. myös kuorma-auto-, säiliöauto- ja öljytuote- sekä terminaalitoiminta-aloille. 

Seuraa AKT:n tes-neuvottelu-sivustoa

Vain vajaa puolet kyselyyn osallistuneista (48 %) vastasi, että työnantaja on huomioinut henkiset kuormitustekijät osana työpaikan vaarojen arviointia. Silloin kun vastaajien mielestä näin on tapahtunut, huomio on ollut hyvin perinteisissä asioissa, kuten työvälineisiin tai työympäristöön liittyvissä vaaroissa. Esimerkiksi liiallinen työmäärä tai liian yksitoikkoisen työn riskejä on huomioitu selvästi harvemmin.

– SAK:n liittojen jäsenten keskuudessa työelämän suurimmat haasteet liittyvät työmäärään ja työnantajan tarjoaman tuen puutteeseen. Tulosten mukaan näihin liittyvät kuormitustekijät tulevat muita harvemmin huomioiduksi osana työn vaarojen arviointia, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

Henkisen työsuojelun vahvistaminen on ajankohtaista, sillä kesäkuun alussa tulee voimaan työturvallisuuslain muutos. Se velvoittaa työnantajan ottamaan vahvemmin huomioon niin fyysiset kuin psykososiaaliset kuormitustekijät osana työn vaarojen arviointia.

SAK:n selvityksessä kysyttiin, aloittaako työnantaja toimet kuormittuneen työtekijän kuormituksen vähentämisestä, jos kuormitus vaarantaa henkistä terveyttä. Vain alle puolet (42 %) vastasi myöntävästi.

Selvityksessä käytännön toimina mainittiin usein keskusteluapu työterveyden kanssa. Työkaluina nousivat myös työkierto ja muutokset toimenkuvissa sekä erilaiset työaikajärjestelyt ja työaikajoustot.

– Nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan kuormittavuuteen. Olisimme kuitenkin toivoneet paljon useammin mainintoja työnantajan omista toimenpiteistä ja koko työyhteisön jaksamista tukevista menettelyistä, kuten johdon vastuuttaminen, jaksamiskeskustelut esimiehen kanssa, työntekijöiden määrän lisääminen tai palaverikäytäntöjen kehittäminen.

Vain 14 prosenttia vastasi, että omalla työpaikalla työn henkiseen kuormittavuuteen liittyviä asioita käsitellään esimiesten ja työntekijöiden kesken, esimerkiksi osasto- tai yksikkökokouksissa. Kolmannes (28 %) vastasi kieltävästi. Puolet (49 %) arveli tilanteen vaihtelevan osastoittain tai yksiköittäin.

– Kuten muidenkin työsuojelukysymysten, myös työn henkisen kuormituksen pitäisi olla osa normaalia keskustelua työpaikalla. Tulosten perusteella tähän on vielä matkaa. Jos työpaikoilla keskustellaan henkisen kuormituksen asioista, ilmiö aletaan tunnistaa ja tunnustaa paremmin. Usein ratkaisuja löytyy työyhteisön yhteisen kehittämisen kautta, Riitta Työläjärvi huomauttaa.

Edustuksellisessa yhteistoiminnassa, kuten yt-elimessä tai työsuojelutoimikunnassa asiaa käsiteltiin useammin. Kuitenkin vain puolessa (51 %) vastaajien työpaikoista näin oli varmasti tehty.

– Yhteistoiminta on luonteva ja hyvä paikka käsitellä jaksamiseen liittyviä asioita. Se on foorumi, jossa sekä johdon että työntekijöiden taidot ja kokemus laitetaan yhteen paremman työpaikan ja sopivan työkuormituksen luomiseksi.

Työntekijöiden henkinen pahoinvointi rasittaa sekä yksittäisiä työntekijöitä että laajemmassa kuvassa koko työyhteisöä ja yritysten tuottavuutta. Luottamushenkilöille tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että henkisen työsuojelun kysymykset ovat edelleen monilla työpaikoilla vieraita.

– On hyvä alku, että lainsäädäntö ohjaa vahvemmin henkisen työterveyden riskien kartoittamiseen. Nyt olisi aika laittaa myös keinot ja seuranta kuntoon. Esimerkiksi keskusteluapu työterveyshuollon kanssa on tärkeä tuki, mutta ei välttämättä johda korjaustoimenpiteisiin työpaikan olosuhteissa. Seuraavana lainsäädännön kehittämistoimena tarvitsemme uuden asetuksen, joka tukee ja ohjaa työpaikkoja henkisen kuormituksen hallinnassa, asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

Henkisen kuormituksen käsittelyä työpaikoilla kartoittaneeseen kyselyyn vastasi 1035 luottamushenkilöä tammi-helmikuun vaihteessa 2023. Tutustu tarkemmin kyselyn tuloksiin.